• Ei tuloksia

Englanninraiheinät ja koiranheinät vähissä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Englanninraiheinät ja koiranheinät vähissä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 9

Englanninraiheinät ja koiranheinät vähissä

Markku Niskanen ja Perttu Virkajärvi, MTT

Englanninraiheinän viljelyä rajoittaa Suomessa huono

talvenkestävyys. Myös koiranheinän viljely on ollut vähäistä, eikä siementä ole juuri ollut saatavilla.

Suomessa englanninraiheinää kannattaa viljellä Etelä- Suomessa. Vielä III-viljelyvyöhykkeellä sadot ovat olleet runsaita, mutta suuria talvituhoja esiintyy usein. Niinpä englanninraiheinän viljely epäonnistuu herkemmin kuin muiden nurmiheinien.

Englanninraiheinän jälkikasvukyky on hyvä ja kokonaissato on suuri, erityisesti ensimmäisenä satovuonna. Toisena nurmivuonna sato on vain 80–85 % ja kolmantena 60–70 % ensimmäisen vuoden sadosta. Parhaiten laji sopii viljeltäväksi laitumissa ja kolmen niiton säilörehunurmissa.

Englanninraiheinän lajikkeisto on pysynyt ennallaan. Lajike- kokeissa on ollut mukana joitakin uusia, tanskalaisia

lajikkeita. Niiden talvenkestävyys on kuitenkin ollut huono.

Kotimainen Riikka on talvenkestävin englanninraiheinä. I- ja II- viljelyvyöhykkeellä lajikkeet ovat yhtä talvenkestäviä, mutta III-vyöhykkeen suotuisimmilla alueilla menestyy vain Riikka.

Ruotsalaisen Svean jälkikasvukyky on lajikkeiden parhain ja se on satoisin lajike kahdella eteläisimmällä

viljelyvyöhykkeellä. III-viljelyvyöhykkeellä Riikka on ollut reilut 5 % satoisampi kuin Svea. Kanadalainen Norlea on la- jikkeista selvästi heikkosatoisin.

Englanninraiheinän siementä on parina viime vuonna tuotettu Suomessa noin reilulla 70 hehtaarilla. Lisäksi siementä on tuotu ulkomailta. Lajikelistalla olevista lajikkeista on parina viime vuonna sertifioitu ainoastaan Svean ja Riikan siementä.

Koiranheinän siementä vähän saatavilla

Koiranheinästä ei ole tehty lajiketestausta muutamaan vuoteen, koska lajikkeita ei ole ollut tarjolla kokeisiin.

Lajikeluettelon kolmesta lajikkeesta Haka on jonkin verran satoisampi kuin muut lajikkeet. Talvenkestävyydeltään Haka ja Apelsvoll ovat samanarvoisia. Tatussa on ollut jonkin verran enemmän talvituhoa kuin edellä mainituissa lajikkeissa.

(2)

Koiranheinän siementä ei ole tuotettu Suomessa viime vuosina juuri lainkaan. Myös siemenen tuonti on ollut hyvin rajoitettua. Siemenen heikko saatavuus on rajoittanut lajin viljelyä, vaikka aikainen ja poudankestävä laji täydentäisikin hyvin kolmen eteläisimmän viljelyvyöhykkeen

nurmilajivalikoimaa.

Lisätietoja: markku.niskanen@mtt.fi puh.(06) 474 6403

Englanninraiheinä ja koiranheinä virallisissa lajikekokeissa vuosina 1999 - 2006.

Lajike Sato Talvituho Sato Talvituho Sato Talvituho

kg/ha % kg/ha % kg/ha %

Englanninraiheinä

Riikka 9137 17 8855 12 9782 28

=100 =100 =100

Svea 103 16 103 19 93 39

Norlea 95 16 96 10 99 35

Koiranheinä1)

Haka 6880 0 8110 12 8080 15

=100 =100 =100

Tatu 94 0 100 14 96 18

Apelsvoll 89 0 98 12 95 13

Viljelyvyöhyke Viljelyvyöhyke Viljelyvyöhyke

I II III

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Nykylukijalle, joka on päässyt naiivista uskos- ta tosikertomuksiin, kokoelma ei kerro niinkään 1800-luvun kansanelämästä kuin siitä, millai- seksi se haluttiin

Nurmi sopi hyvin lohkon kunnostamiseen kesän kuivimpaan aikaan. Kuvat:

Parhailla kasvupaikoilla, missä kunttakerros on ollut ohut ja vesitalous kunnossa, on myös muokkaamattomaan maahan istutettujen taimien kasvu ollut hyvä.. Kuivina kesinä haapa

Jos sanavartaloiden kahdessa ensi tavussa olisi muinoin tavattu kombinaatio i — e, niin todennäköisesti olisi ollut myös tyyppi e — e, jolla olisi ollut edellytykset

Suomessa englanninraiheinää kannattaa viljellä vain Etelä- Suomessa, koska talvituhot ovat 10–20 %:n luokkaa jopa kahdella eteläisimmällä vyöhykkeellä.. Sadot kolmannella

Sen, että tekoa ei kutsuta terrorismiksi, voi tulkita tästä näkökulmasta niin, että tapausta seuranneessa kes- kustelussa ei ole esitetty ratkaisumalleja, joiden peruste-

Mutta Matilda Janhunen ja monet muutkin agiteerailevat tehtaan työläisnaisten keskuudessa, että koska naiset ovat joutuneet miesten tilalle ansiotyörintamalle, niin

Vuosina 2003-2009 edettiin sitten kuitenkin sellaisella vauhdilla ja rytinällä ja niin moninaisten yllättävienkin käänteiden kautta ensin kohti yhteistä keskustakampuksen