T o im itta ja S A M P S A L U O N N O N M A A
Muuan ro k o tu k se n uhri.
Kuo llut. H o it a v a lä ä käri s a n o n u t : » V o is iin p a to d e lla tulla r o k o tu k sen v a s t u s t a ja k s i " .
to h t o r i E. M. Crookshamk, pato lo g ian p ro f e s s o ri Kings C o lle g e ssa L o n toossa, lausuu:
»Minä väitän, ettei tieteen av ulla void a p u o lu s ta a ro k o tu sta . — Emm e tunne m itä ä n keinoa, jo nka av ulla voisimme e r o t t a a milloin rokotusaine, on v a a r a t o n t a ja milloin s e voi a ih e u tta a syfilistä, kuppaa.»
P rof. A. R. W a lla c e :
»Ei void a todistaa, e tt ä rokotus olisi p e la s ta n u t a in o a ta k a a n ih m is eläm ää.
P ä in v a s to in on se suurem pi kuolem an aih eu ttaja kuin itse ro kko. R o k o tu s on yksi a ik am m e kauheim pia e rehdyks iä.»
T o h to ri W . H adw en, jo k a E n g la n n issa on s a a n u t lääk e tieteen ja k ir u r g ia n k ultam ita lin :
»Rokotus on su u r in ta p uoskaroin ti a, mitä milloinkaan on h a r jo ite ttu sivis
ty n e e s s ä yh te isk u n n a ss a . — L ä ä k ä r i n ä m in ä väitän, e it ä ro k o tu s lo u k k a a t e r v että jä r k e ä . — Jo k a in e n ro k k o tau d in leviäminen on alkanut r o k o t e tu s ta hen
kilöstä, en s i m ä is e t taudit ovat aina sa ttu n e e t ro k o tettu jen k e s k u u d e s s a ja sa ira itte n enem m is tö on aina ollut ro k o tettu ja. R o k o tu s p a k k o la in a s e m a s ta pitäisi olla laki, jo k a kieltäisi ro kotuksen. — Syfilis, k u p p a ta u t i, on lasten k e s k u u d e s sa nelinkertaistunut sen jälkeen kun paikkorokotus tuli k ä y tä n tö ö n .»
S a k s a la in e n prof. Rob. Koch sa n o o :
»Ei vo ida kie ltä ä, ettei ro k o tu s aih e u ta u seita tu nn ettu ja ta uteja , joista syfilis, ru u s u ja k a a v a ta u d it ov at pelä ttä v ä m p iä .»
P ro f . Wilh. S p a r k lausuu r o k o tu k s e s t a m.m.:
»Rokotus ei a in o a s ta a n ole s u o j a a m a t ta i s o ro k k o ta r tu n n a lta , se s u o r a a n e s t ä ä tä m ä n kulk utaudin tä y d e llis tä h ä v iä m is tä . Ilman ro k o t u s ta olisi rokko- m y r k k y a ik o ja sitten S a k s a s t a hävin n y t. L ä ä k e on tä s s ä k in vaa ra llise m p i kuin itse tauti.»
N orjalainen lä ä k ä r i I. W ie s e n e r sanoo:
»V arm a on, e ttä r o k o te tu t s a i r a s t u v a t ja kuole vat rokkoon, v ieläp ä hyvin usein. Tosi m y ö s on, e ttä lapsia kuolee s u o r a s ta a n ro k o t u s m y r k y ty k s e e n , sillä rokotus aih eu ttaa u s e ita v aarallistak in tauteja.»
Y lilääkäri P . I. Eichoff sa n o o :
»A rvosteltakoon ro k o tu s ta miten tah an s a, aina tu lla an s a m a a n lopputulok
se en: e t t ä se lääke tieteellis eltä k a n n a lta katsoen on v e r e n m y r k y t y s t ä , oik eu
delliselta k annalta ruumiin v a h in g o itta m i s ta ja p ersoonallisen v a p a u d e n lo u k k a a m is ta ja uskonnolliselta k a n n a lta ju m a la n pilkkaa. Se on siis k o k o n a i
su u d e s sa a n rikos.»
R o k o tu s a ih e u tta a lapsihalvausta.
V uonna 1930 sa ttu i m a assam m e 110 la p sih alv au sta. E dellisenä vuonna 288. Niin k e rro ttiin lehdissä. Ei ilm o itettu , m o n tak o kuoli, eik ä sitä kuinka m oni jäi invaliidiksi.
T äm än k in k am alan tau d in tu lo k set sa a d a a n k o k ea k o d eissa ja kunnallis
k o d eissa.
M ontako la p sih a lv a u sta ilm aan tu ik aan viim e vuonna, jolloin pirullisella ra a k u u d ella, jolla m eidän m a a ssa ei liene v e rta is ta a n m enneinäkään vuosina, ro k o te ttiin noin 40,000 te r v e ttä k a n sa la ista . M ontako tä n ä v u o n n a?
E hkäpä joku lukija san o n ee, e tte i ro k o tu k se lla ja lap sih alv au k sella voi olla m itään y h te y ttä .
Niin asia k uitenkin o n : m itä en em m än k a n sa a ro k o te ta a n , sitä m ukaa ilm enee m y ö s la p sih a lv a u sta .
V oisim m e merkitä joukon arvokkaitten lääkärien lausuntoja tämänkin kohdan todistukseksi. Vaan riittänee joku viittaus.
S a k san sisäm in isterin kirjelm ä s y y s k . 12 p. 1928 v a la ise e asiaa tav alla, joka ei an n a e p äily k selle sijaa. S e kuuluu:
»Piirihallitusten lääketieteenneuvoksille ja piirilääkäreille.
N iinkuin jo k a vuosi, on tän äk in vu o n n a sy y sp u o le lla u se a ssa lääkintöpii- ris s ä ilm e sty n y t la p sih a lv a u sta . T ä m ä to sia sia jo h ta a siihen huom ibon, joka jo u seina v u o sin a ennenkin on te h ty , e ttä tä s s ä on m erkillinen y h te e n sa ttu m a ro k o tu k se n ja k e sk u sh e rm o sto n sa ira u k sie n välillä.
V iim eisten lä ä k e tie te elliste n tu tk im u ste n p e ru ste e lla ollaan h y v in v a r m oja siitä, e ttä näillä tap au k silla on ei a in o a sta a n ajallinen vaan a i n e e 11 i- n e n k i n suhde.»
H ollannissa on aiv o h a lv a u k se n täh d en ro k o tu s to ista ise k si lopetettu, kun selv ille oli tullut, e ttä ro k o tu s v a ik u tti k e sk u sh e rm o sto n h alv au k sia. L apsi- h alv au sk in on k e sk u sh e rm o sto n tau ti.
E m m e k ä sitte le tä tä asian puolta laajem m in, k o sk a olem m e siitä T e r v e y den Y s tä v ä s s ä jo aik aisem m in sivuilla 130— 142 m onipuolisesti k irjo ittan eet.
A jatelkoon tä tä k in jokainen vanhin, jolla on ro k o tta m a tto m ia lapsia, m u tta joita v a a d ita a n ro k o te tta v a k s i joillakin tek o sy illä.
L ap sen ro k o tta m in e n on h irv e ä tä a rp ap eliä. Voi s a ttu a , e tte i sa ira stu heti a iv a n p a h a sti eik ä kuole. M utta m itä s e u ra a p e rä s tä päin, kun ro k k o - m ädän m ukana v e re e n ty ö n n e ty t lu k e m a tto m a t pasillit s a a v a t vallan, sitä ei k u k a a n o saa ed eltäp äin a a v ista a k a a n .
Kun la p sih a lv a u sta m a a ssa m m e oli e n sik e rra n h u o m attav am m in v. 1930 ja sen sy itte n tu tk im u k se t m u o d o stu iv at k o k o n aan ilveilyksi, niin lausui p a ri V iipurin lä ä k ä riä h u o m a tta v a n v iitta u k se n täm än taudin sy istä . He sa n o iv a t m .m .: » E t t ä — — m a a s s a m m e e s i i n t y n e e t l a p s i h a l v a u k s e t p i d ä m m e o i r e e n a l a a j a s t a t a u d i n k y l v ö s t ä y l i k o k o S u o m e n.» Mitä tau d in k y lv ö ä h e ta rk o ittiv a t, sitä e iv ä t sa n o n eet selvästi.
K an salaiset!
M eidän m ielestäm m e on a in o a sta a n ro k o tu s laajin tau d in k y iv äjä.
K a rtta k a a siis ro k o tu sta , sillä s e voi a ih e u tta a m yöskin lap sih alv au sta, joka tuhoo, jos eläm ään jää, eläm än koko ijäksi, tehden ro k o te tu s ta invaliidin.
T e r v e y d e n Y s t ä v i e n l e h t i
N:o 11 Heinäkuu 1932
Tämä vihko toteaa, että ro kotus j a roho- tuspakkolaki perustuu tai
kauskoon ja tietäm ättöm yy
teen, että ro kotus on ison- rokon levitystä ja että rokotus aiheuttaa ja levittää monta vaarallisia tauteja ja kuo
lem ia, että op
pivelvollisuus
laki el hiellä rokottam atto
mia pääsem äs
tä kouluun ja että m aan p e rustuslaki suo
je lee jokaisen rokotuspa- kosta.
Hyvä ihminen!
Lue täm ä en
sin itse j a an
na sitten lä
him m äisellesi luettavaksi!
Näin levität valistusta, jo k a voi pelastaa lapset ja nuo
rison rokotuk
sen aihettam is- ta vaaroista.
Pyhä elämä.
ÄITI! Kuinka tuttu ja lämmintä tuntua herättävä sana. Ja äidin rakkaus on yhtä tuttua kaikille. Ja sehän esiin ty y tavalla, jota vain harva käsittää.
Äidin rakkaus kohdistuu lapseen, erikoisesti juuri omaan synnyttäm ään, omaan vaalim aan lapseen. Siinä rakkaudessa on lämpöä, voim aa ja työhön kannustavaa tarmoa, jota vain harva syrjäinen ym m ärtää.
Sillä lapsessa on sinua itseäsi, äiti. Sinusta s e on kaikki: luusto, lihakset, ihm eelliset elim et ja aistim et, sil
mät, jotka sinua k atselevat. Sen elonvoim a, veri sielui- neen on sinusta alkuisin, juuri sinusta.
Olet antanut itsestäsi hienon ja y levän puvun uudelle hengelle. Olet luonut häneile pyhän ja ihm eellisen asuin
sijan ja käyttövälineen, temppelin asuakseen. Ja lap
sesta sinä niin paljon toivot ja uskot. Ehkäpä toivot, että hänestä k asvaa ja k eh ittyy h y v ä ja jalo ihminen, joka p alvelee lähimm äisiään ja kansaansa jaloin teoin.
U skossa ja toivossa sinä häntä hoidat: peset, ruokit ja vaatetat. Ännat hänelle raitista ilmaa ja valoa.
Kuinka vaikeata ja suurtöistä täm ä onkaan. Monen yönkin rauha ja uni häiriintyy. Mutta siitä et ole pahoil
lasi.
Kun lapsi on sinua ja sinä sitä hoitelet vaivoin, niin siitäkö vai m istä johtunee, että teidän välillänne on siteitä monia, katkeam attom ia, kuten näyttää.
Se on äidin rakkautta.
Ja sinä uskot ajattelemattakin, että vain puhdas veri, että kaikin puolin terve lapsi k eh ittyy ja varttuu. Ja sairauksia sinä pelkäät. Siksipä koetat häntä suojella kuin silm ääsi.
Elinvoim ainen on m yös lapsesi. Sillä niin on luonto järjestänyt, että uusi elämä, lapsi ottaa sinusta kaiken parhaan terveyd en ja voim an. Puhdas on lapsesi veri. S e on luonnon laki.
Mutta tietäm ätöntä on v ielä meidänkin aikamme. Jo noin 50 vuotta on kansam m e lapsia m yrk y tetty rokotuksella. Lasten vereen on pantu va si
kassa kasvatettua mätää, yhdistäen siis ihm isvereen eläim en mätäaineita.
On tartutettu isoarokkoa ja sen mukana monia muitakin tauteja lapsiin. Tämä tapa on johtunut vanhoilta ajoilta, jolloin taikausko ja noituus ohjaili ihmis
eläm ää, ajalta, jolloin ei tunnettu ihmisruumiin ihm eellistä rakennetta eikä sen eläm ää. Silloin käytettiin muitakin niin siivottom ia lääkkeitä ja kum
mallisia parannustapoja, ettei niitä enää kehtaa mainita julki. Ne ovatkin kaikki muut jo aikoja sitten hyljätty inhoten. Mutta rokotus on vielä jäljellä.
Ja vieläkin vakuutetaan, että rokotus muka suojelee isostarokosta.
Kuinka tyhm ä ja m ieletön väite. Mätäkö, jota vereen pannaan, isorok
koko, joka tartutetaan terv eeseen lapseen, olisi terveellistä ja suojelevaa!
Täm ä on ajallem m e sopim atonta tietäm ättöm yyttä tahi häikäilemätöntä petosta tahi taikauskoa, jota tyrkytetään valistuneille ihmisille.
Sanotaan: on pakko rokotuttaa, sillä muka laki määrää. Sanotaan, ettei pääse tai ei oteta kansakouluunkaan rokottam attom ia tai erotetaan, ellei rokoteta.
Täm ä on kauheata pelottelua, törkeätä lain väärää selitystä. Ei oppivel
vollisuuslaki mitään määrää. Ja perustuslaki suojelee jokaista, lastakin.
Ehkä olet äiti, joka olet jo yhden tai parikin lasta m enettänyt rokotuksella joko siten, että on jäänyt sairaaksi ja heikoksi tai on kokonaan kuollut. Et silloin tuntenut asiaa, vaan annoit rokottaa jonkun kehoituksesta. Silloin jo huomasit, ettei sinua kukaan auttanut, ei opettaja, ei rokottaja, ei tarkas
taja, ei piirilääkäri eikä kukaan. Yksin sait kantaa rokotuksen seuraukset, hoitaa kuum eista lastasi, sen m ätäpaiseita ja edelleen hoitaa häntä heikkona ja taudeille alttiina tai sait rokotetun lapsesi hautaan toimittaa. T ästä ja ehkä muutenkin viisastuneena olet koettanut suojella nuorempia lapsiasi aina koulu, ikään asti. Mutta n yt sinua oikein koko virkam iesjoukko uhkaa ja pakottaa rokotuttam aan lapsesi.
Äiti! A jattele! Sinun vallassasi on lapsesi terv ey s. Ei kukaan muu välitä hänestä. Eikä kukaan vastaa sinulle eikä voikaan vastata rokotuksen seurauksista. Kaikki jää sinun suruksesi ja vaivak sesi.
Äiti! Lue tämä vihko! Ajattele tarkoin ja toimi vakaum uksesi mukaan.
Eläm ä on pyhää. Anna om antuntosi ohjata sinua, anna sen määrätä: suo- jeletko lastasi, vai annatko häneen panna rokotuksen mukana vaarallisia tautiaiheita, pasilleja, jotka vo iv a t h än essä'k eh ittää erilaisia tauteja, jotka hänen terv ey ten sä turm elevat ehkä kokonaan tai johtavat heti tai m yöhem min kuolemaan.
Jos kansam m e te r v e y s on m ielestäni kallis, jos tahdot pelastaa lapsia joutum asta rokotuksen uhriksi, niin levitä tietoa. Totuus, oikea tieto roko
tuksesta, on ainoa, mikä pelastaa kansam m e, rokotustaikauskosta.
{Elly L e sc h e n s k y , G reifsw äidissä, P o m - nerissa. S y n ty n y t 17 p. lo ka k. 1914, iaudestaanrokotettu ollessaan 12 vuoden ikäinen 12 p. to u k o k . 1926. S a m a n kuun 22 ip :n ä va ikea v a iv a k ä siv a rre s sa ja [heinäkuussa sam ana vuonna k ä s iv a r s i
n ä y tti tällaiselta v a lo ku v a ssa .
W . H am ilton, B ra n n a n F arm , Isle o f M an, r o k o te ttu 3 ku u k. ikä isen ä , v a lo k u v a o te ttu 15 3I* vu o d en vanhana 1928 to u ko ku u ssa . K ä siv a rsi k e lv o to n r o k o tu k s e n jä lk e e n . T o d en n u t 6 eri lä ä k ä riä ja jä te tty
to iv o tto m a n a h o ita m a tta .
R o k o tu s k e h ittä ä k a u h e ita m ätäh aav o ja.
Kansalaiset! Nämä kuvat ovat vanhem m ista sivistysm aista ia ovat h y viä valaisem aan rokotuksen tuhoja. Meidän m aassa olisi tällaisia kuvia sa a tavana jokaisesta kylästä, jossa rokotusta on toimitettu.
Pääasia on: kun tuom m oisia raukkoja tapaa, ottaa selkoa, millainen oli sairas ennen rokotusta. Silloin kyllä selviää, mitä rokotus levittää.
Kuinka m onissa ihm isissä onkaan m oisia m ätähaavoja. U sein ne vu osi
kausia kiusaavat ihmisparkoja. Toisinaan paranevat, mutta aueten jälleen.
Lääkärit eivät voi niitä parantaa voiteillansa. Lääkkeistä ne vaan pahe
nevat. Onpa moni suomalainenkin lääkäri jo arvellut, että m oiset m ätähaa- vat ovat kupan aiheuttamia. Ja kun monikin sairas on m ielestään vapaa ku
pasta, eikä suvussakaan ole sitä ollut, niin ainoa selity s on siinä, että roko
tuksen mukana on vereen pantu m yöskin kuppatartunta, kuten jo ennemmin on todettu.
Joka tämän lukee, varm aan kauhistuu. Sillä onhan kuppa ihm isten ki
rous. S e turm elee yksilön ja tuhoo koko suvun.
Karttakaa rokotusta, sillä sen mukana leviää tuntem attom ia tauteja, jotka synnyttävät vuosikausia k estäviä mätähaavoja.
R okotustouhu sanom alehtiuutisten ja ajattelun valossa.
Jo pidemmän ajan kuluessa on silloin tällöin ollut maan lehdissä tietoja, että milloin m issäkin on »ilmaantunut» isoarokkoa ja sentähden on ryhdytty kansaa rokottamaan. Mutta sittem m in huomattukin sen olleen vaan v e si
rokkoa. Niinpä oikein virallisessa kertom uksessa m ainitsee lääkintöhallitus, että 1922:
»Antrean piirissä rokotettiin uudestan 240 henkilöä epäillyt isorokkota- pauksen vuoksi. Sittem m in huomattiin tapauksen olevan vesirokkoa.»
Näin häpeäm ättä tunnustetaan erehdys, joka oli aiheena siivottom aan tautien levityk seen .
Ja aivan samanlainen erehdys tehtiin viim e vuonna. Kannaksella tämän vuoksi rokotettiin kansaa rajalla, käyttäen pakkoa m onissa eri muodoissa, kaikkiaan 36,834 henkilöä.
Kun tämä on maamme oloissa erikoisen törkeä asia, niin julkaisemme vastaisen varalle ja ajattelevien ihmisten muistiin koko rötöksen sellaisena kuin se esiin ty y lehtiuutisissa, jotka radiossakin julkaistiin.
Ensin tiedoittivat lehdet, että P ietarissa oli isorokko kauheana levinnyt ja että 80 pros. niistä kuolee.
Eipä tarvittu muuta, kun jo lääkintöhallituksen pääjohtaja selittää, että Suom essa muka on suuri vaara, mutta se voidaan välttää, jos kaikki henkilöt, joita ei ole vielä rokotettu, heti rokotettaisiin.
10 päivää m yöhem m in lehdet tiedoittavat, että rokotus on jo täydessä käynnissä, sillä lääkintöhallitus oli Viipurin maaherralle antanut m ääräyksen
»toim ittaa niin laaja rokotus kuin suinkin on mahdollista».
Paria päivää m yöhem m in ilm oitetaan, että Säiniöllä olisi joku rautatie-1 Iäinen sairastunut isoonrokkoon. Kun m ies oli 7. 3. k äyn yt rajalla, niin oli ilm eistä, että hän oli saanut tartunnan.
Ja taas ilm oitetaan, että rokotus oli pantu toim een työstä erottam isen uhalla rautatieläisten keskuudessa.
23. 3. ilm oitaa U.S., että Säiniöllä sairastunut m ies olikin sairastanut vaan vesirokkoa. Tämän totesi Viipurin piirilääkäri ja kaksi sairaalan lääkäriä Viipurissa.
Täm än johdosta lausuu sam assa lehdessä joku lääkintöneuvos, »ettei lää
kintöhallitus voi kuitenkaan kiinnittää tähän ilm oitukseen mitään huomiota, koska sen tekijät eivät ole perustelleet sitä niin, että lääkintöhallitus voisi muuttaa käsitystään asiassa.»
Täm ä on häm m ästyttävää virkavaltaa jo om ia työtovereitakin kohtaan, sillä tottahan kolm e lääkäriä, jotka virkavalan ovat tehneet ja itse sairaan tutkineet, tietävät asian varmem min kuin joku lääkintöneuvos H elsingissä, m issä ei sairasta oltu nähtykään.
3. 4. ilm oittaa jälleen U.S., että pakollinen rokotus on alkanut. Määrättiin rokotettavaksi kaikki, joita ei ole viiteen vuoteen rokotettu (!).
Vaikka siis oli todettu, että huhuttu isorokko olikin vesirokkoa, niin lää
kintöhallitus toimittaa vaan pakkorokotusta.
Ja mikä kumm allisinta! S e määrää, että 5 vuotta on muka rokotuksen tuottama suoja-alka. Lääkintöhallitus on siis aivan tietäm ätön siitä, ettei rokotus suojele ollenkaan.
Viikon kuluttua siitä, kun Terijoen Yhteiskoululaiset oii rokotettu, ilm oi
tetaan U .Srssa 10. 4., että yk si oppilas oli sairastunut isoonrokkoon.
Me sanom m e vaan, että kaikki rokotuksen synnyttäm ät taudit ovat isoa- rokkoa. S e on luonnollista, mutta vaan toisissa se heti saa huomattavamman vallan, toisissa myöhemm in, usein m yös jonakin muuna tautina.
12. 4. U.S. kertoo Venäjän lähetystön ilm oittaneen, ettei P ietarissa ole ollutkaan sellaista isorokkosairautta kuin Suom essa on kerrottu, vaan että vuoden ensi kuukausina oli sattunut 4 isorokkotapausta, mutta ei m aalis—
huhtikuun aikana ainoatakaan.
14. 4. ilm oittaa U.S. edelleen, että isorokkovaaraa ei Kannaksella enää ole.
»Terijoella sattuneet rokkosairaudet, joita ensin luultiin isoksirokoksi, ovat osoittautuneet vesirokoksi.»
Lopuksi Kannaksen Lehti k y s y y : »Kuka lien ee sopan keittäjä, se askar- roittaa monen aivoja? S e lv y y s ja pikainen korjaus olisi od otettavissa, jotta kesävieraat saisivat todellisen kuvauksen tautitapauksista.»
Me vastaam m e heti, että tämän siivottom an sopan keitti maan lääkintö
hallitus.
Pääjohtaja R yöm ä vastasi Kannaksen Lehdelle, »että mitään isonrokon vaaraa ei Kannaksella ole enää sen johdosta, että yleinen suojelurokotus on toimitettu.» Ja joku tri Leppä ilmoittaa U.Srile, »että Kannas on yleisen rokotuksen jälkeen turvallisem pi kuin muu Suomi, m issä rokotusta ei ole toimitettu».
T ä lla ista leu h k im ista oli lääk in tö h allitu k sen hom m a viim e vuonna.
Tulokset:
Oikeata isoarokkoa saatiin esiintym ään m uutamissa paikoissa, kuten aina on ollut luonnollinen rokotuksen tulos. R okotuksella näet juuri levitetään isoarokkoa, joka toisilla muodostuu hyvinkin pahaksi isoksirokoksi tai ilm enee rokotuksen mukana levinneet muut taudit, kuten v esi-, tuli- ja tuhkarokkoa, kurkkumätää ja »ankiinaa», aivotulehduksia ja lapsihalvauksia. Näitä kaikkia ja muitakin rokotuksen seurauksia oli vuoden lopulla hyvinkin huom atta
vasti.
Ja kansalle syötettiin palturia. Kun ilm oitettiin esim . joku isorokkotapaus, niin se muka taas todisti rokotuksen tärkeyden, vaikka s e juuri oli rokotuk
sella saatu aikaan. Ja taas kerrottiin, että sairaan ym päristö rokotettiin.
Taudin le v ity s on siis nykyisten lääkärien m ielestä kaikkein tehokkain keino isonrokon leviäm isen estäm iseksi.
Tänä vuonna on lasten ajojahti ollut taas täyd essä käynnissä. Rokotuk
sesta säästyn eet kansakouiulapset aiotaan n yt kaikki rokottaa ja siihen k ä y tetään kaikenlaisia keinoja. Varsinkin sanom alehtiä, jotka nöyrästi julkaise
vat rokotuksen puolesta vaikka kuinka perättöm iä kirjoituksia.
Ei lääkintöhallitus eivätkä piirilääkärit ole sanallakaan selittäneet syitä, miksi rokotetaan. Ei mitään. Rokotetan vaan ja vaaditaan, että kaikki pitää rokottaa.
Viime ja tä m ä vuosi s a a d a a n m e rk itä m aam m e k u lttu u rih isto ria a n aiv a n erikoisena ro k o tu sa ik a k a u te n a, kun ru v e ta a n joskus tu tk im aan ro k o tu k se n kauheita seu rau k sia.
Seuraus istuntarokosta, kuollut. Tie
don antanut geol.prof. Tubingen, rokotuksen suosija.
R o k o tu s k u o le m a n syynä.
K ansalaiset! Nämä o v a t kuvia rokotuksen uhreista, jotka eiv ä t ole edes lyhyem pää aikaa sietäneet rokkom yrkkyä, vaan ovat kuolleet. Ei kait sovi kenenkään lääkäreihinkään uskovien ja rokotusta ja »tiedettä» kunnioitta*
vien ihmisten kieltää näitten kuvien herättäm ää kammoa rokotusta kohtaan.
R okotus on todellakin niin vaarallinen koe, ettei kenenkään järki-ihmisen luulisi itse antautuvan sen uhriksi. Eikä kukaan lastaan ja sukuaan rakasta
va v o i antaa rokotuttaa lastansa.
Surullista tosin on, että sellaisiakin vanhem pia on, jotka eivät välitä elää
kö lapsi, vai kuoleeko se. Niinpä eräskin isä sanoi tämän lehden toim itta
jalle kerran, kun lapsi rokotuksesta niin sairastui, että odotettiin kuolemaa:
»Vanhin poika kuoli rokotuksen jälkeen ja kait tämäkin kuolee. Mutta enhän minä tätä tapa. Piirilääkärin m ääräyksestä tämä rokotettiin. Kuolkoon!»
Jos vanhin asiaa tuntematta antaa lapsensa rokottaa, niin s y y on silloin niiden, jotka o v a t rokotukseen houkutelleet tai pakottaneet. Mutta jos van
hin tietää asian, jos hän jo on nähnyt rokotuksen tuhoja ia lukenut ja kuullut niistä, niin seuraukset o v a t hänen sy y n sä . Hän itse, eikä kukaan muu, on syyllinen.
»R okotus on ta p p a n u t ihm isiä en em m än kuin iso ro k k o . — T u le v a lää- k ä rip o lv i n a u ra a n iitä suojelum enetelm ää, jo ita ro k o tu sk in on», lausuu te r v e y sm in iste ri B e c k e rtt M elbourne A rg u s-le h d e ssä 13. 11. 1930.
Jo s ta h d o t sy v e m m in p e re h ty ä ro k o tu sa sia a n , niin tilaa T e rv e y d e n Y s
tä v iltä , o so ite P aim io , k irja R o k o tu sp a k k o p o iste tta v a . H inta 10:— m k. on lä h e te ttä v ä tilau k sen m u k an a.
A n n a Liisa P ricken , S o e stiss a , W e s ti ulissa, s y n t y n y t 1924. R o k o te ttu 1925. K o rkea Huume.
K uoli k e sä k . 12 p :n ä 1925. H oitava lä ä kä ri lau
su n u t: »V oisinpa todella tulla ro k o tu k se n v a s
tustajaksi.»
R okotusaineessa leviää tuberkuloositartunta.
Suomen lääkärien viim eiset tutkim ukset.
Viime tam m ik u u ssa tie siv ä t H elsingin leh d et k e rto a , e ttä kaik k i n u o re t ylioppilaat ta rk a s te ta a n , jo tta saata isiin to d etu k si onko h e issä tu b e rk e lita r- tuntaa. T ä m ä k o e on te h ty n.s. »tuberkuliinilla», jo ta p an n aan ko eih m isen vereen,. T u tk ijan a m ainittiin joku n aislä ä k ä ri tri G ö ta T in g v ald .
M yöhem m in on tied o itettu , e ttä k e v ä ä n k u lu e ssa on ta rk a s te ttu y h te e n sä 1,007 y lio p p ilasta ja 141 teknillisen k o rk e a k o u lu n ensi v u o d en oppilasta.
E dellisissä oli tu b e rk u lo o sita rtu n n a n sa a n e ita 96,7 p ro s e n ttia ja jälk im m äi
sissä 94,5 p ro se n ttia .
T äm ä on h ä m m ä s ty ttä v ä ä : L Ä H E S KAIKKI Y L IO P P IL A A T T U B E R K E L I- TARTUNNAN U H R EJA . V ain pieni p ro se n tti, noin 4 s a d a s ta on te rv e itä .
M utta kunnon tu tk ijo ita ei tä m ä h ä m m ä sty tä . P ä in v a sto in a iv a n m itä ä n ih m ettely ä k e rto o e r ä s lehti:
»T uberkuliinikoe osoitti, e ttä y lio p p ila ista lä h e s kaikki, n im ittäin 96,7 pros., oli tu b e rk u lo o sita rtu n n a n sa a n e ita . T ek n iik an y lio p p ilaid en v a s ta a v a p ro senttiluku oli 94,5.
Y lioppilaista oli 15:llä liikehtivä, h oidon ta rp e e s s a o le v a k eu h k o tau ti.
H eistä oli v a in 3 ta u d ista a n tieto in en . L isä k si to d e ttiin 20:11a in aktiivinen, siis p y sä h d y k sissä o lev a k eu h k o tau ti. N iistä, joiden k e u h k o ta u ti p a ra ik a a oli ak tiivinen, lähti osa p aran to lo ih in , o sa kotiinsa, ja m u u tam at, joiden tau ti oli lievä tai jo tk a jo aikaisem m in o liv at p a ra n to la h o ito a sa a n e e t, jä iv ä t ja tk a m aan opintojaan.
T ek n iik an y lio p p ilaista oli 2:11a k ä y n n is s ä o le v a k eu h k o tau ti. K u m p ik aan ei ta u d ista a n m itään a a v ista n u t. L isä k si oli 4 :llä p y sä h d y k sissä o le v a k eu h k o tauti.
K u ten tu lo k s e t o so ittiv a t, oli a ja tu s tu b erk u lo o sih u o lto to im in n an u lo ttam i
se sta ylioppilaisiinkin e rittä in onnellinen a ja tu s. M onta k e u h k o ta u tita p a u sta , jo ista a sian o m aiset e iv ä t m itä ä n tien n eet, sa a tiin tä te n selville, ja s a ira a t jo u tu iv at tä te n aikaisem m in hoitoon.»
M eidän m ielestäm m e täm ä tu tk im u s to te a a , k u in k a y le is tä on tu b erk u lo o si o p isk elev assa n u o riso ssa. E rik o ise n te h o k a s ta on tä y ty n y t olla sen le v ity s.
E nnem m in olem m e m o n in k e rro in jo to d ista n e e t e te v ie n u lk o m a a la iste n lääk ärien tu tk im u sten p e ru ste e lla , e ttä ro k o tu k se n m u k an a le v ite tä ä n m.m.
tuberkelibasillia. J a kun ro k o tu sta on a n k a ra s ti v a a d ittu oppikouluihin p y r- k ijö itten k o u lu u n p ääsy eh to n a, niin n y t se lv ä sti h u o m a ta a n tu lo k set. Y htä h a rv in a ista kuin on ollut te rv e e n eli ro k o tta m a tto m a n p ä ä s y oppikouluihin, y h tä h a rv in a is ta on m y ö sk in täy d ellin en te r v e y s y lioppilaissa.
K a u h istu sta h e rä ttä ä lisäksi se, e ttä lä äk in tö h allitu s on v iim e ja tä m ä n vuoden aik an a m onin keinoin ja pelotuksin, k ä y ttä e n ap u n aan eri v ira sto ja ' ja virkam iehiä, r y h ty n y t erik o isella v im m alla ro k o tu tta m a a n kan sak o u lu lap - sia. Näin k o e tta a lääk in tö h allitu s sa a d a tu b e rk u lo o sin le v iä m ä ä n y h ä laajem malle. Jonkun vu o d en p ä ä s tä , k u n ta a s u lo te ta a n ta r k a s tu s k an sak o u lu - lapsiinkin, v o id a a n k a it to d e ta , e ttä lä h e s jo k a ise ssa on tu b erk u lo o sia.
R okotusaineen valmistus.
Mitä s e on?
O lem m e jo m onasti esittäneet lukijoillemme lääkärien ja monien muitten asiaa tutkineitten lausuntoja rokotuksen tarpeettom uudesta ja vaaroista sekä itse rokkoaineestakin. Tällä kertaa selostam m e vielä kuvien valaisem ana, mitä iletystä on se aine, jota aikamme »tiedemiehet» nim ittävät »rokko- seerum iksi», koska kansa y leen sä — kouluoppineetkin siihen luettuna — ei tiedä, mitä se rokkoseerum i on, miten sitä valm istetaan ja mitä se vaikuttaa, sillä lääkärikunta ja maan sanom alehdistö on kaiken tämän visusti salannut kansalta.
Rokotuskauden alkuaikoina oli sellainen tapa, että ensin rokotettiin muu
tamia mahdollisimman terveitä lapsia, joita sitten kuljetettiin paikasta toi
seen ja heistä otettiin m ätää toisiin lapsiin. T ällaista lasta kansa nimitti
»m ätäpytyksi» ja rokotustoim itusta sanottiin vieraalla nimellä »vaksinee- raukseksi», jota alkuvuosina kauan aikaa toim ittivat kanttorit, suntiot ja jotkut kätilöt tai muut yhtä pätevät virkailijat. Kun äidit olivat vastahakoisia kuljettamaan lastansa rokotustilaisuuksissa, niin uskoteltiin, että lapsi tulee sitä terveem m äksi, mitä enemmän siitä märkää otetaan. Mikä siivoton valhe!
T ällaista oli »tieteellinen terveydenhoito» ennen.
Todettiin sitten, että täten levitettiin ilkeitä tauteja, ihotauteja, kuppaa y.m . lapsista toisiin. Täm ä huomattiin varsinkin Englannissa. Ruvettiin senvuoksi valm istam aan rokkoainetta vasikkain m ahoissa.
Ennen tuotiin tuota salaperäistä taika-ainetta ulkomailta meidän maa
hamme, mutta nykyään valm istetaan tätä sy v ä sti »tieteellistä» mätää H el
singissä, maan om assa »seerum laitoksessa», jossa vuosittain käytetään tähän tarkoitukseen noin 50 vasikkaa, jotka, sen jälkeen kun niistä ensin on rokko- ainetta valm istettu, m yydään teuraseläim iksi.
Miten valm istetaan rokotusainetta?
Kun tavallisilla ihmisillä, ei ainakaan rokotuksen vastustajilla, ole tilai
suutta päästä itse katsom aan tätä tieteellistä toim itusta ja kuvailem aan sitä lukijoille, niin lainaamme tähän erään Lontoon lääkärin kuvauksen ja lausun
non, jonka hän on antanut virallisessa kertom uksessaan terveydenhoito- lautakunnalle. Hän kirjoittaa m.m. näin:
»Vasikka sidotaan pöytään niin lujasti kiinni, ettei s e voi itseään liikuttaa.
Sitten ajellaan sen vatsanahasta karvat pois. Täm än jälkeen tehdään vatsa-
M i s s ä o v a t n y t » i s ä n m a a l l i s e t » , m i s s ä k a n s a n t o d e l l i s e t y s t ä v ä t , j o t k a r y h t y i s i v ä t h i l l i t s e m ä ä n t u o t a k a u h e a t a r o k o t u s i n t o a ?
L ä ä k i n t ö h a l l i t u s a i k o o n y t l o p u l l i s e s t i t u h o t a r o k o t u k s e n t u t k i j a i n j a h e r ä n n e i d e n l a s t e n v a n h e m p i e n l e v i t t ä m ä n t i e d o n j a v a li s t u k s e n , , p a k o t t a e n a j a t t e - l e v a t k i n i h m i s e t h y v ä k s y m ä ä n t a i k a u s k o n .
nahkaan 60:stä 120:een — vasikan koon mukaan — pientä leikkausta, joihin hierotaan rokotusainetta, jona käytetään joko lapsen käsivarresta otettua rokotuksen aiheuttamaa mätää, tahi i s o o n r o k k o o n s a i r a s t u n e e s t a i h m i s e s t ä tahi jo ennemmin vasikan m ahassa kehitettyä märkää.
Kun tämä on mahdollisimman hyvin hierottu leikattuihin haavoihin, p ääste
tään vasikka pöydästä ja sidotaan navettaan niin lujasti, ettei 8 päivään voi itseään nuoleskella.
Tämän ajan kuluttua sidotaan vasikka uudestaan pöytään tahi pidellään muuten kiinni märän ottoa varten.
Mies istuu vasikan viereen, avaa ruum iiseen kohonneet märkäpäät. S aa
dakseen mädän ulos, tä y ty y usein märkäpäät pusertaa erikoisilla rautapih- deiilä tahi leikataan märkäpäitten huiput pois, että märkä saadaan pois kovista pesäkkeistään. Täm ä saastaisuus sitten sekotetaan glyseriinillä ja käytetään.
Ja tätä he nim ittävät tieteeksi.
Mikä enin kummastuttaa minua, kun ajatteien tätä oikeudenvastaista ja epätieteellistä toimitusta, on se, että i h m i s i l l e u s k o t e l l a a n , e t t ä v a s i k a s t a n ä i n s a a t u r o k o t u s a i n e o n p u h d a s t a i a t ä y d e l l i s e s t i v a a r a t o n t a j a e t t ä h e u s k o v a t s e n .»
Sanotun perusteella ym m ärtää n yt jokainen, ettei rokotusaine voi olla
» p u h d a s t a , v a a r a t o n t a j a m a l l i k e l p o i s t a » , jomm oisia sanoja lääkärit ja lääkintöhallitus yleen sä k äyttävät silloin kun he tahtovat su osi
tella rokotusta yksinkertaisille ja ajattelem attom ille ihm isille. Sehän on tiet
tävää mätää, joka on alkuisin i s o a r o k k o a s a i r a s t a n e e s t a i h m i s e s t ä tahi m oneen kertaan vasikan m ahassa k asvatetusta m ädästä, joka siis pääaineena sisältää i s o r o k k o p a s i l l i a . S e on ilettävää ja epäil
tävää mätää, jota jo alkeellisimmankin vaiston ohjaamana jokainen pelkää ja tahtoo karttaa.
Ei kukaan v o i sanoa, mitä kaikkia tauti-itiöitä sisältää moinen, monia satoja kertoja erilaisten vasikkain m ahoissa ja ihm isissä viljelty rokkomätä.
Monet tutkijat ovat todenneet, että rokkoseerum i isorokkopasillien lisäksi sisältää lukemattoman määrän eläm älle vaarallisia tautibakteereja, jotka ovat alkuisin eläin- ja ihmismaailmasta. R uotsissa pantiin v. 1929 valtion mää
räyksestä toim een tutkimus rokotusaineen sisällöstä ja tulos oli, että kuutio- senttim etri rokotusainetta sisältää yli 180,1)00 elävää pasillia, joista osa hyvinkin vaarallisia. Ei näin ollen ole liikaa sanottu, kun väitetään, että
Rokotusaine on kaikkein tehokkain tautien lähde.
Erikoinen huomio kaikissa siv isty sm a issa ja meilläkin on kiintynyt tuber
kuloosiin, varsinkin juuri keuhkotuberkuloosiin, jota vastaan meidänkin m aassam m e on noustu äärim m äiseen herm ostuneeseen touhuun, uhraten sekä valtion että kuntain varoja vuosittain satoja miljoonia markkoja, m ainitse
mattakaan kym m enien tuhansien sairaitten ja heidän om aistensa kuluja.
Monet e tev ä t tutkijat ovat todenneet, että rokkoseerum i sisältää tuber- kelipasilleja ja väittävät, että juuri rokotus levittää tätä kam m ottavaa tautia.
T ällaisen väitteen on lausunut m.m. saksalainen te rv ey sn eu v o s tri Bilfinger.
Ja tarvinneeko tässä enää erikoisia oppineitten tutkijain todistuksia.
Onhan itse tämä tauti todistajana. Sehän on nykyään hirvittävän yleistä, se on yhtä y leistä kuin rokotuskin. Taudilla, joka viim e vuosikym m eninä on levin n yt kaikkialle, tä y ty y todella olla yhtä yleinen s y y . Eikä s e voi olla mikään muu kuin rokotus. Ja onhan meillä muitakin yhtä huom attavia tauti- ryhmiä.
Kurkkumätä, joka on huomattu aiheutuneen rokotuksesta, v e si- ja tuhka
rokko ovat niin isonrokon tapaisia, etteivät nykyajan lääkärit v o i niitä erot
taa isostarokosta, kuten avoim esti tunnustetaan lääkintöhallituksen vu osi
kertom uksissa. Ja mitä on nykyajan huom attavin tauti »anginam yrkytys», johon kuolee paljon siihen sairastuneita.
U seissa m aissa on aivotulehdusta huomattu heti rokotuksen jälkeen niin paljon, että yksistään jo senkin perusteella on vaadittu rokotuksen poista
m ista. Hollannissa on tämän vuoksi pakollinen rokotus lakkautettu.
Em me tässä luettele enem pää rokotuksen aiheuttamia tuhoja. Huomau
tam m e vaan vielä, että kun rokkoaineessa on tavattu kaikenlaisia tautien itiöitä, niin onhan itsestään selvää, että s e todellakin on yk si kaikkien tehok
kain tautien lähde.
Jos meidän m aassam m e todella tahdottaisiin asiallisesti pelastaa kansaa tuberkuloosista ja muista vaarallisista taudeista, niin rokotus pitäisi poistaa, koska s e tosiaankin on tautien lähteenä. Rokotus olisi ei ainoastaan pois
tettava, vaan vieläpä olisi rokotus ankarasti kiellettävä, jos sitä lääkärit tahtoisivat toimittaa.
Mutta aikam m e siv isty n e et ovat vielä rokotustaikauskon pimittämiä.
Lääkärikunta kannattaa omien etujensa tähden rokotusta ja heihin luotetaan sokeasti. A siallisesti ei yritetäkään rokotusta puolustaa. Se riittää, kun rokotuksen tutkijat ja vastustajat selitetään sanom iston avulla pähkähulluiksi
»luonnonparantajiksi», joiden väitteitä ei muka kannata asiallisesti arvostella.
Asia koetetaan saada törkein valhein ja vääristelyin naurettavaksi. Näin yritetään ylläpitää rokotustaikauskoa, että lääkärien arvovalta ja tulot vaan säilyisivät. Sillä nykyajan siv isty n ee t tahtovat viim eiseen asti luottaa lää-
R o k o tu k se t ed elleen vähentyn. v:na 1928 ja 29.
L ääk in tö h allitu k sen viim eksi ilm esty n een tilasto n m u k aan o v a t ro k o tu k se t jälleen v ä h e n ty n e e t v u o sin a 1928 ja 1929.
Vielä vu o n n a 1927 ro k o te ttiin k o k o m a a ssa y h te e n sä 48,146, m u tta vu o n n a 1929 ro k o tettiin koko m a a ssa y h te e n s ä 39,353. V äh en n y s siis 8,793.
V äh en n y stä h u o m ataan k a ik issa m u issa lää n e issä p a itsi U u d en m aan lä ä nissä, jo ssa ro k o tu k se t o v a t n o u sse e t 133:11a. T u ru n ja P o rin lä ä n issä on ro k o tu k se t jälleen h u ik easti v ä h e n ty n e e t p arin v u o d en a ik a n a ollen 1929 k o k o n a ista 2,035 alem pi ku in k a h ta v u o tta aikaisem m in. K oko lä ä n issä ro k o te ttiin vain 2,747. T äm ä on alhaisin ro k o tu s. M utta h u o m attak o o n , e tte i tä m ä lääni ole siitä su in k aan k ä rsin y t, vaan. p ä in v a sto in h y ö ty n y t. T äm än v o isi m onella ta v a lla to d ista a , jo s m eillä teh täisiin asiallista tila sto a eri ta u tie n ilm enem i
se stä e r i paikkakunnilla.
Mitä reseptihom m a m aksaa?
V uonna 1929 k ir jo ittiv a t .maan l ä ä k ä r it a p t e e k k e ih in y h t e e n s ä 3,930,885 re s e p tiä . J os otaks um m e k e s k im ä ä r ä k s i reseptillä ostetun lä ä k k e e n .maksaneen 20:— mk. ja lä ä k ä rie n ottaneen k e s k i m ä ä r in jo k aisesta re s e p tis tä 20:— mk., niin tuli v u o tu in e n Iääiketouhu m a k s a m a a n sa ira ste le v a lle k a n s a p a r a lle y h te e n s ä 157,235,400:—< ,mk. Ei
pä tä tä su m m aa ole helppo k ä s itt ä ä k ä ä n . Niin su u r i s e on.
Sanomm e v aan , e t t ä olisipa moisella ra h a lla voitu s a a d a aika m ä ä r ä t kunnollista ruokaa, v a a tte ita ja v a ik k a mitä noille sairaille. J a niistä olisi todella ollut h y ö ty ä jokaiselle.
J a toisekseen. Kun innokkaan rokotuksen lisä ksi k ä y t e t ä ä n noinkin pa ljon l ä ä k keitä, niin eipä ole ihme. että s a ir a u k s i a o n paljon.
TERVEYDEN YSTÄVIIN on tä m ä n v u o d e n ensipuoliskolla liitty n y t 150 u u tt a jä
sentä m a a n eri seuduilta. — Vuosikokous j a vuosijuhla on ensi elok. 14 p:nä, jolloin a lk aa T e r v e y s v iik o n vietto P aim ion h o n n o n p a r a n t o la s s a . Kutsu s e u r a a eri liitteenä jäsenille tä m ä n vihon m u k an a.
käreihinsä, vaikka he eivät ymmärräkään heidän salaisia homm iansa, jotka piiloutuvat seerum ien, lääkkeiden ja latinalaisten nimien suojaan.
Me olem m e etsin eet totuutta ja esitäm m e sen toistenkin tietoon tässäkin kirjoituksessa. Rokotusaine on kauheata iletystä. S e pilaa puhtaan veren.
Se tuottaa monia tauteja, y le istä heikkoutta ja kuolemaa.
Jos tahdot turmella itsesi ja lapsesi, niin anna rokottaa.
Mutta jos lapsesi ja heidän tulevaisuutensa on sinulle kallis, niin karta rokotusta.
Ja jos kansam m e h yvä te r v e y s ja tulevaisuus on sinulle tärkeä, niin ryhdy auttamaan tätä työtä, jonka tarkoitus on pelastaa kansam m e rokotustaika- uskon kahleista.
A rth u r W ilso n , 14 vu o d en ik ä i
nen, C a stlefo rd , Y o rk s , ku o li r o k o tu k s e n jä lk e is e e n encephalis- tautiin eli a iv o tu le h d u k se e n m a r
ra sk u u ssa 1928.
A rth u r A rn o ld , M a yville, V illiers R oad, K ingston (on T h a m e s), 14 vu o d en ikäinen, r o k o te ttu tou- k o k . 29 p :n ä 1928, ku o llu t uni
ta u tiin k e sä k . 15 p :n ä 1928. T ie d o t v ira llise sta k u o lin
to d istu k se sta .
R okotus levittää aivotulehdusta ja unitauteja.
Hollannissa on tämä todettu niin pätevästi, että pakollinen rokotus on lopetettu.
Kansalaiset! T ässä pari kuvaa selittäm ässä, että rokotus turm elee k e s
kusherm ostoa kuum eella tai halvauksella. Näihin tauteihin usein kuolee.
Mutta hyvin usein uhri jää eläm ään vajakykyisenä henkisesti ja usein inva- liidina ruumiiltaan. O lette nähneet näitten tautien uhreja paljonkin kodeissa tai kunnalliskodeissa.
T ällaiset tuhotut ihmisrauniot ovat kotien köyhdyttäjiä ja kotionnen tur- melijoita.
Mutta ei m istään, kauheim m istakaan rokotuksen tuhoista, kukaan vastaa, vaan kaikki jää vanhem pien ja kuntien rasitukseksi.
Jos siis tahdot panna lapsesi vaaraan, jos tahdot saada koko elinikäisen sairaan kotiisi, niin anna lapsesi rokottaa.
Mutta jos tahdot lapsesi suojella esim . unitaudilta tai aivotulehdukselta, niin älä häntä rokotuta.
Rokotuspakkolaki, joka velvoittaa terveyd en turm elemiseen ja kuole
maan, ei ole noudatettava laki. Ei mikään laki ole sitova, jos s e toukkaa ruumista ja om aatuntoa.
Huonot lait turm elevat kansaa.
T u n n e ttu a on, kuinka alhaisella ja v ä ä rällä k eh ity staso lla olevat lait sek ä niiden peruste ella h a r jo ite tt u p a k k o - ja v i r k a v alta p im it tä v ä t ja v a h in g o itta v a t k a n san k ä s i ty s k y k y ä ja k u in k a n e h id a s tu t
ta v a t ja usein pitkiksi ajoiksi k o k o n a a n - kin e s t ä v ä t todellista e d is ty s tä . T ä t ä on vaikuttanut meillä myös, ro kotu sp ak k o laki.
On v allan surullista huom ata, m itä k ä sitteiden h ä m m e n n y s t ä se on jo tu o t ta nut. K ansa on k y l l ä ro k o tu s ta m eillä
kin v a s tu s ta n u t aluksi. Vielä n y tk in m e l kein jokainen nuorikko ja is ä taipuu t ä hän vastahakoise sti, sillä onhan se ilman m itä ä n ajattelu ak in lu onnotonta ja r a a kaa. Sillä jokainen l a s ta a n r a k a s ta v a ih minen halu aa s ä i ly t tä ä h ä n e n niiltä k i
vuilta j a k ä rs im y k s iltä , jo ita rokotus tun
netusti s y n n y t tä ä . M u tta laki ja sen s o k a is e m a t v a n h e m m a t ihmiset, n aapurit, v irkailijat j a m o n e t m u u t o v a t usein heil
le peloittavana pain ajais ena. T ä y t y y siis m u k a a ja te lla : K o sk a laki m ä ä r ä ä , kun ennenkin on rokotettu, k o s k a lä ä k ä r i t ja ro k o t ta j a t sitä k a n n a tt a v a t , k o s k a se tarvitsee olla p ap in k irjassa, kun k o u lu s sakin s itä vaad itaan , niin tä s s ä k in on jo muka pe ru s te ita ta r p e e k s i a j a t e l e v a l l e ihmiselle. Niin, niin. O nhan la k i selvä.
J a t o t ta h a n sen p e ru s te e t on tutkittu. Ei sitä s u o tta ole annettu. Niin — ro k o t e t
ta v a se lapsi on.
J a terve lapsi r o k o te ta a n : s a a m ä r k ä - päitä, kuum etta , tu o t ta a äidille t y ö t ä ja huolta ja v ähittäin m u k a p a r a n e e . — H y vin meni kaikki. Ei n ä h d ä m itä ä n , eikä aja tella m itään.
T erv e lapsi r o k o t e ta a n : s a a a n k a r a n kuumeen, m ä r k ä p ä it ä tulee ko k o ruumis täyteen, h o ito a y ö tä j a p äiv ää , kuluja
lä ä k ä rille j a lääkkeisiin, p a r a n e e jonkun a jan kulu ttu a, jäljelle j ä ä s y y h y ä ja r o h tum aa. — Onnesti s e n t ä ä n hyvin, kun niinkin parani. Ei n ä h d ä , e ik ä ajatella.
T e rv e lapsi r o k o t e ta a n : s a a k u u k a u den, p a r i tahi puoli v u o tta k e s t ä v ä n t a u din, tahi kituu koko ikänsä, tahi kuolee.
Huolta, k u l u j a ' j a su rua. — S e oli sa llit
tu. N iin H e r r a k o r j a s i omansa.
R okotu s on tav allisesti ensim m äin en tauti te r v e is s ä lapsissa. Tule e m y ö h e m min v e s i - j a tu h k a r o k k o , h in k u a t a h i k u r k k u m ä tä ä . M o n ik aan ei n ä e e n ä ä te r v e tt ä p ä iv ä ä , jos eloon jää.
Niin, niin. O n niin tautinen aika, v a li
tetaan.
V aikka siis ro k o tu k sella on usein mitä tuhoisim m at s e u r a u k s e t, e ik ä siitä m i
t ä ä n h y ö t y ä nä h d ä , niin ei y le e n s ä h u o m a t a m itä ä n , e ik ä a sio ita ajatella, vaikka ne k uinka selviä olisivat. Ei edes a a v is te ta onnettomuuksien s a r ja n a lk u s y y tä . Niin on hu o m io - j a a ja t u s k y k y pim itty- nyt. Ei e d e s k y e t ä te k e m ä ä n sellaisia atkee 11 isiimp ia k a a n jo h to p ä ä tö k s iä , kuiin e t t ä p uhdas veri on p a re m p i kuin m y r k y te t ty , e ttä p a r e m p i olisi p itä ä la p s i k o k o n a a n t e r v e e n ä ’kuin is tu tta a siihen t a u tia, e ttä kaikilla lasten taudeilla t ä y t y y olla joku a lk u s y y n s ä , e tt ä t e r v e y s on lu onnolli sem paa k u in s a i r a u s tahi muita y h t ä selviä totuuksia.
T ä l l a is t a p im ity s tä j a j ä r je n t y l s i s ty m istä sek ä p in ta p u o lisu u tta t ä s s ä as ia s s a on k a s v a t t a n u t ro k o tu sp ak k o lalu l a a jo is s a piire issä ja e rila is is s a k a n s a n k e r ro ksissa.
P itä is i m o k o m a laki ensi tila s sa h a u d a ta niin syvälle, ett ei s e n tu rvin e n ä ä milloinkaan voitaisi k a n s a a turmella.
Paimion Luonnonparantoia on aina avoinna sairaitten parantam ista ja luontaishoidon oppimista varten. Paikkoja aina vapaina. P eite, lakanat, tyynynpäälliset ja pyyheliinat on mukaan varattava.
K irjeitä ja ajatuksia
T ä m ä n lehden to im itta ja on jo to ista v u o tt a ollut v a ik e a s s a a s e m a s s a , kun v ir kailijain a h d is ta m a t la s te n v a n h e m m a t o v a t k y s e lle e t ro k o t u k s e n jo h d o s ta ja p y y t ä n e e t neu v o ja, miten m enetellä. O le n m u u ta m ie n s y y t e t y j e n puolesta kir jo ittan u t v a stin e ita eri virastoihin. P a r i v alitu s ta on k irjo itettu sisäministerillekin. .Mutta kun k a ik k i on tu r h a a n m ennyt, niin e ip ä tiedä enää, mitä teh d ä.
Kaikkein su rullisinta j a m a s e n ta v i n ta on m ieles tän i ollut se, e t t ä niin moni on tai
punut a h d is ta ja in k ä s i s s ä j a a n ta n u t la p s e n s a ro k o tta a , k a tu e n k y llä sitten ta as p e r ä s t ä päin, k u n la ps i on s a ir a s tu n u t j a k o k o eläm ä on m uuttu nut, k u te n aina ro k o tu s m u u t ta a lapsen te r v e y d e n niin, ettei sen jä lk e e n ta vallisesti te r v e ttä p ä iv ä ä näe.
Kun minä en joudu y k s i ty is e e n kir je e n v a ih to o n , niin on tä s s ä le h d e s s ä asiaa u u d e s ta a n se lo s te ttu e r i puolilta.
Ei m ielestäni sovi s a n o a tä m ä n lu e ttu a a n : »Minä k u r j a en tuntenut asiaa ja an
no in tu r m e lla lapseni!»
Jo k u kirje ja v a s ta u s siihen voi olla o hjeena monille muillekin.
M uuan r o u v a k ir jo i tta a m.m.: »Olin oikeudessa v a s t a a m a s s a lasten rokotuksen la im inly önnistä . M e itä oli 9 s y y t e t t y ä . Toisilla oli lä ä k ä r in todistus, to iset esiintyi
v ä t tie tä m ä ttö m in ä , m u tta minä tahdoin kulkea ti e to ise n a ja v astasin , etten aio a n t a a lasta ni ollenkaan ro k o tta a . M ä ä r ä ttiin 'ensi s y y s k u u n ensi p ä iv ä ä n r o k o tu tta m a a n lapseni. M utta en aio m ä ä r ä y s t ä totella. — T ä n ä ä n oli pit äjä n k ä rä jillä sam al- la isia as ioita, m u t ta en tie d ä k u in k a siellä kävi.»
M ielestän i olette o ik e a s s a esiin tyen ro h k e a s ti ja sanoen selvästi mielipiteenne, L u ja v a s t u s tu s ja tinkim ätö n to tu u d e ssa p y s y m in e n on a in o a k ein o rokotusm ielival- t a a v a s t a a n .
K ä s itä tt e m y ö s oikeen siinä, että le v itä tte ti e to a toisillekin. A se m a n n e tulee sitä helpommak si, m itä u s e a m p i on r o k o tu s ta v a s t a a n
T ä m ä n k in vihon olemme toim ittaneet s itä v arten , että tä tä levittäen on Teidänkin helpompi olla
E r ä s is ä k ir jo i tt a a :
Minulla on k a n s a k o u l u s s a k ä y m ä s s ä kolme t y t t ö ä , kaikki aivan terv eitä, sillä en ole a n ta n u t ro k o t ta a . Viime v u o s i n a o n v a a d ittu niitä ro k o te tta v a k s i, m utta o v a t s e n t ä ä n s a a n e e t olla k o u lu s s a ilmankin.
N y t k uitenkin k u n n a llis la u ta k u n ta on lä h e t tä n y t minulle s e u r a a v a n k ir je e n : »Kos
k a ette ole a n ta n u t r o k o t t a a k a n s a k o u l u s s a k ä y v i ä lapsianne, v a ik k a se on. kaikkiin lapsiin n ä h d e n l a is s a s ä ä d e t t y velvollisuus, o n kunnallis lau tak u n ta piirilääkärin m ä ä
r ä y k s e s t ä p ä ä t t ä n y t v a a tia teitä v ii p y m ä t tä j a ainakin ennen toukokuun loppua t ä y t t ä m ä ä n velvollisu uten ne uhalla, e tt ä k e s k e y t e tä ä n lastenne k oulu nkäynti siksi k u n n e s o v a t ro ko tettu .»
K y s y t t e : .Mitä on t e h t ä v ä ?
Minun m ie le s tä n i piirilääkäri v a a tii liikoja ja kunnallis lau tak u n ta ei a sia a tunne.
O ppivelvollisuuslaki ei kiellä k e tä ä n kouluun p ä ä s e m ä s t ä , eikä ole siinä m ä ä r ä tt y ro k o tu s ta kou lu u n p ääs y eh d o k si.
O m a s t a puolestani olen sillä k annalla, että mieluummin a ntaa kin lap s et olla te r v e e n ä ed elleenkin ja jos ei muu auta, niin a n t a a lapset olla pois koulusta siksi, e ttä la k i m u u t e ta a n t a i e t t ä L ääk in tö h allitu s s a a e d u skunnan ohjauksen.
P aikoin o v a t A m e r iik a s s a v a n h e m m a t te h n e e t koulu lakon s a a d a k s e e n lapsensa r o k o t t a m a tt o m i n a kouluun. J o s ei muu auta, niin lakko olisi y k s i k ein o s a a d a la pset s ä ily m ä ä n ro k o tta m a tto m in a i a te r v e in ä .
V. I. k ir jo i tta a : »T apasin t ä s s ä p a ris k u n n a n (Nimi ja oso ite ilmoitettu) jo k a k e r toi k u in k a ro k o tu k s e lla ta pettiin h e id ä n ty t tö n s ä , S a a r a S y lv ia , jo k a oli mitä te r v e in la p s i ja lih av a e n n e n r o k o t u s ta . H än ro ko tettiin puolentois ta vu oden v a n h a n a . Kol
m e n a v u o r o k a u te n a oli h ä n e s s ä k o r k e a kuum e, k e s t ä e n ko lm e v u o ro k a u tta . Kuu
m e e n jälk een oli h än h eikko j a kivullo inen viisi k u u k a u tta . S itte n sai hin kuyskän, jo k a k e s ti 18 viikkoa. S itten s e u r a s i tu h k a r o k k o j a lopuksi tulirokko, joka oli niin a n k a r a a , e t t ä lapsi m e n i tied o tto m ak s i ja kuoli. — E h k ä tä m ä k e rto m u s o n Teille h y v ä m u itte n lisäksi, k u n o le tte r y h t y n e e t p u o lu s ta m a a n k a n s a n oikeuksia.»
«
Julkaisen täm än, että k e rto m u s avais i edes jonkun silmät n ä k e m ä ä n r o k o tu k se n tu o tta m ia tuhoja. T ä m ä on tavallinen ta u t i r y h m ä : isorokko ensin, sitten muita ta u te ja ja usein kuolema.
R v a A. R. k y s y y : Kun piakkoin joudun v a s t a a m a a n r a a s tu p a a n lasteni rokot- m atto m u u d e s t a ja aion mieluummin o tta a sak o n kuin alistu a niin r a a k a a n j a t y h m ä ä n ja heik koja lapsiani v a a r a n t a v a a n tekoon, niin k y s y n : Voiko sellaisen sa kon su o rit
t a a li nnavankeudella, vai r y ö s te tä ä n k ö se o m a is u u d e s ta ? Mieluummin m enisin lin
n a a n ja soisin kaik kien muitten kin niin te k e v ä n . A sia on minun yksin, k o s k a m ie
heni, joika on v ir a s s a , ei halu a r u v e t a re ttelöim ään. — Sais in h an m inä eh k ä joltakin lä ä k ä riltä todistukse n, ettei ta r v i t s e ain a k a a n he ti r o k o t u t t a a koulun tähden, m u tta en sitä halua.
En tie d ä asiaa. M u t t a luulisin, e tt ä jokainen voi m a k s a a sak o t linnassa. Kunpahan kaikki r o k o tu sta v a s t u s t a v a t las ten v a n h e m m a t m e n isiv ä t m u u ta m a k s i p ä iv ä k s i lin
naan, niin e h k ä p ä sekin avais i edes jonkun virkailijan h u o m a a m a a n ro k o tu s ra a k u u - den k a ik e s s a k a a m e u d e s s a a n .
Olen m uuten kuullut sangen monilta, ettei ro k o tu s s a k k o ja ole p e r itty kuin eh k ä joissakin v allan takapaju lla olevissa p itä jis s ä m aaseudulla.
E rä s lehtemm e a v u s ta ja lähetti aikoinaan s e u r a a v a n »Vaasa» le h d e s tä viime hel
m ikuussa julkais tu n uutisen: — Toipui 'lopulta ro k otukseen. Kuten aik aisem m in on kerrottu, oli e r ä s täk äläin en m a a la ri u s e a m m a n k e r r a n ollut m a i s t r a a ti s s a v a s t a a massa siitä, e t t ä oli la im in ly ö n y t la p s e n s a rok o tta m ise n . H ä n tä oli u s e a m p ia k e r t o ja jo laiminlyönnistä sakotettukin . Ju tu n piti ta a s eilen olla m a i s t r a a ti s s a esillä, m u tta oli h ä n n y t taipunut ja a n ta n u t r o k o t ta a la p s e n s a e sittäen siitä todistuksen, joten juttu raukesi.
S u r e n ia säälin tu o ta kunnon miestä, jo k a aikoi la p s e n s a pelas taa, m u tta v ä s y i kesken. Ihme >se ei ollut, sillä koko. m a a n san o m aleh d istö h ä n tä pilkkasi, eikä k u k a a n ollut h ä n t ä a u tta m a s s a , ei n e u v o m a s s a . T ie te n k in olisi h ä n v o in u t »vedota»
ko rk e im p a a n oik euteen. M u tta oikeuden s a a n t i tavallise lle m aalarille on va ik e a ta . Moni oppinut, rikas ja »parempi» ihminen k y llä suoriutuu tu om m o isista helpommaiia.
Y ksityiset usein n u je r r e ta a n . Niin se o n k a ik issa asioissa. Siksipä o n joukot k e r ä t t ä v ä yh te e n ja y hte isvoim in r u v e t t a v a pu o lu s ta m a a n la p s ia ja y le e n s ä ihmisen oikeuksia s a a d a olla te r v e e n ä .
J o s p a m a a m m e k a n s a la is is ta edes yk si s a d a s ta k e r ä ä n t y is iv ä t tä m ä n a s i a n tueksi, niin eipä olisi a s ia t niin hullusti kuin ne n y t ov at, eipä v o ita is i sakotuksin , o m a is u u den ry östöin, pelotuksin, linnaan r a a s ta e n tai muilla keinoilla n u je r ta a y k s i ty is iä to
tu uden h a rr a s ta j ia ja la s te n v anhem pia.
K ylläpä täm äkin asia se lvästi v iitta a tunnettu un ru noilijan la u s u n to o n :
»Ei o ik eu tta m a a s s a saa, k e n itse sit ei hanki,»
Harras kansojen, ihmiselämän ja rokotuksen tutkija, Englannin kansan ja kaikkien ihmisten rakastaja W illiam Tepp on lausunut:
»Olen matkustellut Suurbritanniassa, Irlannissa, m elkein koko Euroopas
sa, useim m issa Pohjoism aiden Y hdysvalloissa, K anadassa aina Atlanninme- reen saakka, Pohjois- ja Etelä-Afrikassa, Austraaliassa, U udessa Seelannis
sa, Tasm aaniassa, C eylonilla, Havaijilla ja m onilla muilla saarilla. Ja m el
kein kaikissa näissä m aissa tutkin rokotuksen seurauksia ja kaikkialla huo
masin vaikeita kärsim yksiä ja julmuuksia, jotka olivat rokotuksen seurauk
sia, samoin kuin taudit ja kuolemat. U sein aivan joukko onnettomuuksia.
S e valtio, joka pakottaa kansaa noin kohtalokkaan harhauskon, rokotuk- sen h yväksym iseen, toimii rikollisesti ja s e kansa, joka sietää tällaista pak
koa, on orjain muodostama.»
A m erikkalainen työtoverim m e kuollut.
A m e r i k a s ta on tullut tieto, e t t ä ro u v a Lora L ittle on kuollut viime vuoden lo k a kuun lopulla C hicagoss a. H ä n e n suuri m e r k ity k s e n s ä oli siinä, e ttä h ä n peru sti ja jä r je s ti »A m erikan lä äk e tie te e llis e n v a p a u d e n liiton» j a to im i tti sen ä ä n e n k a n n a tta ja a , jo nka nimi on »Avalanche» (Lu
m iv y ö r y ) .
Se seikka, e ttä h ä n 37 v u o tta sitten ro k o tu k se lla m e n e tti ainoan poik ansa, a n to i hänelle a lk u s y s ä y k s e n ro kotuksen v a stu sta m is e e n . T u tk ittu a a n r o k o tu s k y - s y m y s t ä j a p ä ä s t y ä ä n v a rm u u te e n siitä, e ttä ro k o tu s on m itä s a a s ta is i n t a ja jul- minta taikuutta, h ä n p y h itti jäljellä ole van osan jaloa e l ä m ä ä n s ä sen p o is ta m i
seen.
E dellä m ainitun liiton p e r u s ti h ä n m a a ilm a n s o d a n jälkeen ja oli sen sih tee
ri. Liiton ä ä n e n k a n n a t ta ja kukoisti h ä nen jo h d o s saan .
H u o m a tta v in ta p a u s h ä n e n ta istelu n sa
v a r r e lt a oli se, e tt ä laadittiin »Chicagon sä än n ö s » 13 p :l tä tam m ikuuta 1926. T ä m ä s ä ä n n ö s , jolla muodos tettiin te r v e y s- toimisto, m ä ä r ä s i muun m u a s s a :
» T erv ey sto im isto ei a n n a m itä ä n ohje
s ä ä n t ö ä tai m ä ä r ä y s t ä , jo k a pak ottaisi a i n o a t a k a a n h enkilöä alistum aan ro k o tu k seen ta i m i n k ä ä n m y r k y n ruiskutukseen tai lä ä k its e m ise e n v a sto in h ä n e n t a h t o a a n tai ilman hänen s u o s t u m u s t a a n . . . »
T ä m ä h ä n oli ainutlaatuinen j a m u is te t
ta v a ta paus, ta istelu v aatim u s lä ä k e ty r a n - niutta v a s t a a n k a u tt a ko k o maailm an. Se s ä i ly y ain aisena m uisto n a tu o s ta jalosta nais esta.
R o u v a L o r a Little sai kyllä e lä ä v e r r a t e n vanhaksi — h ä n oli yli 76 vuotta
— , m u tta kaik k ialla riv eiss äm m e kautta kok o m aap a llo n h ä n tä k a iv a ta a n . H än jä tti h y v ä n esim erk in ja kauniin muis
ton.
Mitä me vaadim m e?
Me vaadim m e sen verran yksilöllistä oikeutta ja vapautta, ettei meitä eikä meidän lapsiam m e lain pakolla saastuteta ja m yrkytetä rokkom yrkyllä.
Mutta tällainen oikeus ja vapaus ei tule meille, ellem m e sitä hanki. Mei
dän jokaisen tulee edistyä. Meidän tä y ty y perusteellisten tietojen nojalla oppia ymm ärtäm ään, mikä m eille ja meidän lapsillem m e on turmiollista, mikä todella hyödyllistä. Ja kun m e perusteellisesti osaam m e itse ajatella ja kun me totuutta ja oikeutta sisim m ässäm m e harrastam m e, niin ei mikään taikauskoon perustuva laki eikä maailman mahti pakota m eitä tekemään tahi hyväksym ään sellaista, minkä järkemme ja omatuntomme käsittää vääräksi ja vahingolliseksi.
Puhtaudesta.
Fro f., lääk e t. toht. C. IL. S c h 1 e i c h.
(Saksankie le stä .)
P u h t a u s on h y v ä n o m an tu n n o n asia, s iv e e llis y y s k y s y m y s . Muista, e t t ä kun pe
s e y d y t , sinä v ä l t ä t v a a r a n . L ik aisuus o n lä h e n e v ä n taudin vieraitukortti. Ellet itse- s ik ä ä n tähden, ole to isten vuoksi p u hdas. L ik aisena oleminen on yhteiskunnallista ta hdittom uutta.
Vain siisti ihminen tietää, e ttä ihollakin o n sielu.
Ei m i k ä ä n ole ta iv a a llis ta olo a lä h e m p ä n ä kuin p uhdas ilma. U m m e h tu n e e t tu v at e iv ä t ole as u n to ja , v a a n n a v e to ita .
„T erveysiilanne m elko ty y d y ttä v ä .“
Näin kers kattiin vuoden v a ih te e ssa Helsingin lehdissä. Kuitenkin mainittiin muutamia tauteja ilmenneen, kuten in
fluenssaa 53,963, la v a n ta u tia 1,003. tuli- rokkoa 3,960, k u r k k u m ä tä ä e lo kuussa 69, s y y s k u u s s a 128 ja m a r r a s k u u s s a 155, yhteen s ä siis 355. Ei ole k a ts o ttu t a r peelliseksi tehdä koko vuoden tilasto a muka näin v ä h ä p ä t ö is e s tä taudista. S a m a s s a sivum ennen s a n o ta a n , e tt ä helmi
kuun alu ssa e r ä ä l lä viikolla oli H elsin
gis sä k u lk u ta u ti s a i ra a la s s a 60 tulirokko-, 11 k u rk k u m ä tä - ja 5 h i n k u y s k ä s a ir a s ta ja että P o rv o o n seuduilla oli tavallista enemm än ilm aantunut a n k a r a a influens
s a a ja tulirokkoa.
Onko tällainen tautisuus todella t y y d y t t ä v ä ? 'Lääkärien k a n n a lta kylläkin.
Mutta mitä mieltä ov at s a i r a a t ja hei
dän o m aisensa sekä ne, jotka s a a v a t k u s ta n ta a n ä m ä sa ira u d e t?
Onhan tunnettua, että n ä m ä taudit ovat hyvin vaaralli sia jo sinään, m u tta vielä enemm än sen vuoksi, e ftä ne uudis
tuvat ja jä t t ä v ä t jä lk e e n sä jotain muita tauteja, joista ei ta hdo s a a d a lu o n ta is
hoidollakaan äkkiä eroa. Erikoisesti
m ainittakoon, e ttä influenssa, tu lir okko ja k u r k k u m ä t ä ovat v aa ra l lis im p ia jä lki
tautienkin tähden, m a in it s e m a tt a k a a n s i
tä, e ttä n ä m ä taudit jo h ta v a t usein k u o lemaan.
N äitä ta u t e ja n im itetään meillä »kulku
taudeiksi» .ia on selitetty, ettei niitä voi p o is ta a p a r h a i n k a a n lääke tieteellinen vii
saus, k o s k a ne jo h t u v a t m uka »ilmoista».
Se onkin todella m u k a v a s y y . Ei t a r v it
se k e n e n k ä ä n v a iv a t a p ä ä t ä ä n tautien s y n n y s tä .
Monen m onet e te v ä t ulk o m a a la ise t l ä ä kärit ovat s e n tä ä n näitäkin tutkineet ja todenneet, e t t ä ro k o tu s a ih e u tta a n ä i t ä kin, joko s u o r a a n n äitten tautipas illien levittäm isellä tai välillisesti heik o n tam al- la ihmisiä sellaisiksi, e ttä tautip asillit v oiv at to isestak in t a r t t u a helpommin.
T ä m ä onkin y m m ä r r e t t ä v ä ä , sillä m ai
nitut taudit ov at pasillitauteja . L ä ä k ä rien omien tutkim usten m ukaan. Ei k u i
te n k a a n viitsitä k y s y ä , millä o n noin l a a ja ja monien tautien k y iv ö toimitettu.
S a n o m m e : R o k k o se e ru m in m u k a n a le
v iää näittenkin tautien pasillit k a n s a m m e kiroukseksi.
T E R V E Y D E N Y S T Ä V Ä T T.y. on liitto, jo k a h a r r a s t a a luontaisen te r v e y s - ja sairashoidon e d is tä m istä ja le v ittä m is tä s e k ä sen ohessa h a r r a s t a a luontais ta s a ir a s - ja terv ey sh o id o n v a p a u tta . N äitten ta r k o itu s te n s a to te u tta m ise k si liitto to im it
taa ja k u s t a n ta a lehtiä ja kirjoja, j ä r j e s t ä ä eri seuduille yleisiä valistus- ja lu en to k u rs s e ja , a n ta a Paim io n L u o n n o n p a r a n to la s s a k ä y tä n n ö l l i s t ä s a i r a s - j a te r v e y s h o ito a ja opastu sta, a v u s t a a v ä h ä v a r a i s i a s a i r a it a s a a m a a n lu o n ta is ta hoitoa, a n t a a oppi-, m a tk a - y.m. a v u s tu s ta henkilöille, jo tk a h a lu a v a t opiskella toimihenkilöiksi liiton palvelukseen.
K olm ivuotisjäsenm aks u on 25 mk. ja elinikäinen 100 mk. J ä s e n e t s a a v a t ilman eri maksua liiton lehden T e r v e y d e n Y stäv än .
Liiton jäseneksi p ä ä s e e jo k ain en liiton h a r r a s tu k s ia suosiva kansalain en.
Kirjeosoite: T e r v e y d e n Y s tä v ä t. Paim io.
Lukija! A nna tä m ä k a n sa k o u lu n o p ettajalle, ta rk a sta ja lle , k u n n an e sim ie helle, k an sak o u lu n jo h to k u n n an jäsen ille ja m uille v a ik u tta v ille ihm isille lu e t
ta v ak si! Jo s on väh än k in v a ro ja , niin tilaa heti joku m ä ä rä , ja k a a k se si n ä itä .
