Dnro PSA-2006-Y- 46-114
Annettu julkipanon jälkeen 18.06.2007
1 ASIA
Ympäristölupa, Varkauden kaupungin Tyyskän kiinteistöjen 915-1-1-8 ja 915-1- 1-9 pilaantuneeksi luokiteltavan maaperän kunnostaminen.
2 HAKIJA
Varkauden kaupunki Ahlströminkatu 6 78250 VARKAUS
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella pilaantuneiden maiden käsittelyä koskeva ympäristölupahakemus käsitellään alueellisessa ym- päristökeskuksessa.
4 ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökes- kukseen 15.02.2006.
5 HAKEMUS
5.1 Yleiskuvaus hakemuksesta
Varkauden kaupungin Tyyskässä sijaitsevat kiinteistöt 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 ovat tällä hetkellä teknologiakeskus Taitotalo 1:n vierasparkkialueena. Alue on sorapintainen. Alueella ei ole rakennuksia. Kiinteistöille on tarkoitus rakentaa mahdollisesti paikoitustalo sekä opetus- ja korkeateknologian palveluiden käyt- töön tarkoitettu ns. Taitotalo 3, joka sijoittuisi Taitotalo 1:n pohjoispuolelle.
Kiinteistöt sijoittuvat vanhalle Ahlström Oy:n purun ja hakkeen varastointi alueel- le, jota on käytetty myös läjitysalueena. Kiinteistöjen täyttökerroksissa on tutki- muksissa havaittu raskasmetallien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Täyttöker- roksissa on pilaantuneiden maa-ainesten lisäksi mm. haketta, kuorta, purua, kuonaa ja rakennusjätettä. Täytön kokonaismäärän arvioidaan kiinteistöllä ole- van 33 000 m3ktr.
Kiinteistöjen alueella täyttökerroksista ei nykyisellään aiheudu ympäristö-
eikä terveyshaittaa. Mahdollisesti kiinteistöille rakennettavat rakennukset perus- tetaan paaluperustuksille, jolloin kiinteistöillä olevien täyttömateriaalien poista- minen ei rakennusteknisesti ole välttämätöntä. Mahdolliset maaperän kunnos- tus- ja rakennustoimenpiteet on tarkoitus suorittaa siten, että maaperässä olevat haitta-ainepitoiset täyttökerrokset jätetään paikoilleen, kuitenkin niin, että alueel- le mahdollisesti sijoitettavien rakennusten maanrakennustöiden yhteydessä täyt- tökerrokset ja pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset poistetaan toteutettavi- en pohjarakenteiden edellyttämältä laajuudelta ja syvyydeltä.
5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset
5.2.1 Aikaisemmat luvat
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Varkauden kaupungille antamat aluetta koskevat ympäristölupapäätökset:
− 10.01.2001 Taitotalo 1:n alueen maaperän kunnostus, kiinteistöllä 915-1-1-3.
5.2.2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Kiinteistöt 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 sijaitsevat Varkauden kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä Päiviönsaaren eteläosassa. Kiinteistöjen kokonais- pinta-ala on noin 3,2 hehtaaria. Kiinteistöt rajautuvat pohjoisessa kevyenliiken- teen väylään, idässä Kämärin koskialueeseen rajoittuvaan maapenkereeseen sekä etelässä ja lännessä Taitotalo 1:n alueisiin. Kiinteistöstä noin 150 metrin päässä länsi-luoteessa sijaitsee kaupungin virastotalo ja noin 50 metrin päässä pohjoisessa uimahalli. Kohteen koillispuolella sijaitsee päiväkoti ja koulu. Lä- himmät asuinrakennukset ovat noin 100 metrin etäisyydellä lännessä.
5.2.3 Maaperä- ja vesistöolosuhteet
Alueella olevan täyttökerroksen paksuus vaihtelee 0-3,5 metriin. Täyttökerros si- sältää mm. maa- ja kiviaineksia, purua, kuorta, haketta, kuonaa, kiisua sekä jon- kin verran rakennusjätettä, kuten betonia ja tiiltä. Perusmaa alueella on moree- nia (HkMr/SiHkMr), jonka pinnalla on paikoin ohuita savi- siltti - tai hiekkakerros- tumia. Kalliopinnantaso alueella ei ole tiedossa. Maanpinta kiinteistöllä on melko tasainen, mutta pohjoisreunassa olevaa kevyenliikenteen väylän pengertä kohti maanpinta kohoaa. Kiinteistön 915-1-1-9 alueella on aikoinaan suoritettu mas- sanvaihtoa Taitotalo 1:n maaperänpuhdistuksen yhteydessä.
Kiinteistöt eivät sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lä- heisyydessä. Kiinteistöjen alueen pohjaveden pinnantaso on lähellä Haukiveden vedenpinnan tasoa. Vuonna 2002 kiinteistöjen eteläosassa todettiin koekuoppiin suotautuvaa pohjavettä 2,7-3,8 metrin syvyydellä maan pinnasta.
Kiinteistöiltä lähimpään pintavesistöön, Kämärinkosken suistoalueeseen on kiin- teistöjen reunalta lyhimmillään matkaa alle 10 metriä. Vesistön ja kiinteistöjen väliin on rakennettu maapenger. Alueen eteläreunasta etäisyyttä Haukiveden Siitinselän ja Huruslahden väliseen Pirtinvirtaan on noin 70 metriä.
Kiinteistöillä ei tällä hetkellä ole sadevesien keräilyä. Sade- ja valumavedet imeytyvät pääosin maaperään.
5.2.4 Kaavoitustilanne
Alueella on tehty tonttijaon muutos, joka on hyväksytty 23.05.2007. Kiinteistöt on 29.04.2002 hyväksytyssä asemakaavassa merkitty liike,- toimisto- ja opetustoi- mintaa palvelevien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkeateknologian teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Kiinteistöt toimivat tällä hetkellä Taitotalo 1:n vieraspaikoitusalueena. Paikoitusalue on sorapintainen. Kiinteistöil- lä ei ole rakennuksia.
5.2.5 Alueen tuleva käyttö
Kiinteistöt on tarkoitus ottaa kaavan mukaiseen käyttöön. Lopullisia investointi- päätöksiä kaavan mukaisesta rakentamisesta ei ole tehty. Kaavan mukaisesti kiinteistölle sijoitettaisiin mm. opetus- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti paikoi- tustalo.
5.3 Alueella tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset
5.3.1 Tehdyt tutkimukset
Tyyskän alueelle läjitettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu laa- jalti nyt kyseessä olevien kiinteistöjen eteläpuolella olevilla kiinteistöllä ennen talvella 2001 tehtyä massanvaihtotyötä sekä massanvaihdon aikana. Täyttöma- teriaalit ovat pääosin vastaavia, kuin kohdekiinteistöjen alueella, joten tutkimus- tuloksia voi käyttää myös kohdekiinteistöjen maaperän laadun arvioinnissa. Osa tontista 915-1-1-9 sijaitsee jo puhdistetulla alueella.
Maa ja Vesi Oy on tutkinut kiinteistöjen 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 maaperäolosuh- teita ja maaperän pilaantuneisuutta vuonna 2002. Alueelle tehtiin 44 painokaira- usta sekä 8 koekuoppaa. Painokairaustulosten perusteella on arvioitu alueen täyttökerrosten paksuutta ja perusmaan laatua. Koekuopista tehtyjen havainto- jen sekä niistä otettujen näytteiden perusteella on lisäksi arvioitu täyttömateriaa- lien laatua, pilaantuneisuutta sekä pohjaveden pinnan tasoa.
Koekuopista otetuista näytteistä on analysoitu raskasmetallipitoisuuksia kenttä- analysaattorilla sekä laboratoriossa ICP-AES-menetelmällä. SAMASE-raja-arvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia todettiin yhteensä neljässä koekuopassa. Li- säksi yhdessä koekuopassa todettiin SAMASE-ohjearvot ylittäviä raskasmetalli- pitoisuuksia. Analysoiduissa näytteissä merkittävimpinä pitoisuuksina esiintyi lyi- jyä sekä kohonneita pitoisuuksia kuparia, sinkkiä, arseenia ja kadmiumia. Suun- nittelualueella ei ole tutkittu muiden haitta-aineiden pitoisuuksia. Kuitenkin mui- den haitta-aineiden pitoisuuksia, kuten orgaanisten haitta-aineiden osalta on tut- kittu viereisellä kiinteistöllä, jossa pitoisuudet alittivat ohjearvotasot.
Tulokset koekuopittain Kuoppa Syvyys Pb
mg/kg
As mg/kg
Zn mg/kg
Cu mg/kg
PID Huom 1122 0-1,7
1,9-2,8 1693 22
<42
<13
193 32
111
<39
0 0 1129 0-2,9
2,9-3,3 3,3-3,9
43 47 15
<16
<8
<12
187 136 40
55 28
<38
0 0 0
1132 0-1,1 <16 <11 54 <36 0
1,1-1,5
1,5-3,6 1133
<20 44
<14 348
43 458
<45 1 0 1140 0-1,4
1,4-2,8 2,8-4,0
47 27
<16
<14
<14
<13
46 66
<25
<54
<46
<40
0 0 0 1141 0-1,4
1,4-2,8 2,8-4,0
<10 25451 146
<8 845
<18
66 139 68
30 148
<35
0 1 0
ICP- analyysi 1153 0-0,8
0,8-1,0 1,0-3,8
32 741
<15
<12 31
<12
74 144 41
<36 699
<37
0 1 0 1155 0,2-1,8
1,8-2,7 2,7-3,9
29 154 25
<13
<13
<14
70 141 43
<41 199
<44
0 0 0
ICP- analyysi
1160 0,2-2,6 86 27 145 101 0
Haitta-aine SAMASE-
ohjearvo (mg/kg)
SAMASE-raja- arvo
(mg/kg)
Ongelmajätteen raja-arvo
(mg/kg)
Arseeni (As) 10 50 10000
Kupari (Cu) 100 400 2500 *
Lyijy (Pb) 60 300 2500
Sinkki (Zn) 150 700 2500
Kadmium (Cd) 0,5 5 -
*) kuparikloridia tai kuparioksidia
Tutkimustuloksista laaditussa raportissa todetaan kohonneita raskasmetallipitoi- suuksia sisältäviä täyttömateriaaleja esiintyvän lähes koko suunnitellulla raken- nusalueella. Kohonneet metallipitoisuudet ovat todennäköisimmin peräisin täyt- töön sijoitetusta kuonasta, jota koekuoppahavaintojen perusteella esiintyy täyt- tökerroksissa pääosin kuori- ja haketäyttöön sekoittuneena.
5.3.2 Tehtyjen maaperätutkimusten johtopäätökset
Täyttömateriaalista (n. 33 000 m3ktr) pilaantuneeksi maa-ainekseksi luokitelta- vaa on arviolta noin 20 000 m3ktr, josta arviolta 5000-7000 m3ktr on sellaista, jossa raskasmetallien pitoisuudet ylittävät SAMASE-raja-arvotasot. Haitta- ainepitoiset täyttökerrokset sijaitsevat pääosin 0,5-1,4 metriä puhtaiden täyttö- kerrosten alla.
Maa ja Vesi Oy:n tutkimuksessa 2002 suurimmat kiinteistön maaperän täyttöma- teriaaleissa XRF-analyysein todetut pitoisuudet olivat: Pb 25451 mg/kg, Cu 699 mg/kg, As 845 mg/kg ja Zn 348 mg/kg. Kahdessa laboratoriossa ICP-AES- menetelmällä analysoidussa vertailunäytteessä suurimmat pitoisuudet olivat: Pb 50200 mg/kg, Cu 151 mg/kg, As < 10 mg/kg, Zn 128 mg/kg ja Cd 0,7 mg/kg.
Suurin todettu lyijyn pitoisuus ylittää ongelmajätteen raja-arvon. Suurin XRF- analyysein todettu arseenin pitoisuus oli samasta näytteestä tehdyssä laborato- rioanalyysissä alle määritysrajan. Virheellinen tulos johtuu lyijyn ja arseenin XRF-spekterin osittaisesta päällekkäisyydestä, josta johtuen korkea lyijypitoi- suus näytteessä aiheuttaa XRF-mittauksessa virhettä arseenimittaukseen. Ar- seenipitoisuudet ovat siis selvästi suurinta pitoisuutta alhaisemmat alittaen aina-
kin SAMASE-raja-arvotason, todennäköisesti laboratorioanalyysitulosten
perusteella myös ohjearvotason. Kuparin suurin todettu pitoisuus ylittää SAMASE-raja-arvon, ja sinkin sekä kadmiumin suurimmat pitoisuudet ylittävät SAMASE-ohjearvotason.
5.4 Haitta-aineiden ominaisuudet ja vaikutukset
Kiinteistöjen maaperässä todetut merkittävimmät haitta-aineet, raskasmetalleista lyijy ja kupari sekä alhaisempina pitoisuuksina todetut sinkki ja kadmium ovat hyvin maaperään sitoutuvia alkuaineita, jotka eivät normaaleissa maaperäolo- suhteissa haihdu. Lisäksi ne ovat hyvin niukkaliukoisia.
Lyijy on elimistöön kertyvä raskasmetalli, jonka haitalliset vaikutukset kohdistu- vat mm. hermostoon ja luustoon. Pääasiassa lyijylle altistutaan ruoan ja juoman välityksellä. Lyijyn suurimmaksi viikkosaanniksi aikuiselle ihmiselle on määritelty 0,05 mg/painokilo. Lyijy ei ole kasveille erityisen haitallinen johtuen sen tehok- kaasta sitoutumisesta maaperään.
Kuparia on Suomen maaperässä luonnostaan keskimäärin 15-50 mg/kg. Maa- perässä kupari sitoutuu voimakkaasti saveen, orgaaniseen ainekseen ja karbo- naatteihin, ja sen kulkeutuvuus maaperässä on vähäistä. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta suurina pitoisuuksina se voi aiheuttaa myrky- tysoireita. Kasveissa alkaa esiintyä myrkytysoireita, kun maaperän kuparipitoi- suus kohoaa tasolle 140-500 mg/kg.
Sinkki on ihmiselle välttämätön hivenaine. Sinkin haitallisuutta ihmisille suurina pitoisuuksina ei ole toistaiseksi yksiselitteisesti todettu. Kasveille suuri sinkkipi- toisuus maaperässä voi aiheuttaa raudan puutosta.
Kadmium on ihmisen elimistöön kertyvä raskasmetalli, joka ei ole välttämätön hivenaine ihmiselle. Pitkäaikainen altistuminen korkeille kadmiumpitoisuuksille voi aiheuttaa suolisto- ja hengitystieoireita.
5.5 Esitetyt kunnostustoimenpiteet ja niiden vaikutukset
Kiinteistöille mahdollisesti rakennettavien rakennusten perustukset tehdään paa- luperustusta käyttäen, jossa tukipaalut ulotetaan täyttökerrosten läpi kantavaan perusmaahan saakka. Paaluperustuksille perustetaan kantava alapohja, jonka alle jätetään ns. ryömintätila. Ryömintätilaan järjestetään tuuletus maaperässä olevien orgaanisten materiaalien mahdollisten hajoamistuotteiden pois johtami- seksi pohjarakenteista.
Rakennusten alueelta poistetaan massanvaihdolla nykyisiä täyttökerroksia ra- kentamisen edellyttämään syvyyteen. Maat tullaan poistamaan noin 1,0-1,5 met- rin syvyydeltä. Leikkauspinta tiivistetään ja tasatun pinnan ryömintätilan pohjalle rakennettavan kapillaarisen vesinousun katkaisevan sora/murskeseoksen väliin asetetaan kuitukangas.
Piha-alueilla sekä kunnallistekniikan osalta johto- ja kaapelikaivantojen alueella massanvaihdot toteutetaan siihen syvyyteen, mikä rakenteiden toteuttamiseksi on tarpeellista. Piha-alueilla tiivistetyn leikkauspinnan ja uusien rakennekerros- ten väliin asennetaan kuitukangas.
Massavaihtotöiden osalta joudutaan erityisesti kiinteistön eteläosissa ulottamaan massanvaihdot haitta-ainepitoisiin täyttökerroksiin, jolloin pilaantu- neiksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan poistettavan noin 500 m3ktr. Mas- sanvaihtotyöt suoritetaan ympäristöteknisen valvonnan alaisuudessa. Massan- vaihtosyvyydet ja laajuudet sekä poistettavien täyttömateriaalien ja pilaantunei- den maa-ainesten määrät tarkentuvat investointipäätöksen jälkeen aloitettavan rakennussuunnittelun yhteydessä.
Kiinteistöille tulevat sadevedet kerätään mm. piha-alueiden vietoin ja sade- viemärein yhteen ja johdetaan kootusti pois kiinteistöltä siten, että sadevedet ei- vät pääse kulkeutumaan rakennusten tai muiden rakenteiden alle ja edelleen ra- kenteiden alle jätettäviin täyttökerroksiin.
Kiinteistöille mahdollisesti rakennettavat rakennukset ja piharakenteet sadevesi- en keräysjärjestelmineen vähentävät nykyisestään olennaisesti sade- ja valu- mavesien imeytymistä kiinteistöjen maaperään ja siten myös haitta-aineita sisäl- täviin täyttökerroksiin. Tällöin mahdollisuus haitta-aineiden kulkeutumiselle kiin- toaineeseen sitoutuneena maaperään imeytyvien vesien mukana pienenee enti- sestään.
Alueella ei ole tällä hetkellä käytössä olevia vesijohtoja. Mahdollisen rakentami- sen yhteydessä sijoitettavia kunnallisteknisiä ratkaisuja ei sijoiteta pilaantuneisiin täyttökerroksiin. Kiinteistöjen maaperässä esiintyvät haitta-aineet eivät imeydy vesijohtoihin, vaikka vesijohtolinja kulkisikin pilaantuneen maakerroksen läpi tai sen läheisyydessä. Näin ollen altistumista juoma- tai pesuveden välityksellä ei tapahdu.
Kiinteistöjen maaperässä todetut haitta-aineet ovat luonteeltaan hyvin stabiileja ja niitä sisältävät täyttökerrokset tulevat sijoittumaan eristyksiin puhtaiden raken- teiden/maakerrosten alle, joten niiden kulkeutumista kasvillisuuteen ei tapahdu.
Haitta-aineiden kulkeutumista vesistöön pitoisuuksina, joista olisi haittaa ve- sieliöstölle, ei tule tapahtumaan.
Viranomaispalaverissa 25.05.2007 hakemusta on tarkennettu niin, että kiinteis- töjen maanpinnalle tullaan sijoittamaan murske tai sorakerros, jolla saadaan ta- soitettua maanpinnan muotoja ja ohjattua sadevesiä haluttuun suuntaan.
Esitettyjen riskitarkastelujen perusteella kohdekiinteistöjen maaperän täyttöker- roksissa olevat haitta-aineet (raskasmetallit) eivät aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle kiinteistölle mahdollisesti toteutettavien rakennusten alle eristettynä.
Raskasmetallien stabiilien ominaisuuksien ja niitä sisältävien täyttökerrosten suunnitellun pintaeristämisen vuoksi kohteiden maaperässä esiintyvien raskas- metallien pitoisuustasoilla ei ole merkitystä riskien tai altistumisen suuruuteen siinä vaiheessa, kun kiinteistöille suunnitellut rakennukset ovat valmistuneet. Tä- ten kiinteistöillä sijaitsevien täyttömateriaalien poistaminen massanvaihdolla ei ole tarpeellista eikä teknistaloudellisesti järkevää. Maiden poiskaivusta ja kulje- tuksesta aiheutuu suurempi riski haitta-aineiden leviämiselle ja sitä kautta altis- tumiselle, kuin haitta-ainepitoisen maaperän täyttökerrosten paikalleen jättämi- sestä.
5.5.1 Poistettavien pilaantuneiden massojen käsittely
Poistetut pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväk- si/loppusijoitettavaksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa pilaan-
tuneiden maa-ainesten vastaanottamiseen. Muut massanvaihdossa poistettavat ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai sijoitukseen.
Pilaantuneiksi luokiteltavat maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle il- man välivarastointia. Kuljetuskaluston reitti suunnitellaan niin, etteivät haitta- aineet pääse leviämään renkaiden mukana kunnostustyömaan ulkopuolelle.
Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään puhdasta maa-ainesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Työ- maan toiminnot ja työtavat järjestetään niin, että ylimääräisiltä massojen siirroilta vältytään kuitenkin huomioiden valvojan tekemät mittaukset ja jaottelut puhtaisiin ja pilaantuneisiin massoihin.
5.5.2 Kunnostuksen laadunvalvonta
Ympäristötekninen valvoja ohjaa massanvaihtotyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyysein ja - havainnoin. Kaivetuista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä vähintään jokaisesta 50 m3:n maa- aineserää kohti. Tarvittaessa näytteenottoa tihennetään, mikäli tarvetta tälle ha- vaitaan esim. aistinvaraisesti.
Maaperässä olevia raskasmetallipitoisuuksia seurataan kenttämittalaitteilla.
Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella kaivetut maa-ainekset jaetaan pi- toisuuksien mukaan eri jakeisiin ja ohjataan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kent- täanalyysien tuloksista 5-10 % varmennetaan laboratorioanalyysein.
Toteutettavien rakenteiden edellyttämään syvyyteen suoritettavien massanvaih- tojen kaivutasoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvit- tavat haitta-ainepitoisuudet laboratorioissa.
Mahdollisten rakentamisten myötä haitta-ainepitoisiin täyttökerroksiin kohdistetut toimenpiteet mahdollistavat haitta-aineiden leviämisen ympäristöön pölyämisen välityksellä. Kiinnittämällä erityistä huomiota maanrakennustöiden aikaiseen pö- lyämisen estämiseen saadaan haitta-aineiden leviäminen estettyä. Pölyämisen välityksellä tapahtuvaa leviämistä ei tapahdu enää rakennusten ja piharakentei- den valmistuttua.
Massanvaihtotöistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään massanvaihdon pääkohdat, poistetut maa-ainekset ja jätejakeet vastaanottopaikkoineen sekä ympäristötekniseen valvontatyöhön liittyvät analyysitulokset.
5.5.3 Ympäristövaikutukset kunnostuksen aikana
Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Tarvitta- essa kaivettavaa maata ja jätejakeita kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Hait- ta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liik- kuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuoje- luohjeita.
Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet ja työmaalle lai- tetaan näkyville yleiset hälytysnumerot.
Puhdistustyön aikana kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita ja muuta normaalista poik- keavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäris- töviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan.
Kohdekiinteistöjen maaperän täyttökerroksissa olevat raskasmetallit eivät maa- perässä vallitsevissa olosuhteissa ole haihtuvia, eikä altistumista kaasumaisille haitta-aineksille näin ollen tapahdu.
Raskasmetallit tyypillisesti sitoutuvat voimakkaasti kiintoainekseen, joten ilman kautta altistuminen on mahdollista haitta-ainepitoisen maa-aineksen/ materiaalin pölyämisen yhteydessä. Haitta-aineita sisältävät täyttökerrokset sijoittuvat puh- taiden rakennekerrosten alle maaperään, joten pölyämistä ei kiinteistön käytön aikana tapahdu. Rakennustyön aikana mahdollisesti tapahtuva pölyäminen mi- nimoidaan työtapamenettelyillä.
Raskasmetallit eivät erityisen herkästi imeydy elimistöön ihon läpi. Altistuminen täyttökerroksen sisältämille raskasmetalleille suoran ihokosketuksen välityksellä on mahdollista ainoastaan alueella mahdollisesti suoritettavien kaivutöiden yh- teydessä. Maanrakennustöissä käytetään työtapoja ja suojaimia, jotka estävät suoran ihokosketuksen syntymisen. Maanrakennustöiden jälkeen altistumista ihokosketuksen välityksellä ei tapahdu.
Kiintoainekseen sitoutuneet raskasmetallit voivat kulkeutua elimistöön suuhun joutuneen maa-aineksen välityksellä. Raskasmetallipitoisen jätemateriaalin jou- tuminen suun kautta elimistöön on ainoastaan teoreettista, ja on käytännössä mahdollista ainoastaan alueella mahdollisesti suoritettavien kaivutöiden yhtey- dessä. Mahdollisiin kaivutöihin osallistuvia työntekijöitä valistetaan maaperässä olevista haitta-aineista ja painotetaan suojavälineiden käyttöä. Maanrakennus- töiden jälkeen altistumista suun kautta ei tapahdu.
Haitta-aineiden kulkeutumista pinta- tai pohjavesiin ei tapahdu. Kiinteistöjen alue ei ole tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta, eikä alueella tai sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja.
6 ASIAN KÄSITTELY
6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuu- luttamalla 11.05. – 12.06.2006 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varkau- den kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta War- kauden Lehti -lehdessä 11.05.2006. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto A. Ahl- ström Oy:lle, Haukiveden kalastuskunnalle ja Unnukan kalastusalueelle.
6.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Hakemuksen johdosta ei ole tehty tarkastusta.
Hakemuksesta on pidetty viranomaispalaveri 25.05.2007 Pohjois-Savon ympä- ristökeskuksessa, jossa hakijan edustaja täsmensi hakemusta kiinteistön maan-
pinnan käsittelyn osalta. Kiinteistön maanpinnalle tullaan sijoittamaan murske- tai sorakerros, jolla saadaan tasoitettua maanpinnan muotoja ja ohjat- tua sadevesiä haluttuun suuntaan. Lisäksi alueella on tehty tonttijakoon muutos 23.05.2007, josta kartta toimitettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 30.05.2007.
6.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varkauden kaupunginhallitukselta sekä Varkauden kaupungin tekniseltä virastolta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä.
Varkauden kaupunginhallitus 05.06.2006
Varkauden kaupunginhallitus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Tyyskän kiinteistöllä 915-1-1-2 pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevasta ympä- ristölupahakemuksesta.
Varkauden tekninen lautakunta, 24.05.2006
Varkauden kaupungin tekninen lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.
Rakennushankkeiden yhteydessä on syytä tutkia kaivettavien maamassojen pi- toisuudet ja ohjata haitta-ainepitoiset maamassat asianmukaiseen käsittelypaik- kaan. Mitään alueelta poistettavia maamassoja ei saa viedä asutusalueiden täyt- tömaiksi.
Itä-Suomen lääninhallitus 12.06.2006
Lääninhallitus puoltaa luvan myöntämistä edellyttäen, että toiminta toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa asukkaille ja muille läheisyydessä liikkujil- le.
Pohjois-Savon TE-keskus 07.06.2006
Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö katsoo, ettei hakemuksen mu- kaisen ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä yleisen kalatalousedun kannal- ta.
6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Muistutuksia tai mielipiteitä hakemuksesta ei ole esitetty.
6.5 Hakijan vastine
Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine lausuntoihin puhelinkeskuste- lussa 31.05.2007. Hakijalla ei ollut tarvetta antaa annetuista lausunnoista vas- tinetta.
7 RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Varkauden kaupungille ympäris- tönsuojelulain 78 §:n mukaisen ympäristöluvan Tyyskän alueella kiinteis- töjen 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 olevan pilaantuneen maaperän kunnostukseen.
Päätös sisältää pilaantuneen maaperän kunnostamisen peittämisellä sekä mahdollisilla rakentamisalueilla massan vaihdolla.
Toiminnassa on noudatettava ympäristölupahakemusta ja jäljempänä ole- via lupamääräyksiä.
7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Hakemuksesta annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä.
7.2 Lupamääräykset
7.2.1 Pilaantuneen maakerroksen suojaaminen
Alueelle olevien pilaantuneiden maa-ainesten yläpuolella on aina oltava vähin- tään 0,10 metrin paksuinen puhtaasta maa-aineksesta tehty suojakerros. Mikäli näitä alueita myöhemmin kaivetaan, on kaivettava alue kunnostettava tämän päätöksen mukaisesti.
Perustelu: Jätemateriaalit ja niiden vaikutuksesta pilaantunut maa-aines tulee olla peitettynä puhtaasta maa-aineksesta tehdyllä suojakerroksella, jotta estetään jätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta mahdollisesti ir- toavien haitta-aineiden leviäminen pölyämisen tai kosketuksen kautta ym- päristöön.
Noudattamalla annettua lupapäätöstä varmistetaan, ettei myöhemmin teh- tävistä kaivutöistä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi- tettua kohtuutonta rasitusta.
7.2.2 Pilaantuneiden alueiden merkitseminen
Puhdistetuista alueista tulee merkitä karttaan puhdistuksen laajuus sekä kaivan- tojen reunat.
Perustelu: Puhdistuksen laajuuden- ja kaivantojen sijainnin merkitsemi- sellä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvien alueenkäytön muutoksissa huomioida jo puhdistettujen alueiden sijainti.
7.2.3 Kunnostuksen toteutus
Mikäli alueelle myöhemmin rakennetaan, tulee rakennusten alueelta poistaa massanvaihdolla nykyisiä täyttökerroksia siihen syvyyteen, kuin käytettävä pe- rustamistapa lattiatasoineen edellyttää. Rakentamisen ja paalutuksen yhteydes- sä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset, täyttökerroksen pilaantuneet massat ja maaperän jätteet on vietävä käsiteltäväksi laitokselle, jolla on siihen ympäris- tölupa. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen kunnostetut alueet on täytettävä tarkoitukseen soveltuvalla puhtaalla maa-aineksella. Kunnostustar- peen arvioinnissa tulee soveltaa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuja maaperän haitallis- ten aineiden pitoisuuksien ylempää ohjearvoa.
Haitta-aine Kynnysarvo (mg/kg)
Alempi oh- jearvo (mg/kg)
Ylempi oh- jearvo (mg/kg)
Ongelmajät- teen
raja-arvo (mg/kg)
Arseeni (As) 5 50 100 10000
Kupari (Cu) 100 150 200 2500 *
Lyijy (Pb) 60 200 750 2500
Sinkki (Zn) 200 250 400 2500
Kadmium
(Cd) 1 10 20 -
*) kuparikloridia tai kuparioksidia
Maanrakennustöiden tarkempi työtapasuunnitelma haitta-ainepitoisten täyttöker- rosten aiheuttamine erityistoimenpiteineen esitetään hyväksyttäväksi Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, kun kiinteistöille rakentamisesta on tehty päätös.
Perustelu: Pilaantuneista maa-aineksista ja jätemateriaaleista ei aiheudu merkittävää haittaa, kun ne jätetään koskemattomina maaperään maaker- rosten alle. Jos suojaava maakerros poistetaan rakentamisen tai muun toiminnan yhteydessä, voivat haitta-aineet päästä ympäristöön massoja liikuttelun seurauksena. Tästä syystä toimenpidealueella olevat pilaantu- neet maa-ainekset ja täyttökerrokset tulee poistaa heti rakentamistoimin- nan alussa ja toimittaa ne asianmukaiseen käsittelyyn. Poistettujen mas- sojen tilalle tulee sijoittaa puhtaita maa-aineksia.
Puhdistustarpeen arvioinnissa on aikaisemmin sovellettujen SAMASE- ohjearvoja. Valtioneuvosta asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista on tullut voimaan 01.06.2007. Tässä valtioneuvos- ton asetuksessa on lisääntyneen tiedon myötä määritetty kynnys- ja oh- jearvot maaperän pilaantumiselle ja puhdistustarpeen arvioinnille. Näin ol- len uuden asetuksen sekä suoritetun riskinarvioinnin perusteella ja kiin- teistön tulevan käytön paikoitustalona/alueena sekä opetus- ja toimistoti- loina huomioiden maaperän puhdistustason tulee olla ylemmän ohjearvon alittava taso.
Maanrakennustöiden tarkemman työtapasuunnitelman ja erityistoimenpi- teiden hyväksyttämisellä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa varmiste- taan, ettei rakentamisen yhteydessä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhan- kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne- tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
7.2.4 Jäännöspitoisuuden tutkiminen
Jätemateriaalien ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivan- non seinämistä ja pohjalta luotettavasti analysoitava raskasmetallipitoisuudet.
Seinämistä ja pohjalta on analysoitava seuraavat raskasmetallit: antimoni, ar- seeni, barium, boori, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki ja vanadiini.
Kaivantoa ei saa peittää ennen kuin Pohjois-Savon ympäristökeskuksel-
le ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdol- lisuus tarkastaa kaivannon puhtaus.
Perustelu: Kaivannon puhtaus on varmistettava raskasmetallianalyysein.
Kaivantojen puhtaus jätemateriaalien poistamisen jälkeen varmistetaan kannettavalla analysaattorilla.
Maaperänäytteillä ja kaivantojen tarkistamismahdollisuudella varmiste- taan, että puhdistus on tehty tämän päätöksen mukaisesti.
7.2.5 Valvojan nimeäminen ja ennakkoilmoitukset
Puhdistustyölle tulee nimetä riippumaton valvoja, joka vastaa paikanpäällä kun- nostustyön ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloitusta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Var- kauden ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Alueen kunnostamisesta ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta tulee il- moittaa ennakkoon Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäris- tönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää selvitykset työn aloitusajan- kohdasta, työn toteutustavasta, poistettavien massojen sijainnista, niiden kulje- tustavasta ja käsittelypaikasta, sekä poistettavien massojen ja jäljelle jäävän ai- neksen laadun tarkkailusta analyysimenetelmineen.
Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitet- tava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
Perustelu: Puhdistustyö poikkeaa normaalista maarakentamisesta. Puh- distaminen edellyttää paikan päällä olevaa valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. Ilmoitus valvo- jasta, töiden aloittamisesta ja maiden käsittelypaikoista on tarpeen, jotta varmistetaan, että puhdistustyö tullaan tekemään tämän päätöksen mu- kaisesti.
Poikkeuksellinen tapahtuma on esimerkiksi se, että jätejakeita tai pilaan- tuneita maamassoja on eri alueella, kuin ennakkoon on arvioitu.
7.2.6 Maiden käsittely ja kuljetus sekä laadun seuranta
Maaperän puhdistuksen yhteydessä poistettavat eri käsittelyä edellyttävät pi- laantuneet maat ja jätteet on pidettävä erillään. Poistettaville maa-aineksille se- kä jätteille on tehtävä kaatopaikkakelpoisuustesti tai hyötykäyttökelpoisuustesti ennen toimittamista soveltuvalle vastaanottopaikalle. Työmaa-alueella välivaras- tossa olevat massat on viipymättä peitettävä muovikalvolla. Kaikki kohteesta poiskaivettavat jätemateriaalit ja maat on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden vastaanotto tai käsittely on hyväksytty.
Pilaantuneet massat ja jätteet on kuljetettava välittömästi pois, kun niitä on kai- vettuna sellainen määrä, että niiden kuljettaminen on mahdollista järjestää ta- loudellisesti ja asianmukaisesti.
Poistetuista massoista on kokoomanäyttein seurattava raskasmetalleja kenttä- mittauslaitteilla (esim. XRF-analysaattori), jotta massat voidaan osoittaa asian-
mukaiseen käsittelyyn. Kenttämittareilla tehdyistä analyyseistä tulee 10
% varmentaa laboratorioanalyysein.
Jätteiden ja maamassojen kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei likaan- tuneita maita pääse ympäristöön. Jätteet ja pilaantuneet maat on peitettävä kul- jetuksen ajaksi. Kosteat ja valuvat massat tulee kuljettaa tiivistetyillä lavoilla si- ten, etteivät vetiset massat pääse valumaan perälavan kautta ympäristöön.
Perustelu: Puhdistustyön aikana eri jätejakeet on pidettävä erillään, jotta ne voidaan kuljettaa käsittelyyn niille ominaisten haitta-ainepitoisuuden mukaan.
Jätteille on oltava ennen kaatopaikalle toimittamista jäteluokka selvitetty- nä, koska jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseis- tä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kelpoisuusperusteet. Kaivettujen massojen sekä jätteiden mahdollisessa hyödyntämisessä maanrakenta- misessa tulee varmistua, että kyseiset massat ovat ominaisuuksiltaan sel- laisia, että ne soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Liukoisuustestien mukaan raskasmetallien liukoisuus oli suurinta heti tes- tin alussa, jonka takia varastointikasat työmaalla on peitettävä pikaisesti muovikalvolla ympäristöhaittojen estämiseksi.
Näytteenoton avulla varmistetaan poistettujen massojen laatu asianmu- kaista käsittelyä varten.
Jätteiden kuljetuksen yhteydessä ei jätteitä saa levitä ympäristöön.
7.2.7 Raportointi
Kunnostuksen aikana on pidettävä pöytäkirjaa, josta tulee ilmetä toimenpiteet ja suoritteet pilaantuneiden maamassojen osalta.
Puhdistustyön loppuraportti on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden sisällä työn päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä
-yhteenveto työmaapöytäkirjasta
-yhteenveto tehdyistä kenttä- ja laboratoriotutkimuksista ja tutkimustulokset -toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys ja sijainti kartoilla
-selvitys jätteiden käsittelystä (jätteet ja pilaantuneet maat, määrä ja sijoituspaik- ka).
-selvitys paikalleen jätettyjen pilaantuneiden alueiden peittämisestä
Perustelu: Loppuraportilla varmistetaan kunnostuksen dokumentointi ja viranomaisen tiedonsaanti puhdistustyön jälkeen sekä varmistetaan, että alue on puhdistettu tämän päätöksen mukaisesti.
7.3 Vakuus
Vakuutta ei ole tarpeen asettaa, koska hakemuksen mukaisesta toiminnasta vastaa Varkauden kaupunki.
8 RATKAISUN PERUSTELUT
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edel- lytykset ovat (YSL 42 §, JäteL 6 §, JäteA 8 ja 9 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaik- ka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo- suhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapuril- le, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympä- ristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melus- ta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutukses- ta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisä- kustannuksia.
Lisäksi toiminnan on oltava valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mu- kaista.
8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Tyyskän alueella olevat jätemateriaalit on sijoitettu sinne jo kymmeniä vuosia sit- ten. Tehtyjen tutkimusten mukaan maaperässä olevista pilaantuneista maista ja jätteistä ei tähän mennessä ole liuennut merkittäviä määriä haitta-aineita ympä- ristöön. Pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen alueelta aiheuttaa suurem- man riskin ympäristölle kuin niiden paikoilleen jättäminen, sillä täyttökerrosten kaivu mahdollistaa haitta-aineiden liikkeelle lähdön kymmenien vuosien aikana stabiloituneiden olosuhteiden häiriintyessä. Ympäristökeskus katsoo, että pilaan- tuneiden alueiden peittäminen, muilla kuin rakennettavilla alueilla on riittävä toi- menpide.
Pilaantunut alue on asemakaavassa merkitty liike-, toimisto ja opetustoimintaa palvelevien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkeateknologian teolli- suusrakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Alue ei ole pohjavesialuetta eikä alu- eella ole talousvesikaivoja. Alueella ei myöskään ole asutusta. Tästä syystä alu- een puhdistamisessa sovelletaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempää ohjearvotasoa.
Hakemuksen mukaan lupa-alueelle on suunnitteilla rakennustoimintaa. Mahdol- listen rakennustöiden varalta ympäristöluvassa on kuitenkin määräykset siitä, miten rakennustöiden kohteena olevalla alueella olevat jätemateriaalit ja pilaan- tuneet maat poistetaan ja alue kunnostetaan. Ympäristölupa mahdollistaa siten
alueella suoritettavat kunnostustoimenpiteet ilman viranomaisen erillistä
päätöstä, mutta kunnostustoimenpiteistä tulee kuitenkin ilmoittaa ympäristövi- ranomaisille.
Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti Tyyskän alueella kiin- teistöillä 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 on kunnostettava niin, ettei pilaantuneista alu- eista aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhtei- den huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu- ruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennä- köisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminta täyttää lu- van myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO
9.1 Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää mikäli toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät oleellisesti.
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä lu- van voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatetta- va.
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 §, 4 §, 6 §-8 §, 35 §-38 §, 41 §-43 §, 45 §, 46
§, 50 §, 52 §-59 §, 62 §, 78 §, 83 §, 96 §, 97 §, 101 §, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 9 §, 10 §, 12 §, 16 §-20 §, 23 §, 37 § Jätelaki (1072/1993) 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, 51 §, 52 §
Jäteasetus (JäteA) 3 §, 3a §, 4 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvi- oinnista (214/2007) 2 §, 3 §, 4 §, 6 §
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suo- ritteista (1387/2006)
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 25 tunnilta á 43 €/tunti eli yhteensä 1075 euroa.
Perustelu: Ympäristöministeriön asetuksessa 1387/2006 ei ole suoraan mainittu pilaantuneen maan kunnostusta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksua. Asetuksen mukaan jos kysymyksessä on muu kuin asetuk- sessa yksilöityä toimintaa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian kä- sittelystä maksu, jonka suuruus on 43 euroa/tunti. Asian käsittelyyn on käytetty työaikaa 25 tuntia.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen.
Myös käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.
Lakimies Maija Toivanen
Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Varkauden kaupunki, Tekninen virasto
Jäljennös päätöksestä Varkauden kaupunginhallitus
Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Varkauden tekninen lautakunta
Varkauden terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Itä-Suomen lääninhallitus Ilmoitus päätöksestä Pohjois-Savon TE-keskus A. Ahlström osakeyhtiö Haukiveden kalastuskunta Unnukan kalastusalue
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Varkauden kaupungin ja Pohjois-Savon ympäris- tökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 18.6.2006. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 18.7.2006.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Puhelin: 020 490 4777
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
