Jyväskylän kaupungin
TILINPÄÄTÖS 2016
1 TOIMINTA JA TALOUS 5
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 5
1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 9
1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 14
1.5 Kunnan henkilöstö 16
1.6 Ympäristötekijät 20
1.7 Merkittävimmät riskit ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavat seikat 23 1.8 Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 26
2 TILIKAUDEN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS 29
2.1 Tuloslaskelma 29
2.2 Tilikauden tuloksen käsittely 40
2.3 Rahoituslaskelma 43
2.4 Tase 47
2.5 Kokonaistulot ja -menot 50
3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 52
3.1 Käyttötalouden toteutuminen 53
3.1.1 Konsernihallinto 55
3.1.2 Perusturva 59
3.1.3 Sivistys 64
3.1.4 Kaupunkirakenne 74
3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 81
3.3 Investointien toteutuminen 83
3.4 Rahoitusosan toteutuminen 89
4 LIIKELAITOKSET 91
4.1 Liikelaitokset yhteensä 91
4.1.1 Tilapalvelu-liikelaitos 94
4.1.2 Työterveys Aalto -liikelaitos 106
4.1.3 Talouskeskus-liikelaitos 114
4.1.4 Altek Aluetekniikka -liikelaitos 124
4.1.5 Kylän Kattaus -liikelaitos 136
4.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 146
4.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 157
5 KUNTAKONSERNI 159
5.1 Kuntakonsernin toiminta ja ohjaus 159
5.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 164
5.3 Konsernituloslaskelma 168
5.4 Konsernin rahoituslaskelma 171
5.5 Konsernitase 173
6 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 177
6.1 Tuloslaskelma 177
6.2 Rahoituslaskelma 178
6.3 Tase 179
6.4 Konsernilaskelmat 181
7.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 186
7.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 188
7.3 Tasetta koskevat liitetiedot 192
7.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 192
7.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 199
7.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 202
7.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 205
7.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 207
LIITTEET
Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 208
Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 209
Jyväskylän kaupunki Y-tunnus 0174666-4 Vapaudenkatu 32 PL 193
40101 Jyväskylä
1 TOIMINTA JA TALOUS
1.1 Kaupunginjohtajan katsaus
Talous on kaikilla mittareilla tasapainossa
Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja oli poistoja suurempi. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.
Vuonna 2016 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui. Tilinpäätös toteutuu selvästi talousar- viota parempana ja antaa siten myös hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle.
Vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.
Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 miljoonaa euroa muutet- tua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on t asapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa.
Saavutimme talouden tasapainon vuoden etuajassa. Talouden luvuissa olemme nousseet vaikei- den vuosien jälkeen suurten kaupunkien parhaimmistoon. Tästä kuuluu suuri kiitos luottamushen- kilöillemme ja henkilöstölle. Myös työttömyys on kääntynyt laskuun vuonna 2016 ja näyttää edel- leen laskevan. Tällä hetkellä myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Rakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti ja kaupunkimme kasvu on jatkunut vahvana. Asukasluku nousi yli 1400:lla eli suhteellisesti viidenneksi eniten 15 suurimman kaupungin joukossa.
Myös kuluvan vuoden talousarvio on kaikilla mittareilla tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja erityisen tärkeää on tehdä ja toteuttaa tasapainoi- nen talousarvio myös vuodelle 2018. Vuoden 2018 talouden toteutuminen heijastuu monilla tavoil- la sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.
Koko elinvoimapolitiikan tekemisen tapa ja työkalut on laitettu uusiksi ja nyt kaikki elinvoimapolitii- kan osa-alueet ovat suoraan kaupungin johdon ohjauksessa. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että elinvoimapolitiikan strateginen merkitys kaupungin johtamisessa korostuu sote-uudistuksen myötä. Kaupungin elinkeinopolitiikan uudelleenorganisointiin liittyi Jykes Kiinteistöt Oy:n strategi- sen painopisteen uudelleensuuntaaminen ja taseen keventämisen käynnistäminen sekä päätös Jykes Oy:n toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2017 aikana.
Kankaan suunnittelu ja rakentaminen jatkui jopa ennakoitua nopeammin. Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy perustettiin ja näin Hippoksen kehitysvaiheeseen sitoutui myös yksityistä rahoitusta.
Hippoksen ja Kukkulan (ent. Sairaalanmäki) kehitysalustoihin tiiviisti nivoutuva Keski-Suomen hy- vinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimus allekirjoitettiin.
Timo Koivisto kaupunginjohtaja
1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet
Kaupunginvaltuusto
Valtuustossa oli 67 valtuutettua ja paikkajako oli vuoden 2012 kunnallisvaalien mukaisesti seuraa- va:
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 17 valtuutettua Kansallinen Kokoomus r.p. 13 valtuutettua
Suomen Keskusta r.p. 11 valtuutettua Perussuomalaiset r.p. 8 valtuutettua Vihreä liitto r.p. 7 valtuutettua Vasemmistoliitto r.p. 6 valtuutettua
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 4 valtuutettua Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 1 valtuutettu
Vaalien jälkeen valtuustoryhmissä on tapahtunut seuraavat muutokset:
- valtuutettu Kauko Isomäki on s iirtynyt sosiaalidemokraattien valtuustoryhmästä perussuoma- laisten valtuustoryhmään (kv 19.5.2014)
- valtuutettu Matti Björk on siirtynyt perussuomalaisten valtuustoryhmästä keskustan valtuusto- ryhmään (kv 15.12.2014)
- valtuutettu Juhani Starczewski on s iirtynyt kristillisdemokraattien valtuustoryhmästä perusta- maansa Rehobot-nimiseen valtuustoryhmään (kv 26.1.2015).
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Col- liander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP).
Kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 111 asiaa (edellisenä vuonna 138).
Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat:
- lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoalueiden perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmer- keiksi (25.1.2016)
- lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistukseksi sekä uudistukseen liittyvistä lakiesityksistä (31.10.2016)
- lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämiseksi - hallintosäännön tarkistus
- Kangasvuoren päiväkotikoulun kaavamuutos ja hankesuunnitelma
- Jyväskylän seudun jätelautakunnan sopimuksen sekä Mustankorkea Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen ja jäsenten valitseminen jätelautakuntaan
- Sampoharjun vuokrahanke ja hankesuunnitelma - palvelualoitteen jatko Jyväskylän kaupungissa
- kunnallisvaaleissa 2012 valittujen luottamushenkilöiden toimikauden jatkuminen
- Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja hallinnosta tehdyn sopi- muksen tarkistaminen (JYTE)
- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - rakennusjärjestyksen tarkistaminen
- 44 valtuustoaloitetta, joista vuonna 2016 j ätettyjä 24, aikaisemmin jätettyjä 20 ( vuonna 2015 yhteensä 26 valtuustoaloitetta, joista uusia 12 ja aikaisemmin jätettyjä 14).
Vuoden aikana järjestettiin kolme valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa musiikkisalin hankesuunnitelma, Lutakon alueen kehittäminen ja tapahtumatoiminta, luottamus- henkilöjärjestelmän uudistaminen, uuden sairaalan suunnittelun valmistelutilanne sekä Jyväskylän
seudun ja vaikutusalueen elinvoima-analyysi. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin seitsemän tiedon- antotilaisuutta, joissa esiteltiin muun muassa Hippoksen alueen ja kaupunkikeskustan kehittämistä, kaupungin työllisyyspalveluita, Jyväskylän Energiatasetta 2014 ja Energiaviisas Jyväskylä - toimintasuunnitelmaa sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilannetta.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava:
Asikainen Aimo (Kesk.), varajäsen Ylönen Jyri Kuntsi Tuulia (Kesk.), varajäsen Knuuttila Kirsi Holm Pauliina (Kok.), varajäsen Isomöttönen Katja Timperi Kati-Erika (Kok.), varajäsen Hyökyvaara Jorma Hovikoski Mervi (SDP), varajäsen Viikari Tarja
Lumela Meri (Vihr.), varajäsen Peltonen Kaisa Melville Tony (SDP), varajäsen Kemiläinen Allan
Mäki Tapani (PS), varajäsen 3.10.2016 saakka Holmstedt Jorma ja 4.10.2016 alkaen Tuikkanen Juha
Mäkinen Riitta (SDP), varajäsen Sahindal Anna-Leena Selin Jaakko (Kok.), varajäsen Savolin Reijo
Mäkinen Pentti (SDP), varajäsen Hämäläinen Jukka Visakorpi Marika (KD), varajäsen Sipinen Raija Volanen Matti Vesa (Vas.), varajäsen Yksjärvi Kari
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjoh- tajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.).
Kaupunginhallitus kokousti 32 kertaa (edellisenä vuonna 34) ja käsitteli 283 (356) asiaa. Valmiste- levia iltakouluja pidettiin 13 (13) ja niissä käsiteltiin 29 (39) asiaa. Kaupunginhallitus piti neljä semi- naaria.
Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat:
- konserniohjeen ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupungissa -ohjeen muutokset - Hippos2020-hankkeen kehittämisen periaatteet
- Hippoksen kehitysyhtiön perustaminen
- Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy:n osakassopimus - kuntouttavan työtoiminnan periaatteet ja ohjauspalkkio - Jyväskylä-lisän myöntämisperiaatteet
- Jykes Kiinteistöt Oy:n toiminnan uudistaminen
- Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelman hyväksyminen
- työnantajan toimenpiteet etuuskäsittelyyn liittyvän yhteistoimintamenettelyn jälkeen - työllisyyspalvelujen toiminta-avustusten periaatteet
- työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun hakeminen
- lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselle liittyen Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto - museoiden suojeluun, Seminaarinmäen alueen ja alueella olevien rakennusten suojelumenet- telyyn sekä Vanhaa pappilaa koskevaan suojeluesitykseen
- sopimus Keski-Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelusta - Keski-Suomen museon peruskorjaus ja nivelosa
- Mustankorkea Oy:n osakkeiden myyminen Laukaan ja Muuramen kunnille - Jykes Kiinteistöt Oy:n osakassopimus ja osakassopimuksen täytäntöönpano - Hippos-hankkeen kilpailuttamisen käynnistäminen
- elinkeinotoiminnan uudelleenjärjestelyt ja Jykes Oy:n optiovuoden 2018 käyttämättä jättämi- nen.
Jyväskylän kaupungin organisaatio
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys
Samaan aikaan kun Suomen kansantalouden arvonlisäys on kasvanut tammi-syyskuussa merkittä- västi edellisestä vuodesta, 1,2 prosenttia, on maailmantalouden kehityksessä nähtävissä hidastu- misen merkkejä. Suomessa tuotannon kasvu on ollut laaja-alaista, mutta kasvu on ollut selkeästi kotimaisen kysynnän varassa. Vientisektorin vaikeudet ovat jatkuneet.
Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmeen prosenttiin v. 2016 ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 ja 2018. Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Yhdysvaltojen talouskasvun elpyminen jatkuu, mutta hitaana. Kasvu saattaa kuitenkin suuntautua aiempaa enemmän Yhdysvaltojen koti- markkinoille. Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskasvu on ollut vahvempaa kuin ke- hittyvien talouksien, mutta niidenkin kasvut ovat hidastumassa. Keskuspankkien harjoittama raha- politiikka tukee kasvua. Euroopan keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliit- tisia operaatioita ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina koko ennustejakson ja myös kymmenen vuoden korkotaso pysyy poikkeuksellisen al- haisena. Euroopan keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioi- ta ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina koko ennustejakson ja myös kymmenen vuoden korkotaso pysyy poikkeuksellisen alhaisena.Eu- ron valuuttakurssin suhteessa dollariin ennustetaan jatkavan heikkenemistään ennustejaksolla. Öl- jyn hinnan lasku päättyi, kun tuottajamaat pääsivät sopuun tuotannon rajoituksista. Ennuste pitää sisällään maltillisen hintojen nousun. Öljyn hinta yhdessä muiden raaka-aineiden hintojen nousun kanssa tulee kiihdyttämään inflaatiota globaalisti.
Vuonna 2016 Suomen bruttokansantuotteen kasvu asettuu 1,6 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvua tukevat kotitalouksien reaali- tulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen sekä säästämisasteen aleneminen. Yksityiset investoinnit ja erityisesti rakennusinvestoinnit lisääntyvät v. 2016. Viennin kasvu jää vain yhteen prosenttiin, mikä on edelleen maailmankaupan kasvua hitaampaa. Investointien ja kulutuksen kas- vun seurauksena tuonti kasvaa vientiä enemmän ja siten koko ulkomaankaupan vaikutus brutto- kansantuotteeseen muodostuu negatiiviseksi.
Teollisuustuotannon kasvu on laaja-alaista, sillä vain alkutuotanto supistuu. Erityisen nopeaa kas- vu on rakentamisessa. Työmarkkinoiden tilanne on parantunut alkuvuoden aikana. Työttömyysas- teen trendi on laskenut jo 8,6 prosenttiin ja työllisyys kasvaa etenkin rakentamisessa. Sen sijaan työn tuottavuus ei edelleenkään kasva. Hintojen ennustetaan nousevan vain 0,3 prosentilla v.
2016. Ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 %.
Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 0,9 %. Erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun inf- laatio kiihtyy ja kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkka- summan kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Erityisesti tämä koskee julkista sektoria, jossa lomarahan väliaikainen leikkaus, työajan pidentämiseen liittyvä määrärahaleikkaus ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennus pienentävät julkisen sektorin maksamia palkansaajakorvauksia. Kil- pailukykysopimuksen vuoksi julkisen kulutuksen määrä supistuu 0,5 % ja siten omalta osaltaan alentaa BKT:n kasvua.
Yksityisten investointien kasvu hidastuu lähinnä rakennusinvestointien kasvun taittuessa. Vuonna 2017 viennin kasvu kiihtyy 2,4 prosenttiin. Taustalla on k asvun painottuminen kehittyvien talouk- sien sijasta Suomen viennille tärkeisiin alueisiin, kuten Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vientiä kas- vattavat ennusteajanjaksolla jo tiedossa olevat kuljetusvälinetoimitukset. Työllisyys jatkaa kohene- mistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti v. 2017, sillä avointen työpaikkojen lisääntyminen aktivoi piilotyöttömiä työnhakuun. Ansiotason nousu hidastuu 0,8 prosenttiin v. 2017. Vuonna 2017 muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,2–0,3 prosenttiyksikköä ja ku- luttajahintainflaatio nousee 1,3 prosenttiin.
Kuntatalouden kehitys
Kuntien ja kuntayhtymien ennakollisten tilinpäätöstietojen 2016 mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,4 miljardia euroa eli 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta.
Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 prosenttia edellis- vuodesta ja oli yhteensä 30,7 miljardia euroa. Verotulojen osuus verorahoituksen kasvusta oli 0,3 miljardia euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 miljardia euroa. Kunnat saivat verotuloja asukasta kohden 4 025 euroa ja valtionosuuksia 1 608 euroa.
Kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosent- tia edellisestä vuodesta ja oli yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kuntaa arvi- oi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun sitä edellisenä vuonna vuosikate oli toteutumatietojen mukaan negatiivinen 13 kunnalla. Vuonna 2016 vuosikate oli asukasta kohden 440 euroa. Tilikau- den tuloksen arvioidaan oleva negatiivinen 111 kunnassa. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos on positiivinen noin 0,6 mrd. euroa.
Kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin lainakan- ta kasvoi 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukasta kohden kuntien lainat olivat 2.938 euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 2.841 euroa. Kuntien lainakannan kasvu johtui erityisesti investoinneista, jotka olivat 4,2 mrd. euroa eli noin 760 euroa asukasta kohden.
Vuodelle 2016 t uloveroprosenttia korotti 45 k untaa. Vuonna 2016 k eskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti oli 19,87 prosenttia ja aritmeettinen keskiarvo 20,60 prosenttia.
Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 142 kunnassa tuloveroprosentti oli vuonna 2016 vähintään 21,00 prosenttia. Korkein tuloveroprosentti oli 22,50 prosenttia ja alhaisin 16,50 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 46 kunnassa. Nimellisen veroprosentin lisäksi tulee huomioida myös efektiivisen veroprosentin kehitys, joka tarkoittaa todellista kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeistä veroastet- ta. Koska valtion on lisännyt vähennyksien määrää, niin samalla efektiivinen veroaste on alentunut kunnissa.
Yleinen taloudellinen kehitys (** VM:n ennuste 18.12.2016 vuosille 2016-2018)
2013 2014 2015 2016** 2017** 2018**
Bruttokansantuote, % -1,1 -0,4 0,4 1,6 1,3 1,6
Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,9 8,5 8,1
Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,7 69,1 69,5
Ansiotasoindeksi, muutos -% 2,1 1,4 1,2 1,2 0,8 1,2
Kuluttajahintaindeksi, muutos -% 1,5 1,0 -0,1 0,3 1,3 1,3
Euribor 3kk, % 0,2 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,2
Veroaste suhteessa BKT:een, % 43,8 43,9 44,6 44,4 43,2 42,8
Julkisyhteisöjen menot BKT:sta, % 57,6 58,2 59,1 57,2 56,3 55,6
Julkisyhteisöjen bruttovelka BKT:sta, % 55,6 59,3 62,8 63,7 65,3 66,1
Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä
Vuoden 2016 lopulla jyväskyläläisiä oli noin 138 800. Kaupungin asukasluku nousi yli 1400:lla, mikä oli suhteellisesti viidenneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella.
Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 66 % ja Jyväskylän vastaava osuus 50 %.
Ennusteiden mukaan Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 383 (292 vuonna 2015). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 608, joka oli 115 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (421) pienentyi 174:llä edelliseen vuoteen ja on pidemmällä aikavälil- lä tarkasteltuna laskussa.
Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrissä ei ole merkittäviä muutoksia edellisvuo- den tasoon nähden. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.
*= ennakkotieto
Asuntorakentaminen on jatkanut kasvuaan viime vuodesta. Asuntoja valmistui vuonna 2016 yh- teensä 1372, kun vastaava luku viime vuonna oli 1168. Keskimäärin aikajaksolla 2010–2015 val- mistui 1134 asuntoa. Koko rakennustuotanto vuonna 2016 oli 851 273 k uutiometriä, joka on noin 10,6 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Myönnettyjen lupien kokonaismäärä vuonna 2016 oli 1261, joka on edellisvuoden tasoa.
Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta vuonna 2016 Jyväskylässä oli 1 906 euroa ja vuosimuutos 1,4 % (vertailukaupunkien keskiarvo 2 301 eur oa ja 1,3 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo- Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä oli 12,54 euroa ja vuosimuutos 0,7 %.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuo- pio ja Lahti) vastaavasti 12,41 euroa. Muutosta vuoden takaiseen oli 1 %.
Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2016 1.−3. vuosineljänneksellä 484. Vastaava luku vuonna 2015 oli 511. Yrityskannan koko vuonna 2015 oli noin 7 300 yritystä. Jyväskylä tarjosi vuonna 2014 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimi- alalla (28,7 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus ja teollisuus (20,4 %). Osuudet ovat pysyneet samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä väheni 0,5 % vuodesta 2013. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sai- raanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk sekä Valmet Oyj.
Työttömyys jatkui edelleen korkeana, mutta kasvu näyttäisi taittuneen. Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopussa työttömänä 11 701 henkilöä, 461 vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna.
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (2 212) väheni 1,7 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (4374) oli kasvua 3,7 % vuoden takaiseen. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työt- tömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 15,4 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 16,3 %.
Vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 17,1 %.
1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän talouden kehitys
Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 mil- joonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapai- nossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa.
Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2016 talousarviota tehtäessä enna- koitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 11,3 ja muutetun talousarvi- on 7,1 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 4,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempina.
Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 19,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurem- pina. Valtionosuuksia kertyi 3,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.
Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 15,2 miljoonaa euroa (4,7 %) ja toimintaku- lut 27,7 miljoonaa euroa (2,9 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 12,4 miljoonalla eurolla (2,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvan toimintakulut kasvoivat 12,3 miljoonaa euroa (2,8 %), kasvun ja oppimisen palveluiden 4,0 miljoonaa euroa (1,9 %), kaupunkirakenteen 3,0 mil- joonaa euroa (5,7 %) ja konsernihallinnon 1,7 miljoonaa euroa (2,3 %) vuoteen 2015 verrattuna.
Perusturvan menojen kasvusta noin 6,7 miljoonaa euroa aiheutui sosiaalipalvelujen uusien toimin- tayksiköiden perustamisesta sekä toiminnan laajennuksesta. Asumispalvelujen ostojen kasvu sekä palvelusetelihankinnat lisäsivät puolestaan vanhuspalvelujen toimintakuluja 2,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminta kasvatti myös perheiden ennal- taehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakuluja n. 1,0 miljoonaa euroa.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä kaupungin laajentunut rahoitusvastuu työttömyyden hoidosta ovat kasvattaneet työmarkkinatuen kuntaosuutta ja lisänneet konsernihallinnon toimintakuluja 1,4 miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Kasvun ja oppimisen palveluissa toimintakulujen kasvua aiheutti erityisesti monikulttuurisen opetuksen sekä oppilasmäärän kasvusta johtunut opetusryhmi- en määrän lisääntyminen. Uutena menoeränä maksettiin myös hulevesimaksua Jyväskylän Ener- gia Oy:lle 2,2 miljoonaa euroa.
Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutuivat yhteenlaskettuna 7,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttötalouden määräraha ylittyi perusturvassa 2,2 miljoonaa euroa ja kasvun ja oppimisen palveluissa 1,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin verotulot olivat vuonna 2016 yhteensä 507,4 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuo- teen oli 16,9 miljoonaa euroa (3,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 12,2 miljoonaa euroa (2,8 %) ja kiinteistövero 6,1 miljoonaa euroa (15,0 %). Osuus yhteisöveron tuotosta laski 1,4 miljoonaa euroa (-6,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna.
Valtionosuudet olivat 176,7 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 19,3 miljoonaa euroa (12,3 %). Valtionosuuksien kasvu oli seurausta mm. kuntien ja valtion välisen kus- tannustenjaon tarkistuksesta sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensoinnista valtion- osuuksien kautta.
Investointien määrä oli yhteensä 43,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kaupungin investointien mää- rä oli 107,3 milj. euroa. Vuoden 2015 investointimenoista 62,3 milj. euroa oli Jyväskylän Energia Oy:n SVOP-järjestelyn osuutta. SVOP-järjestelyn huomioiva vertailukelpoinen investointien määrä laski siten 1,2 milj. euroa (-2,6 %) edellisvuodesta. Suurimmat investointikohteet olivat Kukkumäen päiväkoti (2,4 milj. euroa), Palokan terveysaseman välinehuolto (1,3 milj. euroa), Vaajakosken kir- jaston ja nuorisotilojen muutostyöt (1,3 milj. euroa) sekä Kuokkalan yhtenäiskoulu (1,2 milj. euroa).
Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 393,1 miljoonaa euroa eli 2 833 euroa asukasta kohti.
Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 miljoonaa euroa (96 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pienempi muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2016 tilinpäätöksissä 2 938 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja ta- louden muutokset
Vuonna 2016 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2017 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 10,8 miljoonaa euroa seuraavasti:
45 50 56 60
57 59
49 45 62
72 77 84 92
111
40 106,3
43,3
17 28
43
13 9 19
29 34 23
27
40
15 6
34
40 41 59
0 20 40 60 80 100 120
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Investointien tulorahoitus, M€
= vuosikate ja investointien omahankintameno
Investointien omahankintameno Vuosikate
Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet Jyväskylän Energia Oy:n lainajärjestely (SVOP) sisältyy investointimenoihin, ilman sitä investointien omahankintameno oli 2013 57 M€ ja 2015 44 M€
57 44
Uudelleenbudjetoinnit 2017 (1 000 euroa)
Konsernihallinto
Kaupungin ICT-investoinnit, Tietohallinto 700,0
Perusturvalautakunta
Irtain käyttöomaisuus LTK 23.2 § 19 100,0
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
Irtain käyttöomaisuus LTK 18.1 § 2 148,5
Kaupunkirakennelautakunta
Kunnallistekniikan investoinnit LTK 28.2 § 4 235,0
Tilapalvelu
Talonrakennusinvestoinnit JHK 7.3 § 5 630,0
Yhteensä 10 813,5
1.5 Kunnan henkilöstö
Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstömenojen kehitys
Koko vuoden ajan pyrittiin hyödyntämään henkilöstöpoistumaa ja rekrytoinnit toteutettiin täyttölu- pamenettelyn kautta. Osa vanhoista tehtävistä jätettiin täyttämättä, sen sijaan henkilöstöä rekrytoi- tiin kokonaan uusiin tehtäviin. Vuoden aikana käytiin yhteistoimintamenettelyt henkilöstövaikutuk- sista perustoimeentulotuen järjestämisvastuun siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta sekä muista palvelutuotannon muutoksista johtuen.
Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 6 947 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 574 henk ilötyövuotta (80,2 %). Kaupungin henkilötyövuosien määrä nousi edellisvuoteen nähden 120 henkilötyövuodella (1,8 %). Vuoden 2016 toteutuneet henkilöstömenot olivat 334,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 miljoonaa euroa.
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys 2015-2016
TP TP
2015 2016 htv %
Toimialat 5 994 6 065 72 1,2 %
Liikelaitokset 833 881 48 5,8 %
Yhteensä 6 827 6 947 120 1,8 %
Muutos TP16-TP15
Henkilöstömenojen kehitys 2015-2016
TP TA/M TP
milj. euroa 2015 2016 2016 euroa %
Palkat ja palkkiot 255,7 260,9 259,3 3,5 1,4 %
Henkilösivukulut
Eläkemenoperusteiset maksut 15,7 14,6 14,6 -1,1 -7,3 %
Varhaiseläkemenoperusteiset maksut 1,9 2,3 2,4 0,5 27,2 %
Muut eläkekulut 46,0 46,2 45,6 -0,3 -0,7 %
Muut henkilösivukulut 11,2 12,9 12,3 1,1 9,6 %
Yhteensä 330,5 337,0 334,1 3,7 1,1 %
Muutos TP16-TP15
Henkilöstövaikutuksiltaan merkittävin yksittäinen asia oli uudistuneen Kylän Kattaus -liikelaitoksen toiminnan käynnistyminen vuoden 2016 al ussa. Uudistuksessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Caterina -liikelaitos ja sairaalakahvila Paussi Oy:n yhdistyivät Kylän Kattauksen kanssa. Henkilös- töä sairaanhoitopiiriltä siirtyi kaupungin palvelukseen yhteensä 54 henkilötyövuotta. Helmikuun 2016 alusta kahdeksan henkilötyövuotta siirtyi tulkkipalveluiden ulkoistuksen myötä Monetra Oy:n palvelukseen. Ilman näitä organisaatiomuutoksia kaupungin henkilötyövuodet olisivat kasvaneet 73 henkilötyövuodella (1,1 %). Organisaatiomuutokset huomioiva henkilöstömenojen kasvu oli 2,0 miljoonaa euroa.
Kokonaishenkilötyövuosikasvusta vakituisen henkilöstön osuus oli 25 he nkilötyövuotta. Ilman or- ganisaatiomuutoksia vakituisen henkilöstön määrä olisi laskenut 12 hen kilötyövuodella (-0,2 %).
Eniten vakituisen henkilöstön määrä laski perusturvan toimialalla (- 53 henkilötyövuotta). Siellä henkilöstö väheni erityisesti avosairaanhoidossa, terveyskeskussairaalassa sekä vanhuspalveluis- sa.
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) puolella vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt syksyllä 2015 Korpilahden ja Tikkakosken avosairaanhoidon palvelujen tuottamisen siirryttyä kilpailutuksen jälkeen ulkoiselle palveluntuottajalle. Syksyllä 2016 myös Säynätsalon avo- sairaanhoidon, suun terveydenhuollon sekä kotihoidon palvelut siirtyivät ulkoiselle palveluntuotta- jalle. Perusturvassa valmistauduttiin kuluneen vuoden aikana Muuramen irtaantumiseen Jytestä.
Erityisesti tämä näkyi terveyskeskussairaalassa, jossa Muuramen osastolta siirrettiin vuodepaikko- ja ja henkilöstöä Kyllön ja Palokan osastoille ja toiminnan yhdistämisestä johtuen henkilöstöä rek- rytoitiin ennakoitua vähemmän.
Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluita organisoitiin uudelleen.
Kolme pitkäaikaishoidon yksikköä lakkautettiin ja uusi Huhtasuon yksikkö aloitti toimintansa. Uu- dessa toimintayksikössä asiakaspaikkoja on aiempaa vähemmän ja tämä on vähentänyt henkilös- tön tarvetta.
Sivistyksen toimialalla kasvun ja oppimisen palveluissa vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi 32 henkilötyövuodella. Monikulttuurisen opetuksen henkilöstöä lisättiin maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kasvaessa sekä turvapaikanhakijoiden koulutuksen järjestämiseksi. Lisäksi perusope- tuksessa oppilasmäärä on kasvanut 301 oppilaalla, jonka vuoksi on perustettu uusia opetusryhmiä.
Oppilasmäärän kasvu on vaatinut ohjaajien lisäystä myös koululaisten sekä vammaisten lasten iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluissa hoitoa tarvitsevien lastenmäärä on niin ikään kas- vanut. Myös erityisavustajien lisääminen sekä Wessmanninmäen ja Neulaskankaan päiväkotien avautuminen ovat lisänneet varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Määräaikaisen henkilöstön määrä lisääntyi koko kaupungissa 71 henkilötyövuodella (5,9 %) edel- lisvuodesta. Henkilöstömenoja tämä kasvatti 2,4 miljoonaa euroa. Kasvusta 60 % johtui perustur- van toimialan sijaisten käytön lisääntymisestä. Varahenkilöstö ei kyennyt vastaamaan kaikkeen sijaistarpeeseen ja siten kotihoidossa sekä vammaispalveluissa työskenteli myös määräaikaista henkilöstöä sijaisuuksissa. Määräaikaiseen henkilöstön käyttöön vaikutti myös valmistautuminen Muuramen irtautumiseen Jytestä sekä perustoimeentulotuen maksamisen järjestämisvastuun siir- tymiseen Kelalle. Toimeentulotukimuutokseen liittyen käytiin yhteistoimintamenettely, jonka seura- uksena henkilöstöä myös irtisanottiin. Merkittävälle osalle henkilöstöä löytyi kuitenkin henkilöstö- suunnitelman mukainen soveltuva toinen tehtävä ja osa henkilöstöä siirtyi eläkkeelle. Määräaikais- ta henkilöstöä tarvittiin, koska toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyi vasta vuoden vaihteessa, mutta henkilöstösuunnitelman mukaiset vapautuneet tehtävät tarvitsivat työntekijän vaiheittain vuoden aikana.
Lastensuojelupalveluissa lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu 28 % edellisvuodesta, psykologi- työn pilotointi sekä kansa-kouluhanke kasvattivat määräaikaisen henkilöstön tarvetta. Henkilöstö- määrän kasvuun vaikutti myös AVI:n ohjeistus oman yöhoitajan vaateesta kullekin osastolle.
Sijaisten käyttö lisääntyi myös kasvun ja oppimisen palveluissa. Erityisesti perusopetuksen palve- luissa sairauspoissaolot ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja tämä on lisännyt sijaistarvetta.
Lakisääteisen velvoitetyöllistämisen merkittävä kasvu lisäsi myös palkkatuettujen työllistettyjen määrää 24 henkilötyövuodella (31,6 %) edellisvuodesta.
Sopimuskorotuksien merkittävin vaikutus oli sillä, että suuren osan henkilöstöä tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 16 euron tai 0,4 % suuruisella yleiskorotuksella. Lomapalkkajaksotuksen muu- tos pienensi henkilöstömenoja 3,8 miljoonaa euroa. Lomapalkkajaksotuksen laskusta 2,6 milj. eu- roa oli kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Kannustavana palkkauksena tulospalkkiota maksettiin Työterveys Aallossa sekä työyhteisöjä kannustettiin kehittämisrahalla varhaiskasvatuksessa. Kan- nustavan palkkauksen maksaminen perustui ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos 2015-2016 TP 2015 TP 2016 milj. euroa
Yhteensä 332,0 334,1
Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (€) 2,0
Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (%) 0,6 %
Henkilöstömenojen muutokseen vaikuttavat syyt:
Sopimuskorotuksien vaikutus 1.2.2016 (0,47%) 1,2
Sivukulujen muutos (0,72 %) 2,4
Lomapalkkajaksotuksen muutos TP 2015-TP 2016 (-1,15 %) -3,8
Eläkemenoperusteiset maksut (-0,34 %) -1,1
Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (0,15 %) 0,5
Vakituisen henkilöstön määrän muutokset ja palkkauksen tarkistukset (0,18 %) 0,6
Sijaisten palkat ja palkkiot (0,74 %) 2,5
Määräaikaisen henkilöstön palkat ja palkkiot (-0,02 %) -0,1
Muun henkilöstön palkat ja palkkiot (0,16%) 0,5
Luottamushenkilöpalkkiot (-0,05 %) -0,2
Muiden henkilöstömenoerien muutokset TP 2015-TP2016 (-0,07 %) -0,4
Yhteensä 2,0
Muun henkilöstön palkat ja palkkiot sisältää sivutoimiset palomiehet, sivutoimiset tuntiopettajat, työllistetyt, toimeksiantosuh- teiset ja palkkionsaajat
Muut henkilöstömenoerät sisältää työeläkemaksuja, tapaturmavakuutusmaksuja, tapaturmakorvauksia, sairausvakuutus- korvauksia sekä maksuja vakuutusyhtiöille. Menoerä sisältää myös eläkevastuuvarauksen pienetymisen 177 500 eurolla.
Henkilöstömäärän kehitys
Jyväskylän kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 7 667 henkilöä, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 6 330. Määräaikaista henkilöstöä oli 1 337, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 112 henkilöä. Lisäksi kaupungin palveluksessa oli 529 s ivutoimista vakituista sekä 220 s ivutoimista määräaikaista henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä osa-aikaisia oli 12 %. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli 7 711.
Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 2016 aikana eläkkeelle 232 henk ilöä. Tämä on 67 henk ilöä enemmän kuin edellisvuonna. Vanhuuseläkkeelle jääneiden osuus oli 87,9 % (84,8 % v. 2015).
Työkyvyn heikkenemisen johdosta eläkkeelle joutui siten jäämään 12,1 % (15,2 % v. 2015) eläk- keelle jääneistä. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä pysyi edellisvuoden tasolla ollen 62,8 vuotta (62,7 vuotta v. 2015). Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta (63,6 vuot- ta v. 2015).
Terveysperusteiset poissaolot
Terveysperusteisten poissaolojen määrä kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuonna 2016 näitä poissa- oloja oli 17,7 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden, edellisenä vuotena 17. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,9 %. Sairauspoissaolojen kustannukset kasvoivat vastaavasti (6,8 %) ollen 6,2 mil- joonaa euroa vuonna 2016.
Poissaolot olivat suurimmat perusturvan toimialalla, missä niiden määrä on edelleen hieman kas- vanut. Perusturvassa sairauspoissaolot kasvoivat vanhuspalveluissa, terveyskeskussairaalassa ja perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastaavasti sairauspoissaolot laski- vat sosiaalipalveluissa ja avoterveydenhuollossa. Myös kasvun ja oppimisen palveluissa sairastu- vuus on l isääntynyt erityisesti perusopetuksessa. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti lyhyissä (alle 30 päivää) poissaoloissa.
Kokonaisuudessaan sairauspoissaolojen suurimpia syitä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.
Vuoden aikana yhteisiä resursseja käytettiin toimialoilla ja liikelaitoksissa entistä systemaattisem- min erityisesti johtamisen ja esimiestyön tukemiseen, työyhteisöjen työnohjauksiin ja työyhteisöjen kehittämistoimenpiteisiin ja valmennuksiin sekä työyhteisöjen tarpeiden mukaisiin henkilöstökoulu- tuksiin. Tavoitteena on parantaa henkilöstön ja työyhteisöjen tarvitsemaa osaamista, kykyä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä sekä vaikuttaa työkykyyn.
Laajempi henkilöstökertomus on luettavissa kaupungin internesivulla osoitteessa:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/konsernihallinto/henkilosto.
17,0
10,9
21,7
14,3
11,1 10,2
16,6 17,7
11,0
22,0
15,1
10,9
12,8
18,3
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0
Kaupunki yht. Konsernihallinto Perusturva Kasvu ja
oppiminen Kulttuuri ja
liikunta Kaupunkirakenne Liikelaitokset
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2015-2016
pv/htv, 2015 pv/htv, 2016
1.6 Ympäristötekijät
Ympäristötilinpäätös on esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien.
Ympäristömenojen ja -tulojen esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve sekä kau- pungin oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta. Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin ulkoisia ympäristömenoja, -tuloja ja -investointeja kattaen toimialat sekä liikelaitokset. Ympäristö- menot ja -tulot sisältyvät useisiin tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Aktivointiedelly- tykset täyttäneitä ympäristömenoja taas sisältyy useisiin taseen eriin. Näiden lisäksi ympäristöasi- oita esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä pakollisina liitetietoina että harkinnanvaraisina, me- no- ja tulolajeittain eriteltyinä erillisinä liitetietoina.
Ympäristöasioiden huomioiminen
Kaupungilla on käytössään ympäristöjärjestelmä, jonka lähtökohtana on eurooppalaisen ympäris- töstandardin EN ISO 14001:2015 sisältö- ja muotovaatimukset. Kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty valtuustossa vuonna 2010 ja sen mittarit kesällä 2011. Sopimusten ja sitoumusten seu- ranta indikaattoreineen ja mittareineen pyritään esittelemään kaupungin johdolle vähintään kerran vuodessa. Valtuustokausittain (2013–2016 puuttuu) laaditaan laajempi ympäristöraportti. Vuonna 2016 kaupunki teki neljä uutta sitoumusta: Reilun kaupan kaupunki, Kestävän kehityksen yhteis- kuntasitoumus julkisten hankintojen osalle, Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus sekä jatkuvuudeltaan kolmas Energiatehokkuussopimus 2017–2025. Konsernihallinnon kaupunkistrate- gian kokonaisuudessa esitellään Resurssiviisaus strategiateeman toteutuminen ja seuranta.
Kaupungin jätteiden synnyn ehkäisyyn liittyviä palvelusopimuksia ovat käsipyyherulla-automaatit (145 200€), vuokramattopalvelu (180 447 €) sekä värikasettien kierrätyspalvelu (107 960 €). Säh- köisestä tilausjärjestelmästä tilattiin ympäristömerkin tuotteita 198 900 eurolla (2015: 230 000 €).
Kestäviä julkisia hankintoja oli noin puolet kaikista kaupungin keskitetyistä kilpailutuksista (sisältä- en Kuntaliiton kilpailuttamat sopimukset) joiden arvo oli 90,5 % kilpailutusten arvosta. Kaupunki kulutti toimissaan 28 700 riisiä A4 paperia, puoli miljoonaa arkkia enemmän mitä edellisvuonna.
Skype-kokouksia järjestettiin 2 579 (huhti-kesäkuun kokoukset puuttuvat) joilla korvattiin matkus- tusta kokouksiin.
Johdon katselmuksen suorittivat kaupungin johtoryhmä, Kylän Kattauksen ja liikuntapalvelujen johtoryhmät. Kaupunkirakenteen johtoryhmän katselmuksiin sisältyy ympäristönäkökulma. Vuoden aikana auditoitiin Kylän Kattauksen Mäki-Matin päiväkodin keittiö sekä Väinönkadun palvelutalon keittiö sekä Sivistyksestä liikuntapalveluissa hallinto ja siistintä Monitoimitalossa. Henkilöstön ke- vään ympäristöpäivässä käytiin läpi ajankohtaisia asioita kaupungin sopimuksista ja sitoumuksista, syksyllä tutustuttiin sertifioituun kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan ja tarkasteltiin omien ympäristöohjelmien mittareita. Kaupungin Ympäristöteko 2016 -palkinto myönnettiin joukkoliiken- netiimin viestinnälle, Tonttulakkitempauksesta sekä muista ilmaiskuljetustapahtumista.
Sivistyksen toimialalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ympäristökäsikirjan päivitys on kes- ken. Jyväskylän kansalaisopiston kestävän kehityksen toiminta sertifioitiin. Liikuntapalvelut jatkoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria (Kekli) - toimintatutkimushankkeessa työpajoin ja seminaarein. Taidemuseon kulttuuriluotsitoiminta, johon yhdistetään ympäristöluotsitoimintaa, vietti 10. merkkivuottaan. Käsityön museon kevään opastet- tujen kulttuurikompassikierrosten ja työpajojen teemana 2-luokkalaisille jatkui valmistaminen, te- keminen ja kuluttaminen (roskaaminen) ennen ja nyt. Kaupunkirakenteen toimialalla teetätettiin meluselvitys. Laajempi kuvaus ympäristötekijöistä toiminnassa löytyy toimialan kohdalta.
Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät
Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin toimialojen ja liikelaitosten tietoja. Seudullisten yksiköiden osalta on huomioitu ainoastaan Jyväskylän kaupunkia koskevat erät. Ympäristönsuojeluun liittyvien toimintojen johdosta syntyvät menot ja tulot otetaan sellaisenaan mukaan ympäristötilinpäätök-
seen, mikäli toimintojen ensisijaisena tarkoituksena ovat ympäristönsuojelulliset syyt (ensisijaisuu- den periaate). Toiminnot, joiden sivuhyötyinä syntyy ympäristöhyötyjä, eivät aiheuta ympäristökus- tannuksia. Tämä ei kuitenkaan rajaa pois sellaisia tapauksia, joissa ympäristömenon tai -tulon osuus on s elvästi eriteltävissä. Mukaan ei lueta toimenpiteitä, joissa menoja tai tuloja ei synny, vaikka ne tehtäisiinkin ympäristönsuojelullisin perustein. Ensisijaisuuden periaatteen ohella nouda- tetaan niin sanottua erotuksen periaatetta, jonka mukaan ympäristökustannukseksi huomioidaan vaihtoehtoisten kustannusten erotus silloin, kun ympäristönsuojelullisista syistä esimerkiksi oste- taan kalliimpi kahdesta vaihtoehdosta. Myös erotuksen periaatetta noudatettaessa ympäristöme- non tai tulon osuuden tulee olla riittävän luotettavalla tavalla arvioitavissa.
Ympäristötilinpäätöksen talouden tiedot pohjautuvat kirjanpitoon. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistetut ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit kerättiin erillisellä sähköisellä tiedonkeruulomak- keella toimiala/vastuukokonaisuuksittain. Lomakkeella kerättiin tiedot myös yksiköiden ympäristö- veloista ja -vastuista. SAP-järjestelmästä saatavaa listausta ympäristömenoista ja -tuloista hyö- dynnettiin erillisellä tiedonkeruulomakkeella saatavien tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa.
Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osalta erillisinä erinä selvitettiin poltto- aineverojen sekä ajoneuvoverojen ympäristöperusteisten osien suuruus. Lisäksi selvitettiin sähkö- veron energiavero-osan suuruus. Jätevero poistui kuivajätteiden energiapolttoon siirryttäessä vuo- den 2016 alussa. Polttoaineverot (146 695 euroa) laskettiin polttoaineiden kokonaisostomäärän sekä polttoaineostojen polttoainekohtaisten jakaumien avulla arviolaskentana. Auto- ja ajoneuvo- verot (24 000 euroa) koottiin toimitetuista ajoneuvoverolipuista suoriteperusteisesti kauden takso- jen mukaisesti. Sähkövero kerätään sähkön kulutustietoihin ja -arvioihin perustuen. Sähköveroa 1 424 570 euroa (2015: 1 091 170) ei ole laskettu mukaan ympäristöperusteisiin veroihin.
Ottaen huomioon jälkikäteinen tiedonkeruumenetelmä, tietojen toimittajien suuri määrä sekä tie- donkeruun perustuminen yksiköiden tiedonkerääjien ympäristömäärittelyjen tuntemukseen sekä tietoisuuteen mahdollisista tilikauden aikana kirjatuista ympäristöeristä, on mahdollista, että ympä- ristöeristä puuttuu yksittäisiä kokonaisuuden kannalta merkitykseltään pieniä eriä. Ympäristötilin- päätöksen tietoihin liittyen ei ole tiedossa merkittäviä ympäristöeriä, jotka olisivat jääneet tilinpää- töksen tietojen ulkopuolelle. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut eivät sisälly esitettyihin ympäristömenoihin.
Ympäristömenot ja -tulot
Tilikauden ympäristömenot olivat yhteensä 12,9 miljoonaa euroa ja tulot 8,2 miljoonaa euroa. Me- not kasvoivat edellisvuodesta 5 % prosenttia ja tulot lisääntyivät noin 2 %. Merkittävimmän yksittäi- sen erän sekä kokonaisympäristömenoista että -tuloista muodosti jätehuolto. Jätehuollon tulot oli- vat 90,6 prosenttia kokonaisympäristötuloista ja jätehuollon menot (ilman jäteveroa) yli 52 prosent- tia kokonaisympäristömenoista. Erien suuruuden taustalla ovat kaupungin asukkailleen järjestämät jätehuoltopalvelut.
Toiseksi suurimman ympäristömenojen erän (19 %) muodostivat ekotehokkuutta parantavaan toi- mintaan (resurssiviisauteen) lukeutuvat erät. Salmirannan työllistämisyksikön (Kunnon työt) kalus- teiden kierrätyshallin kustannukset henkilöstöineen olivat 1,1 M€ euroa.
Energiankulutuksenseurantaan, -katselmuksiin ja -säätöihin liittyvät menot Tilapalvelulla olivat 1,2 miljoonaa euroa. Kolmanneksi suurimman menoerän (5 %) muodosti yleisten alueiden puhtaanapi- to. Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteiset maksujen osuus putosi 1 prosenttiin menoista (2015: 9 %).
Ympäristötulojen suurimman osuuden, jätehuollon 7.5 M€ jälkeen, toiseksi suurimman yksittäisen erän muodostivat ekotehokkuutta parantavaan toimintaan lukeutuvat erät (7 %). Tuloihin sisältyvät Salmirannan kierrätyshallin toimintaan liittyvät avustukset 444 000 euroa. PLEEC-hanke (Planning for Energy Efficient Cities) tuloutti 37 800 euroa, Resurssiviisaus vientiin toimintamalli toi yhteensä tuloa noin 18 200 euroa.
Tilikaudella tehtiin 103 384 eurolla ympäristöinvestointeja. Keski-Suomen pelastuslaitoksen inves- toinnista, jotka sijoittuvat muihin kuntiin, otetaan tässä tarkastelussa huomioon kaupungin menoksi 49,3 %. Vuonna 2016 pelastuslaitos investoi Joutsan ja Konginkankaan öljyntorjuntaveneisiin 18 500 euroa sekä muuhun öljyntorjuntakalustoon 29 300 euroa. Kaupunki osti Kauramäen alueelta hehtaarin maa-ala luonnonsuojeluun 50 000 €. Suomen käsityön museossa jatkettiin investointia uusiin energiaa säästäviin ja tehokkaisiin led-näyttelyvalaisimiin. Investointien määrä ylitti hieman edellisvuoden määrän.
Ympäristöavustuksia kaupunki myönsi 101 790 euroa ja avustuksia saatiin 569 039 euroa. Avus- tussummien tarkempi jakauma esitellään tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 4.5 Ympäristöasioi- den harkinnanvarainen esittäminen.
Ympäristövastuuvaraukset ja vakuudet
Varausten summa 31.12.2016 oli 241 867,25 euroa (2015: 253 091,54 euroa). Vuonna 2016 vara- uksia käytettiin 11 224,29 euroa. Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedoissa ku- vataan varausten käyttöä maisemointiin ja istutuksiin.
Ympäristö- ja maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavan vakuuden, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon. Vakuuksien yhteenlas- kettu arvo oli 901 320 (2015: 882 580) euroa. Ympäristölupiin liittyvien vakuuksien arvo oli 57 000 euroa (8 kpl) ja maa-aineslupiin liittyvien vakuuksien arvo 844 320 euroa (41 kpl). Vakuuksien yh- teislukumäärä pysyi samana, mutta vakuuksien arvo nousi noin 2,1 % edeltävään tilikauteen ver- rattuna.
Ulkoiset ympäristömenot yhteensä (1 000 euroa)
Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 223 1,72 %
Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 634 4,90 %
Jätehuolto 6 693 51,65 %
Maaperän- ja pohjavedensuojelu 619 4,78 %
Melun ja tärinän torjunta 21 0,16 %
Luonnon- ja maisemansuojelu 219 1,69 %
Ympäristöhuolto 605 4,67 %
Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 437 3,37 %
Ekotehokkuutta parantava toiminta 2 519 19,45 %
Ympäristöjohtaminen 155 1,19 %
Yleisten alueiden puhtaanapito 656 5,06 %
Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 175 1,35 %
Yhteensä 12 956 100,00 %
1.7 Merkittävimmät riskit ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavat seikat
Vuonna 2016 toimialat ja liikelaitokset ovat jatkaneet syksyllä 2014 tehtyjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksiaan sekä toteuttaneet vuodenvaihteessa johtoryhmäarvioinnit. Nämä ar- vioinnit raportoidaan kootusti vuosittain kaupunginhallitukselle selonteoksi Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Kartoituksessa toimialojen ja liikelaitosten tunnistamat riskit jaettiin neljään kategoriaan esiintymis- tiheyden sekä vaikutuksiltaan vakavimpien uhkien perusteella. Riskiluokiksi muodostuivat talouden ja toiminnan riskit, henkilöstöriskit, ICT-riskit sekä toimitiloihin liittyvät riskit. Alla on raportoitu tilan- netta vuonna 2016 kaupunkitasolla, toimialat ja liikelaitokset ovat esittäneet omia tarkempia arvi- ointejaan toimintakertomuksen yhteydessä.
Talouden ja toiminnan riskit
Yleisimmin riskit liittyvät talouden ja toiminnan toteutumiseen. Henkilöstöresurssien supistusten koetaan monin paikoin uhkaavan lakisääteisten palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Sama uhka liitetään myös sisäisten prosessien riskeihin (mahdolliset puutteet hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattamisessa, tukipalveluiden laatu ja saatavuus sekä epäselvyydet päätöksenteossa ja strate- gisessa ohjauksessa). Tukipalveluista nousevat esille erityisesti julkiset hankinnat ja kilpailutuspro- sessit, joissa onnistumista haastaa hankintojen toteutuksen, vastuiden ja tukiprosessien hajautu- minen eri puolille organisaatiota.
Henkilöstöriskit
Toiseksi yleisin riskiluokka on henkilöstöön liittyvät riskit, jotka liittyvät läheisesti taloutta ja toimin- taa uhkaaviin riskeihin. Henkilöstöriskejä ovat mm. työkyvyn ja työhyvinvoinnin heikentyminen, työmotivaation alenemisesta seuraava työn tuottavuuden lasku, asiakasväkivallan uhka, avainhen- kilöihin ja rekrytointiin liittyvät riskit (asiantuntijuuden ja johtamisosaamisen lähtö organisaatiosta, työantajan julkisuuskuva, tarpeettoman tiukat osaamis- ja pätevyysvaatimukset) sekä puutteet ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä. Palveluiden kysynnän kasvun ja samanaikaisesti kape- nevan resurssitilanteen koetaan heikentävän henkilöstön mahdollisuuksia ja motivaatiota osaami- sensa päivittämiseen. Organisaation ulkoa tapahtuvan rekrytoinnin ollessa vähäistä on v aarana, että työyhteisöjen osaaminen yksipuolistuu ja kapenee.
Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) -riskit
ICT-riskejä ovat mm. tietojärjestelmien toimimattomuudesta aiheutuvat palvelujen jatkuvuuden ja tuotannon häiriöt (tieto- tai toimintajärjestelmän toimintahäiriöt, järjestelmän heikko soveltuvuus tarkoitukseensa tai erilaiset tietoturvauhkat), henkilöstön tietoteknisen osaamisen puutteet, tietojär- jestelmien hankinnat (käyttöönottoprojektit) ja tietojärjestelmän käyttäjän tukipalvelujen laatu.
Toimitilariskit
Toimitilariskit liittyvät joko toimitulojen kuntoon (esimerkiksi sisäilmaongelmat) tai tilojen heikkoon soveltuvuuteen kyseessä olevan palvelun tuottamiseen (esimerkiksi toiminnallisesti epäkurantit tai liian pienet tilat, asiakkaan yksityisyyden suojan rikkoutuminen tai väkivallan uhkatilanteet).
Rahoitusriskit
Kaupungin rahoitusriskit liittyvät lainasalkkuun, joka koostuu sisäisen pankin lyhytaikaisista lainois- ta konsernin tytäryhteisöiltä ja lyhytaikaisista kuntatodistuksista sekä pitkäaikaisista velkakirjalai- noista. Näin laskettu lainasalkku oli 31.12.2016 yhteensä 393,1 miljoonaa euroa ja lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,35 %. Euroalueen vaatimaton talouskasvu ja epävarmat talousnäkymät pitivät korkotason edelleen historiallisen alhaisena koko vuoden. Korko-
tason nousuun on varauduttu kaupunginhallituksen hyväksymän korkosuojauspolitiikan mukaisin toimenpitein. Korkoriskiä vastaan on s uojauduttu kiinteäkorkoisilla lainoilla ja yksinkertaisilla kor- kosuojausinstrumenteilla, joiden maksimijuoksuaika on 30 vuotta ja joihin ei sisälly ennalta rajoit- tamatonta korkoriskiä. Korkosuojauspolitiikan mukainen suojausaste voi vaihdella 20 ja 60 %:n välillä markkinatilanteesta, lainasalkun rakenteesta ja ennustetusta koosta johtuen. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on säilyttää riittävä viitekorkohajautus ja rajoittaa korkomarkkinariskin aiheut- tamaa tulosvaikutusta pitkällä aikavälillä. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuoden 2016 lo- pussa 51 %.
Kaupungin ja Royal Bank of Scotlandin välinen huonosti markkinatilanteeseen sopiva koronvaihto- sopimus järjesteltiin uudelleen. Sopimus siirrettiin novaatiosopimuksella toiselle pankille, jonka kanssa tehtiin korvaava koronvaihtosopimus.
Vuoden 2016 aikana kaupunki ei ottanut pitkäaikaista lainaa ja likviditeetti- eli maksuvalmiusriskin näkökulmasta vuosi oli ongelmaton. Luottoriskiä arvioitaessa on syytä todeta, että kaupunki on myöntänyt antolainoja (161,2 miljoonaa euroa) ja takauksia (608,8 miljoonaa euroa) lähinnä kau- punkikonserniin kuuluville yhteisöille. Vuoden 2016 aikana ei ilmennyt tilanteita, joissa näiden yh- teisöjen maksukyky olisi merkittävästi heikentynyt. Riskienhallinnan näkökulmasta on huomattava, että suurin osa antolainoista ja merkittävä osa takauksista kohdistuu Jyväskylän Energia - konserniin, jonka tuloksentekokyky kohentui selkeästi viime vuonna.
Oikeudelliset riskit
Oikeudellisia riskejä hallitaan ennaltaehkäisevästi varmistamalla päätösten ja oikeustoimien asianmukainen valmistelu. Huomiota kiinnitetään edelleen kaupungin sopimustoiminnan kehittämi- seen. Oikeudellisten riskienhallinnan tavoitteiden toteuttamisen edellytyksenä on riittävien ja oikei- den resurssien ohjaaminen päätöksenteon ja kaupungin oikeudellisten sitoumusten valmisteluun.
Vuoden 2015 aikana käynnistyi oikeusprosessi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan operaattorisopi- muksen purkamiseksi. Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 14.11.2016 välituomion, jossa käräjäoi- keus vahvisti, että kaupungilla on ol lut oikeus purkaa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa 13.6.2012 allekirjoitettu operaattorisopimus. Käräjäoikeus velvoitti Verkko-osuuskunta Kuuskaistan palauttamaan kaupungille operaattorisopimuksen perusteella maksettuja ennakkomaksuja sekä suorittamaan kaupungille korvauksen oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeus hylkäsi Verkko- osuuskunta Kuuskaistan vastakanteen asiassa. Verkko-osuuskunta Kuuskaista valitti joulukuussa 2016 käräjäoikeuden välituomiosta Vaasan hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden välituomio ei ole lainvoimainen. Pohjanmaan käräjäoikeus aloitti 28.2.2017 Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yritys- saneerausmenettelyn.
Vakuutussuoja
Jyväskylän kaupunkikonsernin kilpailuttamat uudet vakuutussopimukset astuivat voimaan 1.1.2016. Kaupungin henkilö- ja omaisuusvakuutukset on Pohjolasta, ajoneuvovakuutukset IFistä ja vastuuvakuutukset (mm. hallinnon, toiminnan ja tuotevakuutukset) LähiTapiolasta.
Uusissa sopimuksissa kaupungin vakuutussuojaa on muokattu mm. alentamalla toiminnan vastuu- vakuutuksen vakuutusmäärää sekä yhdenmukaistamalla omaisuusvakuutusten omavastuita. Kau- pungin riskitasoa on hallitusti nostettu vastaamaan riskinkantokykyä ja 2010-luvun myönteistä va- hinkokehitystä. Sopimuksilla pyritään alentamaan vakuutuskustannuksia pitkällä aikavälillä ja ta- voitteen toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti.
Ennakkoarviona uusien vakuutussopimusten tavoitteiden toteutumisesta voidaan viime vuoden suotuisan vahinkokehityksen ja vuodelle 2017 tulevien vakuutusmaksujen perusteella todeta, että vakuutusuudistusta ja uusia sopimuksia voidaan pitää pääosin onnistuneina. Asetetut tavoitteet saavutettiin kaikilta osin. Kuitenkin kehitettävää vakuutusturvan osalta on jäänyt mm. toiminnan vastuuvakuutuksien ja joidenkin erityisten omaisuusvakuutusten. Näiden osalta joudutaan vuoden
2017 aikana tarkastelemaan kriittisesti vakuutusturvan laajuutta ja vakuuttamistapaa (ns. kiinteä vai kelluva vakuutus).
Johtopäätökset ja riskienhallinta
Kaupungin merkittävimpien riskien kartoituksesta voidaan todeta, että suurimmat uhkat ovat orga- nisaation kyvyssä vastata kasvavaan palvelujen kysyntään niukkenevilla tai parhaimmillaankin nykyiselle tasolle jäävillä resursseilla. Kaupungin taloudessa parin viime vuoden aikana tapahtunut tervehtyminen osaltaan alentaa sopeuttamistoimenpiteisiin liittyneitä riskejä.
Kokonaisarviona kaupungin toimintaa uhkaavista merkittävistä riskeistä voidaan todeta, että ne on kattavasti tunnistettu ja että toimenpiteet niiden hallitsemiseksi ovat riittävän hyvällä tasolla. Riski- en tunnistamisen ja osaavan riskienhallinnan työtä tulee kaupungissa kuitenkin nyt määrätietoisesti jatkaa vuonna 2013 kaupunginvaltuuston hyväksymän linjauksen ja aikataulun mukaisesti.
1.8 Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, arviointi ja kehittäminen
Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Jyväskylän kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja se, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten sekä johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.
Kuntalain edellyttämä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosääntö määrit- televät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut. Kaupunginvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, joka ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä edellyttäen, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organi- saatiotasoilla toteutuu riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kuntalain mukaan kaupunginhalli- tus huolehtii sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lisäksi kaikki tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan ja riskien- hallinnan toteuttamisesta. Tämä pyritään varmistamaan muun muassa siten, että eri toimijoilla on käytössään riittävät ohjeet ja työvälineet, joiden avulla on mahdollista arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Yhtenäisellä ohjeistuksella määritellään selkeät vastuut, velvollisuudet ja toimintatavat. Ohjeistuk- sella täydennetään lakisääteisiä menettelyitä ja sen tavoitteena on antaa työkalu johtamisen tueksi.
Uuden kuntalain edellyttämät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset otetaan huomioon hallintosääntöä uudistettaessa. Tulevalla tilikaudella päivitetään myös muut sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännöt ja ohjeet sekä arvioidaan työvälineiden tarkoituksenmukaisuus.
Lisäksi luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja esimiesten tietoisuutta sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvistä vastuista pyritään edelleen parantamaan.
Tämä selonteko perustuu lauta- ja johtokuntien tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemiin it- searviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Tämän lisäksi selonteko perustuu sisäisen tarkastuksen kuluneella tilikaudella toteuttamien arviointien yhteydes- sä muodostuneeseen kokonaiskäsitykseen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Selonte- ko on v almisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointimallin avulla. Yhtiöiden hallituksien itsearviointien tulokset on esitetty omana osionaan kuntakonsernin toimintakertomuksen kohdassa selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muita lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu sellainen vaatimus tai oikeusseuraamus.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus
Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muu- alla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin ta- voitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan ja liikelaitoksen kohdalla.
Riskienhallinnan järjestäminen
Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja
säännölliseksi raportoimiseksi. Riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa kaupungin toimintojen häiriötön ja laadukas toteuttaminen. Riskienhallinnan avulla kyetään tunnistamaan myös uusia mahdollisuuksia.
Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa sekä konserniohjeessa. Riskienhallinnan käytännön to- teuttamistavat, raportointi ja valvonta on ohjeistettu kaupunginhallituksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeessa.
Riskienhallintaa on kehitetty aktiivisesti useamman vuoden ajan ja sen jalkauttamisessa on edistyt- ty. Kokonaisuutena riskienhallinnan voidaan todeta olevan kohtuullisen hyvällä tasolla ja riskienhal- lintamenettelyt ovat vähitellen muotoutumassa säännölliseksi osaksi toimintaa. Riskikartoitukset toteutetaan kaupungissa ja kaupunkikonsernissa kohtuullisessa laajuudessa ja riskien hallitsemi- seksi on m ääritelty toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Riskienhallinnan raportointi toteutettiin kuluneen vuoden osalta tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä itsearviointina sekä erillisin selonteoin keskittyen arvioimaan riskienhallinnan nykytilaa sekä tarvittavia kehittämis- toimenpiteitä.
Jatkossa tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa sekä edelleen systematisoida riskienhallin- nan menettelytapoja kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Tavoitteena on ni voa riskienhallinta selkeämmin osaksi johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja pää- töksentekoa sekä toteumien seurantaa ja raportointia. Riskienhallinnan kehittämisessä tullaan hyödyntämään riskienhallinnan standardeja ja parhaita käytäntöjä.
Tilikauden aikana ei ole raportoitu toteutuneista riskeistä, joista olisi aiheutunut merkittävää haittaa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnalle. Itsearvioinneissa nousi kuitenkin esille huoli resurssi- en riittävyydestä suhteessa palvelutarpeisiin sekä toimitilojen käytettävyyteen ja peruskorjaustar- peisiin. Lisäksi osassa selontekoja on edel leen todettu, että epävarmuus tulevasta kehityksestä muun muassa sote- ja maakuntauudistukseen liittyen, asettaa haasteita pidemmän aikavälin suun- nittelulle ja tavoiteasetannalle sekä varautumiselle. Yksityiskohtaisempi arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on esitetty toimialojen ja liikelaitosten omissa toimintakertomuk- sissa.
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta
Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille merkittä- vä korvausvaade tai muu oikeudellinen vastuu.
Sopimustoiminta
Kaupungin sopimustoiminta on moninaista ja siitä noudatetaan kunkin toimialan käytäntöjä. Sopi- mustoiminta on oh jeistettu toimialakohtaisesti ja sopimusehtojen sekä määräaikojen seuranta ja valvonta on vastuutettu toimialojen viranhaltijoille. Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien sopimusten valmistelussa konsultoidaan kaupungin lakiasiantuntijoita.
Kaupungin sopimuksia hallinnoidaan sähköisissä sopimushallinnan järjestelmissä, joiden käyttö on yleistynyt kiitettävästi. Järjestelmien käytettävyydessä on havaittu haasteita, jotka ovat viivästyttä- neet koko sopimuskannan keskittämistä yhteen järjestelmään.
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa ja se avustaa kaupungin johtoa valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on ob- jektiivisella arviointi-, varmistus- ja konsultointitoiminnallaan tukea kehittämistä ja tavoitteiden saa- vuttamista. Sen tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehok-
