33
Pääkirjoitus
V
uoden 2016 lopulla bibliometriikka oli vahvasti esillä suoma- laisessa tiedekirjastokeskustelussa: Maria Forsmanin bibliomet- riikan perusteos ilmestyi, OKM, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC järjestivät kansallisen bibliometriikkaseminaarin sekä Leiden Manifesto for Research Metrics käännettiin suomeksi ja ruotsiksi.Esitelmöidessään kansallisessa bibliometriikkaseminaarissa STKS:n tutkijapalvelutyöryhmän entinen puheenjohtaja ja pe- rustajajäsen Maria Forsman pohti bibliometriikan tulevaisuutta.
Määrittelevätkö kaupalliset toimijat bibliometriikan käyttötavat?
Onko jatkossa vielä vähemmän vaihtoehtoja? Tuleeko suuria yri- tysfuusioita, jotka vaikuttavat kirjastoille tarjottaviin tuotteisiin ja siten kirjastojen palveluihin asiakkailleen?
Yksi muutos kaupallisten toimijoiden kentällä nähtiin he- ti helmikuun alussa: altmetriikkayritys Plum Analytics siirtyi EBSCO:lta Elsevierille ja uuden omistajan vakaa tarkoitus on in- tegroida PlumX muihin palveluihinsa. Elsevier omistaa PURE- tutkimustietojärjestelmän, jota käyttää moni suomalainenkin yli- opisto. Tähän asti tutkijan on pitänyt antaa suostumuksensa jul- kaisutietojensa luovutukseen PlumX:lle – tulevaisuudessa se tus- kin on enää tarpeellista, kun PlumX:n altmetriikkatiedot saatta- vat olla osa oman organisaation julkaisurekisteriä.
Anne Lehto kirjoittaa kirja-arviossaan tässä lehdessä, että Fors- man näkee bibliometriikan tulevan kehityssuunnan riippuvan sii- tä, kuka tai mikä taho sen määrittelee: tiedeyhteisö, tiedepolitii- kan toimijat vai tietokantojen tuottajat.
Yksi tiedeyhteisön yritys määritellä bibliometriikan tulevaa käyttöä on Diana Hicksin, Paul Woutersin, Ludo Waltmanin, Sarah de Rijcken ja Ismael Rafolsin kirjoittama Leidenin tut- kimusmetriikkamanifesti, joka esittelee hyviä käytäntöjä tutki- muksen arviointiin. Kirjoittajat esittelevät itsensä tutkimusmet- riikan asiantuntijoiksi, yhteiskuntatieteilijöiksi ja tutkimushal- linnon edustajiksi.
Manifesti toteaa, että vaikka useimmiten tutkimuksen arvioin- nissa toimitaan oikein, bibliometriikan väärinkäyttö on liian yleis- tä. Liian usein rekeä vetää arvostelukyvyn sijaan data ja tulokse- na voi olla ”vaikuttavuuskerroinpakkomielle”.
Manifestin viesti on, että numerot ja mittarit eivät saa syrjäyt- tää asiantuntijuutta ja vertaisarviointia. Kuten Hicks et al. ma- nifestin loppupuolella kirjoittavat:
4
Tutkimusmetriikka voi tarjota ratkaisevan tärkeää tietoa, jota yksi- lön asiantuntijuudella olisi vaikea kerätä tai ymmärtää. Mutta tä- mä määrällinen tieto ei saa muuttaa muotoaan työvälineestä itse ta- voitteeksi. Parhaat päätökset tehdään, kun yhdistetään vankkoja ti- lastoja sekä herkkyyttä tavoitteen ja arvioitavan tutkimuksen suh- teen. (Hicks et al. 2017.)
Forsman suosittelee, että Leidenin manifesti ohjaisi suunnittelua ja käytäntöjä Suomessa aina kun tehdään tutkimuksen arviointia, bib- liometrisiä analyysejä ja kerrotaan näiden tuloksista.
Monissa kirjastoissa ja kirjasto- ja informaatioalan yhdistyksissä on bibliometriikan asiantuntemusta. Kun tutkimuksen arviointia suun- nitellaan ja toteutetaan, tämä asiantuntemus on hyvä ottaa huomi- oon ja asiantuntijat mukaan päätöksiä tekeviin ryhmiin.
Lähteet
Diana Hicks, Paul Wouters, Ludo Waltman, Sarah de Rijcke, Ismael Ra- fols, 2017, ”Leidenin tutkimusmetriikkamanifesti” (alkuperäisteksti ”Leiden Manifesto for Research Metrics”, Nature, April 23, 2015, http://www.nature.
com/news/bibliometrics-the-leiden-manifesto-forresearch-metrics-1.17351.
Suomentanut SYN:in tutkimuksen tuen ohjausryhmän piirissä Johanna Lahikainen.)
http://yliopistokirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/12/Leidenin_
tutkimusmetriikkamanifesti.pdf
Maria Forsman, 2016, Bibliometriikan vaiheita Suomessa. Esitelmä kansal- lisessa bibliometriikkaseminaarissa 16.12.2016 Helsingissä.
https://confluence.csc.fi/download/attachments/64962733/Bibliometriikka seminaari2016Forsman.pdf?version=1&modificationDate=148171892593 8&api=v2
b
Johanna Lahikainen
