8
Julkaisut ja tieteen mittaaminen – Bibliometriikan käännekohtia
VTT Maria Forsmanin ajankohtainen teos Julkaisut ja tieteen mittaaminen – Bibliometriikan kään- nekohtia (Enostone kustannus) ilmestyi loppuvuodesta 2016. Teos on laajuudeltaan
183 sivua ja se soveltuu johdannoksi bibliometriikkaan.
KIRJA-ARVOSTELU
B
ibliometriikan ajantasaista suomenkielistä pe- rusteosta on kaivattu jo pitkään. Aikaisempi suo- menkielinen perusteos oli Riitta Kärjen ja Tert- tu Kortelaisen Johdatus bibliometriikkaan vuo- delta 1996.Tarve bibliometriikan osaamiselle ja osaami- sen kehittämiselle on kasvanut viimeisen kym- menenvuoden aikana yliopistojen toteuttaessa tutkimuksen arviointihankkeita, joissa kirjastoil- la on ollut bibliometrisiin analyyseihin liittyviä vastuita. Vaikka useimmat yliopistot ovat osta- neet bibliometriset analyysit Leidenin yliopiston CWTS-yksiköltä, on tilaajaosaaminen ja siihen liittyvä kirjeenvaihto Leidenin asiantuntijoiden kanssa edellyttänyt bibliometriikan peruskäsit- teiden ymmärrystä ja tieteenalojen julkaisukäy- täntöjen tuntemusta. Lisäksi kirjastot ovat teh- neet täydentäviä bibliometrisia analyyseja niille tieteenaloille, joiden julkaisudata ei ole ollut riit- tävän kattavasti indeksoitu viittaustietokannois- sa. Tutkimuksen arviointien jälkeen bibliometrii- kan osaamisesta on tullut korkeakoulukirjastojen keskeistä asiantuntijaosaamista. Tutkijat ovat it- sekin yhä kiinnostuneempia siitä, miten heidän tuotoksiaan arvioidaan. Niinpä erilaiset koulu- tus- ja konsultaatiotehtävät ovat lisääntyneet yli- opistokirjastoissa.
Julkaisut ja tieteen mittaaminen -teoksesta käy ilmi yliopistokirjastojen keskeinen rooli julkaisu-
jen arvioinnissa ja bibliometriikan toteutuksessa.
Keskiössä on Forsmanin oma bibliometriikkaan kytkeytyvä opettaja- ja tutkijatausta, monipuoli- nen käytännön kirjasto- ja tietopalvelualan ko- kemus erityisesti Helsingin yliopiston tutkimuk- sen arviointeihin liittyvistä bibliometrisista ana- lyyseistä ja tieteenalojen erilaisten julkaisukult- tuurien tuntemus sekä havainnot näihin liitty- vistä muutoksista.
Tieteellinen julkaiseminen on mullistunut eri- tyisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aika- na; samaan aikaan bibliometriikan välineet ja mahdollisuudet ovat kehittyneet. Uusia välinei- tä, kuten viittaustietokantoja on syntynyt (2004 Scopus), uusia mittareita on kehitetty tutkimuk- sen arviointiin (2005 Hirsch-indeksi) ja uudet näkyvyyspalvelut (2008 Mendeley) ja tutkija- tunnisteet (2012 ORCID) ovat vasta yleistymäs- sä tiedeyhteisössä. Uutena vaihtoehtona perintei- selle bibliometriikalle on lisäksi syntynyt altmet- riikka eli vaihtoehtoinen metriikka, joka mittaa vaikuttavuutta artikkelitasolla. Kun viittausana- lyysit kohdistuvat aina menneeseen toimintaan ja viittauksien kertyminen voi olla joillakin aloil- la hidasta, tuo altmetriikka rinnalle vaihtoehdon tarkastella formaalien viittausten lisäksi julkai- sun saamaa välitöntä huomiota esimerkiksi sosi- aalisessa mediassa.
Tutkimusjulkaiseminen ja tieteen mittaami-
9
nen ovat viime vuosina olleet suurten muutos- ten ja laajan kiinnostuksen kohteena. Sama tren- di jatkunee ainakin Suomessa, onhan julkaisujen painoarvo OKM:n yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2017 alkaen 13 prosenttia ja julkaisuka- navien pisteytys perustuu vuonna 2012 käyttöön otettuun Julkaisufoorumiluokitukseen.
Kansainvälisesti kilpailu korkeakoulujen välillä on kiristynyt. Yliopistorankingit saavat huomiota mediassa ja niiden vaikutus globaaleilla koulutus- markkinoilla on merkittävä. Vaikka aina ei edes tiedetä, mitä indikaattoreita rankingien taustalla on, sijoituksista uutisoidaan laajasti.
Julkaisut ja tieteen mittaaminen on hyvä pe- rusteos bibliometriikkaan perehtymiseen. Te- kijä on koonnut teoksen loppuun kronologi- sen luettelon bibliometriikan käännekohdista ja listan käsitteistä määritelmineen, mikä helpot- taa lukijaa. Lähdemateriaalin avulla on mah- dollisuus pureutua käsiteltyihin teemoihin vie- lä syvällisemmin.Teos tuo tarpeellisen lisän suo- menkieliseen bibliometriikkaa käsittelevään kir- jallisuuteen. Samalla se osallistuu ajankohtai- seen tutkimuksen arviointia koskevaan keskus- teluun tarjoamalla laajemman ja monipuolisem- man kokonaiskuvan tutkimusjulkaisujen arvioin- nin problematiikasta sekä julkaisujen arviointiin ja myöskin laajemmin tieteelliseen kommunikaa- tioon liittyvistä uusista ilmiöistä.
Bibliometrinen elämänkerta
Julkaisut ja tieteen mittaaminen on myös ikään kuin bibliometrinen elämäkerta: Maria Fors- man on elänyt läpi bibliometriikan vaiheiden.
Hän on ollut mukana ensimmäisten joukossa käynnistämässä bibliometriikkaa 1970-luvulta Suomen Akatemian tiedepoliittisessa kirjastossa, kun unkarilaiset tutkijat toivat Scientometrics- lehden näytenumeron; opettanut aihetta Tam- pereen yliopistossa, tehnyt alan tutkimusta väi- töskirjassaan 2000-luvun alkupuolella Åbo Aka- demissa ja ollut mukana ideoimassa ja tekemäs- sä Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnin innovatiivisia julkaisuanalyysejä. Hän on myös
osallistunut useisiin toimikuntiin ja asiantuntija- elimiin julkaisuihin perustuvan tutkimuksen ar- vioinnin kehittämiseksi. Maria Forsmanin bib- liometrinen toiminta sai laajaa näkyvyyttä, kun hänet Helsingin yliopiston kirjaston johtavana tietoasiantuntijana toimiessaan valittiin vuoden 2013 tieteentekijäksi.
Forsman on vahvan yhteiskuntatieteilijän iden- titeetin omaava kirjoittaja. Hän ottaa kantaa teoksessa erityisesti yhteiskuntatieteiden ja hu- manististen tieteenalojen julkaisutoiminnan tasa- puolisen kohtelun puolesta tutkimuksen arvioin- neissa. Hän nostaa myös esiin huolen kansainvä- listen kaupallisten viittaustietokantojen saamas- ta valta-asemasta. Viittaustietokantojen sisältö on pääsääntöisesti englannin kielellä julkaistuja ar- tikkeleita. Forsman pohtii, miten käy julkaisemi- sen pienillä kielialueilla, kuten Suomessa.
Arviointi ohjaa toimintaa ja Forsman on ha- vainnut, että tutkijat julkaisevat yhä vähemmän suomen ja ruotsin kielellä. Forsmanin havainto- jen mukaan yleistajuisten artikkelien määrä on laskussa. Heiluttaako häntä koiraa, tekijä pohtii.
Toisaalta hän näkee mahdollisuutena sen, että vii- me aikoina on alettu peräänkuuluttaa yliopistoil- ta yhä enemmän myös yhteiskunnallista vaikutta- vuutta. Nähtäväksi jää, miten tämä tulee näky- mään julkaisutoiminnassa. Forsman pohtii bib- liometriikan tulevaisuutta ja näkee bibliometrii- kan tulevan kehityssuunnan riippuvan siitä, ku- ka tai mikä taho määrittelee tulevaisuuden suun- nan: tiedeyhteisö, tiedepolitiikan toimijat vai tie- tokantojen tuottajat.
On vaativa tehtävä kirjoittaa bibliometriikan perusteos ja samalla luoda kattava kuvaus jul- kaisujen arviointiin liittyvästä problematiikas- ta. Tässä Maria Forsman on onnistunut hyvin yhdistämällä bibliometriikan historian, teorian, käytännön soveltamisen sekä yhteiskunnallisen keskustelun.
Tietoa kirjoittajasta:
Anne Lehto, kirjastonjohtaja Tritonia
anne.lehto@tritonia.fi
