Konevitsa - Laatokan luostarisaari · DIGI

Konevitsa

- ^Laatokan luostarisaari

Kuluneen vuoden aikana on Laatokan toinen luostarisaari Konevitsa siirtynyt osittain Venä- jatr ortodoksisen kirkon haltuun.

Muutama vuosi sitten huomatta- vasti suurempi Valamon luostari

siirtyi jo

Venäjän ortodoksiselle

kirkolle ja

tämä saari

on

ollut myöskin tu ristikohteena.

Konevitsan luostarisaari kuului ennen sotia maantieteellisesti Vpl Pyhajarven kuntaan. Huittisissa asuville entisille ^pyh ajarveläisille

ja sakkolalaisille

vanhemman polven edustajille saari

ja

siellä sijainnut luostari onkin viela en- tuudestaan jonki

nverran

tuttu.

Saari

sijaitsi noin 5

kilometrin

päässä mantereelta. Saaren suurin pituus

on

5 kilometria

ja

_suurin

leveys 3 kilometriä. Saaren ympä-

rysmitta on ¹⁴ kilometriä.

Jo ennen talvisotaa ^I 930-luvulla saa-

rella toimi suomalainen sotilastu-

kikohta RT-3 patteristo

ja

useat

lähiseudun nuorukaiset ehtivät suorittaa asevelvollisuutensa saa- rella.

Heinäkuussa

l99l

ensimmäiset lehtimiehet pääsivät tutustumaan saareen

ja

luostarirakennusten nykykuntoon. Ensimmäinen py- hiinvaellusmatka

37

henkilön suuruisella ryhmalla tehtiin saa-

relle syyskuun

l3-15

päivinä ja allekirjoittaneella oli yhdessä vai- monsa kanssa ainutlaatuinen ti- laisuus osallistua matkalle, jonka osanottajat koostuivat luostari-

saarella

1930-luvulla asuneista upseerien ja aliupseerien lapsista, kolmesta entisestä aktiiviupsee- rista, muutamasta Suomen orto- doksisen kirkon jäsenestä, eräistä

restauroinnin asiantuntijasta ja

muista

kiinnostuneista. Olikin ainutlaatuinen kokemus päästä paitsi

yli

50 vuotta kiellettynä ole-

valla saarella myöskin seurueessa,

jonka jäsenet olivat

mahtavia oppaita tietäen jokaisen raken-

nuksen

alkuperäisen tarkoituk- sen'

jopa niissä viimeksi

asu- neiden munkkien nimen

ja

teh- tävänkin.

Konevitsan historiaa

Konevitsan

luostari on

aina

ollut

munkkiluostari. Luostarin on perustanut munkki Arsenij v.

1393, joten parin vuoden ^päästä luostari viettää 600 -vuotisjuhlia.

Munkki Arseni oli

^pienestä

pitäen kasvatettu Jumalan pelossa ja hurskaudessa. Niinpä han peri- mätiedon mukaan olikin täydestä sydamestään

kiinfynyt

pyhään Kirkkoon

ja

kuunteli mielellaan Jumalan sanan julistusta. Vuonna

1379 hän vihkiytyi munkiksi Nov- gorodin Lisja Gora nimisella vuo-

Luostarin pääkirkot: alakirkko ja yläkirkko ovat valmistuneet 1800-luvun alussa. Ulospäin kirkot ovat suhteelli- sen hyvässä kunnossa, mutta sisällä kosteus on pahoin turmellut maalauksia.

26

Isän Nazari

ja

noviisi Vjatseslav luostarin korj aussuunnitelmia.

rella

sijainneeseen ^Ylösnouse- muksen luostariin. Arseni

oli

tai- tava kupariseppä, jota taitoa luos- tarin piirissä arvostettiin suuresti.

Täällä luostarissa kilvoitellessaan Arseni tapasi Athosvr.roren luosta-

rista tulleita

munkkeja. Näiden kertomusten innoittamana han pyysi igumenilta luvan ja siunauk-

sen lahtea Athosvuoren luostariin.

Täällä hän viipyi 3 vuotta palaten jalleen kotimaahansa.

Novgorodiin palattuaan Arseni

sai arkkipiispa

Johannekselta siunauksen lähteä perustamaan

luostaria pohjoiseen

maahan.

Mukaansa

hän

sai ottaa Athos-

woren

luostarista saamansa Ju- malaäidin ikonin,

joka

sitten on tullut kuuluisaksi Konevitsan Ju- malaäidin ikonina.

Purjehdittuaan Olhavanjokea

pitkin

Laatokalle han

tuli

ensin Valamon saarelle, jossa

jo

siihen aikaan

toimi

luostari. Oleskeltu- aan täällä

jonkin

aikaa han lähti

jatkama?n

matkaansa _l9y1ääk-

seen sopivan paikan uudelle luos-

tarille. Myrskyn kourissa

han

joutui Konon

(Konevitsan) saa- reen. Myrskyn laannuttua Arseni lähti jatkamaan matkaansa, mutta uusi myrsky

heitti

hänet jälleen takaisin saareen.

Niinpä

Arseni

näki

siinä ylhäältä tulleen osoi- tuksen, että uusi luostari on perus- tettava

juuri

tälle saarelle. Ensi- töikseen hän pystytti puisen ristin kummulle' joka sittemmin tunnet-

tiin

Pyhänä Vuorena. Tänne han rakensi itselleen myöskin vaati- mattoman

majan.

Majansa lä-

helle han rakensi pienen

ru-

selostavat matkalaisille Konevitsan

koushuoneen,

johon sijoitti

At-

hosvuorelta tuomansa

^pyhän

ikonin.

Vuonna 1398 saaressa tiedetään olleen jo pienen veljestön. Ensim- mäinen

kirkko

rakennettiin saa-

relle ^1396.

Konevitsan

luostarin

historia on kokenut saman kuin Karjalan historia. V. 1570 alkaneen Ruotsin

ja

Venäjän välinen sota

oli

^myös

luostarille kova koettelemus. Kä- kisalmen

linnan

kukistuttua v.

1580

joutui

Konevitsan luostarin veljestö jättamään luostarinsa siir- Uen Novgorodin Vösnousemuk- sen luostariin vieden irtaimistoa myöskin mennessään. Konevitsan luostari havitettiin maan tasalle.

Kirkon alle

kätketty pyhän Ar-

senin hauta säilyi

kuitenkin koskemattomana.

V. 1595 solmitun Täyssinän rau- han jalkeen v. 1598 veljestö saattoi jalleen palata autiolle luostarisaa- relleen. Tsaarin antaman mää- räyksen mukaisesti

luostari

ra- kennettiin nopeasti

valtion

kus- tannuksella. [Jusien sotien seu-

rauksena luostarisaari autioitui jälleen v. 1610. Kirkon

tiilit

kulje- tettiin valloittajien toimesta Käki- salmen

linnoituksen

rakennus- aineeksi.

1700-luvun alussa Venäjän val- loitettua

jälleen Karjalan

alkoi myös K.onevitsan luostarin elpy- mlsen arka. Nykyisin saarella ole-

vat kirkot ja muut

rakennukset ovat rakennetut lopullisesti ^vasta

I 8O0-luvulla. Nykyinen alakirkko on vihitty käyttöönsä 12.6.1 802 ja pyhitettiin Herran temppeliintuo-

misen muistolle, sivualttari Kone- vitsan Jumalaidin

ikonin

^muis-

tolle. Kirkko valmistettiin pappis-

munkki

Silverterin piirustusten mukaisesti. Pääluostarin yläkirk- ko valmistui varojen puutteen joh-

dosta vasta myöhemmin

ja

vihittiin

12.6.1 809 Jumaläidin syn- fymän muistolle. Tämä kirkko oli tarkoitettu käytettäväksi vain läm- piminä vuodenaikoina.

Talvisota autioitti jälleen luostarin 12.3.1940 luostarin veljestö jou-

tui

suomalaisten sotilasviran- omai sten kehoituksesta ^j attam ään luostarisaaren. Luostarin veljes- töön kuului sillä hetkellä ^{36 hen-}

keä

kasittava munkkien

ja

no- viisien joukko. Suurin osa luosta-

rin

irtaimistoa pystyttiin evakoi- maan. Luostari aloitti uuden toi-

minnan Keiteleen

Hiekassa.

Luostarin johtajana

oli

siirtymä- vaiheessa toiminut igumeni Mav-

riki. joka oli valittu

luostarin johtajaksi

jo

u. 1929.

Talvisodassa ja jatkosodan val- tauksessa luostarin rakennukset säilyivät lähes vahingoitta. Igu- meni kavi muutaman pappismun-

kin kanssa lokakuussa l94l

tutkimassa mahdollisuuksia luos- tarin takaisinmuutosta. Luostarin kunnostusta

jatkettiin

vähäisin voimin aina vuoteen

lgM,jolloin

lopullisesti selvisi myöskin luosta-

rin kohtalo. Igumeni

Mavriki

kuoli

kesällä 194/ Kuopiossa ja toivomuksensa mukaisesti hänet

Pääluostarin kellotorni

on

pa-

hoin rapistunut. Kello

on

tor- nissa mutta se on rikkoutunut eikä Konevitsan kellot enää soi.

27

Hevoskiven tsasouna on entisellä paikallaan ja hyvässä kunnossa.

haudattii n luostarisaarelle. Sodan

kovat

kohtalot

jattivat

jälkensä ikaantyneeseen veljestöön

ja

kun riittavästi uusia noviisejakaan ei Keiteleelle enää saatu veljestö siir-

tyi

195O-luvulla Heinäveden kun- taan perustettiin Uuden Valamon

luostarin

yhteyteen.

Siellä

vii- meinen Konevitsan veljestön jä-

sen noviisi Anrei

Pesckoff eli

"Konevitsan Antti" kuoli 2.8.1991 .

Mainittakoon.'

että

^Konevitsan

Antti ehti

^viela alkukesästä vie- railla Konevitsan luostarisaarella antaen tärkeitä tietoja

eri

raken- nuksista luostarin nykyiselle joh- dolle.

Konevitsa tänään

Syyskuisen illan jo hamärtyessä

pyhiinvaeltajien

joukko

_saapui

koko päivän matkanneena Laato- kan rantaan Sortanlahden sotilas- tukikohtaan. Mielessä

kyti

viela pieni epäilys

-

pääsemmekö var- masti saarelle. Luostarin toimesta tehdyt etukäteisjärjestelyr aumoi- vat meidät selviyrymään ohi kiel- letyn portin _varsin nopeasti ja jo

muutaman minuutin

kuluttua sellrueemme

oli

sota-aluksessa

matkalla

muutaman kilometrin päässä olevaan luostarisaareen.

Luostarin laiturilla olivat meitä vasterssa luostarin

johtaja

_arkki- madriitta Nazari

ja

apulaisensa noviisi Vjatseslav. Kädestä pitaen

he

toivottelevat meidat tervetul- leeksi luostarisaarelle. Siirrymme

pimeälta laiturilta

I860-luvulla

rakennettuun

hotellirakennuk-

28

seen

ja

ihmetyksemme

on

suuri

kun

majoittuessamme entiseen 1930-luvulla saakka Suomen ar- meijan kayössä olleeseen esikun- tarakennukseen.,

joka

viimeiset vuosikymmenet on

ollut

^neuvos-

tosotilaiden käytössä

^huo-

maamme tulleemme paitsi erittäin

hienoon myöskin

olosuhteisiin katsoen varsin siistiin rakennuk- seen. Huoneet,

jotka on

varattu

kahdeksi

seuraavaksi päiväksi käyttöömme

on

neuvostoarmei- jan

jäljilta

maalattu

ja

tapetoitu.

Kalustus

on viela

puutteellista, mutta

kaikki

välttämätön löytyy.

Keskuslämmityspatteri hohtaa

lämpöä ja

naapurihuoneiston kanssa yhteinen wc- ja pesuhuone

tosin ilman

lammintä vettä on kaytossämme.

Hetkisen kuluttua kokoonnum-

me yhteiselle illalliselle.

Isä

Nazari

kaanryy _aulassa olevan vaatimattoman ikonin ääreen lau- suen kiitoksen sanat

siitä,

että olemme kaikkien vaikeuksien jäl- keen

vihdoin

saapuneet perille luostariin. Ruoka on maittavaa ja nautimme sen hyvällä ruokaha-

lulla.

Ruokailun yhteydessä Isä Nazari kertoo meidän käyntimme olevan todella historiallisen,, sillä

olemme todella

ensimmäinen suuri ryhmä, joka _on luostarin vie- raana. Samalla han

jo

pyytelee anteeksi sitä, että luostari ei vielä

ole valmis

palvelemaan vierai- taan. Kaikesta

on

puutetta. Kun luostarin

väki tuli

keväällä saa-

relle

oli

kalustuksena vain kolme teekuppia.

Rasittavan matkamme jalkeen matkalaiset vaipuvat uneen. Aa- miaisen jalkeen lahdemme luosta-

rin

isäntien johdolla kierrokselle luostarin rakennuksiin. Saarella

on

edelleen sotaväkeä vaikka

emme sita

näekkään. Vuoteen 1993 koko saari on luostarin käy- tössä selittaa Isä Nazari. Kaikki luostarin alkuperäiset

6

kirkkoa on ^pystyssä. Ulkoisesti niin kirkot

kuin muutkin

rakennukset ovat suhteellisen hyvän nakoisia. Pa-

rempia kuin

Valamossa tietää

joku

asiantuntija kertoa. Sotilaat ovat kuitenkin surutta käyttäneet kaikkia kirkkoja asevarastoin a ja kaikki irtonainen on hävinnyt kir- koista. Luostarin pääkirkkoa on jo luostarin väen toimesta aloitettu korjaamaan. Eräät sivukirkot on

saatu luostarin haltuun

^vasta

viikko sitten ja

sivuluostari Marian skiitta on edelleen sotilai-

den

hallussa. Lahes

kaikki

kir-

koissa olevat

maalaukset ovat kosteuden johdosta pahoin rapis- tuneet. Ikonostaasi

kirkon

etu- osassa loistaa

tyhjyftään.

Kor- jausfyössä on päähuomio kiinni- tettävä nyt kirkon kuivattamiseen kertoo puolestaan retkemme joh- taja arkkitehti Heikki Hänninen.

Jos ryhdytään

liian

aikaisin kor- jaamaan itse maalauksia on muu-

taman

vuoden sisallä

uusi

^re-

montti edessä.

.

^{Kuljemme saaren eri kirkoissa}

ja _muissa

rakennuksissa. Isä Nazari on hWin toiveikas luosta-

rin

kunnostuksen suhteen. Myö- hemmin

on

tarkoituksena saada

Konevitsan luostarin hotellirakennus on on jo ehditty entisöimään ja on hyvässä rakennuksessa toimi RT-3

I

patteriston

valmistunut v. 1860. Rakennus kunnossa. Sodan aikana tässä esikunta.

Kirkkojen maalaukset ovat ^pahasti

Suomen ortodoksiselta kirkolta takaisin luostariin sielta evakuoi- tuja esineistöä. Luostarin korjauk-

seen varat saadaan

Venäjän kirkolta. Uudistuskauden ^myötä useita kymmeniä seurakuntia ^on aloittanut toimintansa Leningra-

din

hiippakunnassa.

Voi

hyvin olla, että myöskin varojett suhteen

tulee myöhemmin ongelmia ^to- teaa Isä Nazari.

Konevitsan saaren luonnon- kauneus

on

sanoinkuvaamaton.

Mahtavan

Karjalan

^{meren -Laa-} tokan laineet liplattavat rantahie-

tikkoon, jota on

silmänkanta- mattomiin. Vuosisatojen aikana pienet

kivet

ovat hioutuneet ^si-

leiksi. Kun katsoo

Konevitsan rannasta itaan ei toista rantaa näy.

Kestäisi hyvinkin kokonaisen päi- vän moottoriveneellä kulkea ^en-

päässeet 50-vuodessa rapistumaan.

nenkuin toinen ranta

tulisi vastaan.

Nyt

saaren rantoja ru- mentaa valtaisa määrä erilaista rautaromua. Siinä olisi suomalai- selle romunkerääjälle melkoinen apaja. Rannat

tullaan

lähikuu-

kausien aikana

puhdistamaan romusta kertoo Heikki Hänninen.

Ensimmäisenä uutena rakennus- kohteena

on myöskin

aikaan- saada Konevitsan ikimännyistä rakennettu sauna.

Konevitsan tulevaisuus

Mikä on sitten Konevitsan luos- tarisaaren tulevaisuus. Luostarin 600-vuotisjuhla on parin vuoden päästä.

Siihen

mennessä edes-

sämme

on

todella suuri urakka.

Tutkimme saaren egologista tilaa

ja

tarkoituksena

ei ole

^tehdä

sarnoja virheitä kuin Valamossa.

Ensi kesänä odotamme ^saarella

vain

8 000 turistia,

joista

suurin osa on päiväturisteja. Pyhiinvael- tajille on tarkoitus järjestää ^muu- taman päivän matkoja. Ensi ^ke- sänä luostarissa toimitaan jo luos- tarin säännöillä

ja

silloin pyhiin- vaeltajat voivat osallistua luosta- rin eri toimituksiin. Luostarin toi- mesta hankitaan varoja ikoneja maalauttamalla ja niitä myymällä matkamuistoina. Tästä onkin jo muutama näyte Laatokan lainei- den sileiksi hiomille kiville maa- lattuna. Pyhiinvaellusmatkat jär- jestää luostari suoraan itse, joten matkatoimistot eivät pääse ^mat-

koja

myymään selittaa

Isä

Na- zari.

Kun

matkailija saapuu Kone-

vitsan

luostarisaarelle ensim- mäistä kertaa on helppo

jo

luos- tarin nykykunnossakin päästä sel- vyyteen mitä luostari on ennen tal- visotaa ollut. Suomen ortodoksi-

sen kirkon ^jasenille

luostarista muodostunee antoisa pyhiinvael- luskohde. Vierailu luostarissa on

ainutlaatuinen kokemus

^myös evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvalle.

Jos matkareitti

on suunnitteilla Kuopioon kannattaa siellä tutustua ortodoksiseen ^mu- seoon,

jossa on

säilyettävänä

myöskin runsaasti

Konevitsan luostarin esineistöä. Osa esineis-

töstä on

Uudessa Valamossa Heinävedellä,

joka

myöskin on tutustumisen arvoinen ^paikka.

Konevitsan luostarille

ja

sen

korjaajille

voi

hyvällä syyllä toi- vottaa menestystä tässä tärkeässä työssä.

Reino Ritcia 50-vuodessa rapistumaan.