334
AIKUISKASVATUS 4/98P
aula Kyrö on kuvannut yrittäjyyden tarinaa kiehto- valla ja opettavaisella tavalla.Kirja jäsentää yrittäjyyttä histo- riallisesti sekä ajallisesti että suu- riin ajattelutapojen muutoksiin nojaten. Yhteiskunnallisen kehit- tymisen vaiheina kirjassa pide- tään traditionaalista, modernia ja postmodernia. Postmodernin murroksen nähdään tapahtuneen 1970- ja 1980-luvuilla ja post- modernin arvioidaan alkaneen tulla näkyväksi 1980-luvulta eteenpäin.
Kirjan kiinnostavimmat jaksot liittyvät yrittäjyyden epistemo- logian ja historian jäsennykseen.
Tässä mielessä kirja tarjoaa sitä, mitä otsake lupaa. Kirja todella- kin jäsentää yrittäjyyden tarinaa.
Historiallinen tarkastelu avaa sil- miemme eteen näkymän, jossa yrittäjyys liittyy sellaisiin sanoi- hin, kuten tekijä, seikkailija, re- hellinen mies, keinottelija, sopi-
muksen tekijä, väkivallan tekijä ja työllistäjä. Nämä sanat kehys- tävät yrittäjyyden tarinaan ja luo- vat sille position tekstiverkoston kudelmassa.
Kyrö linjaa yrittäjyyttä myös or- ganisaatioihin ja oppimisnäke- mykseen rinnastaen. Tekijän nä- kökulma organisaatioiden ja yrit- täjyyden yhteydestä hakee vas- takkainasetteluja. Organisaatiot rinnastetaan modernin liiallisen kapea-alaiseen rationaalisuus- pyrkimykseen ja byrokraattiseen toimintatapaan ja yrittäjyys jous- tavaan ja oma-aloitteelliseen sekä uutta luovaan toimintatapaan.
Näin siitäkin huolimatta, että te- kijä esittelee organisaationäke- mysten kehityskulkuja. On vali- tettavaa, ettei tekijä ole esitellyt viimeaikaisia organisaationä- kökulmia. Postmodernit organi- saationäkökulmat puuttuvat lä- hes tyystin. Näin syntyy käsitys, että yrittäjyys on ainoa postmo- dernin airut yrityksissä. Postmo- dernien organisaationäkemysten laajempi esittäminen olisi poista- nut kirjan taustalla olevaa vastak- kainasettelun makua ja tuonut
sen lähemmäksi todellisuutta, jossa yrittäjyys on myös eräs postmodernien organisaatioiden toiminnan kehityslinjoista. Sa- malla se olisi poistanut juopaa yrittäjyyden ja organisaatioissa työskentelyn positioiden väliltä.
Y
rittäjyyden rinnastaminen oppimisnäkemysten kehitty- miseen tehdään kirjassa kahdes- sa osassa. Ensin kuvaillaan oppi- misnäkemyksen kehittymistä ja myöhemmin jatketaan oppimis- näkemyksen muuttumisen tar- kastelua yrittäjän persoonan tar- kastelun yhteydessä. Tekijä käy lävitse behavioristisen ja kogni- tiivisen oppimisnäkemyksen sekä humanistisen oppimisnäkemyk- sen, muttei vielä oikein löydä postmodernia oppimisnäkemys- tä.Muutoinkaan tekijä ei löydä postmodernin tekstuaalista ja dekonstruktiivista luonnetta, vaikka hahmottaa postmodernia monin tutuin piirtein. Tekijälle postmoderni rinnastuu vain ka- pealta osaltaan poststruktura- lismiksi ja pääosin kulttuuri- Paula Kyrö (1998)
Paula Kyrö (1998)Paula Kyrö (1998) Paula Kyrö (1998)Paula Kyrö (1998) Yrittäjyyden tarinaa Yrittäjyyden tarinaaYrittäjyyden tarinaa Yrittäjyyden tarinaaYrittäjyyden tarinaa kertomassa. WSOY. 149 s.
kertomassa. WSOY. 149 s.kertomassa. WSOY. 149 s.
kertomassa. WSOY. 149 s.kertomassa. WSOY. 149 s.
ISBN 951-0-22292-5 ISBN 951-0-22292-5ISBN 951-0-22292-5 ISBN 951-0-22292-5ISBN 951-0-22292-5
YRITTÄJÄN TARINA NOJAA AJATTELU- TAPOJEN MUUTOKSIIN
UUTTA KIRJALLISUUTTA
AIKUISKASVATUS 4/98
335
tutkimukseksi. Kulttuuritutki- muksessakin tekijä on tunnista- nut ainoastaan funktionaalisen ja strukturaalisen suuntauksen.
Näin symbolinen näkökulma jää melko vähälle. Strukturaalisen kulttuuritutkimuksen rinnasta- minen postmoderniin näkö- kulmaan lienee onnettomin köm- mähdys, sillä kulttuuritutkimusta voitaneen pitää eräänlaisena modernin kritiikkinä pikemmin- kin kuin postmodernina näkö- kulmana.
Postmodernin viitekehyksen käyttäminen yrittäjyyden hah- mottamisessa onkin varmasti vai- keaa, sillä postmoderni ei ole tar- jonnut mitään uutta, vaan on vain luonut dekonstruktioita ja avannut vertauskuvia sekä teks- tien välisiä suhteita. Postmoder- ni on osoittanut tekstien kon- tekstisidonnaisuuden, paikalli- suuden sekä intertekstuaalisuu-
den ja jättänyt meidät tulkinto- jen loputtomaan kehään ja tul- kintamahdollisuuksien äärettö- mään avaruuteen.
Y
rittäjyyden rinnastaminen postmoderniin on vaikeaa sikälikin, että postmodernissa modernin subjekti ei enää vallit- se ‘itsenä’ tai ‘mielenä’, vaan on vain positio tekstissä. Tekijän kuoleman jälkeen on tekstin tul- kinta alkanut nostaa yhä enem- män päätään. Niinpä postmoder- ni onkin pirstaleinen tulkintojen ja paikallisten habitusten muo- vauspaikka. Sosiaalisen kon- struktivismin tuominen tarkaste- luun olisi saattanut avata yrittä- jyyden tarkastelua uudesta näkö- kulmasta. Myös tekstuaalisuu- den tarkastelu postmodernin tar- kastelun yhteydessä olisi voinut lisätä ymmärrystämme siitä, mi- ten tekstin aukot imaisevat joi- takuita mukaansa luomispro-sessiin, jossa haetaan uusia posi- tioita. Kyrö on tuonut meidät tekstin aukkojen eteen, mutta jättänyt meidät pohtimaan, mik- si aukot täyttyvät. Humanismi ei ole ainoa aukkoja täyttävä dis- kurssi. Pikemminkin voisi väit- tää, että yrittäjyys itsessään ku- vaa jotakin aukkojen täyttämi- sestä, muttei tuo esille substans- sia, joka täyttää ne. Luultavasti onkin mahdotonta kuvailla sisäl- töä, joka täyttää nopeasti muut- tuvien tilanteiden avaamia mah- dollisuuksia, mutta saattaisi olla mahdollista kuvailla prosesseja, joissa täyttämistä yritetään.
Kirja avaa lukijalle näkymiä, joi- den tarkastelu on välttämätöntä postmodernin ympäristömme hahmottamisessa. Se kuuluu eh- dottomasti kirjoihin, joita jokai- sen tulee lukea ja josta käydään vilkasta keskustelua.
