T1edotustutk1mus 2000:2 100
Säpinää Tampereen yliopistossa
( 75 v)
Tampereen yliopisto valmistautui viime keväänä 75-vuotisjuhlimsa hiukan katkenssa tunnelmissa.
Opetusministeriön miljoonien markkoJen leikkaukset yliopisto- Jen perusapetoksen määrärahoi- hin herättivät kapinahenkeä, joka yhdisti Tampereella niin rehtori Jorma Sipilän, henkilökunnan kuin yliopiston Ja teknisen korkea- koulun yhoppilaskunnatkin yhtei- seen rintamaan. Tampereen kes- kustorilla nähtim opiskelijoiden Ja henkilökunnan yhteinen mielen- osoitus perusvoimavarojen leik- kauksia vastaan. Edellisistä SIVisty- neistön plakaattimarsseista olikin JO aikaa vierähtänyt
Samaan aikaan Tampereen yli- opisto valmistautui tasavuosien kunniaksi prameaan tohtoripro- mootioon, ensimmäiseen 15:een vuoteen. Akateeminen maailma yrittää nähtävästi vastata yhteiS- kunnallisen asemansa laskuun ko- rostamalla menneen valtakauten- sa ulkoisia symbole1ta.
Tohtori Anneli Anttonen nais- tutkimuksen laitokselta herätti yli- opistolehti Aikalaisessa knti1kkiä tohtonnmiekan käyttöön pro- mootiojuhlassa. Anttosen mu- kaan akateemmen maailma kai- paisi mieluummin yhteistyöhön kuin kaksinkamppailuun viittaavia symboleita. Lisäksi miekka tekee kalliista lystistä entistä kalliimman.
Promootiomiekat kuitenkin teroi- tettiin Ja Juhla vietiin toukokuussa läpi kaikk1ne pukudraamaan kuu- luvine koukeroineen. Samalla pro- movoitiin joukko ansioitune1ta kunniatohtoreita, JOista nimek- käimpiin kuuluva Stuart Hall piti myös pienen alustuksen tiedotus- opin laitoksen jäqestemässä tilai- suudessa, Joka varovaisesta mai- nostuksesta huolimatta kokosi vä- keä yli audiotorion istumapaikko- jen Vierailun yhteydessä tehty haastattelu Julkaistaan Tiedotus- tutkimuksessa syksyllä.
Tampereen yliop1ston historia alko1 vuonna 1925 Helsingin Rata-
kadulle perustetusta Kansalaiskor- keakoulusta, joka oli tarkoitettu antamaan valtiot1eteell1stä oppia nimenomaan niille lahjakkaille op- pilaille, joilta puuttuu oppikoulu- pohja. Vuonna 1930 korkeakoulu muutti Kallioon ja sai nimen Yh- teiskunnallinen Korkeakoulu (YKK) Muutto Tampereelle ta- pahtui vuonna 1960 ja nimen muuttammen Tampereen yliopis- toksi 1966.
PERTTI NÄRÄNEN
Hyvää on vaikea määritellä -
journalismissakin
Suomalaisen toimittaja- koulutuksen 75-vuotis- seminaari Tampereen yliopistossa 12.5.2000.
"Journalismin muotoutuminen tiedonjakajien krit1ikittömäksi kä- denjatkeeksi on uhka. Sen ehkäi- syyn tarv1taan monta journalistien koulutuslaitosta. Kaikille löytyy oma tehtävänsä."
Kiteytys löytyi toimittajakoulu- tuksen 75-vuotisseminaarista Tampereella. Seminaariin keskus- telemaan oli kutsuttu "joukko toi- mittajakoulusta harrastavien oppi- laitosten edustaJia (kansanopistot, ammattikorkeakoulut ja vakiintu- neet koulutuspaikat) sekä työ- markkinajärjestöjen edustajat"
Kutsun ele ei ollut jäänyt huomaa- matta: mukana samassa pöydässä yliopistoJen Ja ammattikorkeakou- lujen kanssa olivat edustettuina opistot - ilahtuneina, siltä tuntui.
Osallistujien luku oli sen verran iso, että vauhdittajiksi oli pyydetty TV2 :sta tutut Maarit Tastula ja Pasi Toivonen. He ottivat alusta saakka keskusteluun myös ylei- sön, jota oli liki kahdeksankym- mentä henkeä.
Liikkeelle päästiin nopeasti Maant Tastulan kärjistämällä Ota- van opiston vararehtori Matti Laitsaaren näkemystä maakunta- lehdistön tason laskusta romah- dukseksl asti. Laitsaari pysyi en- nakkotekstlssään: romahduksesta ei ole kyse, mutta tason laskusta.
Hän piti kiinni näkemyksestään myös journalismm viihteellistyml- sen osalta. Laitsaari puhui myös
"ulkokohtaisuudesta", JOlla tar- koitti myönteistä kykyä ottaa etäi- syyttä aiheeseen Johon paneutuu mahdollisimman hyvm: toimitta- Jan ei pidä tehdä työtä oman int- ressin ja varsmkaan oman edun takia.
Keskustelua vaikeutti panelis- tien suuri määrä. Hyvien Journalis- tien luettelointi (Antti Blåfield, Eteenpäm-lehden kauden Urpo Lahtinen, Anna-Stina Nykänen, Päivi RaJamäki. Eero Silvasti, J.V Snellman (Saskakin mainittiin), Ruben Stiller) Ja hyvän JOUrnalistin ominaisuuksien määrittely jä1vät h1eman irralleen. Hieman syvem- mälle tarkastelussa päästiin emen- tusprofessori Pertti Hemanuksen poht1essa Zimbabwen viimeaikais- ten tilanvaltaosien raportomnin historiattomuutta. Journalismi ei saa olla taustoittamatonta reak- tiota kulloiseenkin päivänkohtai- seen tapahtumiseen.
Kouluttajat näkivät useita tar- peita, Joihm Journalistien koulutus eri lähestymistavoin voi vastata.
Yleissivistyksen laaJentaminen, käytännön taitojen opettaminen ja kehittäminen, kielen taJun opettaminen ovat ka1kki asioita, joihin ei välttämättä tarvita yliopis- toa - eikä yliopisto voi takoa niitä ihmiseen, Joka ei ymmärrä n1iden merkitystä. Yhä monimutkaisem- man yhteiskunnan ymmärtämi- nen vaatii koulutusta, mutta kou- lutus ei yksin riitä. Muutos on sen verran jatkuvaa, että sen perässä juokseminen ei lopu koskaan. Yli- opistojen vahvuus journallstikou- luttajina on laajuus ja avoimuus:
varsinkin Tampereen yliopiston paljon esilläpitämä vapaa sivuai- neoikeus on tarpeen. Samalla se tekee mahdolliseksi muiden pää- aineiden opiskelijoiden pääsyn journalismiop1ntoihin.
Pentti Salmelin olisi halunnut enemmän keskustelua kielestä Siihen ei nyt päästy.
Yliopiston toimittajakoulutuk- sen traditioon olisi sopinut myös akateemisen tutkimuksen äänr Työmatka Tukholmassa es\1 esi- merkiksi "Hyvä journalismi" -tut- kimusprojektia tekevän Risto Ku- neliuksen (Journalismin tutkimus-
yksikkö) osallistumisen.
Paneelissa olivat mukana An- namari Maukonen Alkio-opistos- ta, Airi Hakala Haapaveden opis- tosta, Anu Ahonen Helsingin kris- tillisestä oprstosta, Mattr Laitsaari Otavan oprstosta, Tirna Raotkorpi Helsmgin ammattikorkeakoulus- ta, Eeva-Leena Forma Satakunnan Ammattikorkeakoulusta, profes- sori Rauno Salokangas Jyvaskylän yhopistosta, Henrika Zilliacus-Tik- kanen Svenska socral- och kom- m ur>alhögskolanrsta 1a Eero Savi- saan Tampereen yhopistosla, Ju-- hanr Hrntsanen GTL:stä Ja Heljä Korpijoki Suomen Journalistiliiton edustaJana
OLLI YLÖNEN
Globalisaation toinen puoli
Kunniatohtori Stuart Hallin luento Tampereen yliopistossa 18.5.2000
Brittilaisen kulttuurintutkrmuksen ehkä tunnetuin edustaja Stuart lia/1 (s. 1932) vieraili toista kertaa Suomessa, kun Tampereen yli- opisto promotoi hänet yhteiskun- tatieteellisen tiedekunnan kunnia- tohtoriksi. Hall tunnetaan muun muassa yhtenä Birminghamin ny- kykulttuurin tutkimuskeskuksen perustaJana (Center for Contem- porary Coltural Studies, 1964) ja johtajana (1970-1979) Tredotus- opin professori Kaarle Norden- streng totesi esittelypuheenvuo- rossaan sattuvasti, etti Hall on ni- mitetty kunniatohtoriksi monissa yliopistoissa vasta sitten, kun
"Thatcher lakkaotti CCCS n".
Brittein saarten ulkopuolella kun- orantohtorin arvo on ennen Suo- mea annettu Hallilie kahdesti, hä- nen synnyinmaassaan Jamaicalla Kingstonrn yliopistossa Ja Mas- sachusettsrssa Yhdysvalloissa.
Nykykulttuurin tutkimuskes- kuksesta Hall siirtyi 1980-luvulle tultaessa avo1men yliopiston pro- fessorin virkaan. josta hän Jäi elak- keelle vuonna 1998. Uran kulues- sa Hallin näkökulma on vaihtunut
marxilaisuuden 1a klassisen sosro- logran krrittisistä pohdinnoista enenevässä määrin etnisyyden, rodullisuuden ja kulttuuristen identrteettien tarkasteluun. Tämä näkyy myös hänen k1qallisessa tuotannossaan, JOka koostuu suurten kokonarsesitysten ja mo- nografiorden siJaan lukuisista ar- tikkeleista. Hallrn keskeisiä 1980- Ja 1990-luvun tekstejä on suo- mennettu kahteen teokseen:
Kulttuurin Ja politiikan murroksia (1992) Ja Identiteetti (1999).
Kulttuurisen identiteetin tema- tiikkaan Hall keskittyi myös Tam-
pereen yliopiston Paavo Koli -salis- sa 18.5. pitämässään puheessa.
Hall kiteytti puheenvuoronsa ai- heeksi globalisaation Ja identiteet- tien välisen suhteen. Keskeisim- mäksi nimittilJäksr esityksessä ja sitä seuranneessa keskustelussa nousi lopulta monikulttuurisuu- den problematiikka.
Globalisaatiossa Hallia kiinnos- taa erityisesti sen "toinen puolr", maailmanlaajuisten markkinoiden aiheuttama muuttoliike Ja kult- tuuriset muutokset jälkikoloniaali- sella ajalla. Muuttovirrat kolonr- soiduista marginaaleista keskus- teihin ovat aJaneet kulttuurit tör- mäyskurssdle, mistä kertoo myös nykyinen eroja ja etnisyyksiä ko- rostavasta monrkulttuurisuudesta käytävä debatti. Hall painotti kui- tenkrn, että monikulttuurisuuksia- kin on monia. Yhtäältä siirtolais- ten mukanaan tuomat kulttuurit yritetään soiauttaa valtakulttuu- riin, toisaalta siirtolaiset kurn huo- maamattaan rmeytyvät osaksi län- tistä ideologiaa, muuttuvat "län- nen vaparksi yksilö/lisiksi kansa- laisiksi". Näiden tendenssien lisäk-
si on olemassa "ohjelma/lista mo- nikulttuurisuutta", jossa erilarset kulttuuriset traditiot pyritään sär- lyttamään Ja saattamaan rauhar- saan rinnakkaiseloon
Yksi monikulttuurisuuden taus- talla piilevä tekijä on globalisaa- tion kansallisvaltioita rapauttava vaikutus: maailmassa, jossa mark- krnavoimat liikuttelevat yksittäisiä valtiontalouksia suurempia raha- virtoja, valtion merkitys yhdistävä- nä koneistona menettää merkitys- tään. "Globalisaatio on tehnyt kansallisvaltiot Ja kansalliset rden- titeetrt suhteellrsiksi", totesi Hall
Tällaisessa trlanteessa globaalin vastavoimaksi on syntynyt uuden- laista lokaalisuutta, paikallisra yh- teisöjä. ldentiteettren määnttely on yhä useammin Siirtynyt näiden paikallisten yhteisöjen kulttuuri- selle tasolle, mikä lis<lä monikult- tuurisuuden painetta entisestään Nykyisessä maailmassa eletään siten globalisaation yhtenäistämi- sen ja lokalrsaation monikulttuuri- suuden ristrpaineessa. Hall nosti myös mielenkiintoisesti esille, kuinka tämän päivän poliitikot Ja valtaapitävät ottavat markkinavoi- mien maailmanvallan rtsestään selvänä. Hall puhuikin JOhtavista poliitikoista "superglobalrsoiJina", Joiden tehtävänä on lähinnä so-- peuttaa kansallisvaltiot globalr- soituvan talouden ehtoihin. Tässä mielessä Tony Blair on Hallrn mu- kaan uusliberalistisempi kum Thatcher aikoinaan r
Homogenisoivasta maariman- taloudesta huolimatta elämme kuitenkin maailmassa, JOka koros- taa kulttuurisia eroJa tai on aina- kin tehnyt ne näkyviksi. Täsmen- nys on Hallin -;anoin hyvä prtää
Stuart Hallin haastattelu julkaistaan syksyllä Tiedotustutkimus- lehdessä
