• Ei tuloksia

Matti Nykänen ja lööppien taide näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Matti Nykänen ja lööppien taide näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

360

T&E 4/03 • TIETEELLINEN ELÄMÄ

M A T T I N Y K Ä N E N J A L Ö Ö P P I E N T A I D E

Toiset meistä ovat eläviä taideteoksia, tahtoivat he sitä tai eivät. Matti Nykänen on. Hänen itseilmaisunsa on niin laaja-alaista ja monipuolista, että sen tarkastelu kokonaisuutena tässä yhteydessä ei ole mahdol- lista. Rajoitunkin vain pieneen tirkistysreikään – iltapäivälehtien lööppeihin – ja niistäkin vain yhteen satunnaiseen otokseen.

Lööppien taide on oma lajinsa. Se on journalistista ja kaupallista montaasitaidetta, jossa itse aihe – tässä tapauksessa Nykänen – on aineksena. Lööpeillä on arvatenkin monia tekijöitä, subjekteja, mutta lööppejä ei signeerata. Ne ovat anonyymeja, mediateollisuuden kollektiivisia täkyjä. Lööpit eivät ole suurkaupunkien tai urbaanin kulttuurin yksinomaisuutta. Ne hehkuvat yhtä hyvin satunnaisen kyläkaupan ovenpielessä kuin tavaratalojen lehtimyymälöissä.

Lööppi montaasina rakentuu tekstin, kuvan ja aiheen jännitteessä. Suomessa iltapäivälehtien lööppien toistuva formaatti on punaisella painettu nimi keltaisen, suorakaiteen muotoisen, reilun kokoisen A3:sen yläreunassa. Itse uutisotsikoilla, jotka painetaan mustalla, on oma astetta vapaampi typografiansa, mutta sekin melko lailla noudattaa konventioita. Tekstityyppi on pääsääntöisesti ka- peaa ja lihavaa groteskia, Helvetican tapaista. Pääotsikko on usein versaalia joko positiivina tai negatii- vina. Joku sana voidaan kursivoida.

Mustavalkoiset kasvokuvat vallitsevat. Niitä ei ole tapana deformoida tekstein, sillä silloin tun- nistettavuus kärsisi. Kuvat ja tekstit esiintyvätkin melkein aina rinnakkain. Esimerkki yhden skuupin lööpistä: Nykäsen kasvot plus otsikko MATTI haluaa SARIN TAKAISIN, jota vahvistaa lainaus “Ra- kastan häntä yhä”. Lööppi tulee kiinnostavammaksi, jos kahden, joskus useammankin uutisen välille onnistutaan synnyttämään merkityksiä kärjistävä dialektiikka. Moniäänisyys toimii parhaiten, jos se pureutuu suoraan viettiminämme ja yhteiskunnallisen kaunaisuutemme voimavaroihin: MATISTA TU- LEE STRIPPARI plus Nokian johto rahasti tukun miljoonaoptioita plus Mäkikotka esiintyy vain naisille plus kuva Nykäsestä ja naisstripparista. Toinen esimerkki, jossa urheiluheerostemme moraalinen kunto rinnastetaan: kuvana vuoteen reunalla istuva Teemu Selänne plus pääotsikot Tajuttomaksi telottu TEEMU TOIPUU versus Matti Nykänen ehdolla viiteen PORNOFILMIIN plus elämän sika- maisuutta todistava alaotsikko Näin osinkomiljonäärit tienaavat.

Miksi juuri Matti Nykänen – 1963 syntynyt entinen mäkikotka, neljän olympiakullan mies – on lööppien loistokas sytyke? Hän on suurien tunteiden mies: Lemminkäinen ja Sven Dufva. Sankaruus, viina, naiset ja hulluus ajavat hänen elämänsä nopeisiin käänteisiin. Ylhäinen ja alhainen, traaginen ja koominen, narsisti ja tosimies yhtyvät Matti Nykäsen elämäntaiteessa. Hän on synnynnäinen oop- perafiguuri, jolla on vaistomaista draaman tajua. Naiivius oli Schillerin mukaan nerouden lähde. Siitä Nykänenkin ammentaa.

Kimmo Sarje

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

He ovat oival- taneet, että metsä voi samanaikaisesti olla sekä tuo- tantopaikka että elinympäristö - niin ihmiselle kuin "metsän suurille ja pienille".

ja ehkä jonain päivänä tosiaan käy niin, joku erehtyy hukkua musiikkiin, joku unohtaa mitä on seistä, joku toinen kauhistuu kun ei näe lunta samoin kuin joku tyttö, jolla

Joskus tuntuu siltä, että rakastan sinua niin kuin poliisi, joka rakastaa venäläisiä suolakurkkuja. ja kulkee ympäriinsä asunnossa

Viimeisimpänä paikalliskulttuurin esittelynä ja monivuotisen työn tulok- sena Matti Räsänen julkaisi yhdessä Anna-Leena Siikalan ja Riitta Räsäsen kanssa

Short-range location techniques Jari-Pekka Teurajärvi Teemu

Poliittisen historian hedelmällisiä sivupolkuja Häkkinen, Teemu..

Toisaalta on ihmisiä, jotka tekevät jotain, vaikka ovat jo saaneet niin paljon rahaa, että heidän ei tarvitsisi enää tehdä sitä (ks. Teemu Selänne).. Näi- tä molempia

tiedekirjaston matematiikan kokoelmasta vastaava kirjastonhoitaja Seija Kämäri ja professori Matti Nykänen tietojenkäsittelytieteen laitokselta kertovat, miten sopeutuminen