TULVAVAROITUSTEN KEHITTÄMINEN SIIKAJOEN ALUEELLA

Vastaanottaja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakirjatyyppi

Alustava selvitys

Päivämäärä

26.6.2014

Viite

1510007427

TULVAVAROITUSTEN KEHITTÄMINEN SIIKAJOEN

ALUEELLA

Tarkastus 24.6.2014

Päivämäärä 26.6.2014

Laatija Piia Sassi-Päkkilä

Tarkastaja Jaana Hakola

Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kuvaus Tulvavaroitusten kehittäminen Siikajoen alueella

Viite 1510007427

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO... 3

2. VASTUUT TULVATILANTEISSA ... 3

2.1 P

... 3

2.2 ELY-

... 3

2.3 K

... 3

2.4 A

... 4

3. VAROITUSTEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA ... 4

3.1 Y

... 4

3.2 K

-

... 4

3.3 S

... 4

3.3.1 Tulvavaroitukset ... 4

3.3.2 Maakosteus ... 7

3.3.3 Sadanta ... 7

3.3.4 Vedenpinnan ja virtaaman mittausasema ... 7

3.3.5 Tulvakeskus ... 8

3.4 ELY-

... 8

3.4.1 Valvonta ... 8

3.4.2 Tiedotus ... 8

3.4.3 Tulvaorganisaatio ... 9

3.4.4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeellinen tulvatilannepalvelu ... 9

3.5 T

-

... 10

3.6 VIRVE-

... 10

3.7 V

... 10

3.8 T

... 11

3.9 P

–

... 13

3.10 T

... 13

3.11 T

-

... 13

1. JOHDANTO

Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laa- timinen.

Tulvan uhatessa viranomaiset pyrkivät tiedottamaan tulvavaarasta ja tarvittaessa esimerkiksi raken- tamaan tilapäisiä tulvasuojelurakenteita. Tärkeitä tulvariskien hallintatoimenpiteitä ovat myös erilai- set vesistöissä suoritettavat toimenpiteet kuten poikkeusjuoksutukset, tulvavesien pidättäminen, hyytöpatojen muodostumisen estäminen, jääpuomien asentaminen sekä jääpatojen hajottaminen.

Itse tulvatilanteessa tehokas tiedottaminen vaaroista on edelleen tärkeää. Tämän lisäksi korostuvat erilaiset pelastustoimenpiteet kuten väestön evakuointi ja kohteiden suojaaminen esimerkiksi hiek- kasäkeillä.

Työssä on selvitetty mahdollisuuksia parantaa tulvavaroitusten antamista asukkaille ja toiminnan harjoittajille. Ajatuksia ja tietoa on saatu Suomen ympäristökeskukselta, ELY-keskukselta, kunnilta sekä paikallisilta asukkailta (kokousmuistiot, ohjausryhmä, yleisötilaisuudet).

2. VASTUUT TULVATILANTEISSA

2.1

Pelastusviranomaisen vastuulla on pelastustoiminnan suunnittelu ja toiminnan johtaminen tulvatilan- teessa sekä pelastustoiminta:

• Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan vi- ranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen

• Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkkirakenteet, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko)

• Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimista määrääminen (esim. teiden tai penkereiden katkaisut)

2.2

ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä ve- sistön käytön valvonta:

• Vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen

• Valtion vastuulla olevien vesirakenteiden käyttö ja säännöstelyn hoito

• Ennakkotorjuntatoimenpiteet (esim. jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus)

• Tiestön liikennöitävyydestä huolehtiminen

• Asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle ja omaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille tulvantorjuntatöissä (esim. jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen te- ko, vesien johtaminen tilapäisille alueille ja uomiin)

2.3

Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteitaan ja toimintojaan sekä tukea pelastusviranomaisia tul- vasuojelussa:

• osallistua pelastustoiminnan suunnitteluun yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa, jotta pe- lastustoiminta voidaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti

• kunnan rakenteiden ja toimintojen (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit, kunnan tiestö,) sekä tietoliikenneyhteyksien suojeleminen

• työvoiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön

• kunnalta voi tiedustella tulvanaikaisista sijaisasunnoista

2.4

Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Jokaisen velvollisuutena on ilmoittaa tulvasta tai sen uhasta vaarassa oleville, tehdä hätäilmoitus ja ryhtyä kykynsä mukaan pe- lastustoimenpiteisiin.

Etukäteen on syytä selvittää miten tulvat ovat alueella ennen käyttäytyneet tai miten tulvaveden ole- tetaan tulvatilanteessa leviävän. Apuna voi käyttää alueelta laadittuja tulvavaarakarttoja

(www.ymparisto.fi/tulvakartat). Olisi tärkeää suunnitella etukäteen miten suojaa omaisuuttaan tulva- tilanteessa.

3. VAROITUSTEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA

3.1

Siikajoen tulva-alueilla asuvat ovat tottuneet kevättulviin, sillä joki on tulvinut aina. Tulvien esiinty- minen ennalta arvaamattomana ajankohtana on ongelma ja tämä konkretisoitui mm. elokuun 2012 tulvassa.

Kaikkien asianosaisten tulisi saada ilmoitus tulvavaarasta ajoissa. Kaikki alueen asukkaat eivät lue internettiä säännöllisesti tai edes käytä tietokonetta. Myöskään internet-sivustoilla olevat virtaama tms. tekniset tiedot eivät kaikille välttämättä avaudu. Tulvavaarasta olisi ilmoitettava kansantajui- sesti, esimerkiksi Uljuan altaan vesipinnan korkeus on helpommin ymmärrettävissä. Jos altaassa on vesipinta lähellä ylärajaa, on tulva alajuoksulla tällöin mahdollista rankkojen sateiden ja samanaikai- sen suuren maakosteuden vuoksi.

3.2

Postinjakelun mukana kulkeva normaali kuntatiedote on äkillisissä tulvatapauksissa liian hidas. Siika- latvan kunnalla on mahdollisuus toimittaa paperitiedote tulvavaarasta joka kotiin (ovelta ovelle) vuo- rokauden sisällä.

Siikalatvan kunta on ottanut lisäksi käyttöön tiedotteen (kriisiviestintä), joka ilmestyy tarvittaessa kunnan internet-kotisivujen päälle. Tarpeen vaatiessa myös tätä tiedotusmuotoa voidaan käyttää va- roittamaan tulvasta. Kunnassa kolmella henkilöllä on valmius ottaa internet-sivu viestintäkäyttöön.

3.3

Suomen ympäristökeskus (SYKE) voi toimittaa tulvavaaratiedotteensa sähköpostilla suoraan kun- taan. Myös tekstiviestillä annetut varoitukset ovat mahdollisia, mutta vaikeammin toteutettavissa.

Tällä hetkellä suorat sähköpostiviestit menevät Siikalatvan kunnassa Tuomo Haapalahdelle, Aimo Lehmikankaalle, Mikko Äijälälle ja Keijo Vähälle. SYKE voi toimittaa sähköpostin myös tulvauhka- alueen asukkaille kunnissa laadittujen sähköpostiosoitelistojen perusteella.

Tulvavaroituksia voidaan tarvittaessa antaa myös Ylen sääennusteiden yhteydessä tai paikallislehdis- sä ja –radiossa. Tulvavaroitukset löytyvät myös internetistä (suora linkki):

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/95/vraja.html

Linkistä esille tuleva sivu on kuvassa 1 esitetyn kaltainen. Nuolilla on esitetty ennustekohta Suomen karttakuvalla ja nuolen väri kertoo varoituksen (korkeavesipinta, suuri virtaama, tulva) vakavuudes- ta.

Kuva 1. Vesistömallinjärjestelmän varoitussivu. (Suomen ympäristökeskus).

Sivu löytyy myös Suomen ympäristöhallinnon yhteisiltä internet-sivuilta (www.ymparisto.fi). Sivuva- likosta otsikon ”Vesitilanne” alta kohta ”Katso oman vesistösi ennuste”, josta valitaan vesistöalue lis- tasta (Siikajoki 57). Ennusteiden mukana on myös sanallinen tekstiosa, joka on lisätty palveluun hel- pottamaan asian ymmärtämistä.

Tulvavaara- ja tulvariskikarttojen valmistuttua olisi ehkä mahdollista liittää tulvan takia poikkimene- vät tiet SYKEn tulvavaroitussivuille. Tällöin sivuille tulisi tulvavaroituksen lisäksi ennuste poikkimene- vistä teistä (paikkatieto, missä tie menee poikki) ja ennuste milloin tiet menevät poikki (päivämäärä ja kellonaika).

Kuva 2. Vesistöalue-ennuste (Suomen ympäristökeskus).

3.3.2 Maakosteus

Suomen ympäristökeskuksen käyttämä vesistömalli laskee maakosteutta eli maahan varastoituvaa vesimäärää sadannan, haihdunnan sekä havaittujen virtaamien ja vesikorkeuksien perustella. Vesis- tömalli tuottaa maankosteusarviota sekä reaaliajassa (tämän hetkinen) että ennusteena (tulevat päi- vät). Korkeasta maakosteudesta voidaan tehdä mittari, jonka perusteella Uljuan juoksutuksia ja pin- nankorkeutta säädetään. Maakosteudelle voidaan asettaa raja-arvo. Raja-arvon ylittymisestä voi läh- teä automaattinen varoitus, että Uljuan vesipintaa tulisi alentaa. Maakosteusvaroitus voidaan lisätä Suomen myös ympäristökeskuksen www-sivuilla näkyviin ennusteteksteihin.

Siikajoen alueella Ruukissa on hiekkamaalla sijaitseva maakosteudenmittausasema. Yhdessä pistees- sä mitattu maakosteus ei kuitenkaan edusta koko suurta valuma-aluetta. Toinen maakosteuden mit- tausasema voitaisiin perustaa Uljuan valuma-alueelle, mutta edelleenkin on ongelmana edustavan maaperän valinta. Lisäksi maakosteus-aseman ja vesistömallin välisen korrelaation tutkiminen veisi todennäköisesti useita vuosia.

Kaivojen vesipintahavainnot eivät edusta maakosteutta, vaan pohjavesipintaa, joten kaivoja ei tässä yhteydessä voi hyödyntää maakosteuden havaitsemiseen ja sitä kautta mahdollisesti lisääntyvään pintavalunnan arvioimiseen.

3.3.3 Sadanta

Sadanta ei yksinään käytettynä ole hyvä tulvan ennustemittari, mutta mikäli maaperän kosteusva- rastot ovat täynnä eikä maa enää ime vettä, kaikki sadevesi voi päätyä valunnaksi. Sadantatietoa löytyy myös Suomen ympäristöhallinnon yhteisiltä internet-sivuilta (www.ymparisto.fi). Sivuvalikosta otsikon ”Vesitilanne” alta kohta ”Vesitilanne ja ennusteet”, josta valitaan sivuvalikosta ”Sadanta”. Si- vulta löytyvät myös automaattiset aluesadantavaroitukset (annetaan yli 20 mm sadesummasta vii- meisen 24 tunnin ajalta) sekä valuma-alueiden vesisade-ennustevaroitukset (annetaan yli 30 mm sadesummasta kolmen vuorokaudelle tai 40 mm sadesummasta viidelle vuorokaudelle).

Sadetutkatietoja löytyy mm. Ilmatieteen laitoksen ja Foreca Oy:n internet-sivuilta.

Tulvatilanteessa sateella ja etenkin jatkuvilla, rankoilla sateilla on suuri merkitys tulvan lisääntymi- seen. Sademääräennusteiden osumistarkkuus heikkenee merkittävästi useamman päivän päähän ulottuvissa ennusteissa.

3.3.4 Vedenpinnan ja virtaaman mittausasema

Mankilan tulva-aluetta lähin käytössä oleva vesipinnan ja virtaaman mittausasema on Harjuniva, jos- sa virtaamahavainnot aloitettiin jo vuonna 1958. Havaintopaikka sijaitsee herkästi tulvivien Mankilan ja Paavolan tulva-alueiden välissä, noin 8 km Mankilan järven alapuolella. Yleisöpalautetta on tullut, että Harjunivan asteikko reagoi Mankilan tulviin liian hitaasti. Mankilassa on aikaisemmin (v. 1935- 1974) ollut mittausasema.

Mankilan siltaan on perustettu vuoden 2014 alussa mitta-asteikko. Asteikko toimii lähinnä Siikajoen Mankilan alueen vedenkorkeuden havainnoinnin yleisöasteikkona, koska siinä ei ole jatkuvatoimista havainnointia. Mikäli ELY-keskukselta ollaan tekemässä havainnointia Siikajoen alueella, myös Man- kilan asteikon lukema kirjataan ja siirretään järjestelmiin. Tulevaisuudessa Mankilan lukemia saa- daan kuitenkin verrattua esimerkiksi Harjunivan lukemiin ja jonkinlainen korrelaatio lukemien välille pystytään selvittämään. Tulva-aikaisista vedenkorkeuslukemista voidaan myös tarkastaa tulvavaara- kartoitukseen tehtyä HEC-RAS-mallia ja kesäaikaisen kasvillisuuden vaikutusta uoman karkeusker- toimiin ja sitä kautta vedenkorkeuksiin.

3.3.5 Tulvakeskus

Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Tulvakeskus ennustaa ja va- roittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa. Tulvakeskus tarjoaa palveluita alueellisille viranomaisille sekä tulva-alueiden asukkaille ja toiminnanharjoittajille. Palveluista löyty- vät vesistötulvat (varoitukset, vesitilanne ja ennusteet, vesistöennusteet vesistöittäin ja tulvakartat), Rankkasadetulva (varoitukset) sekä Merivesitulvat (varoitukset, meriveden korkeusennuste ja tulva- kartat). Tulvakeskuksen internet-sivuilta löytyvät siis samat asia kuin SYKEn sivustoilta, mutta tänne kaikki tulva-asiat on koottu yhdelle sivulle ja on siten ehkä helpommin löydettävissä. Tulvakeskus löytyy internetistä (suora linkki):

http://ilmatieteenlaitos.fi/tulvakeskus

3.4

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla on tulvatilanteen kehittymisen seuranta ja tul- vavaarasta tiedottaminen mm. pelastusviranomaisille ja muille kaupunkien/kuntien organisaatioille sekä asukkaille. ELY-keskus antaa lisäksi asiantuntija-apua tulvantorjuntatöissä.

3.4.1 Valvonta

ELY-keskus voi antaa ohjeistuksen tai kehotuksen voimayhtiölle Uljuan vedenpinnan alentamista maavesivarastojen ollessa täynnä. Voimayhtiö voi myös itse tehdä päätöksen, kun vesistömallin maankosteus on ylittänyt sovitun rajan. Tällöin ELY-keskuksen tehtäväksi jää valvoa, että voimayhtiö toimii sovitun mukaisesti. Korkeiden vesipintojen aikana ELY-keskus on myös tehostanut Uljuan pa- tojen tarkkailua.

3.4.2 Tiedotus

ELY-keskuksessa seurataan vesistömalliennusteita päivittäin. Juoksutusten lisääntyessä Siikajoen vanhassa uomassa, on uoman varren asukkaita tiedotettu puhelimitse. Lisäksi ELY-keskus tiedottaa vesitilanteesta paikallislehtiin (Kaleva ja Siikajokilaakso) sekä paikallisradio Pookiin. Varoaikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska esim. vuoden 2012 tulvassa Uljuan ohijuoksutus on aloitettu samana päivänä, kun vesitilannetiedote on annettu Ylen verkkosivuille ja paikallisradioon. Paikallis- lehti Siikajokilaaksossa tiedottamisessa on ongelmana harvahko painatus esim. joulun ja uudenvuo- denaikaan. Ryhmätekstiviesti tulvasta varoittamisessa Mankilan alueelle voisi olla hyvä ratkaisu ns.

ylimääräisenä viestintävälineenä. Lämsänkosken ohijuoksutuksesta tiedottamisessa se ei kuitenkaan korvaa soittoa, koska omaisuuden haltijat eivät välttämättä asu uoman varressa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta on avattu vuoden 2014 alussa tulva-aiheinen Twitter- tili. Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan tois- tensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit (suomennos), voivat sisältää korkein- taan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter- verkkosivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyt- tö Internetissä on maksutonta. Twitter-tili on perustettu tiedottamista varten ja sitä voi seurata joko tunnuksilla tai ilman tunnuksia.

Twitter-tili löytyy internet-osoitteesta (suora linkki):

https://twitter.com/poptulvat

3.4.3 Tulvaorganisaatio

ELY-keskukseen on luotu erillinen tulvaorganisaatio. Organisaation vastuualueina ovat viranomaistyö ja tiedottaminen, säännöstelyjen ohjaus ja tulvaennusteet sekä operatiivinen tulvantorjunta, jonka käytännöntyötä hoitavat myös mm. koneurakoitsijat eri vesistöalueilta. Organisaatiossa on sovittu varallaolomääräyksistä ja –käytännöistä sekä varahenkilöjärjestelyistä. Organisaatio tarkastetaan vähintään vuosittain.

Tiedottamista SYKEn ja ELY-keskuksen välillä ja myös ELY-keskuksen sisällä on selkeytetty.

3.4.4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokeellinen tulvatilannepalvelu

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on työn alla kokeellinen tulvatilannepalvelu. Palvelun tavoitteena on tuottaa kansalaisia ja yrityksiä ymmärrettävästi ja havainnollisesti palvelevaa yksilöllistä tietoa tulvatilanteessa Suomessa, vesistöissä ja niiden ympäristössä. Palvelu kuvaa nykyisen ja ennustetun tulvatilanteen vesistössä, antaen arvion tulvan vaarallisuudesta ja veden noususta. Palvelusta voi myös nähdä web-kamerakuvaa tulva-alueilta sekä tarkastella SYKE:n tulvaennustetta. Rekisteröity- mällä ja kirjautumalla palveluun palvelusta voi tilata tulvavaroituksia itse määrittelemistään kohteis- ta. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Dimenteq Oy.

Palveluun voi kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Kirjautunut käyttäjä voi määrittää asetuksista mistä ennustepisteestä haluaa hälytyksen ja haluaako hälytyksen puhelimeen, sähköpostiin vai mo- lempiin. Kirjautunut käyttäjä voi valita pisteen itselleen seurantaan klikkaamalla pistettä ja laittamal- la ruksin kohtaan ”Tilaa hälytykset tästä pisteestä”.

Palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuun 2014 loppuun mennessä. Palvelua testataan 16.5.2014 saakka tarkoituksena löytää mahdolliset virheet ja kirjata ylös mahdolliset tulevaisuuden kehityskohteet. Palvelu on testattavissa osoitteessa www.tulvavaroitus.fi.

Kuva 3. Kokemäenjoen tulvatilannepalvelu (internet-näkymä aloitussivusta).

3.5

Tulvakarttoja voidaan käyttää apuna mm. tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa, alueiden käytön suunnittelussa, pelastustoiminnassa ja tiedottamisessa. Niiden avulla voidaan myös suunni- tella toimintaa tulvatilanteessa, kuten teiden sulkemiset ja evakuoinnit. Asukkaat voivat tulvakartto- jen avulla selvittää etukäteen, miten tulva on alueella ennen käyttäytynyt tai miten sen oletetaan tulvatilanteessa leviävän.

Siikajoen alueelta on laadittu yksityiskohtaiset tulvavaarakartat välille Pöyryn voimalaitos – Kestilä.

Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaarakartat on laadittu kevättulvan toistuvuuksilla 1/20, 1/50, 1/100, 1/250 ja 1/1000 vuodessa toistuva tulva. Lisäksi tulvavaarakartat on laadittu avovesi- kaudelle (ajanjakso 1.6.–20.11.) vastaaville tulvan toistuvuuksille. Tulvavaarakartat löytyvät mm.

tulvakarttapalvelusta: http://tulvakartat.ymparisto.fi.

Tulvariskikartoilla esitetään tulvan peittävyyden ja vesisyvyyden lisäksi mm. tulvavaara-alueen asuk- kaiden määrä, tulvan alle jäävä tiestö sekä erilaiset tulvasta mahdollisesti kärsivät erityiskohteet, ku- ten vaikeasti evakuoitavat rakennukset (sairaalat, vanhainkodit, koulut), infrastruktuuri, ympäristöä pilaavat toiminnot, suojelualueet ja kulttuuriperintö. Riskikohteiden päivitys on jatkuvaa.

3.6

VIRVE on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin.

Verkko kattaa Suomen maanlaajuisesti, aivan äärimmäisiä syrjäseutuja lukuunottamatta. Suomes- sa, jossa verkkoon pääsy on rajoitettua käyttäjäryhmittäin, ovat ensisijaisia käyttäjiä poliisi, tulli, ra- javartiolaitos, alueelliset pelastuslaitokset ja puolustusvoimat. Liikenne- ja viestintäministeriön hal- linnonalaan liittyen ovat käyttäjinä viestintävirasto, Finavia, ilmatieteen laitos, merenkulkulaitos, Destia ja Yleisradio, jolla on Radio Suomessa viranomaistiedotustehtävä. Lisäksi VIRVEä käyttävät jotkin energialaitokset ja sähköyhtiöt, jotka vastaavat sähkönsaannista.

VIRVE-verkon datapalveluihin kuuluvat mm. lyhytsanomat, jotka toimivat samalla tavalla kuin teksti- viestit sekä statusviestit, joita voidaan käyttää mm. erilaisiin laiteohjauksiin kuten kuulutuslaitteis- toihin, sireeneihin.

VIRVE-verkon viestintä ei tavoita tulvauhka-alueen ihmisiä, mutta antaa mahdollisuuden viranomais- ten väliseen keskusteluun.

3.7

Kesäkuussa 2013 on tullut voimaan uusi vaaratiedotelaki. Lain tarkoituksena on selkeyttää viran- omaisten vaara- ja onnettomuustilanteisiin liittyvää tiedottamista. Vaaratiedote korvaa aikaisemmin käytössä olleet hätä- ja muun viranomaistiedotteet. Vaaratiedotteita voivat antaa: pelastusviran- omaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatie- teen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä kaikki ministe- riöt. (Hätäkeskuslaitos)

Vaaratiedote voidaan antaa, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi silloin, kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille hengen- tai terveysvaara taik- ka vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Vaaratiedotteet väli- tetään aina radiossa. Vaaratiedote välitetään radion lisäksi televisiossa vain silloin kun viranomainen niin erikseen päättää. Vaaratiedotteen voi antaa ainoastaan toimivaltainen viranomainen. Tiedotteen antava viranomainen lähettää sen hätäkeskukseen, joka välittää tiedotteen edelleen Yleisradioon (YLE). Vaaratiedote luetaan radiossa aina viranomaisen päättämässä muodossa. YLE on velvollinen välittämään vaaratiedotteet väestölle televisio- ja radio-ohjelmistoissa.

YLE välittää vaaratiedotteen edelleen kaikille radiokanavilleen sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Televisiossa vaaratiedote näkyy A- ja B-kanavanipun vapaasti katsottavil-

la kanavilla, joilla on riittävän laaja katsojaosuus. Lisäksi YLE voi oman harkintansa mukaan julkaista vaaratiedotteen Teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan.

Vaaratiedotteen välitysjärjestelmällä tarkoitetaan teknistä järjestelmää, joka mahdollistaa vaaratie- dotteen välittämisen samaan aikaan ja samanlaisena eri radio- ja TV-kanavilla. Vaaratiedote näkyy televisiossa ns. ruutukehänä ja teksti kulkee kuvaruudun ylälaidassa. Tekstin ohessa kuuluu katsoji- en huomion herättämiseen tähtäävä voimakas varoitusääni. Tiedote välitetään kellonaikaan katso- matta valtakunnallisesti niin kutsuttuna pakkosyöttönä, mikä katkaisee kaikki YLE:n ja soveltuvien radiokanavien lähetykset koko maassa.

Siikajoen tapauksessa ko. vaaratiedote tulee kysymykseen ainoastaan patomurtumatilanteessa tai erittäin poikkeuksellisessa jääpatotilanteessa. Lainsäädäntö mahdollistaa lisäksi niin kutsutun koh- dennetun viranomaistiedotteen (tekstiviestin) lähettämisen matkapuhelimeen. Kohdennetusta viran- omaistiedotteesta säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004). Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä ei kuitenkaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa kohdennettujen vi- ranomaistiedotteiden antamista vaaratiedotelakiin, vaan pitää asian sääntely sähköisen viestinnän tietosuojalain yhteydessä.

3.8

Sisäasiainministeriön aloitteesta viestintäviraston työryhmä on selvittänyt kahden tekstiviestin lähe- tysmenetelmän SMS (Short Message Servise)-järjestelmän ja CBS (Cell Broadcast Service)- järjestelmän käyttöä hätätiedotteiden välittämisessä. SMS-järjestelmässa toiminta on kaksivaihei- nen: ensin selvitetään kohdealueella olevat liittymät ja sen jälkeen kyseisiin liittymiin lähetetään tekstiviesti. Kohdealueella olevien liittymien selvittämiseen on mahdollista käyttää kahta menetel- mää, joista toisessa liittymät selvitetään VLR (visiting location area) /HLR (home location area) - kyselyillä sekä paikannuksella ja toisessa liittymät selvitetään erillisestä tapahtumienkeruutietokan- nasta. CBS-järjestelmässä viestit ohjataan suoraan kohdealueen kattaviin soluihin. SMS-järjestelmää on mahdollista käyttää hätätiedotteiden lähettämiseen sekä ulkomailla että kotimaassa oleviin suo- malaisten matkaviestinoperaattoreiden liittymiin. CBS-järjestelmä on käytettävissä ainoastaan maan sisällä välitettäviin hätätiedotteisiin. (Viestintävirasto 2005)

Kummassakin järjestelmässä on omat etunsa ja haittansa. SMS-järjestelmän merkittävin etu on, että hätätiedote voidaan vastaanottaa kaikissa matkaviestimissä ilman erityistoimenpiteitä. Suurin haitta on menetelmän hitaus, jonka merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä suuremmalle joukolle hätätie- dote lähetetään.

CBS-järjestelmän merkittävin etu on nopeus, koska siinä ei tarvitse erikseen paikantaa kohdealueella olevia liittymiä ja viesti on samanaikaisesti kaikkien lähetyssolun alueella olevien matkaviestinten vastaanotettavissa. Suurimpia haittoja ovat verkoissa radiokapasiteetin varaaminen ja päätelaitteissa normaalia suurempi virrankulutus vastaanoton valmiustilassa. Lisäksi päätelaite tulee olla erikseen aktivoitu vastaanottamaan hätätiedotteita. (Viestintävirasto 2005)

Lisätietoa löytyy myös viestintäviraston internet-sivuilta, osoitteesta:

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulk intojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/tekstiviestijarjestelmatvaestonvaroittamisessa.html

Kuva 4. SMS-järjestelmän toimintaperiaate

Kuva 5. CBS-järjestelmän toimintaperiaate

Järjestelmien hankintakustannuksista on esitetty vain suuntaa-antavia arviota, jotka voivat poiketa merkittävästikin todellisista. Kokonaishankintahintoina kolmen operaattorin osalta on päädytty arvi- oihin 1,5 miljoonaa euroa (SMS) ja 4,5 – 6 miljoonaa euroa (CBS). Käyttökustannukset riippuvat olennaisesti järjestelmän toteutustavasta ja käyttömääristä. Lisäksi CBS-toteutuksessa pitää ottaa huomioon varattuna olevan radiokapasiteetin kustannukset, jolloin käyttökustannukset voivat nousta merkittäviksi. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä CBS-järjestelmän käyttökustannuksiksi, ilman radio- kapasiteetin kustannuksia, arvioitiin 1,5 – 3 miljoonaa euroa vuodessa. CBS-järjestelmän käyttöön- otto on otettu esiin EU-tasolla ja komissio on pyytänyt selvittämään myös järjestelmän standardoin- tia. Todennäköisesti ainakin osa järjestelmään liittyvistä ongelmista poistuu lähitulevaisuudessa. Mi- käli CBS-järjestelmä tulee laajaan käyttöön Euroopassa ja muualla, kustannukset todennäköisesti laskevat. CBS-järjestelmä on ainoa vaihtoehto, mikäli käyttöönotettavalle järjestelmälle asetetaan tiukat nopeusvaatimukset suurelle liittymäjoukolle lähetettävien viestien osalta. (Viestintävirasto 2005)

Liikenne- ja viestintäministeriö on viime vuosina kehittänyt hätätekstiviesti-menetelmää. Palvelua on rakennettu jo pitkään. Sitä on viivästyttänyt rahapula ja vanhentunut tekniikka. Palvelusta toivotaan niin nopeaa, että viesti ehtisi varoittaa uhkaavasta vaarasta jopa minuuteissa. Muualla maailmassa hätätekstiviestit ovat käytössä. Esimerkiksi amerikkalaisessa tekstiviestivaroitusjärjestelmässä varoi- tustekstiviestit ovat kaikille viranomaisille maksuttomia ja operaattorit pitävät kunnia-asianaan välit- tää niitä nopeasti asiakkailleen.

Tällä hetkellä mm. Ilmatieteen laitoksella on käytössä mm. Weatherproof SMS –palvelu, josta saa tuoreimmat säätiedot postinumeron tarkkuudella kotimaahan ja kaupunkikohtaisesti ympäri maail- maan. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden ja DNA:n liittymillä ja niiden hinta on 0,84

€/viesti (DNA 0,85 €/viesti). Myös mm. liukkaasta kelistä voidaan saada varoitus tekstiviestillä ja palvelu on ilmainen.

3.9

Paikallisradio ja paikallislehdet olisi hyvä saada mukaan ennakoivaan toimintaan. Mediat voisivat ta- hoillaan seurata esimerkiksi internetissä olevia sivustoja tulvavaroituksista ja tarpeen mukaan tiedot- taa uhkaavasta vaarasta tai SYKEstä voisi lähteä suoraan sähköpostilla tulvavaaratiedote tietyille lehdille ja radiolle. Säätutkan havaintoja ja ennusteita näkyy mm. Ilmatieteen laitoksen tai Foreca Oy:n internet-sivuilla.

Paikallislehtien nettiversioita voi päivittää, vaikka lehti ilmestyisikin hitaammin.

3.10

Kameroita hyödynnetään mm. Varsinais-Suomessa jäätilanteiden seurannassa. Kamerat voisivat olla hyödyllisiä mm. Mankilan alueen helposti poikkimenevillä tieosuuksilla. Kamerat eivät kuitenkaan palvelisi paikallisia asukkaita, koska he voivat todeta jo paikan päällä, että tie on poikki, mutta mah- dollisesti muualta tulva-alueelle tulevalle liikenteelle (maitokuljetukset, koulukyydit jne.) tiedoista olisi hyötyä.

Kameroiden käyttöä heikentää niihin helposti kohdistuva ilkivalta.

3.11

Kunnan maaseutuasiamiehellä on viljelijöiden osoite- ja muut yhteystiedot. Esimerkiksi tukihake- muksia tehtäessä voidaan sähköpostiosoitteet ja muut tiedot tarkastaa ja päivittää. Maaseutuasia- miehillä on oikeus tiedottaa viljelijöitä tai välittää yhteystietoja, mikäli tulva uhkaa.

Lähteet:

Hätäkeskuslaitos. Internet-sivusto.Luettu 31.12.2013.

Saatavissa: http://www.112.fi/hatatilanne/vaarasta_varoittaminen

Viestintävirasto. 2005. Tekstiviestijärjestelmät väestön varoittamisessa. Työryhmäraportti 7/2005.

19 s.