Loistoautoll a
Moskovaan
Martta
Kaipais en syntymä-pdiviltä Hftd.ttiin.
Meidänpiti
osallistu a hänenjuhliin-
s2,ennen kuin
saatoimmeIåhtea.
Maftta
taisi tåyttåå 50vuotta ihan toukokuun lo-
pussavuonna
1960. Juhlien jälkeenlähdimme
matkaan.Viisumien saaminen
oli
kyllä vatkeaa,mutta Kalevi
ne saihommatrta.
Näin
muistelee Eil a Yaa-no
iänntttävää matkalle läh- töå.Hän kävi Kalevi-puoli-
sonsa kanssa kahdestaan ne-
Eila1a Kaleui Vaanon Citroen ID
kercisi m atka / la H a i ttin e n -M o s koaa in nos tu n eita kats e Q oita.
lisenkymmentä
vuotta
sitten Moskovassa saakka. Uudeh- kolla CitroenID
-merkkisel- lä loistoautolla oli jännittävää pääs tellä neuvo stoliittolaisia sorateitä.Eipä
siellä muita turisteja silloin näkynyt, kun ajelimmekohti
Moskovaa.Meillä oli
huolellisesti suunniteltu reitti, jota meidänpiti
ajaa.Yöpy-
misetoli
myöstarkk^
rL kat- sottu valmiiksi. Reitiltä ei sit- ten saanut poiketa. Aina täytytolla tietys sä yöpymispaikas sa
oikeanayönä. Siinä me onnis-
tuimme
varsinhyvln.
Suun- nitelmamme pitivdt.Kerran Eila Yaano kertoo suunnitelmien olleen vaarassa mennä mönkään.
Tapasimme Moskovan tiel- lä sinis
in
haalareihin pukeu- tuneita ihmisiä, jotka puhui- vat suomea.He
olivat kuor- m^-auton IavaITa tulossa ko-tiinsa, kun
tapasimme. Jot-telimme kaikenl^rst^ ia
hepyysivät meitd kåymään hei- dän kyläs sä ån. Lähdimme aia-
ma n huonokuntoista
sivu-ttetä, mutta meidän autolla ei paasq sitten etenemään,
jo-
ten meidän täytyrkaantyä ta- kaisin. Ja olihan se hytä, kunseurar
v^ yopaikka oli
alkakaukana.
Oli
hauskakuitenkin
t^- vataheitä. Nautimme
siinä tien poskessa heidän evartään, Ieipää,silliä ja
vodkaa, Eila naurah taa pets oonalliseen ta- paaflsa.Huittisten Joulu
55Leninin Mausoleuniin oli 60-luuu/laloka paiua pitka jono.
I\ euaostoliitossa halattiin osoittaa Lnika tupa kkalaatikon kannella aua rauden aa//oilusta.
Leninin ja Stalinin haudoilla
Eila 1a Kalevt Yaano tait avat olla niitä harvoja suomalarsra, jotka ovat nähneet Stalinin ja Leninin balsamoidun ruumiin Leninin Mauseloumissa. Sta-
linin ruumis siirrettiin
pianEilan laKaIevin
käynnin jal- keen pois ja haudattiin muu- alle.Eila
Yaanokertoo,
että kokemus haudoista ei ollut jä-rin
ihastuttava.-Meidän
eitarvinnut pit- kaan jonottaa. Meidät
oh-jattiin
siitäjonon ohi. I(aip-
p^ ne opp^^t
näkivät,että
olimme
turis teia 1a päa- simme siksi nopeammin.-Muistan, että haudat
oli-
vatfumma
kiveä ja siinä neKarya laisten ta /o1e n iltastuttauia ikkunoita 1 960-lauulla.
ruumiit
makasivat ihan nor-maaltn näköisinä.
Vieressä seisoituiman
näköinen var-aja. Hiljaisesti kaikki ihmi-
set kulkivat siitä ohi. Mitähän heidän mielissään silloin
liik-
kui, Eila Vaano muistelee.Seuraav^n päivän ä F,IIa ja
I{alevi lähtivät
Moskovassa ajeleman m^ n
laisella. Hekulkivat
useita asem an väle- ju ju kdvivät välillä m^an pin- nalla katselemas sa paikko j a.Mutta
vaikeuksiinh. ioutui-
vat, kun tulivat takaisin paik- kaan,
minne
heoliv^t j^ftd-
neet autonsa. Auto a ei löyry- nytkään mistään.Pitkän
et-simisen jälkeen se vihdoin löyryi sankan
ihmisjoukon keskeltä.Ihmiset olivat ko-
koontuneet katsom aan upeaa loistoautoa ja peittivät auton näkymättömiin.
Ruokailuja
ravintoloissa Eila muistelee mielellään.-Ruoka oli
halpaal^
hy-vää. Monissa paikoissa tuotiin meidän pöytaan Suomen
lip-
pu. Se oli tottakar hienoa, kun tällä tavoin juhlistivat meidän ruokahetkiämme. -Paluu mat- kalla kdvimme tierysti Lenin-gradin
Eremitaasiss a,Talvt-
palatsissa. Sielläoli niin
pal-io.
katselt^v^ , että siellä olisi mennyt vaikkaviikko.
Väsy- mykseen asti katselimme tar- detta, mitä siellä oli.f,ila
1al{alevi kävivät myös paikallises sa tavaratalo s sa, i o r- saoli
osasto lasten leluille.Sieltä Eila osti Jartun Pekalle ja
Norrin Ollille
puiset kuor-m^-^utot. Lienevätkö
vielä olemassa.Sitä miettii
Eila Yaano hymyssä suin.Simo
l-nitila
h,ila [.'aano kertoo, ettci suuriala uärikkäitä kakkapalloja o/i hIoskzl)aft tien t,arrella siellä täällä.
Eila I'/aano kulkee kaappakllJaa I 960-luuun Moskoaassa.