Muistelmia tohtori
Oskari Heikinheimon Kantolasta
Kantolan rakennukset sijaitsivat nykyisen terveyskeskuksen sairaalan paikalla (Kantolantie 7) pienen matkan päässä Kuuselan parantolasta. Valtiopäivämies, kunnanlääkäri, tohtori (myöhemmin lääkintöneuvos) O s k a r i H e i k i n h e i m o perheineen asui Kantolassa, entisessä pap
pilan torpassa ja piti yhdessä vaimonsa Elli Heikinheimon kanssa Kuuselassa parantolaa. Per
heeseen kuului kasvattitytär A i r i , joka kirjoituksemme aikoihin kävi koulua Helsingissä.
Heikinheim ot pitivät Kuuselassa parantolaa Helsinkiin m uuttoonsa v. 1947 saakka lähes 40 vuoden ajan. Oskari Fredrik Heikinheimo syntyi Kittilässä 3.8.1873 ja kuoli Helsingissä 27.3.1951.
Kantolan rakennukset purettiin 50-luvun lopulla, kun alettiin rakentaa paikallissairaalaa. Kuu
selan parantola hävitettiin kunnan nykyisen virastotalon tieltä 70-luvun alkupuolella.
Kaksikymmentäluvun alussa oli Kantolassa keittäjänä K o r h o s e n H u l d a (o.s. Perä
lä) ja hän muistelee noita aikoja seuraavasti:
— Olin ollut työssä Tampereella, m utta vuo
den 1918 k ap in an jälkeen palasin kesäksi ko
tiini M ultialle ja m enin syksyllä passaritytök- si to h to ri H eikinheim olle K antolaan. M yö
hem m in to im in ru o a n la itta ja n a keittäjän te h tävissä. Seitsem än ja puoli v u o tta en n ätin en nen naimisiin m enoani olla H eikinheim on pal
veluksessa.
Palvelusväki asui Kantolassa. Meille oli ylä
kerrassa v ara ttu o m a t h uoneet, m in ä asuin K oivukam arissa. Myös to h to ri H eikinheim on perheen m ak u u h u o n eet sijaitsivat sam assa kerroksessa.
P iik o ja oli tu o llo in talo ssa kuusi ja renkejä kolme. R enkien etunim et ovat jä ä n e e t m ielee
ni: J u l i u s , B r u n o j a K a l l e .
4z
B runo oli sellainen hulivilirenki j a Juliuksen san o ttiin olevan n iin k u in ” talo o n p ä in ”.
K antolan navetassa oli lehm iä ja sikoja. Kar
ja k k o n a oli H a n n a K o s k i m a a (asuu K euruulla Tehtaantiellä). K anoja ei K an
tolassa m uistini m u k aa n ollut, ei m yöskään kissoja, m u tta koiria oli kaksittain.
H eikinheim o oli v u o k ra n n u t K euruun ym päristöstä peltoja, joissa viljeltiin erilaisia tu o t
teita K uuselan p a ra n to la n j a K antolan tarp ei
siin. H ein äaik aan m e keittiöihm isetkin osal
listuimme heinätöihin. M elkom oinen osa ru o katarvikkeista saatiin k in tu o llo in om asta ta kaa, m u tta toki to h to rin n a toi tarvikkeita myös H elsingistä, m issä h ä n aik a usein kävi. Myös Keuruun kaupoista suoritettiin ostoksia. Lihan toim itti pääasiassa kauppias S i e v ä n e n , m u tta myös O su u sk au p assa ja A i r a k s i s e l l a käytiin.
Tohtori H eikinheim o läh ti usein p o tkukel
kalla m ukaan ostoksille ja palatessa hän istutti K antolan m äessä m eid ät likat kelkkaan j a a n toi meille kyytiä. — T ohtori H eikinheim o oli hyvin leikkisä mies.
Keurusselän kalaa oli myös usein ruokapöy
dässä k u n p aik k ak u n talaiset kävivät m yym äs
sä K antolaan saaliitaan. K eittiössä oli rahali- pas, jo sta ostokset m ak settiin käteisellä. R a
hankäytöstä p id ettiin ta rk k a a kirjaa.
Joskus kalat olivat niin isoja, että renkipoi- kia piti pyytää avuksi perkuuseen. Lähes m et
rin m ittaisia h au k iak in oli kalastajilla ta rjo l
la. K uhasta ja lah n asta valm istettiin usein ate
ria. L ohet tu o tiin m uistini m u k aan M än tän puolelta, sam oin m uikut. E räskin em äntä, ni- m eä en ja k s a m uistaa, tuli usein so u taen k ah dentoista kilom etrin päästä kaloja m yym ään.
Isot kalat koristeltiin usein näyttävästi ru o kapöytään. K errankin oikein suuri kala k u o r
ru tettiin tom aateilla punaiseksi j a päälle rip o teltiin valkeita riisiryynejä — se oli k u in kär
pässieni. H e rro ja varten piti olla suolam uik- kuja.
M yös K uuselan p aran to lan väki ruokaili Kantolassa. Keskellä pirttiä oli suuri ruokapöy
tä, jolle ruoka katettiin ja jo sta se haettiin ym pärillä oleviin pikkupöytiin, m issä varsinainen ateriointi tap ah tu i. Istum ajärjestys oli tarkka, H eikinheim on pöytä oli m uurin vieressä, läm- pöisim m ässä paikassa.
P irtissä oli suuri kaappi, m issä ruoka- astioita säilytettiin. Yleensä aterialla käytettiin kolm ea lautasta. E turuoalle, paistille j a jälki- ruoalle oli kullekin o m a lautanen. T ohtorin
n a H eikinheim o toi ase ttiru o k ia, kuten ju u s to ja, H elsingistä saakka.
Leivät, p u llat j a pikkuleivät leivottiin K an
tolassa. Sisäkkö T i l d a R a j a l i n toi-
Kantolan nykyinen maisema Tarhialta kuvattuna syksyllä 1985. (valok. Pentti Nieminen).
43
m i leipurina. Tuvassa oli takan vieressä iso lei
vinuuni, jo ssa lim p u t j a p iim älim p u tk in o n n istuivat oikein hyvin.
Kello 5.30 oli herätys. A am uisin oli aina tar
jo lla kaurapuuroa. P arantolan potilaille aam u- p u u ro vietiin kello 8.00 huoneisiin. K uuselan piika, P i i l o s e n M a r i haki puuron ja m aidon K antolasta.
P ara n to la n ran n assa oli laitu ri j a venevaja, jo n k a parvella rengit kesällä n ukkuivat. K an
to lassa oli m o n ta venettä, myös m o o tto riv e
neitä. Kesäisin niillä tehtiin retkiä Keurusse- lälle. E västä o tettiin m u k aan retkille.
Kantolan palveluskuntaa. Takaa vasemmalta Toini Mantela; Hulda Perälä (kirjoituksen muistelija); Aune Silen, tiskityttö; Hilda Pe
rälä, keittäjä; Hanna Koskimaa, karjakko; is
tumassa Mari Piilonen ja Heikinheimon Jeppe- koira.
Tohtori H eikinheim olla oli Keurusselällä ka
lam aja, luultavim m in se oli Selkisaaressa.
M yös p ara n to la n p o tila a t pääsivät kalam aja- retkille m ukaan. M aja oli pieni, m u tta siellä oli tulisija, jo ssa keitettiin retkiruokia. Joskus kalam ajalle jä ä tiin yöksikin.
Soutuhom m issa. Vasemmalta Mari Piilonen, Ina Tuominen ja Mandi Aarnio, takana H ei
kinheimon Jeppe-koira.
Tuolloin liikennöi K euruun j a M ä n tän vä
lillä myös siipirataslaiva Ellu, E lias L önnrot.
Laiva ei k u iten k aan käynyt K uuselan laitu ris
sa, vaan sen laituripaikka oli Lapinsalm en to i
sella puolella p ap p ilan rannassa. M inulla ei kuiten k aan ollut koskaan tila isu u tta olla El- lun kyydissä, vaikka yhden kerran oli M än tän m atk a vähällä to teu tu a.
R annassa, la itu rin lähellä oli iso saunarus- tinki, jo ssa T ilta sa u n o tti p ara n to la n p o tilai
ta. Helsingin pappoiset herrat antoivat Tildalle usein ylim ääräistä rahaa, liksaa, vaivanpalkak- si. K uppausta ei p aran to lassa, eikä saunassa h arrastettu .
Saunarustingissa pestiin myös pyykki.
K a r o l i i n a M u s t a l a h t i j a I d a L i p o n s a l m i olivat pyykkärei
nä. Y läkerran sa u n ak am arissa asusti joskus p a ra n to lan taiteilijap o tilaita.
Palkkaa palvelusväelle m aksettiin mielestäni kohtuullisesti. E nsin m in u n k in palk k an i oli pieni, m u tta aika p ian sitä py y täm ättä koro
tettiin. Syksyisin sai pitää lom aa kaksi viikkoa.
M uistan ku in k a renki S i k o r a n t a kyy
ti m inut hevosella lom alle kotiin M ultialle.
Syntym ä- j a nim ipäivinä m uisti to h to ri o n nitella palveluskuntaa. Sisareni H u l d a sai 10-vuotispalveluslahjaksi puoli tu sin a a hope- alusikoita.
Jo u lu n ak in m eidän p iti olla paikalla, kos
ka p aran to laan tuli p o tila ita jo u lu n viettoon.
Jo u lu lah jo ik si H eikinheim ot antoivat palve
lusväelle pukukankaita. P u v u t teetätettiin o m pelijoilla, jo ita kylällä oli useita. O m at p u k u n sa to h to ri teetätti kuitenkin Helsingissä.
44
Helsinki ei kiinnostanut
T ohtori H eikinheim o oli usein H elsingissä hoitam assa valtiopäiväm iehen tehtäviä. Tuol
loin hänellä o ä sija isto h to ri hoitam assa k u n nanlääk ärin to in ta ja paran to laa. Sijaisten ni
m et eivät m uistu m ieleen, ne olivat niin vie
rasperäisiä. Valtiopäivät kestivätkin m uutam an viikon kerrallaan. Tuolloin H eikinheim o asui kaupunkiasunnossaan Helsingissä. A sunto kä
sitti keittiön, h u o n een ja m akuuhuoneen. A i
n a oli K antolan palvelusväestä jo k u naisista m ukana hoitam assa ru o a n la itto a ja siivousta.
M yös m in ä oli m u u ta m a n kerran. H elsingissä en kuiten k aan viihtynyt, m ieluim m in hoidin k eittäjän tehtäviäni K antolassa.
Isoja juhlia ei K antolassa ju u ri pidetty. N aa
purissa, Lehtiniem en pappilassa asuva kirkko
h erra kävi jo sk u s kyläilem ässä. A lkoholia ei käytetty. K erran p aran to lassa oli kolme herraa innostunut ryyppääm ään, ei m ennyt kuin kak
si päivää niin herroille tuli äkkilähtö. Tohto- rin n alla oli kyllä viinipullo, m u tta siitä n a u tittiin vain lääkkeeksi.
T ilan talli sijaitsi K uuselan ja K antolan vä
lisessä rinteessä. Hevosia oh kolme. Talvikelillä sairaskäynnit to h to ri H eikinheim o teki usein om alla hevospelillä, h än ellä olikin kom ea re
ki. Vanha orihevonen oli useim m iten aisoissa.
Kesällä to h to ri a jo i itse sairasm atkat om alla au to llaan . A u to ja oli tu o llo in K euruulla aika vähän.
Muistelmien kertoja, 91-vuotias Hulda Korho
nen, o.s. Perälä, (valok. Pentti Nieminen).
Tohtori Oskari Fredrik Heikinheimo. Valoku
va Aini Heikinheimon 21.3.1951 Keuruun kun
nansairaalalle lahjoittamasta maalauksesta, (valok. Pentti Nieminen).
K antolassa oli myös puhelin, sam oin radio, jo ta k u unneltiin korvissa. Jo sk u s tu li sairas- kyytitilauksia puhelimitse, m utta m onesti h än tä tultiin n o u tam aan K antolasta sairaskäynnil- le. L apinsalm en ta k a n a olevan k u n n a n sa ira a lan potilaat kuuluivat myös tohtori H eikinhei
m o n hoidettaviin.
O O O
N äin muisteli H eikinheim on Kantolassa vie
tetty jä nuoruusvuosiaan H u l d a E l i n a K o r h o n e n , M ultian H einäperällä Perä- län talossa 2.5.1894 syntynyt pirteä vanhus, jo ka nykyisin asuu m iehensä Esko Korhosen kanssa H oikkalan kaupan vieressä M ultiantiel- lä.
A llek irjo ittan een ään in au h alle taltioim a haastattelu , jo sta edellä olevan olen m ukael- lut, tehtiin 23.9.1984 H ulda Korhosen tyttären- ty ttären T u u l a S a n t a l a n kotona A n i t t a j a T u u l a S a n t a l a n avustam ina.
Ju tu n kuva-aineistoon saam astani avusta kiitän H u ld a K orhosen perillisiä ja K euruun— M u ltian terveyskeskusta, jo n k a kuva-arkistossa oli valokuvaaja M a t t i
T u o m i s e n o tta m ia kuvia K antolasta.
Kiitokset kuvien henkilötunnistukseen saadus
ta avusta M e e r i S a n t a l a l l e (H u l
d an ty tär) ja H a n n a K o s k i m a a l -
1 e Pentti Nieminen
45
