TARVASJOEN SIKALAHANKE
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
Turku 23.1.2013
AIRIX Ympäristö Oy PL 669
20701 TURKU
Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu,
3 (153) E24894
Kannen kuvat:
Luontokuva 2011, AIRIX Ympäristö Oy
Ilmakuva 2008, 2010, Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11
Sisältö
Yhteystiedot ... 9
Tiivistelmä... 10
1. Hankekuvaus ... 13
1.1. Hankkeen tarkoitus ... 15
1.2. Hankkeen suunnittelutilanne ... 15
1.3. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ... 16
1.4. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat ... 17
2. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ... 19
2.1. Lainsäädäntö ... 19
2.2. Arviointiohjelma ... 19
2.3. Arviointiselostus ... 20
2.4. Osapuolet ... 21
2.5. Vuorovaikutus ... 22
2.6. Yhteysviranomaisen lausunto ... 23
2.7. YVA-menettelyn kulku ... 25
3. Hankevaihtoehdot ... 27
3.1. Tarkasteltavat vaihtoehdot ... 27
3.2. Hankevaihtoehtojen tekniset ratkaisut ... 28
3.2.1. Tuotanto ... 28
3.2.2. Ruokinta ja vesi ... 28
3.2.3. Energia ... 29
3.2.4. Lanta ... 29
3.2.5. Liikenne ... 31
3.2.6. Jätteet ... 35
3.2.7. Biokaasulaitos ... 35
3.3. Maankäyttö ja rakentaminen ... 41
4. Ympäristön nykytilan kuvaus ... 49
4.1. Hankealueen yleiskuvaus ... 49
4.1.1. Asutus ... 49
4 (153) E24894
4.1.2. Muut toiminnot ... 51
4.1.3. Eläinmäärät ja viljelty ala ... 55
4.1.4. Liikenne ... 55
4.2. Maankäyttö ja kaavoitus ... 59
4.2.1. Maakuntakaava ... 59
4.2.2. Yleiskaava ... 60
4.2.3. Asemakaava ... 61
4.3. Maisema ja kulttuuriympäristö ... 62
4.3.1. Maisemallisesti arvokkaat kohteet ... 65
4.3.2. Kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet ... 67
4.4. Luonnonympäristö ... 67
4.4.1. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet ... 67
4.4.2. Pinta- ja pohjavedet ... 70
4.4.3. Maa- ja kallioperä ... 74
5. Ympäristövaikutusten arviointi ... 77
5.1. Arvioinnin lähtökohta ... 77
5.2. Tarkasteltava alue ... 77
5.3. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ... 82
5.3.1. Sosiaaliset vaikutukset ... 82
5.3.2. Hajuvaikutukset ... 100
5.3.3. Liikennevaikutukset ... 107
5.3.4. Meluvaikutukset ... 113
5.3.5. Terveysvaikutukset ... 113
5.3.6. Työllisyysvaikutukset ... 115
5.3.7. Vaikutukset vesihuoltoon ... 115
5.4. Maankäyttövaikutukset ... 117
5.5. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset ... 118
5.5.1. Maisemavaikutukset ... 118
5.5.2. Kulttuuriympäristövaikutukset ... 119
5.6. Luonnonympäristövaikutukset ... 120
5.6.1. Vaikutukset pintavesiin ... 120
5.6.2. Vaikutukset pohjavesiin ... 123
5.6.3. Vaikutukset luontoon ... 128
5.6.4. Ammoniakkipäästöjen vaikutukset ... 129
5.6.5. Vaikutukset ilmastonmuutokseen ... 131
5.7. Muut erityiset vaikutukset... 133
5.7.1. Lannan vaikutukset ... 133
5 (153) E24894
5.7.2. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 139
5.7.3. Käytöstä poiston jälkeiset vaikutukset ... 141
6. Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ... 142
6.1. Toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan vähentäminen ... 142
6.2. Toiminnasta aiheutuvien liikennevaikutusten vähentäminen ... 143
6.3. Vesistö ja maaperään aiheutuvien päästöjen estäminen ... 143
7. Epävarmuustekijät ... 144
8. Toiminnan vaikutusten seuranta ... 145
9. Aikataulu... 146
10. Yhteenveto ympäristövaikutuksista, Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus ... 147
11. Lähteet ... 149
Liitteet
Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2 Asukaskyselyn kyselylomake
Liite 3 Hajumallinnuksen tulokset Liite 4 Kaivokartoituslomake
6 (153) E24894
Kuvat
Kuva 1. Hankkeen sijainti. ... 14
Kuva 2. Hankkeen osapuolet. ... 22
Kuva 3. YVA-menettelyn kulku... 26
Kuva 4. Lannan separaattori. ... 31
Kuva 5. Kiinteistön liikennöinti... 33
Kuva 6. Kiinteistön liikennöinti... 34
Kuva 7. Näkymä Takamaantieltä valtatien 10 suuntaan. ... 35
Kuva 8. Yhteiskäsittelybiokaasulaitoksen toimintavaihtoehdot. ... 36
Kuva 9. Biokaasun käsittelytavat. ... 39
Kuva 10. Sikalan alustava sijoittelu VE1. ... 43
Kuva 11. Sikaloiden alustava sijoittelu VE2/a. ... 44
Kuva 12. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE2/b. ... 45
Kuva 13. Sikaloiden alustava sijoittelu VE3/a. ... 46
Kuva 14. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE3/b. ... 47
Kuva 15. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt. ... 50
Kuva 16. Koiviston loman tekolampi. ... 51
Kuva 17. Lähimmät muut toiminnot. ... 52
Kuva 18. Turun kaupungin vedenottamon sekä ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit. ... 54
Kuva 19. Liikennemääräkartta. ... 56
Kuva 20. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta. ... 57
Kuva 21. Takamaantien liittymänäkymä Turun suuntaan. ... 58
Kuva 22. Takamaantien liittymänäkymä Hämeenlinnan suuntaan. ... 58
Kuva 23. Ote seutukaavasta. ... 59
Kuva 24. Ote maakuntakaavaehdotuksesta. ... 60
Kuva 25. Ote strategisesta yleiskaavasta. ... 61
Kuva 26. Ote Tyllin asemakaavasta. ... 62
Kuva 27. Maisema valtatien 10 suunnasta. ... 63
Kuva 28. Näkymä Turun suuntaan. ... 64
Kuva 29. Näkymä Hämeenlinnan suuntaan. ... 64
Kuva 30. Paimionjokilaakson maisema-alue. ... 66
Kuva 31. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 –alueet. ... 69
Kuva 32. Lähimmät pintavedet... 71
Kuva 33. Lähimmät pohjavesialueet. ... 73
Kuva 34. Maaperäkartta... 74
Kuva 35. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet. ... 76
Kuva 36. Hankkeen lähivaikutusalue. ... 79
Kuva 37. Esitys hankkeen kaukovaikutusalueeksi. ... 81
Kuva 38. Asukaskyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma. ... 83
Kuva 39. Asukaskyselyyn vastanneiden ikäjakauma. ... 83
Kuva 40. Asukaskyselyyn vastanneiden asumismuoto. ... 84
Kuva 41. Kuinka kauan asukaskyselyyn vastanneet ovat asuneet alueella. ... 84
Kuva 42. Kuinka usein vastaajat liikkuivat hankealueen läheisyydessä. ... 85
Kuva 43. Kuinka usein vastaajat liikkuivat Takamaantiellä. ... 85
Kuva 44. Asukaskyselyyn vastanneiden käsitys asuinalueestaan. ... 86
Kuva 45. Asukaskyselyyn vastanneiden toive asuinalueen kehityksestä. ... 86
Kuva 46. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio hankkeen vaikutuksesta vastaajan asunnon arvoon. ... 87
Kuva 47. Asukaskyselyyn vastanneiden havainnot alueen hajuhaitoista. ... 88
Kuva 48. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio hajun häiritsevyydestä. ... 88
Kuva 49. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio, mistä haju on lähtöisin. ... 89
Kuva 50. Asukaskyselyyn vastanneiden havainnot alueen kärpäshaitoista. ... 89
Kuva 51. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio kärpäshaitan häiritsevyydestä. ... 90
Kuva 52. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio, mistä kärpäset ovat lähtöisin. ... 90
7 (153) E24894 Kuva 53. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio Takamaantien liikenneturvallisuudesta kevyen liikenteen
osalta. ... 91
Kuva 54. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio Takamaantien liikenneturvallisuudesta ajoneuvoliikenteen osalta. ... 91
Kuva 55. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio liikenneturvallisuuden parantamisesta kevyen liikenteen osalta. ... 92
Kuva 56. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio liikenneturvallisuuden parantamisesta ajoneuvoliikenteen osalta. ... 92
Kuva 57. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne asumisviihtyvyyteen? . 94 Kuva 58. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne luonnon virkistysmahdollisuuksiin? ... 95
Kuva 59. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen? ... 96
Kuva 60. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne alueen imagoon? ... 97
Kuva 61. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne työllisyystilanteeseen? 98 Kuva 62. Liikenne Takamaantien yritysten toimesta. ... 109
Kuva 63. Maisemakuva valtatien 10 suunnasta. ... 119
Kuva 64. Vesinäytteiden ottopisteet. ... 122
Kuva 65. Sijaitseeko kiinteistöllänne kaivo? ... 124
Kuva 66. Onko kaivo talousvesikäytössä? ... 124
Kuva 67. Käytättekö kaivon vettä johonkin muuhun tarkoitukseen? ... 125
Kuva 68. Onko kaivovetenne laatua selvitetty? ... 125
Kuva 69. Tuleeko kiinteistöllenne kunnan vesi? ... 126
Kuva 70. Kaivojen sijainnit. ... 127
Kuva 71. Lietteenlevityspeltojen ohjeellinen sijainti. ... 136
8 (153) E24894
Taulukot
Taulukko 1. Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi YVA-selostuksessa. ... 24
Taulukko 2. Lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarve. ... 30
Taulukko 3. Alustava arvio biokaasulaitokselle vastaanotettavista raaka-aineista, metaanintuottopotentiaaleista, tuotetun bioenergian ja mädätysjäännöksen määrästä. ... 41
Taulukko 4. Hankevaihtoehtojen maa-alan tarve sekä aine- ja energiamäärät. ... 48
Taulukko 5. Tarvasjoen ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelyalat... 55
Taulukko 6. Lähimmät pohjavesialueet sekä niiden pohjavesiluokka, antoisuus, pinta-ala ja etäisyys hankekiinteistöstä. ... 72
Taulukko 7. Hankevaihtoehtojen arvioinnissa käytetty jaottelu ja taulukoissa olevat merkinnät... 93
Taulukko 8. Hajumallinnuksessa käytetyt päästökertoimet ja eri vaihtoehtojen hajupäästö. ... 102
Taulukko 9. Biokaasulaitoksen hajupäästö ... 103
Taulukko 10. Hajumallinnuksessa käytetyt säätiedot. ... 103
Taulukko 11. Hajupäästön ohjearvoja eri maissa ... 105
Taulukko 12 Liikennemäärät Takamaantien alkupäässä ... 110
Taulukko 13 Liikennemäärien muutokset Takamaantien alkupäässä ... 110
Taulukko 14. Eri tieosuuksien liikennemeluun vaikuttava laadullinen arvio. ... 111
Taulukko 15. Toiminnasta aiheutuvan liikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. ... 112
Taulukko 16. Liikenteestä aiheutuvien päästöjen vertaaminen keskimääräiseen henkilöauton käyttöön. ... 112
Taulukko 17. Sikalatoiminnasta aiheutuva melu ... 113
Taulukko 18. Hankkeen työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina. ... 115
Taulukko 19. Vesinäytteiden tulokset. ... 121
Taulukko 20. Hankkeen aiheuttamat ammoniakkipäästöt. ... 130
Taulukko 21. Hankkeen hiilidioksiditase. ... 132
Taulukko 22. Lannanvarastointikapasiteetti. ... 133
Taulukko 23. Mädätteen varastointikapasiteetti. ... 134
Taulukko 24. Tarvasjoen ja lähikuntien eläinmäärät, viljelypinta-alat, levityspinta-alatarpeet ja levitysvara. ... 137
Taulukko 25. Tarvasjoen ja lähikuntien viljellyt pellot, kotieläinten tuottamat fosfori- ja typpimäärät, fosfori- ja typpimäärät viljeltyä peltohehtaaria kohti sekä eri sikalavaihtoehtojen aiheuttama laskennallinen muutos. ... 138
Taulukko 26. Eri vaihtoehtojen rakennuspinta-alat. ... 140
Taulukko 27. Hankealueen maankäyttötarve. ... 140
Taulukko 28. YVA-menettelyn ja hankkeen ensimmäisten vaiheiden toteutuksen aikatauluarvio. ... 146
Taulukko 29. Yhteenveto ympäristövaikutuksista. ... 148
9 (153) E24894
”KYMPPIPOSSU OY”
YHTEYSTIEDOT
Hankevastaavat
Aki Alitupa ja Mika Lempiäinen (perustettavan osakeyhtiön lukuun)
Yhteyshenkilöt:
Aki Alitupa Mika Lempiäinen
Rekoistentie 55 Kilpijoentie 89 21270 NOUSIAINEN 21430 YLISKULMA Puh. 044 576 2735 Puh. 0400 123 885
etunimi.sukunimi@jippii.fi etunimi.sukunim@suomi24.fi
Yhteysviranomainen
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Yhteyshenkilö:
Ylitarkastaja, Seija Savo Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 TURKU
Puh. 040 769 9066
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti AIRIX Ympäristö Oy
Yhteyshenkilö:
Projektipäällikkö, M.Sc. Mika Manninen PL 669 (Uudenmaankatu 19 A)
20701 TURKU Puh. 010 241 4455
etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi
10 (153) E24894
TIIVISTELMÄ
Hankekuvaus ja -vaihtoehdot
Hankkeessa suunnitellaan lihasikalan perustamista valtatien 10 varteen Kar- hulan kylään Tarvasjoelle. Kiinteistö sijaitsee noin kolme kilometriä Tarvasjoen keskustasta etelään. Myös biokaasulaitoksen perustamista sikaloiden yhtey- teen selvitetään.
YVA-menettelyssä tutkittavia hankevaihtoehtoja ovat seuraavat:
VE0: hanketta ei toteuteta VE1: 3 000 lihasian sikala VE2/a: 7 000 lihasian sikala
VE2/b: 7 000 lihasian sikala ja 30 000 t/v biokaasulaitos VE3/a: 14 000 lihasian sikala
VE3/b: 14 000 lihasian sikala ja 60 000 t/v biokaasulaitos
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointi perustuu YVA-lakiin ja –asetukseen. YVA- asetuksen mukaan YVA-menettelyä sovelletaan uuteen sikalaan tai sikalalaa- jennukseen, jossa kasvatetaan yli 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) sekä jät- teiden biologisiin käsittelylaitoksiin (esim. biokaasulaitos), jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
Vuorovaikutus
Eri sidosryhmien välinen vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen ovat keskeinen osa hankkeen YVA-menettelyä. Sekä ohjelma- että selostusvai- heessa järjestetään vuorovaikutustilaisuudet, joissa lähiasukkailla ja muilla kiinnostuneilla toimijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankesuunni- telmista ja hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä. Yhteysviranomai- sena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle voi ilmaista mielipiteensä kuulutuksessa ilmoitettuna ajankohtana. Mielipiteensä voi ilmaista sähköpos- titse, postitse tai toimittamalla kirjallisen vastineen henkilökohtaisesti Varsi- nais-Suomen ELY-keskukselle. Myös vuorovaikutustilaisuuksissa on jaossa mielipidelomakkeita. YVA-ohjelma ja –selostus ovat julkisesti nähtävillä kuulu- tusaikana ja lisäksi ne tulevat nähtäville Varsinais-Suomen ELY-keskuksen In- ternet-sivuille.
11 (153) E24894 Ympäristön nykytilan kuvaus
Hankekiinteistö on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty maa- ja metsätalo- usvaltaiseksi alueeksi. Tarvasjoen strategisessa yleiskaavaehdotuksessa kiin- teistö on merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. Aluetta ei ole ase- makaavoitettu.
Ympäristövaikutusten kannalta herkät alueet (luonnonsuojelualueet, pinta- ja pohjavedet, maisema-alueet) on selvitetty noin kahdeksan kilometrin etäisyy- deltä hankkeesta. Lähiympäristön herkkiä alueita ja kohteita ovat mm. Pai- mionjokilaakson Natura 2000 –alue (etäisyys noin 2 km) ja maisema-alue (noin 0,5 km), Paimionjoki (noin 2 km) ja Myllymaan luokan I pohjavesialue (noin 4 km).
Mahdollisesti häiriintyvät kohteet (asutus, muut toiminnot) on selvitetty noin kahden kilometrin säteellä. Mahdollisesti häiriintyviä kohteita ovat lähiasutus (noin 25 asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöä 1,5 km säteellä) ja leirintäalue (noin 0,9 km). Muita lähialueen toimintoja ovat Tyllin teollisuusalue (noin 0,9 km), broilerikasvattamo (noin 1,5 km), Turun kaupungin vedenottamo (noin 2,5 km) sekä ampumarata ja turvetuotantoalue (noin 2 km).
Ympäristövaikutusten arviointi
Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset on selvitetty YVA- selostusvaiheessa. Hankkeen kannalta keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat mm. seuraavat: ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, haju- ja liikennevaikutukset sekä lannanlevityksen vaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu mm. seuraaviin tietoihin ja selvityksiin: tehdyt ympäristöselvitykset (mm. yleis- ja maakuntakaavoituksen selvitykset), annetut mielipiteet ja lausunnot, vuoro- vaikutustilaisuudet, laskennalliset massa- ja energiataseet, liikenneselvitykset ja hajupäästöjen matemaattinen mallintaminen. Tehtyjen selvitysten perusteel- la on suoritettu asiantuntija-arvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittä- vyydestä.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset eri hankevaihtoehdoissa
Vaihtoehdossa VE1 merkittävimmiksi negatiivisiksi ympäristövaikutuksiksi ar- vioitiin sosiaaliset ja hajuvaikutukset. Positiivisia vaikutuksia hankkeella oli työllisyyteen. Vaihtoehdossa VE2/a merkittävin negatiivinen vaikutus oli hank- keen aiheuttamilla sosiaalisilla vaikutuksilla. Muita negatiivisia vaikutuksia ai-
12 (153) E24894 heutui hankkeen aiheuttamasta haju- ja ammoniakkipäästöistä sekä lannan aiheuttamista vaikutuksista. Positiivista oli hankkeen työllistävä vaikutus. Bio- kaasulaitosvaihtoehto VE2/b erosi vaihtoehdosta VE2/a siinä, että hankkeen vaikutus pintavesiin arvioitiin jonkin verran positiivisemmaksi. Biokaasulaitok- sessa käsitellyn mädätteen peltolevityksen arvioitiin olevan ravinnevalumien kannalta parempi vaihtoehto kuin raakalannan tai mineraalilannoitteen levityk- sen.
Vaihtoehdon VE3/a merkittävimmät negatiiviset vaikutukset olivat hankkeen sosiaaliset ja hajuvaikutukset. Muita negatiivisia vaikutuksia hankkeesta arvioi- tiin aiheutuvan maankäyttöön ja ilmastonmuutokseen sekä hankkeen aiheut- tamista ammoniakkipäästöistä ja lannan aiheuttamista vaikutuksista. Biokaa- sulaitosvaihtoehto VE3/b erosi vaihtoehdosta VE3/a siinä, että hajuvaikutukset ja lannasta aiheutuvat vaikutukset olivat pienemmät, kun taas suuremmat lii- kennemäärät aiheuttivat suuremman liikennevaikutuksen. Merkittävä positiivi- nen vaikutus oli hankkeen työllistävyys molemmissa vaihtoehdoissa ja lisäksi biokaasulaitosvaihtoehdossa VE3/b hankkeen vaikutuksilla pintavesiin samoin perustein kuin vaihtoehdon VE2/b kohdalla.
Aikataulu
YVA-menettelyn ja hankkeen alustava aikatauluarvio on seuraavanlainen:
YVA-ohjelma valmistui marraskuussa 2011, jonka jälkeen pidettiin vuorovaiku- tustilaisuus joulukuussa 2011. YVA-selostus valmistui tammikuussa 2013, jonka jälkeen pidetään vuorovaikutustilaisuus helmikuussa 2013. YVA- menettelyn arvioidaan päättyvän huhti-toukokuussa 2013, jolloin yhteysviran- omainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Laajennuksen ympäristölu- pamenettelyn arvioidaan alkavan noin touko-kesäkuussa 2013 ja päättyvän noin vuoden kuluttua tästä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen laajennuksen to- teuttamisen arvioidaan alkavan vuonna 2014. Ensimmäisen vaiheen (VE1) to- teutus (2 875 eli noin 3 000 lihasian sikala) voidaan aloittaa jo keväällä 2013.
13 (153) E24894
1. HANKEKUVAUS
Hankkeessa suunnitellaan lihasikalan perustamista valtatien 10 varteen Kar- hulan kylään Tarvasjoelle. Kuvassa 1 hankealue on ympyröity vihreällä. Kiin- teistö sijaitsee noin kolme kilometriä Tarvasjoen keskustasta etelään. Myös biokaasulaitoksen perustamista sikaloiden yhteyteen on selvitetty. Biokaasu- laitoksessa on alustavasti suunniteltu käsiteltävän lietelantaa, peltobiomassaa, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja kunnallisia jätevesilietteitä.
14 (153) E24894
Kuva 1. Hankkeen sijainti (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).
15 (153) E24894
1.1. HANKKEEN TARKOITUS
Hankkeen tarkoituksena on perustaa sikalayksikkö alueelle, jonka läheisyy- dessä on merkittävä määrä kasvinviljelytiloja, jotka voisivat hyödyntää lietelan- taa lannoituksessa. Hankkeessa suunnitellaan rakennettavan tehokas sika- layksikkö alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Hankkeen mukaisilla eläinyk- sikkömäärillä on mahdollista pärjätä myös tulevaisuudessa edelleen kiristy- vässä hintakilpailutilanteessa. Viimeisen 15 vuoden aikana noin joka toinen maatila Suomessa on lopettanut sikatalouden harjoittamisen. Halpa tuontiliha ja sianlihasta maksettava alhainen tuottajahinta vaativat tuottajia panosta- maan joko suuriin yksikkökokoihin tai erikoistumaan esim. luomutuotantoon.
Hankkeessa suunnitellaan ja on selvitetty myös biokaasulaitoksen perustamis- ta sikalan yhteyteen. Biokaasulaitoksen tuottamalla energialla voidaan kattaa sikalan tarvitsema sähkö- ja lämpöenergia ja tuottaa samalla maanparannus- ja lannoitevalmisteita. Sian lietelannan lisäksi biokaasulaitoksessa on alusta- vasti suunniteltu käsiteltävän muitakin elintarviketeollisuuden, kaupan ja yh- dyskuntien tuottamia sivutuotevirtoja. Biokaasulaitoksen kasvihuonekaasutase on negatiivinen ja ilmastovaikutus positiivinen eli sen toiminta vähentää kasvi- huonekaasupäästöjä.
1.2. HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE
Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyisin toimivaltainen viranomainen: Ete- lä-Suomen aluehallintovirasto) on myöntänyt perustettavalle yhtiölle ja kysei- selle kiinteistölle ympäristöluvan 2 875 lihasian sikalalle helmikuussa 2009.
Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään asiassa tehdyt valitukset enemmälti hylännyt ja samalla muut- tanut hieman lupaehtoja (lannan levityssuunnitelman vuosittainen hyväksyttä- minen). Varsinais-Suomen ELY-keskus on valittanut lupamääräysten muutta- misesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen mukaan lannan levityssuunni- telmat tulisi toimittaa sille vain vuosittain tiedoksi, ei hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä asiassa joulukuussa 2010. Ympäristö- ja rakennuslupa ovat nyt lainvoimaisia.
16 (153) E24894 Hankkeessa on laadittu alustavat asemakuvat ja hankkeen ensimmäisen vai- heen (2 875 lihasian sikala) toteutus aloitetaan mahdollisesti jo keväällä 2013.
Hankelaajennuksen (yhteensä 7 000 lihasikapaikkaa) toteutus aloitetaan ai- kaisintaan vuonna 2014. Biokaasulaitoksen toteutussuunnitelmat ovat vielä esisuunnitteluasteella, eikä tarkoista teknisistä ratkaisuista ole YVA- menettelyn aikana tietoa.
1.3. HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN
Hanke ei suoraan liity muihin hankkeisiin. Toisella osakkaalla (Aki Alitupa) on emakkosikala Nousiaisissa ja sen tuottamia porsaita on tarkoitus kasvattaa Tarvasjoen lihasikalassa.
Tarvasjoen strategisessa yleiskaavaehdotuksessa kiinteistö on merkitty kaa- vamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa hanke on huomioitu.
Hanke tukee valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jä- tesuunnitelman yhtenä tavoitteena on edistää biokaasun laitosmaista tuotan- toa ja käyttöä. Ohjelmassa asetetaan yhdeksi keinoksi edistää maatilojen bio- kaasulaitosten rakentamista suuntaamalla maatalouden investointi- ja kehit- tämistukia maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin. Päämäärässä 4: Jätehuollon haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen -kohdassa todetaan, että karjan- lanta yms. biohajoavat jätteet tarjoavat merkittävän potentiaalin biokaasun tuottamiseen. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetetaan, että vuonna 2016 käsi- teltäisiin biokaasulaitoksissa noin 10 % syntyvästä lantamäärästä, noin 2,1 miljoonaa tonnia. Toinen tavoite suunnitelmassa on, että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. (Ympäristöministeriö, 2008)
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa esitetään biokaasu- tuskapasiteetin lisäämistä alueella niin, että kierrätyksen lisääminen onnistuu suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Biokaasutus- yms. käsitte- lylaitoksia esitetään perustetavaksi tarpeen mukaan. Ohjelmassa nähdään tarkoituksenmukaisena, että maatilakokoluokan biokaasulaitoksilla käsitellään biojätteiden, lietteiden, lannan ja peltojen vihermassojen eri yhdistelmiä. (Pir- kanmaan ympäristökeskus, 2009)
17 (153) E24894
1.4. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT
Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen (713/2006) hankeluette- lon (6 §) perusteella.
Tarvasjoen kunnanvaltuustossa 20.12.2011 hyväksytyssä strategisessa yleis- kaavassa kiinteistö on merkitty kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa hanke on huomioitu. Tämä ei suoraan anna oikeutusta rakennusluvan hyväksymiselle, vaan hankkeen to- teuttaminen edellyttää lisäksi suunnittelutarveratkaisua. Hankesuunnitelmista on alustavasti keskusteltu Tarvasjoen kunnanjohtajan kanssa 9.11.2011.
YVA-menettelyn jälkeen hankkeen toteuttamiseksi tulee hakea ympäristön- suojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Toimivaltaisena lupaviran- omaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lupaviranomainen ei voi myöntää hankkeelle ympäristölupaa ennen kuin sen käytössä on ympäristö- vaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto.
Hankkeen toteuttaminen vaatii maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukai- sen rakennusluvan. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Tarvasjoen kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Mikäli biokaasulaitoksen tuottamaa biokaasua hyödynnetään kaasuna laitok- sen ulkopuolella, sovelletaan maakaasuasetusta (1058/1993). Biokaasun siir- toputkiston rakentamiseen vaaditaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tu- kes) myöntämä lupa. Biokaasulaitoksella varastoidaan kaasua määrä, joka velvoittaa tekemään ilmoituksen Tukesille. Varastoidun kevyen polttoöljyn määrä ylittää ilmoitusvelvollisuusrajan (10 t), jos polttoainesäiliötilavuutta on 15 m3. Eri vaarallisten kemikaalien kertavarastointimäärien suhdelukujen summa ei ylitä missään vaihtoehdossa yhtä, joten vaarallisten kemikaalien te- ollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukaista lupaa ei tässä yhteydessä tarvitse tehdä.
Lannan tuotteistaminen markkinoille sekä yhteiskäsittely biokaasulaitoksessa tilan ulkopuolisten jätejakeiden, kuten erilliskerätty biojäte ja puhdistamoliete, ovat toimintoja, joilta edellytetään sekä ilmoituksen toimittamista Elintarvike- turvallisuusvirasto Eviralle, että sivutuoteasetuksen ja lannoitevalmistelain mukaista laitoshyväksyntää.
18 (153) E24894
Jos eläimessä epäillään esiintyvän vastustettavaksi määrättyä eläintautia, tu- lee toiminnanharjoittajan ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.
Mikäli pohjavettä otetaan yli 250 m3/d, vaaditaan vedenottoon Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa. Myös pienemmissä ottomäärissä voidaan tarvita lupa, mikäli pienempi ottomäärä voi aiheuttaa pohjaveden laadun tai määrän muuttumista (pohjaveden muuttamiskielto).
Uuden tielinjauksen rakentamisen yhteydessä hankealueelle rakennetaan ve- sijohto kunnan verkostosta. Vesijohdon rakentaminen vaatii luvan maanomis- tajilta, joiden maiden läpi uusi vesijohto kulkee. Liittymisestä kunnan vesijoh- toverkkoon tulee tehdä sopimus kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa.
19 (153) E24894
2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2.1. LAINSÄÄDÄNTÖ
YVA-menettely pohjautuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994). YVA-lakia on muutettu seuraavin säädöksin: 59/1999, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005, 458/2006 ja 1584/2009. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedon- saantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (VNa 713/2006) säädetään tarkemmin lain soveltamiseta ja viranomaisten tehtävis- tä. YVA-menettelyä sovelletaan YVA-asetuksen mukaisiin uusiin ja laajennus- hankkeisiin kuten sikaloihin, joissa kasvatetaan yli 3 000 lihasikaa sekä jätteiden biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. YVA-asetusta on muutettu seuraa- vin säädöksin: 1812/2009 ja 359/2011.
2.2. ARVIOINTIOHJELMA
YVA-menettely alkaa virallisesti, kun hankevastaava toimittaa YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle. YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettä- vä tarpeellisessa määrin:
1) tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hank- keesta vastaavasta;
2) hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamat- ta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;
3) tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä;
4) kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytet- tävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista;
20 (153) E24894
5) ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;
6) suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämi- sestä; sekä
7) arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta.
2.3. ARVIOINTISELOSTUS
YVA-asetuksen mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin:
1) arviointiohjelman tiedot tarkistettuina;
2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuo- jelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;
3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lu- kien;
4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto;
5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristö- vaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epä- varmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuk- sista ja niiden seurauksista;
6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta;
7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaiku- tuksia;
21 (153) E24894
8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu;
9) ehdotus seurantaohjelmaksi;
10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen;
11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon; sekä
12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1–11 kohdassa esitetyistä tie- doista.
2.4. OSAPUOLET
Hankkeesta vastaava on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteuttamises- ta. Tässä hankkeessa hankevastaavina ja yhteyshenkilöinä toimivat Aki Alitu- pa ja Mika Lempiäinen (perustettavan yhtiön lukuun).
Yhteysviranomainen vastaa hankkeen kuuluttamisesta, kirjallisten lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä sekä oman lausuntonsa antamisesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Seija Savo.
YVA-konsultti vastaa hankevaihtoehtojen ympäristövaikutusten puolueetto- masta ja asiantuntevasta selvittämistä ja arvioinnista. Tässä hankkeessa YVA- konsulttina toimii AIRIX Ympäristö Oy, jonka yhteyshenkilönä toimii projekti- päällikkö Mika Manninen.
Hankkeen vaikutusalueen ihmiset ovat erittäin tärkeässä roolissa YVA- menettelyn aikana. Lähialueen ihmiset tuntevat hyvin lähiympäristönsä ja ovat täten erittäin tärkeä tietolähde ja selvityksen tukiverkosto.
Hanke- ja lähialueen kuntien (Tarvasjoki, Lieto, Marttila) viranomaiset ja luot- tamushenkilöt toimivat tärkeinä linkkeinä välittäessään hankkeesta tietoa ja näkemyksiä. ELY-keskus pyytää lausunnot vaikutusalueen kunnilta sekä muil- ta hankkeen kannalta olennaisilta asiantuntijatahoilta.
22 (153) E24894
Kuvassa 2 on havainnollistettu hankkeen kannalta olennaisten osapuolten vä- listä suhdetta. Kaikkien osapuolten välinen avoin ja rakentava vuorovaikutus on erittäin tärkeää YVA-menettelyn onnistumisen kannalta.
Kuva 2. Hankkeen osapuolet.
2.5. VUOROVAIKUTUS
Eri sidosryhmien vuorovaikutus ja tietojen vaihto on keskeinen osa YVA- menettelyn toteuttamista. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista vuorovaikutustilaisuutta, joissa eri sidosryhmillä on mahdollisuus esittää omat mielipiteensä hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten selvittämisestä. Hanke- vastaava esittelee hankkeen yleisesti, yhteysviranomainen kertoo YVA- menettelystä ja sen tarkoituksesta ja YVA-konsultti esittelee suunnitelman ar- vioinnin toteuttamiseksi (ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (selostusvaihe).
Yhteysviranomainen huolehtii arviointiohjelman ja –selostuksen tiedottamises- ta kuuluttamalla siitä viipymättä vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennä-
YVA- hanke
Hanke- vastaava
YVA-konsultti ja muut asian-
tuntijat
Lähialueen asukkaat ja
toimijat
Muut sidos- ryhmät Kunnan
viranomaiset ja luottamus-
henkilöt Yhteys- viranomainen
ja muut viranomaiset
23 (153) E24894 köisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla. Mielipiteet ja lausunnot on toi- mitettava yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen ja mielipiteiden antamiseen varatun ajan päätyttyä. Se- lostusvaiheessa vastaava yhteysviranomaisen lausunnonantamisaika on kaksi kuukautta.
Yhteysviranomaisen edustajan kanssa pidettiin hankkeesta alustava neuvotte- lu 23.9.2011, jolloin käytiin läpi hankkeen kannalta olennaisia ympäristövaiku- tuksia ja niiden selvittämistä. Yhteysviranomaisen edustajan mukaan keskei- siä ympäristövaikutuksia sikalahankkeissa ovat haju, liikenne ja joissain tapa- uksissa melu. Hankeajatuksia esiteltiin hankevastaavien toimesta Tarvasjoen kunnalle 9.11.2011.
Arviointiohjelma oli kuulutusaikana 5.12.2011 – 13.1.2012 julkisesti nähtävillä Tarvasjoen kunnanvirastossa ja kirjastossa. Arviointiohjelma on myös nähtä- villä Internetissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kotisivuilla (www.ely- keskus.fi > Oikopolut tietoon: Ympäristönsuojelu – YVA > Vireillä olevat YVA- hankkeet: Varsinais-Suomi > Eläinten pito). Myös arviointiselostus tulee näh- täville em. paikkoihin.
YVA-ohjelmasta pidettiin vuorovaikutustilaisuus 12.12.2011, johon osallistui 19 henkilöä. Vuorovaikutustilaisuudessa ei esitetty kysymyksiä tai mielipiteitä.
2.6. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi YVA- ohjelmasta lausuntonsa 13.2.2012. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1. Taulukkoon 1 on poimittu lausunnon keskeiset osiot ja miten niihin on YVA- selostuksessa vastattu.
24 (153) E24894
Taulukko 1. Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi YVA-selostuksessa.
Lausunto Lausunnon huomiointi
Hankekuvaus
Biokaasulaitoksen teknistä kuvausta pitää tarkentaa ja sel- keyttää.
Biokaasulaitoksen tekninen kuvaus ja asemakuvat lisätty.
Miten hankkeessa tehtävät ratkaisut toteuttavat parhaan käy- tettävissä olevan tekniikan periaatetta.
Sikala- ja biokaasulaitoksen toimintaa on arvioitu suhteessa IPPC:n BAT- dokumentteihin.
Hankkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen menettely tulee vielä tarkentaa.
Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmalau- sunnossa esittämä kanta suunnittelutar- veratkaisun tarpeesta on huomioitu.
Tarkennukset lupa- ja ilmoitusmenettelyihin tulee täsmentää. Tarkennettu.
Valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma sekä ilmasto- ja energiapoliittiset ohjelmat tulee ottaa huomioon.
Huomioitu.
Vaihtoehtojen käsittely
Kiinteistölle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009. Lain- voimainen, toteuttamatta oleva lupa tulee sisällyttää tarkaste- luun.
Vaihtoehto VE1 on nykyisen ympäristö- luvan mukainen tilanne.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
Arviointimenetelmien kuvausta tulee tarkentaa ja erityisesti hankkeen keskeisimmän vaikutuksen, hajun osalta selvittämi- sen matemaattisen mallinnuksen menetelmätiedot tulee sel- keästi esittää.
Arviointimenetelmät kuvattu, myös ha- jun matemaattinen mallinnus kuvattu.
Arvioinnin ulottaminen noin kahden kilometrin säteelle näyt- täisi tarpeelliselta ottaen huomioon toiminnan häiriötilanteet.
Arvioinnin rajaus on laajennettu 2 km etäisyydelle hankkeen keskipisteestä.
Hajun vaikutuksen riittävän tarkka selvittäminen konkreettisine haitantorjuntatoimineen on tarpeen. Hajun vaikutusten arvi- oinnista tulee käydä ilmi myös konkreettisten haitantorjunta- toimien vaikutus.
Hajun vaikutusten arvioinnissa on huo- mioitu konkreettisten haitantorjuntatoi- mien vaikutus.
Biokaasulaitoksen hajupäästöjen arvioinnissa on tarpeen ot- taa huomioon sekä myönteiset että kielteiset kokemukset olemassa olevien biokaasulaitosten toiminnasta.
Positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia on tuotu esille erityisesti mädätteen ja bio- kaasulaitoksen häiriötilanteiden haju- päästöjen osalta.
Toiminta aiheuttaa myös jossain määrin melua, joka tulisi laa- dultaan ja merkitykseltään mainita muutoinkin kuin rakenta- misaikaisena vaikutuksena.
Sikala- ja biokaasulaitoksen toiminnan- aikainen melu huomioitu vaikutusten arvioinnissa.
25 (153) E24894 Asukkaiden näkemysten kartoittaminen asukaskyselyllä. Asukaskysely on tehty.
Lähialueella olevat kotieläintuotanto- ja muut mahdollisesti ympäristöhaittoja aiheuttavat kohteet ja suunniteltavan hank- keen mahdollista yhteisvaikutusta tulee käsitellä.
Yhteisvaikutuksia liikenteen ja hajuhai- tan osalta käsitelty.
Tulee esittää maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistu- vat vaikutukset.
Esitetty.
Alueen talousvesikaivot on tarpeen selvittää Talousvesikaivot selvitetty asukas- kyselyn yhteydessä.
Hankealueelta ojastoja pitkin lähtevän valumaveden tila on hyvä selvittää arvioinnin taustatiedoksi näytteenotolla.
Kahdesta hankealueelta lähtevästä ojasta on otettu vesinäytteet.
Luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Paimionjokilaakson Natura 2000 verkoston –alue, ja alueen mahdollinen Natura-arvioinnin tarve tulee esittää.
Natura-arvioinnin tarve esitetty.
Rakentamisaikaisia vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huo- mioon myös hankkeen edellyttämät mahdolliset vesijohtolinjat sekä biokaasun syöttämiseksi sikalarakennuksiin tai mahdolli- sesti maakaasuverkkoon.
Vesijohtolinjan rakentamisen vaikutuk- set huomioitu. Biokaasua ei ole tarkoi- tus syöttää maakaasuverkkoon.
Tärkeää tunnistaa hankkeen kaikki esille tulevat vaikutukset, vaikka arvioinnin painopiste kohdistuukin merkittäviin vaiku- tuksiin.
Tunnistettu.
Huomiota tulee kiinnittää mahdollisimman konkreettisten hai- tantorjuntakeinojen löytämiseen.
Esitetyt haitantorjuntakeinot ovat konk- reettisia ja toteutettavissa olevia.
Seuranta
Hankkeelle tulee esittää yleispiirteinen seurantaohjelma. Esitetty.
Vaihtoehtojen vertailu
Samalle kiinteistölle jo ympäristöluvan saanut 2875 lihasian sikala, jos se ei sisälly tarkasteltuihin vaihtoehtoihin, tulee huomioida myös vaihtoehtojen vertailussa.
Vaihtoehto VE1 on nykyisen ympäristö- luvan mukainen tilanne.
2.7. YVA-MENETTELYN KULKU
YVA-menettely on ympäristölupamenettelyä edeltävä vaihe, eikä siinä tehdä viranomaispäätöksiä. Julkinen kuuleminen on keskeinen osa prosessia. YVA- menettely jakaantuu kahteen vaiheeseen: ohjelma- ja selostusvaihe. Kuvassa 3 on esitetty YVA-menettelyn kulku. YVA-menettely kestää tyypillisesti noin vuoden ja ympäristölupamenettely vajaan vuoden.
26 (153) E24894
Kuva 3. YVA-menettelyn kulku.
27 (153) E24894
3. HANKEVAIHTOEHDOT
YVA-menettelyn aikana esitetään tarkasteltavan yhtä sijoituspaikkaa. Yhden sijoituspaikan riittävyydestä on alustavasti keskusteltu yhteysviranomaisen kanssa. Mikäli tarkastellaan vain yhtä sijoituspaikkavaihtoehtoa, tulee se yh- teysviranomaisen mukaan perustella hyvin. Yhden sijoituspaikan perusteluja tässä hankkeessa ovat seuraavat:
Hankekiinteistö on strategisessa yleiskaavaehdotuksessa merkitty kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa alue on arvioitu kyseiselle toiminnalle so- veltuvaksi.
Kiinteistölle on myönnetty ympäristölupa (lainvoimaiseksi 12/2010), jonka mukaan sille saa rakentaa 2 875 sian lihasikalan.
Kiinteistön läheisyydessä sijaitsee useita suuria kasvinviljelytiloja, jotka voisivat mahdollisesti hyödyntää sikalan lietelantaa lannoitteena.
Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta, eikä muita eläinsuojia.
Kiinteistö sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella (valtatie 10).
Kiinteistöllä ei ole erityisiä luonnonarvoja, vaan siltä on hakattu puusto pois noin 10-15 vuotta sitten. Kiinteistöllä kasvaa nykyisin nuorta, tihe- ää koivu- ja mäntyvaltaista metsää.
Hankevastaavilla ei ole omistuksessaan muita kyseiselle hankkeelle soveltuvia maa-alueita.
Tyllin teollisuusalueen läheinen sijainti mahdollistaa tulevaisuudessa biokaasulaitoksen ylijäämälämmön hyötykäytön.
3.1. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
Hankkeesta vastaava esittää tutkittavaksi seuraavanlaisia vaihtoehtoja (VE):
VE0: hanketta ei toteuteta VE1: 3 000 lihasian sikala VE2/a: 7 000 lihasian sikala
VE2/b: 7 000 lihasian sikala ja 30 000 t/v biokaasulaitos VE3/a: 14 000 lihasian sikala
VE3/b: 14 000 lihasian sikala ja 60 000 t/v biokaasulaitos
28 (153) E24894
3.2. HANKEVAIHTOEHTOJEN TEKNISET RATKAISUT
Kaikissa hankevaihtoehdoissa sikalan tekniset ratkaisut toteutetaan saman- tyyppisesti. Sikalat rakennetaan 3 000 ja 4 000 lihasikapaikan yksikköinä.
3.2.1. Tuotanto
Porsaat saapuvat sikalaan keskimäärin noin 25-27 kilogramman painoisina ja ne kasvatetaan noin 100-110 kilogramman painoisiksi. Vuodessa kasvatetaan keskimäärin 3,5 kasvatuserää, joten keskimääräinen kasvatusaika on noin 100 vuorokautta. Sikojen keskimääräinen kuolleisuus on noin yksi prosentti.
Vuosittainen sianlihantuotanto on vaihtoehdossa VE1 noin 1 050 tonnia, VE2/a&b noin 2 450 tonnia ja VE3/a&b noin 4 900 tonnia.
3.2.2. Ruokinta ja vesi
Sikojen ruokinta tapahtuu liemiruokintana. Rehua kuluu vuodessa noin 850 kg/lihasikapaikka. Vaihtoehdossa VE1 rehua kuluu vuodessa noin 2 550 ton- nia, VE2/a&b noin 5 950 tonnia ja VE3/a&b noin 11 900 tonnia. Sikalan yhtey- teen rakennetaan rehustamo, jossa viljasta ja muista rehun ainesosista val- mistetaan rehuseos. Siat ruokitaan neljä kertaa vuorokaudessa ja juomavettä niillä on jatkuvasti saatavilla.
Sikalassa kuluu vuodessa vettä ruokintaan, juomavedeksi ja pesuihin noin 3 000 litraa/lihasikapaikka. Siitä pesuvesien osuus vuodessa on noin 100 lit- raa/lihasikapaikka ja ne johdetaan lietesäiliöön. Vaihtoehdossa VE1 vettä ku- luu vuodessa noin 9 000 m3, VE2/a&b noin 21 000 m3 ja VE3/a&b noin 42 000 m3. Saniteettivesiä syntyy vuodessa vaihtoehdossa VE1 noin 40 m3, VE2/a&b noin 80 m3 ja VE3/a&b noin 150 m3. Saniteettivedet johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi.
Toiminnanharjoittajan arvion mukaan vaihtoehdon VE1 vedentarve voidaan kattaa kiinteistölle rakennettavilla porakaivoilla ja laajemmissa vaihtoehdoissa osa vedentarpeesta katetaan kunnallisella vesijohtovedellä. Teknisen johtajan mukaan (4.11.2011) läheiselle Tyllin teollisuusalueelle tulevan vesijohdon run- kojohto on 90 mm. Vedensaantia ja sen mahdollisuuksia on selvitetty tarkem- min kappaleessa 5.3.7.
29 (153) E24894
3.2.3. Energia
Lihasikalan vaatima sähköenergia hankitaan vaihtoehdoissa, joissa ei ole bio- kaasulaitosta, valtakunnanverkosta. Lämpöenergia tuotetaan vaihtoehdoissa, joissa ei ole biokaasulaitosta, lannan jäähdytyksestä saatavalla energialla ja varavoimalähteenä tulee toimimaan kevyttä polttoöljyä käyttävä lämpökattila.
Biokaasulaitosvaihtoehdoissa (VE2&3/b) sikalan käyttämä sähkö ja mahdolli- nen lisälämpö tuotetaan biokaasulla. Lihasikalassa kuluu sähköenergiaa vuo- dessa noin 60 kWh/lihasikapaikka. Vaihtoehdossa VE1 sähköä kuluu vuodes- sa noin 180 MWh, VE2/a&b noin 420 MWh ja VE3/a&b noin 840 MWh. Li- hasikalassa kuluu lämpöenergiaa vuodessa noin 90 kWh/lihasikapaikka. Vaih- toehdossa VE1 lämpöä kuluu vuodessa noin 270 MWh, VE2/a&b noin 630 MWh ja VE3/a&b noin 1 260 MWh.
Vaihtoehtojen VE2/b ja VE3/b biokaasulaitoksen tuottamia energiamääriä on tarkasteltu kappaleessa 3.2.7.
3.2.4. Lanta
Sikalat tullaan varustamaan lietelannan jäähdytyksellä, joka vähentää haju- haittoja. Ammoniakkia haihtuu huomattavasti vähemmän viileämmästä liete- lannasta. Samalla lannan ammoniakkihävikki pienenee eli lannan typpilannoi- tusvaikutus paranee. Lannan sisältämä lämpö siirretään teollisuusalkoholin välityksellä lämpöpumppuun, josta lämpö siirretään lämmityksen vesikiertoon ilman erillistä varaajaa.
Ympäristöministeriön vuonna 2010 julkaiseman Kotieläintalouden ympäristön- suojeluohjeen taulukkoarvojen mukaan yksi lihasikapaikka tuottaa lietelantaa vuodessa kaksi kuutiometriä. Vaihtoehdossa VE1 lietelantaa muodostuu vuo- dessa noin 6 000 m3, VE2/a&b noin 14 000 m3 ja VE3/a&b noin 28 000 m3.
Ympäristöministeriön (2010) eläinten enimmäismääräsuosituksen mukaisesti laskettuna lannanlevityspeltoalan tarve on vaihtoehdossa VE1 noin 333 heh- taaria, VE2/a&b noin 778 hehtaaria ja VE3/a&b noin 1 556 hehtaaria. Biokaa- sulaitosvaihtoehdoissa VE2/b ja VE3/b saatetaan lannoitevalmisteita markki- noille. Konsentroituja lannoitteita on taloudellisesti mahdollista kuljettaa pi- dempiä matkoja kuin sian raakalantaa.
30 (153) E24894 Nitraattiasetuksen ja maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti laskettu- na ja levitettäessä max 15 kg liukoista fosforia (liukoista fosforia 85 % koko- naisfosforista) hehtaarille vaaditaan vaihtoehdossa VE1 levitysalaa noin 442 hehtaaria, VE2/a&b noin 1 031 hehtaaria ja VE3/a&b noin 2 063 hehtaaria.
Taulukossa 2 on esitetty lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarpeet eri hankevaihtoehdoissa.
Taulukko 2. Lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarve.
Lannankäsittelymenetelmänä käytetään biokaasulaitoskäsittelyn lisäksi liete- lannan separointia. Separoidun lietelannan kuivaosuuden kuiva-ainepitoisuus on noin 30 prosenttia. Separoimaton lanta painaa noin 1 000 kg/m3 ja sepa- roidun lannan kuiva-aines noin 300 kg/m3. Kuiva-aineessa on 20-25 % liete- lannan typestä, 70-80 % fosforista ja noin 10 % lietelannan massasta. Vastaa- vasti nestefraktiossa on kuiva-ainetta 2-3 %, 75-80 % lietelannan typestä, 20- 30 % fosforista ja 90 % lietelannan massasta. Kuvassa 4 on esimerkkikuva käytettävästä liikuteltavasta traktorikäyttöisestä separaattorista, jolla on mah- dollista separoida noin 70-100 m3 lietelantaa tunnissa.
31 (153) E24894
Kuva 4. Lannan separaattori (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).
Tulevaisuudessa lantaa on myös mahdollista kuivata, rakeistaa ja pelletöidä.
Lantapelletti ei haise käytännössä lainkaan ja sitä on helppo siirtää, käsitellä ja levittää tarkasti oikea määrä. Pelletöinti mahdollistaa lannan tuotteistamisen lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi ja markkinoinnin valtakunnallisesti.
Kaikki lietesäiliöt rakennetaan sikalakiinteistölle. Lietesäiliöt rakennetaan noin 3 270 kuutiometrin suuruisina kevytkatteisina betonisäiliöinä. Vaihtoehdon VE1 lannanlevityspellot tulevat todennäköisesti sijaitsemaan Tarvasjoella ja Liedossa. Hankevastaavilla on tällä hetkellä lannanlevityssopimuksia noin 350 hehtaarille. Laajemmissa vaihtoehdoissa lantaa on tarkoitus kuljettaa myös muihin lähikuntiin (mm. Aura, Loimaa, Marttila, Paimio, Pöytyä, Salo).
3.2.5. Liikenne
Sikalatoiminnasta aiheutuu liikennettä pääasiassa lanta-, porsas- ja teuras- sekä rehukuljetuksista ja henkilökunnan työmatkoista. Biokaasulaitoksen lii- kenne muodostuu pääasiassa raaka-aine- ja lopputuotekuljetuksista.
32 (153) E24894
Kuljetettaessa lantaa pidemmälle, tullaan sitä kuljettamaan 18 kuutiometrin säiliöissä vaihtolavakuljetuksina kaksi säiliötä kerrallaan. Lannasta levitetään arvion mukaan 70 % keväällä ja 30 % syksyllä. Lanta levitetään multaavalla lannanlevittimellä, josta aiheutuu vähemmän hajuhaittaa kuin perinteisestä let- kulevityksestä.
Kiinteistön liikennöinti tullaan hoitamaan Takamaantien kautta. Uudelle tielin- jaukselle Takamaantielle on haettu tieoikeusrasitteet. Takamaantieltä pääosa kuljetuksista suuntautuu valtatielle 10, josta valtaosa (noin 70 %) lantakulje- tuksista suuntautuu Turun suuntaan ja loput Hämeenlinnan suuntaan. Porsas- kuljetukset tulevat Turun suunnasta ja teuraskuljetukset lähtevät Hämeenlin- nan suuntaan. Rehuviljaa tuodaan molemmista suunnista. Myös strategisessa yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu kotieläinyksikön liikenteen johtamiseen valtatielle 10 (Tarvasjoen kunta, 2011a).
Kuvassa 5 on rajattu hankealue vihreällä viivalla, uusi Tarvasjoen strategisen yleiskaavan mukainen tielinjaus on merkitty sinisellä katkoviivalla ja suunni- telmien mukainen tielinjaus punaisella katkoviivalla. Pääkuljetussuunnat on merkitty liilalla viivalla. Kuvassa 6 on ilmakuva samasta teemasta samoilla merkinnöillä.
33 (153) E24894
Kuva 5. Kiinteistön liikennöinti (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).
34 (153) E24894
Kuva 6. Kiinteistön liikennöinti (Maanmittauslaitos, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).
Kuvassa 7 on esitetty Takamaantieltä näkymä valtatien 10 suuntaan.
35 (153) E24894
Kuva 7. Näkymä Takamaantieltä valtatien 10 suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).
3.2.6. Jätteet
Sikalatoiminnan merkittävin sivutuote on lanta, jota on käsitelty kappaleessa 3.2.4. Lihasikojen kuolleisuus on noin yksi prosentti. Arvion mukaan itsestään kuolleen tai lopetetun lihasian keskimääräinen paino on noin 70 kg, jolloin vaihtoehdossa VE1 raatomäärä vuodessa on noin 7,4 tonnia, VE2/a&b noin 17,2 tonnia ja VE3/a&b noin 34,3 tonnia. Itsestään kuolleet ja lopetetut lihasiat toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyn kautta hyötykäyttöön (lihaluujauho ja rasva).
Muita jätelajikkeita ovat loisteputket, työkoneiden jäteöljyt ja normaali yhdys- kuntajäte. Kaikki jätejakeet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen tai lop- pusijoitukseen.
3.2.7. Biokaasulaitos
Vaihtoehdoissa VE2/b ja VE3/b tarkastellaan biokaasulaitoksen rakentamista sikaloiden yhteyteen. Biokaasulaitos on alustavasti suunniteltu toteutettavan siten, että siellä käsitellään ns. porttimaksua vastaan lietelannan lisäksi myös muita raaka-aineita. Laitoksessa käsiteltävät muut raaka-aineet voivat olla pel-
36 (153) E24894
tobiomassaa, erilliskerättyä biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja kunnallisia jätevesilietteitä. Kuvassa 8 on esitetty yhteiskäsittelybiokaasulai- toksen toimintavaihtoehdot. Käsiteltävistä raaka-aineista ei ole vielä hankkeen tässä vaiheessa käyty neuvotteluja.
Kuva 8. Yhteiskäsittelybiokaasulaitoksen toimintavaihtoehdot (Latvala, 2009).
Raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely
Hajupäästöjen minimointi ja halutun syöteseoksen valmistus määräävät syöt- teiden eli vastaanotettavien raaka-aineiden vastaanoton tekniset valinnat (Lat- vala, 2009). Sikaloiden lietelanta ohjataan suoraan mädätysprosessiin ja muut raaka-aineet vastaanotetaan suljetussa, alipaineistetussa vastaanottohallissa, jonka hajukaasut ohjataan käsittelyyn.
Esikäsittelyn tarkoituksena on poistaa epäpuhtaudet käsiteltävistä syötteistä, murskata materiaali sopivaan palakokoon ja homogenisoida syöteseos sekä säätää sen kuiva-ainepitoisuutta ja orgaanista kuormaa prosessin toiminnan edellyttämälle tasolle. Esikäsittely sisältää seuraavat vaiheet: murskaus, ho- mogenisointi, repijä ja ylimääräisen materiaalin erottelu (esim. erilliskerätyn biojätteen tapauksessa), sakeutus ja välppäys (yleensä puhdistamolietteille).
Ensin syötteet murskataan pienempään palakokoon ja hygienisoitavat syötteet murskataan sivuoteasetuksen vaatimaan 12 mm palakokoon. Homogenisoin- nissa syöte jauhetaan tasalaatuiseksi massaksi mekaanisella hienontimella.
Tiivistyksessä ja sakeutuksessa lietteen kuiva-ainepitoisuutta nostetaan, yleensä noin 2-3 –kertaiseksi. Tässä vaiheessa ei vielä valittu, tehdäänkö sa- keutus gravitaatio- vai flotaatio-sakeuttimella tai koneellisella sakeuttajalla (lin- ko, suotonauha tai rumpusiivilä). (Latvala, 2009)
37 (153) E24894 Sivuoteasetuksen perusteella luokkaan 2 kuuluvat syötteet, paitsi lanta, tulee steriloida (133 °C, 3 bar, 20 min, partikkelikoko < 50 mm) ja luokkaan 3 kuulu- vat syötteet hygienisoida (70 °C, 60 min, partikkelikoko < 12 mm). Luokkaan 2 kuuluvat esimerkiksi lanta, itsestään kuolleet tai muutoin kuin ihmisravinnoksi teurastetut tuotantoeläimet ja luokkaan 3 esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja ruokajäte. (Latvala, 2009) Biokaasulaitoksessa tullaan käsitte- lemään vain luokan 3 materiaaleja ja luokasta 2 lantaa, joten hygienisointi on riittävä käsittelymenetelmä.
Biokaasureaktorin toiminta
Biokaasulaitos on alustavasti suunniteltu toteutettavan jatkuvatoimisena ja täyssekoitteisena suljettuna prosessina, jonne sikaloiden lietelantaa ohjataan suoraan putkella. Tällöin myös lietelannan varastoinnista aiheutuvat hajuhaitat vähenevät. Prosessina tulee todennäköisesti olemaan mesofiilinen (35-37 °C) märkämädätys kuiva-ainepitoisuuden (TS) ollessa noin 10-15 %. Raaka- aineen viipymä laitoksessa on noin kolme viikkoa.
Tuotettu biokaasu sisältää tyypillisesti metaania 55-70 % ja hiilidioksidia 30-45
%, sekä pieniä määriä muita komponentteja (mm. happi, typpi, rikkivety, am- moniakki, orgaaniset piiyhdisteet, hiukkaset, metyylimerkaptaani, dimetyylisul- fidi, fluori, kloori) (Latvala, 2009).
Biokaasulaitoksen reaktori on betonista tai teräksestä valmistettu pystysäiliö.
Reaktorin tilavuus mitoitetaan noin 25 % suuremmaksi kuin käsiteltävä syöte- määrä, jotta käsiteltävän materiaalimäärän vaihteluille sekä vaahtoamiselle sekä kaasun kerääntymiselle lietemassan yläpuolelle jää tilaa. Vaahtoamista voidaan hillitä pintalietteen poistojärjestelmällä ja vaahdonestoaineilla. Reakto- ri lämmitetään biokaasuprosessista saatavalla energialla.
Täyssekoiteprosessiin lisätään syötteitä puolijatkuvasti, esimerkiksi kerran tunnissa tai vuorokaudessa. Käsittelyjäännös poistetaan myös tasaisesti en- nen syöttöä jälkikaasuuntumissäiliöön. Syötteen sekoitus reaktorissa tapahtuu todennäköisesti pystyakselisen lapasekoittimen tai nopean moottorisekoitti- men avulla.
38 (153) E24894 Hajukaasujen käsittely
Biokaasulaitoksen hajukaasut käsitellään joko biologisella tai kemiallisella pe- surilla tai biosuodattimella tai niiden yhdistelmällä. Hajukaasujen puhdistuste- hokkuutta on mahdollista tehostaa aktiivihiilisuodatuksella. Yleisin ratkaisu ha- junpoistoon on biosuodatin. Hajupäästöjä on mahdollista vähentää ilma- pesureiden avulla, joissa hajukaasut pestään vesisumun ja rikkihapon avulla.
Hajukaasut kerätään kohdeilmapoistolla kaikista niistä kohteista ja työvaiheis- ta, joissa hajukaasuja syntyy. Näitä ovat erityisesti lietteen esikäsittely ja se- koitus sekä lietteen kuivaus. Hajukaasut ohjataan hajukäsittelyyn. Hajukaasu- jen käsittely hajunpoistojärjestelmässä voi käsittää esimerkiksi ensin rikinpois- ton, jonka jälkeen on kaksi biosuodinta sekä aktiivihiilisuodatin. Tällaisella jär- jestelmällä saadaan vähennettyä toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä merkit- tävästi. (Latvala, 2009)
Tekniikat, joiden seurauksena esiintyy voimakasta turbulenssia syöteseokses- sa kun sitä johdetaan biokaasureaktoriin, aiheuttavat todennäköisemmin haju- yhdisteiden esiintymistä (Latvala, 2009). Tämän takia kaikissa teknisissä rat- kaisuissa, erityisesti tässä tapauksessa, tulee ottaa huomioon tekniikoiden vaikutus aiheutuviin hajupäästöihin ja pyrkiä käyttämään sellaisia tekniikoita, joiden avulla voidaan minimoida toiminnasta aiheutuva hajuhaitta.
Biokaasun käyttö
Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä sekä sikalan tarpeisiin että myytä- väksi. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnanverkkoon ja ylijäämälämpö mah- dollisuuksien mukaan läheisen Tyllin teollisuusalueen tarpeisiin. On myös mahdollista, että ylijäävä biokaasu myydään Tyllin teollisuusalueen tarpeisiin sellaisenaan.
Sähköä ja lämpöä tuotetaan biokaasusta CHP-yksikössä. Ennen kuin biokaa- sua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon, tulee biokaasusta puhdis- taa siinä oleva vesi, siloksaanit ja rikkivety. Biokaasussa oleva kosteus poiste- taan vedenerottomilla, siloksaania poistetaan vesipesurilla ja rikkivetyä lisää- mällä prosessiin rautaa. Biokaasu johdetaan soihtupolttoon silloin, kun bio- kaasun hyötykäyttö ei ole mahdollista eikä varastointikapasiteetti riitä syntyvän biokaasun säilömiseksi. (Latvala, 2009) Kuvassa 9 on esitetty periaatekuva biokaasun käsittelytavoista.
39 (153) E24894
Kuva 9. Biokaasun käsittelytavat (Latvala, 2009, muokkaus AIRIX Ympäristö Oy).
Mädätteen käsittely ja käyttö
Mädätyksen lopputuotteena syntyy myös mädätysjäännös. Syntynyt mädätys- jäännös voidaan hyödyntää sellaisenaan maanparannus- ja lannoituskäytössä tietyin käyttörajoituksin (lannoitevalmistelainsäädäntö). Mädätysjäännös voi- daan jakaa mekaanisen kuivatuksen avulla kahteen komponenttiin: typpipitoi- nen rejektivesi ja fosforipitoinen humus. Rejektiveden määrä on noin 75-90 % kuivatun mädätteen määrästä (Latvala, 2009). Typpipitoista rejektivettä ei voi- da nykylainsäädännön mukaan sellaisenaan hyödyntää lannoitteena, mikäli raaka-aineena on käytetty jätevesilietteitä, vaan se pitää jatkojalostaa.
40 (153) E24894
Käsittelyjäännös tyypillisesti kuivataan mekaanisesti, jonka jälkeen se kuiva- taan termisesti. Mekaanisesti kuivattu mädäte voidaan myös kompostoida.
Mekaaninen kuivaus tehdään joko lingolla tai suotonauha-, ruuvi- tai kam- miosuotopuristimella. Terminen kuivaus tehdään käyttäen joko kontakti- tai konvektiokuivaus-menetelmää tai rakeistusta. (Latvala, 2009)
Tässä hankkeessa oletetaan, että mädäte tullaan levittämään pelloille sellai- senaan ilman jatkokäsittelyä. Laitossuunnittelussa on tehty tilavaraukset mä- dätteen jatkojalostukselle typpipitoiseen nestejakeeseen ja fosforipitoiseen humusjakeeseen, mutta niiden tekniset ratkaisut esimerkiksi jätevedenkäsitte- lyn osalta eivät YVA-selostusvaiheessa olleet selvillä. Biokaasulaitokselle ei vastaanoteta jätevedenpuhdistamolietteitä, mikäli suoritetaan mädätteen erot- telu nestejakeeseen ja humukseen. Jos lainsäädäntö muuttuu siten, että puh- distamolietteitä sisältäneestä raaka-aineesta muodostunut rejektivesi voidaan levittää pelloille, on biokaasulaitoksen mahdollista vastaanottaa myös puhdis- tamolietteitä.
Kuvissa 12 ja 14 on esitetty asemapiirrokset vaihtoehdoista VE2/b ja VE3/b, joista käy ilmi biokaasulaitoksen paikka kiinteistöllä sekä laitoksen rakenteiden sijainti.
Taulukossa 3 on esitetty alustavat arviot biokaasulaitoksella käsiteltävien raa- ka-aineiden määristä, metaanintuottopotentiaalit sekä tuotetun bioenergian ja mädätysjäännöksen määrä. Biokaasulaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhteiksi on molemmiksi arvioitu 38 % eli yhteensä hyötysuhde on 76 %.
Biokaasulaitoksen omakäyttöenergiaksi on pienemmässä vaihtoehdossa arvi- oitu kuluvan 20 % ja suuremmassa vaihtoehdossa 15 % laitoksen tuottamasta bioenergiasta. Tuotetusta bioenergiamäärästä on vähennetty myös sikaloiden omakäyttöenergia.
41 (153) E24894 Taulukko 3. Alustava arvio biokaasulaitokselle vastaanotettavista raaka- aineista, metaanintuottopotentiaaleista, tuotetun bioenergian ja mädätysjään- nöksen määrästä.
Biokaasulaitoksessa tuotetaan biokaasua vaihtoehdossa VE2/b noin 1 400 tonnia ja VE3/b noin 2 800 tonnia. Asetuksessa vaarallisten kemikaalien teolli- sesta käsittelystä ja varastoinnista (1999/59) liitteen 1 osan 1 mukaan erittäin helposti syttyvät nesteytetyt kaasut (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasun varastoinnista ja tuotannosta on tehtävä ilmoitus jos korkein hetkellinen varas- toitu määrä on 0,2 tonnia. Toiminta on luvanvaraista jos hetkellinen määrä ylit- tää viisi tonnia. Biokaasuvaraston tilavuus on noin 2 000 m3 jolloin siihen voi varastoida noin 2,2 tonnia biokaasua (tiheys 1,1 kg/Nm3). Varastointitilavuutta on vaihtoehdossa VE2/b noin 13,5 tunnin ja VE3/b vajaan seitsemän tunnin tuotantoa vastaavalle määrälle. Toiminnasta on edellä mainitun asetuksen pe- rusteella tehtävä ilmoitus Tukesille.
3.3. MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN
Kiinteistön (kiinteistötunnus 838-408-2-56, Mäntymäki) pinta-ala on noin 6,9 hehtaaria. Kiinteistön omistaa Aki Alitupa. Kiinteistö on noin 570 metriä pitkä ja 120 metriä leveä.
Kapasiteetti Raaka-aine Määrä Metaanintuottopotentiaali Tuotettu bioenergia
t/v t/v CH4 m3/t MWh/v
30 000
Lanta 14 000 10 1 100
Peltobiomassa 2 000 100 1 500
Sivutuotteet 7 000 50 2 700
Jätevesiliete 7 000 20 1 100
Laitoksen oma käyttö 1 300
Sikaloiden oma käyttö 1 050
Ylijäämäenergia 4 050
Mädätysjäännös 28 600
60 000
Lanta 28 000 10 2 200
Peltobiomassa 4 000 100 3 000
Sivutuotteet 14 000 50 5 400
Jätevesiliete 14 000 20 2 200
Laitoksen oma käyttö 1 900
Sikaloiden oma käyttö 2 100
Ylijäämäenergia 8 800
Mädätysjäännös 57 200
42 (153) E24894
Hankevaihtoehtojen tilatarpeet kiinteistölle rakennettavine lietesäiliöineen ja tie- ja huoltoalueineen ovat seuraavansuuruiset:
VE1: noin 3,1 ha VE2/a: noin 4,2 ha VE2/b: noin 5,7 ha VE3/a: noin 5,4 ha VE3/b: noin 6,3 ha
Näissä luvuissa ei ole mukana hankealueelle Takamaantieltä rakennettavan tieosuuden vaatimaa tilatarvetta, joka kaikissa vaihtoehdoissa on noin 0,7 hehtaaria. Uuden tienyhteyden pituus on noin 800 metriä ja leveys 9 metriä.
Sikalarakennusten korkeudet ovat noin kahdeksan metriä, rehusiilojen 15-30 metriä ja biokaasulaitoksen reaktorien noin 15-20 metriä.
Yhden 3 000 - 4 500 lihasikapaikan sikalan rakentaminen kestää noin kahdek- san kuukautta. Ensin raivataan puusto ja ylimääräiset maamassat, minkä jäl- keen tehdään perustukset. Biokaasulaitoksen rakentaminen kestää vajaan vuoden.
Kuvissa 10-14 on esitetty eri vaihtoehtojen mukaiset sijoittelut sikaloiden (3 000 - 4 000 sian yksikköjä) ja biokaasulaitoksen osalta. Valtatien 10 ja ra- kenteiden väliin jätetään suojapuustoa maisema- ja hajuhaittojen vähentämi- seksi.
Kuvissa 12 ja 14 on esitetty biokaasulaitoksen rakenteet seuraavasti:
1. Vastaanottohalli
2. Vastaanottoallas 300 m3 3. Hajukaasujen käsittely 4. Puskurisäiliö 300 m3 5. Hygienisointiyksikkö 6. Anaerobireaktori 7. Rikinpoistoyksikkö
8. Mädätteen jälkikaasuuntumisallas ja kaasuvarasto
9. Mädätteen välivarasto 300 m3
10. Nestelannoitteen välivarasto 300 m3 11. Humuksen jälkivarasto 12. CHP-yksikkö
13. Soihtu 14. Prosessitilat 15. Sähkökeskus 16. Muuntaja
17. Mädätesäiliö 3 270 m3, korkeus 5 m
43 (153) E24894
Kuva 10. Sikalan alustava sijoittelu VE1 (Satakunnan M-Rakennustoimisto Oy, 2012).
44 (153) E24894
Kuva 11. Sikaloiden alustava sijoittelu VE2/a (Satakunnan M-Rakennustoimisto Oy, 2012).
45 (153) E24894
Kuva 12. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE2/b (Satakunnan M-Rakennustoimisto Oy, 2012).
46 (153) E24894
Kuva 13. Sikaloiden alustava sijoittelu VE3/a (Satakunnan M-Rakennustoimisto Oy, 2012).
47 (153) E24894
Kuva 14. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE3/b (Satakunnan M-Rakennustoimisto Oy, 2012).
Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona hankevaihtoehtojen maa-alan tarve sekä aine- ja energiamäärät.
48 (153) E24894 Taulukko 4. Hankevaihtoehtojen maa-alan tarve sekä aine- ja energiamäärät.
Maa-alan
tarve Sianliha Raadot Lanta
Bkl muut raaka-aineet
Mädätys-
jäännös Rehu Vesi Sähkö Lämpö Energiatase
Vaihtoehto ha t/v t/v m3/v t/v t/v t/v m3/v MWh/v MWh/v MWh/v
VE1 3,1 1 050 7,4 6 000 2 550 9 000 180 270 - 450
VE2/a 4,2 2 450 17,2 14 000 5 950 21 000 420 630 - 1 050
VE2/b 5,7 2 450 17,2 14 000 16 000 28 600 5 950 21 000 420 630 4 050
VE3/a 5,4 4 900 34,3 28 000 11 900 42 000 840 1 260 - 2 100
VE3/b 6,3 4 900 34,3 28 000 32 000 57 200 11 900 42 000 840 1 260 8 800
