ALIURAKOINNIN LAADUNVARMISTUS
Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja maanmittaustekniikan osastolla tehty diplomityö.
Espoo, 22.5.1991 tekniikan ylioppilas
Mikael Lönnroth Valvoja: Prof. Juhani Kiiras
Ohjaaja: DI Pertti Kokki
2
ALKULAUSE
Diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja maanmittaustekniikan osastolla. Diplomityön toimeksiantaja on ollut Polar-rakennusosakeyhtiö.
Haluan kiittää diplomityöni valvojaa professori Juhani Kiirasta ja ohjaajaa DI Pertti Kokkia opastuksesta ja neuvoista. Erityiset kiitokset tuesta ja neuvoista haluan osoittaa TkL Matti Niiraselle ja DI Reima Rädylle sekä testikohdetyömaiden henkilökunnalle.
Espoossa 22.5.1991
Mikael Lönnroth
jivämäara 22.5.1991 Sivumäärä : 93
' 7.» . Professuuri :
Isasto .
rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto Rakentamistalous f yö n valvoja : Prof. Juhani Kiiras
•yön ohjaaja : DI Pertti Kokki
Rak-63
'ämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata aliurakoinnin .aadunvarmistuksen periaatteet ja laatia valitun laadun- )hjausmallin perusteella menettely aliurakoinnin laadun
varmistukselle .
kirjallisuudesta etsittiin laatuteoria ja laadunohjaus- lallit, minkä perusteella laadittiin aliurakoinnin laa- lunvarmistuksen malli. Aliurakoinnin laadunvarmistusme- îettelyt ja -tekniikat ratkaistiin analysoimalla työmaiden lykyisiä toimintatapoja, osallistumalla hankkeiden laa- lunvarmistukseen ja havainnoimalla.
jaadunvarmistusmenettelyjä testattiin kolmella työmaalla toimessa aliurakassa ja yhdessä urakkatyössä. Testikohteet elivät: pintabetonilattia-, maalaus-, vedeneristysali- îrakka ja laatoitus urakkatyönä.
tutkimuksen tuloksena oli malli aliurakoinnin laadunval
vonnalle ja -ohjaukselle sekä menettelyt ja tekniikat iliurakoinnin laadunvarmistukselle. Malli käsittää aliu- rakan laatusuunnitelman laadinnan ja nelivaiheperiaatetta soveltavan tarkastustoiminnan.
jaatusuunnitelman tarkoitus on torjua ongelmat ja poik
keamat tuotannossa ja lopputuotteessa sekä varmistaa vaatimusten mukaisuus. Aliurakan laatusuunnitelma laadi
tan viimeistään ennakkotarkastuksessa.
tarkastustoiminta sisältää seuraavat tarkastusvaiheet:
ennakkotarkastus, aloitustarkastus, suoritustarkastus ja Lopputarkastus. Tutkimuksen tulosten perusteella sovelle
taan ennakkotarkastusta ja lopputarkastusta kaikissa åliurakoissa. Tarkastusvaiheiden sisältö ja määrä valitaan tapauskohtaisesti.
testikohteiden laadunvarmistus toteutettiin laatusuunni- taimilla, tarkastustoiminnalla ja mittaamalla. Laadunvar
mistuksen todettiin vähentävän poikkeamia ja häiriöitä Lopputuotteessa ja aliurakoiden toteutuksessa.
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER'S THESIS
Author and name of (he thesis :
Mikael Lönnroth Quality Assurance in
Date : 22.5.1991
Subcontracting
Number of pages : 93
Department : Faculty of
Engineering
Civil Professorship :
and Surveying Construction- Economy
Supervisor :
Professor Juhani Kiiras Code Rak-63
Instructor : M.Sc. Pertti Kokki
The objective of this study was to describe the principles of quality assurance in subcontracting and outline procedures for quality assurance in subcontracting based on a selected model of quality control.
The quality assurance model of subcontracting was created based on litterature about philosophy of quality management and quality control models. The procedures and techniques of quality assurance in subcontracting were determined by analysing the operational procedures at construction sites and by taking part in on-site quality assurance and by observation.
The QA procedures were tested at three construction sites in three subcontracts and in one primecontractor's performed contract work. The tested contracts were : surface-concrete-slab, painting, water insulation and ceramic tiling.
As a product of this study a model for quality control and procedures and techniques for quality assurance in subcontracting were created. The model includes making a quality plan for a subcontract and four-phase-inspections.
The purpose of a quality plan is to prevent problems and deviations occuring during production and in the final product and to reach the established requirements.
The inspections include the following phases : preparatory, initial, follow-up and completion inspection. Based on results of this study the use of preparatory and completion inspections in every subcontract is recommended. The contents and quantity of inspections are selected individually in different cases.
QA in tested subcontracts was organized by means of quality plans, quality inspections and field measurements.
It was found that using QA procedures in subcontracting deviations and disturbances decrease in the final product and during production.--- ——---
ALKULAUSE... 2
TIIVISTELMÄ... 3
ABSTRACT... 4
SISÄLLYSLUETTELO... 5
1. JOHDANTO... 7
1.1 Tutkimuksen tausta...7
1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 7
1.3 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto...8
1.4 Käsitteet... 10
2. LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATTEET...12
2.1 Laatu käsitteenä...12
2.2 Rakentamisen laadun muodostuminen... 14
2.3 Tuotteelle ja toiminnalle asetetut laatuvaatimukset...16
2.4 Laadunvarmistuksen periaatteet...18
2.5 Laadunvalvonnan ja -ohjauksen kehitysasteet....21
2.6 Laadunohjauksen vaikutus, laatupoikkeamat ja laatukustannukset...24
2.7 Laatujärjestelmä...28
2.71 Periaatteet...28
2.72 Tuotannon laatujärjestelmä... 30
2.8 Tuotannon laatusuunnitelma... 35
2.9 Tuotannon laadunvalvonta nelivaihemallilla.... 38
3. ALIURAKOINNIN LAADUNVARMISTUS...40
3.1 Aliurakan laadunvarmistuksen vaatimukset... 40
3.2 Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit... 41
3.3 Aliurakoinnin laadunvalvonnan ja -ohjauksen mallit... 45
■^r-ß. 4 Aliurakan laatusuunnitelma... 51
3.5 Aliurakan laadunvarmistuksen hankintatekninen osa...52
3.51 Hankintateknisen osan vaiheet... 52
3.52 Hankinnan suorituksen tarjousvaihe... 53
3.53 Hankinnan suorituksen sopimusvaihe... 56
3.6 Aliurakan laadunvarmistuksen laatutekninen osa...59
3.61 Aliurakan laadunvalvonta ja -ohjaus nelivaiheperiaatteella...59
3.62 Ennakkotarkastus...60
3.63 Aloitus tarkastus...63
3.64 Suoritustarkastus... 65
3.65 Lopputarkastus...67
3.66 Dokumentointi ja palautejärjestelmä... 68
6
sivu
4. ALIURAKOINNIN LAADUNVARMISTUS TESTIKOHTEISSA... 69
4.1 Pintabetonilattioiden laadunvarmistus... 69
4.11 Pintabetonilattiakohde ja vaatimukset.... 69
4.12 Pintabetonilattiän laadunvarmistusmenettely70 4.13 Tulokset... 72
4.2 Maalauksen laadunvarmistus...72
4.21 Maalauskohde ja vaatimukset... 72
4.22 Maalauksen laadunvarmistusmenettely... 74
4.23 Tulokset...75
4.3 Vesikaton vedeneristyksen laadunvarmistus... 76
4.31 Vedeneristyskohde ja vaatimukset... 76
4.32 Vedeneristyksen laadunvarmistusmenettely...77
4.33 Tulokset... 78
4.4 Laatoituksen laadunvarmistus... 79
4.41 Laatoituskohde ja vaatimukset... 79
4.42 Laatoituksen laadunvarmistusmenettely... 80
4.43 Tulokset...83
5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 85
KIRJALLISUUSLUETTELO...90 LIITTEET
1.1 Tutkimuksen tausta
Ajallisen- ja kustannusohjauksen tekniikat ovat olemassa, mutta laadunvalvonnan ja -ohjauksen tekniikat ovat Suo
messa rakennusalalla vielä kehitteillä rakennusliikkeissä.
Ulkoisen tarpeen rakennusliikkeen laatujärjestelmän kehittämiselle aiheuttavat kansainvälistyminen, laatujär- j estelmästandardien käytön leviäminen ja asiakkaiden vaatimusten kasvaminen. Rakennusliikkeen omiin tarpeisiin perustuvan laatujärjestelmän kehittämisen tarkoituksena on rakennusliikkeen kilpailukyvyn parantaminen, toiminnan selkeyttäminen ja laatupoikkeamien vähentäminen. Laatu- kustannusten arvioidaan useiden tutkimusten perusteella olevan jopa 10-25% työmaan kustannuksista.
Tutkimuksen mukaan oli vuonna 1988 Suomessa aliurakoin
ti aste markkamääräisesti mitattuna keskimäärin 45% , ja on edelleen nousussa (Rakennustutkimus RTS Oy, 1988, s.4).
Aliurakoinnin laadunvalvonta ja -ohjaus on siis keskeistä rakennustuotannon johtamisessa.
1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaus
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on kaksi aliurakoinnin ongelmaa:
1. miten varmistetaan tiedon kulku pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välillä ?
miten varmistetaan, että aliurakoitsija tekee voimassa olevien tuote -ja tuotantosuunnitelmien mukaan ja toimii sopimuksen mukaan ?
2.
8
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata aliurakoinnin laadunvarmistuksen periaatteet ja laatia valitun laadun- ohjausmallin perusteella menettely aliurakoinnin laadun
varmistukselle.
Lähtökohtana tutkimukselle on, että hankkeen tuotesuunni- telmat on laadittu ja pääurakoitsija on laatinut tuotan
tosuunnitelmat. Tuotantosuunnitelmissa on määritelty tehtävät ja niiden määrä, paikka, resurssi, kesto ja ajoitus. Tuotannon valvonta- ja ohjausmallista on sovittu, käytetään esimerkiksi "Opas ja turva" -mallia.
Tutkimuksessa ei siis käsitellä tuotesuunnittelun valvon
taa ja ohjausta. Tuotannonsuunnittelusta tarkastellaan vain laatutekniikoita, kuten laatusuunnitelman laadintaa.
Aliurakkaan ei sisälly tässä tutkimuksessa varsinaista tuotesuunnittelua, ja tuotekauppa perusteinen aliurakointi on jätetty tästä tarkastelusta pois. Aliurakkaa pidetään hankekohtaisena, ja siitä laaditaan urakkasopimus pääura
koitsijan ja aliurakoitsijan välillä.
1.3 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto
Kirjallisuudesta etsittiin laatuteoria ja laadunohjaus- malli tutkimuksessa esitetyn aliurakoinnin laadunvarmis
tuksen mallin ja menetelmän tueksi tai vertailuksi.
Tutkimusmenetelmä oli osallistuminen useiden eri työmaiden laadunvarmistustoimenpiteiden käynnistämiseen. Olemassa olevia aliurakoinnin valvonta- ja ohj austekniikoita ja toimintatapoja analysoitiin.
tekniikat ratkaistiin havainnoimalla, luovalla ajattelulla ja laadunvarmistustoimenpiteiden tuloksien perusteella.
Toimivat menetelmät ja tekniikat yleistettiin teorianmu- kaiseksi aliurakoinnin laadunvarmistuksen malliksi.
Aliurakoinnin laadunvarmistusmenettelyt ja -tekniikat testattiin kolmessa aliurakassa ja yhdessä urakkatyössä kolmella eri työmaalla. Testikohdetyömaiksi valittiin sellaiset, joissa työmaan henkilöstö suhtautui asiaan myönteisesti ja aliurakoiden kesto oli tutkimuksen aika
tauluun sopiva. Työmaiden työnjohto valitsi testattavat aliurakat potentiaalisten ongelmien ja kokemustensa perusteella. Testikohteet olivat: pintabetonilattia-, maalaus-, vedeneristysaliurakka ja laatoitus urakkatyönä.
Tutkimusaineistona käytettiin työmaiden tuote- ja tuotan
tosuunnitelmia, kuten rakennusselitystä, piirustuksia, aikatauluja sekä olemassa olevia tarkistuslistoja, pöytä
kirjoja ja muistioita. Osalle työmaista laadittiin tutki
muksen yhteydessä työmaan laatusuunnitelma ja laadunvar
mistuksen toimenpideluettelo.
10
1.4 Käsitteet
Aliurakka-Työmaalla aliurakoitsijan oman työnjohdon alai
suudessa tehtävä työ sisältäen myös työssä-., tarvittavat materiaalit.
Laatu-Todettu vastaavuus asetettuihin vaatimuksiin (Con
struction Industry Institute CII, 1989, s.l).
Laatuj ohtaminen-Yleisen johtamistoimen osa, joka määrit
telee ja toteuttaa laatupolitiikan (SFS-ISO 8402, s.4).
Laatupolitiikka-Ylimmän johdon muodollisesti määrittelemät organisaation yleiset tarkoitusperät ja suuntautuminen laatuun (SFS-ISO 8402, s.4).
Laatuj ärj estelmä-Laatuj ohtamisen toteuttamista varten tarkoitetut organisaation rakenne, vastuut, menettelyoh
jeet, prosessit ja resurssit (SFS-ISO 8402, s.5).
Laatukäsikirja-Dokumentti, joka kuvaa yrityksen laatujär
jestelmän (SFS-ISO 9004, s.10). Laatukäsikirja määrittelee yrityksen laatupolitiikan, laatuohjelman ja vaatimukset toteutettavalle laadunvarmistukselle (Räty, 1990, s.3).
Laatusuunnitelma-Ennen hankkeen aloitusta laadittu suun
nitelma hankkeen laadunvarmistuksen toteuttamisesta.
Laatusuunnitelma sisältää laadunvarmistuksen kohteet, käytetyt resurssit sekä menettelyt ja tekniikat laadun
valvonnan ja -ohjauksen toteuttamiseksi ja dokumentoimi- seksi (vrt. SFS-ISO 8402, s.5, SFS-ISO 9004, s.10-11).
toimenpiteet, jotka ovat tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut vaatimukset (SFS-ISO 8402, s.5). Sisäinen laadunvarmistus on yrityksen omiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuva laadunvarmistus. Ulkoinen laadunvarmistus on valmistajan ja tilaajan välisen sopimuksen vaatimuksiin perustuva laadunvarmistus, jolla saadaan tilaaja vakuuttuneeksi asetettujen vaatimusten täyttymisestä (SFS-ISO 9000, s.5).
Laadunohj aus-Operatiiviset tekniikat ja toiminnot, joita käytetään laatua koskevien vaatimusten täyttämiseksi (SFS-ISO 8402, s.5). Laadunohjaukseen kuuluu tehokas palautejärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeamatietouden hyödyntämisen ja toiminnan korjaamisen poikkeaman uusiu
tumisen ehkäisemiseksi. Laatuympyrän soveltaminen johtaa laadunvalvonnan kehittymisen laadunohjaukseksi.
Laadunvalvonta-Toiminto, jotka käsittää laadun mittaus- ja tarkastustoiminnan ja niissä havaittujen poikkeamien välittömän korjaamisen (vrt. Salminen, 1990, s.14, Raja
maa, 1986, s.19,s.58).
Laadunmittaus, laaduntarkastus-Tuotteelle asetettujen spesifioitujen vaatimusten täyttymistä mittaava yksittäi
nen toimenpide, jossa kerätään myös laatupoikkeamat (vrt.
SFS-ISO 8402, s.7).
Laatupoikkeama-Tuotteelle tai toiminnalle asetettujen spesifioitujen vaatimusten täyttymättömyys (SFS-ISO 8402, s. 9). Laatupoikkeama voi olla virhe, puute tai muutos (Burati ym., 1987, s.19).
Tuotantolaatu-Tuotteen todettu vastaavuus suunnitelma- asiakirj oihin.
12
2. LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATTEET 2.1 Laatu käsitteenä
Laatukäsitteelle on olemassa useita määritelmiä. Tärkein laadun määritelmään liittyvä periaate on näkökulma, mistä määritelmä on muodostettu (Kajamaa, 1985, s.7 ). Laatu määritellään yleensä asiakkaan näkökulmasta: tuotteen ominaisuuksien kykynä tyydyttää asiakkaan tarpeet, odo
tukset ja vaatimukset. Asiakasnäkökulma on tärkeä koko hankkeen johtamisessa ja ohjauksessa.
Määritelmiä laadulle asiakkaan näkökulmasta ovat:
laatu on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet (SFS-ISO 8402, s.2)
laatu on tuotteen sopivuus tarkoitukseensa asiakkaan ja käyttäjän kannalta (Kajamaa, 1985, s.7)
laatu on rahallinen hävikki, jonka tuote aiheut
taa yhteisölle (asiakkaalle), sen jälkeen kun tuote on lähtenyt yrityksestä (Byrne, Taguchi, 1986, s.l).
Tässä tutkimuksessa käytetään laadulle yhtä selkeää määritelmää tuotannon näkökulmasta: laatu on todettu vastaavuus asetettuihin vaatimuksiin ja on siten mitattava suure (CII, 1989, s.l). Tuotteelle asetetut vaatimukset täytyy olla täsmällisesti määritelty mitattavina tekijöinä
(CII, 1989, s.3).
Vaatimuksiin perustuva laadun tarkastelu ei ole ristirii
dassa asiakasperusteisen laadun määrittelyn kanssa. Laadun ohjaamiseksi on asiakkaan tarpeet täyttäville tuotteen ominaisuuksille määriteltävä mitattavat tavoitearvot (Salminen, 1990, s.12). Toisaalta tuotantoprosessin ohjaus
vaatimukset eivät perustu tuotantoprosessiin (Salminen, 1990, s.12).
Laatu jaetaan tuotteiden laatuun ja toiminnan laatuun, ( kuva 1). Tuotteiden laadulla tarkoitetaan tuotteen kaikkia piirteitä ja ominaisuuksia, joilla tuote täyttää asetetut tai oletetut tarpeet. Tuotteiden laadun osateki
jöitä ovat tuotteen suoritusarvot, erityisominaisuudet, luotettavuus, kestävyys, turvallisuus, esteettisyys, oletettu laatu ja tuotteiden yhdenmukaisuus (Salminen, 1990, s.10).
Lopputuotteen laadulla on kaksi ulottuvuutta : itsestään selvä laatu, jota tuotteelta joka tapauksessa odotetaan, ja puoleensa vetävä laatu, joka lisää asiakkaan tyytyväi- syyyttä ja kasvattaa myyntiä (Kano, 1986, s. 9-10).
Toiminnan laadulla tarkoitetaan tarkastelua, joka kohdis
tuu kaikkeen yrityksen toimintaan, prosesseihin ja yksit
täisiin työsuorituksiin riippumatta niiden vaikutuksista tuotteiden laatuun (Salminen, 1990, s.13). Toiminnan laadun tavoitteita ovat tuotteiden laadun aikaansaamisen virheettömyys ja taloudellisuus, suunnittelun ja valmis
tuksen virheettömyys ja tehtäville asetettujen menekkien mukainen toteutus (Salminen, 1990, s.13).
TUOTTEIDEN VALMISTAJA
—► -i
V -►
1' TOIMINNAN LAATU -> 4-
TUOTTEIDEN KÄYTTÄJÄT
-O
TUOTTEIDEN LAATU
-o
o o
Kuva 1. Tuotteiden laatu ja toiminnan laatu (Salminen, 1990, s.9)
14
Laatu on koko yrityksen toiminnan laatua. Laatu siirtyy tuotteeseen tuoteprosessin laatuna (Kano, 1986, s. 8).
Tuotteiden laatuvirheet ovat lähes poikkeuksetta seurausta jostakin toiminnan laatuvirheestä, joten pysyviä paran
nuksia saadaan aikaan vain toimintaa parantamalla (Salmi
nen, 1990, s.13).
Pahimmat puutteet yritysten toiminnassa ovat johtamisessa sekä palaute- ja ohjausjärjestelmässä. Painopiste ei saa olla virheiden paikkaamisessa ja korjaamisessa, vaan ongelmien syiden järjestelmällisessä etsimisessä ja poistamisessa sekä poikkeamien ennaltaehkäisyssä (Kano, 1986, s. 53-61). Osa tuotannossa ilmenevistä ongelmista johtuu myös siitä, että suunnittelijat eivät tunne sovel
lettavaa tuotantotekniikkaa ja tuotannon laaduntuottokykyä (Kano, 1986, s. 53-61).
2j2 Rakentamisen laadun muodostuminen
Rakentamisen laatu muodostuu seuraavista osatekijöistä:
rakennuttamisen laatu, suunnittelulaatu ja tuotantolaatu (Perälä, 1986, s.36). Tämä tutkimus käsittelee vain tuotantolaatua, joka tarkoittaa suunnitelma-asiakirjoja vastaavan tuotteen valmistamista laadullisesti ja ajalli
sesti tilaajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaan.
Tutkimus ei ota kantaa suunnitelmien hyvyyteen tai tuote- ratkaisuun.
Rakennuttamisen laatua arvostellaan vertaamalla projektin johtamista ja etenemistä käyttäjien tarpeisiin ja odotuk
siin sekä lopputuotteen kykyyn tyydyttää käyttäjän tarpeet ja odotukset.
suunnitelma-asiakirjojen laadusta (Mattila, 1990, s.5-6).
Suunnitelman laatua arvostellaan vertaamalla suunnitelmaa, tuoteratkaisua, rakennuttajan suunnittelulle hankeohjel- massa asettamiin vaatimuksiin sekä rakennuttajan ja käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin. Suunnitelma-asiakir
jojen laatua arvostellaan vertaamalla niitä tuotannon asettamiin vaatimuksiin ja tarkastelemalla suunnitelma- asiakirjojen erittelyä, selkeyttä ja kattavuutta.
Tuotantolaatu mitataan vertaamalla tuotannon tuloksena syntyneen lopputuotteen vastaavuus hankkeen suunnitel
ma-asiakirjoihin. Tuotantolaadun epätäydellisyys ilmenee poikkeamina ja poikkeamakustannuksina nollavirhetasoon verrattuna. Tuotantolaatuun vaikuttavat tuotantotekniikka, johtaminen ja ohjaus sekä tarkastustoiminta, (kuva 2)
(Barrie ym., 1983, s.315).
Tuotantotekniikan laatu muodostuu käytetyistä tuotantome
netelmistä, työntekijöiden ammattitaidosta, kaluston ominaisuuksista ja materiaalien laadusta. Tuotantoa johdetaan ja ohjataan tuote- ja tuotantosuunnitelmissa asetettujen vaatimusten saavuttamiseksi. Tarkastustoimin
nan laatu muodostuu laadunvalvontahenkilöstön ammattitai
dosta sekä käytetyistä menettelyistä ja tekniikoista vaatimusten mukaisuuden mittaamiseen (Barrie ym., 1983, s.315).
Lopputuotteen laatua arvostellaan vertaamalla lopputuo
tetta käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin, mikä on toi
saalta myös rakennuttamisen laatu.
16
Rakennuttajan tarpeet ja odotukset
Hanke- ohjelma
Suunnittelu Suunnitelma asiakirjat
Tuotanto
tekniikka
Johtaminen ja ohjaus
Vastaavuus suunnitel
miin
Tarkastus»
toiminta
Kuva 2. Rakentamisen laadun osatekijät (Barrle ym., 1983, s. 315)
2.3 Tuotteelle ja toiminnalle asetetut laatuvaatimukset Tuotteelle asetetut laatuvaatimukset ovat:
yleiset laatuvaatimukset
asiakkaan asettamat hankekohtaiset laatuvaati
mukset .
Toiminnalle asetetut laatuvaatimukset ovat:
asiakkaan asettamat sopimuskohtaiset laatuvaati
mukset (ulkoiset)
yrityksen asettamat laatuvaatimukset (sisäiset).
Tuotteelle asetetut yleiset laatuvaatimukset määritellään rakennuslaissa, rakennusasetuksessa, ja rakentamismää
räyskokoelmassa sekä muissa viranomaismääräyksissä ja -ohjeissa.
määritelty tuotannolle urakkasopimuksessa ja teknisissä spesifikaatioissa, kuten rakennusselityksessä ja muissa suunnitelma-asiakirjoissa tai viittauksina yleisiin ohjeisiin, kuten RYL 90:een, LVI-RYL 86:een ja RT-kortis- toon tai standardeihin.
Toiminnalle asetetut laatuvaatimukset jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäisiä ovat yrityksen omiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuvat vaatimukset. Ulkoisia vaatimuksia ovat asiakkaan sopimustilanteessa asettamat vaatimukset laadunvarmistukselle tai vaatimus ISO-9000 laatujärjes- telmästandardien soveltamisesta.
laadunvarmistuksen toteuttamiseksi edellytetään, että asetetut vaatimukset on täsmällisesti määritelty asiakkaan ja yrityksen väliseen urakkasopimukseen kuuluvissa asia
kirjoissa, esimerkiksi rakennusselityksessä.
Laatuj ärj estelmästandardien soveltaminen on valmistajan keino osoittaa sopimusasiakkaalle edellytyksensä tuottaa sopimuksenmukaista tuotetta ja asiakkaan keino varmistua valmistajan laaduntuottokyvystä. Sopimusasiakas tarkoittaa tässä asiakasta, jonka kanssa tehdään sopimus tuotteen valmistamisesta (vertaa kuluttaja-asiakas).
Yrityskohtainen laatujärjestelmä muodostuu yrityskohtai
sista laadunvarmistuksen ratkaisuista, yrityskulttuurista ja ISO-9000 laatuj ärj estelmästandardien rakenneosista.
ISO-8402 sisältää laatusanaston, ISO-9000 antaa ohjeita standardien valintaa ja käyttöä varten, ja ISO-9004 kuvaa laatujohtamisen, laatujärjestelmän rakenneosat ja suunta
viivat. ISO-9001,-9002 ja -9003 laatujärjestelmästandardi on sopimusasiakkaan ja valmistajan välisessä sopimusti
lanteessa valittu laatujärjestelmämalli, jonka rakenneosat on sisällyttävä valmistajan laatujärjestelmään.
Rakennusliikkeissä kehitetään yrityskohtainen laatujär
jestelmä yleensä sisältämään soveltuvin osin ISO-9002 laatujärjestelmästandardin rakenneosat. ISO-9000 standar
dien käyttö rakennusalalla vaatii soveltamista, koska standardeilla on teollisuustausta. Standardeissa on käsitelty esimerkiksi osatoimittajien laadunvarmistusta mutta ei aliurakoinnin laadunvarmistusta.
ISO-9000 standardeja soveltava laatujärjestelmä on tule
vaisuudessa kaupankäynnin edellytys. Tästä on esimerkkinä kansainvälinen kehitys.
2.4 Laadunvarmistuksen periaatteet
Yleisellä tasolla laadunvarmistus kuvataan ns. Demingin laatuympyrällä eli PDCA-ympyrällä, joka sisältää suunnit
telun, tekemisen, tarkastamisen ja toiminnan korjaamisen, (kuva 3). Laatuympyrän soveltaminen johtaa laadunvalvonnan kehittymisen laadunohjaukseksi. Laatuympyrää sovelletaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa, organisaation kai
killa tasoilla osana normaalia toimintaa (Kano, 1986, s. 17). Laatuympyrän käyttöä seuraava palautetieto on lähtötietona seuraavissa vaiheissa ja rakennushankkeissa.
VAATIMUKSET
Л
PALAUTE
Kuva 3. Demingin laatuympyrä
käisevässä toiminnassa eikä poikkeamia korjaavassa tai paikkaavassa toiminnassa.
Tuotannossa havaitut poikkeamat poistetaan ensin välittö
millä korjaustoimenpiteillä. Saman poikkeaman uusiutumisen ehkäisemiseksi on poikkeaman syy selvitettävä ja poistet
tava (Kano, 1986, s. 15). Rakennustuotannossa laadun parantaminen kohdistuu yleensä vain poikkeamien välittö
miin korjaustoimenpiteisiin, poikkeamia aiheuttavan syyn jäädessä selvittämättä. Tehdään ja tehdään, kunnes jokin menee vikaan, ja sitten se on jonkun toisen syy.
Ongelman ratkaisussa ja poikkeamien syiden selvittämisessä hyödynnetään tilastollisia menetelmiä (Kano, 1986, s.19).
Tilastolliset menetelmät ovat tuotantoprosessin paranta
misen ja virheiden vähentämisen tehokkaita apuvälineitä.
Tilastollisia menetelmiä ovat esimerkiksi paretodiagrammin ja syy-seurausdiagrammin soveltaminen ongelman ratkaisussa sekä ominaisuuksien vaihtelun kuvaaminen histogrammeilla ja jakaumilla, (kuva 4) (ks. Kume, 1989, s.17-69).
90 -
70 5 60 s
Paretodiagrammi
s, S.
JW
Histogrammi Normaalij akauma
Kuva 4. Esimerkkejä tilastollisista menetelmistä (Kume, 1989, s. 35,36,54,63)
20
Tuotannon sisäisessä laadunvarmistuksessa noudatetaan ns.
sisäisen asiakkuuden periaatetta: työnvaihe on edellisen asiakas. Jokaisella työnvaiheella on toimittaja ja asiakas sekä asiakkaan asettamat vaatimukset.
Klassinen esimerkki on ketju elementtirunko-jälkityöt-ta- soitetyöt-maalaustyöt, (kuva 5): jälkitöiden suorittaja ottaa vastaan työkohteen (alustan) toimittajalta, ele- menttiurakoitsijaita. Jälkitöiden suorittaja luovuttaa työnsä tuloksen asiakkaalleen, tasoitetöiden suorittajal
le. Tämä puolestaan on toimittaja asiakkaalle, pohjamaa- laustöiden suorittajalle jne. Viimeiseksi lopputuote luovutetaan yrityksen asiakkaalle, rakennushankkeen tilaajalle. Asiakastyytyväisyys on laadunmittari jokai
selle toimittajalle: yritykselle, osastolle, ryhmälle tai yksilölle. Tuotantolaadun kannalta on asiakkaan asettamat vaatimukset määriteltävä tuotannolle mitattavina ominai
suuksina.
toimittaj a asiakas
TASOITETYÖT
ELEMENTTIUR JÄLKITYÖT POHJAMAAL.
t
vaatimukset, odotukset
Kuva 5. Esimerkki sisäisen asiakkuuden periaatteesta
Laatua ei voi saavuttaa keskittämällä laadunohjaus pel
kästään yrityksen tuotanto-osastolle. Kokonaisvaltaisen laadunohjauksen (TQC) periaatteena on levittää laadunoh
jaus ylimmästä johdosta työntekijöihin saakka.
TQC: n mukaan tuotteen korkeaa laatua ei voi saavuttaa pelkästään erillisillä laaduntarkastuksilla. Laatua vaaditaan myös prosessilta itseltään, jokaiselta työnvai- heelta ja toimenpiteeltä. TQC:n kehittyminen on tapahtunut kolmessa vaiheessa: tarkastussuuntautuneesta valvonnasta, prosessin ja sen tekijöiden laadun kohottamiseen ja ohjaukseen, sekä uusien tuotteiden kehittämiseen (Kano, 1986, s.14-15).
Laadunohjauksen kehittyminen tuotantolinjassa kuvataan neljällä vaiheella, (kuva 6). Lähtökohtana on yksi toi
minto, joka nostaa jalostusastetta ja voi sisältää jonki
nasteisen omakohtaisen tarkastuksen. Toimintosarja saa jatkokseen lopputarkastuksen, joka toimii asiakkaan ja tuotannon välissä. Seuraava kehitysvaihe on toimintosarjan alkuun sijoitettu vastaanotettavan materiaalin tarkasta
minen. Tähän asti tietoa ei siirretä, joten toimintoja ei korjata eikä ohjata. Toiminta saa järjestelmällisen luonteen, jos eri toimintoja raportoidaan tarkastuksien tuloksista ja selvitetään virheiden syyt. Kehittynein laadunohjaus käsittää itseohjautuvien, tietoa hyödyntävien yksiköiden käytön (Rajamaa,1985, s. 18).
Rakennustuotannon laadunohjaus kehittyy eo. tuotantolinjaa vastaavalla tavalla. Lähtökohtana on yksi suunniteltu tehtävä, joka muodostetaan useista työnvaiheista. Työn- vaiheet voivat sisältää edelleen omakohtaisen tarkas
tuksen. Työnvaihesarj an eli tehtävän lopussa on lopputar
kastus, joka toimii seuraavan ja edellisen tehtävän välissä tai asiakkaan ja tuotannon välissä. Seuraava
23
Laadusta puhuminen abstraktina käsitteenä tai laadunval
vonta pelkästään toteavana tapahtumana ei riitä rakennus
hankkeen laadun varmistamiseksi.
Rakennushankkeen kehittynyt laadunvalvonta ja -ohjaus toteutetaan soveltamalla laatuympyrää kaikilla organisaa
tiotasoilla, hankkeen kaikissa vaiheissa, (kuva 7).
Painopiste on tällöin poikkeamia ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Laatuympyrän soveltamista seuraava palau
tetieto on lähtötietona seuraaville vaiheille ja raken
nushankkeille, (kuva 8). Kehittynyt laadunvalvonta ja -ohjaus työmaatasolla tapahtuu osana kutakin tehtävää periaatteessa kolmessa vaiheessa: ennen tehtävää, tehtävän aikana ja tehtävän jälkeen.
LAATU
LAADUNVALVONTA
Abstraktina käsitteenä
Toteava laadunmittaus- ja -tarkastustoiminta LAADUNOHJAUS
PDCA-ympyrää soveltaen Toimi
(Act),
Suunnittele
\ (Pian)
Tarkasta Tee (Check) (Do)
Laadunvalvonnan kehittyminen laadunohjaukseksi Osana normaalia toimintaa yrityksen kaikilla tasoilla
4-VAIHE PERIAATE - ennakkotarkastus - aloitustarkastus - suoritustarkastus - lopputarkastus
Laadunvalvonta ja -ohjaus työmaa- tasolla osana
kutakin työsuoritusta tai toimitusta
Kuva 7. Laadunohjauksen kehittyminen rakennustuotannossa
Kuva 8. Laatuympyrän soveltaminen rakennushankkeen eri vaiheissa ja poikkeamien palauteympäristö (Räty,
1990, s.45)
2.6 Laadunohjauksen vaikutus, laatupoikkeamat ja laatukustannukset
Laatupoikkeama on virhe, puute tai muutos tuotteessa tai toiminnassa. Laatupoikkeama aiheuttaa laatukustannuksia.
Laatukustannukset muodostuvat laatupoikkeamakustannuksis- ta, jotka sisältävät sisäiset ja ulkoiset poikkeama- kustannukset, ja laadunvarmistuskustannuksista, jotka sisältävät valvontakustannukset ja ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset, (kuva 9) (Uusi-Hauva, 1987, s.34-35).
25
LAATUKUS
TANNUKSET
LAADUNVARMISTUS- KUSTANNUKSET POIKKEAMA- KUSTANNUKSET
ULKOISET POIKKEAMAKUST.
-Takuut -Reklamaatiot -Alennukset
VALVONTAKUST.
-Vastaanottotarkastus -Valmi stustarkastus -Lopputarkastus -Asennustarkastus -Laadunarvostelu -Erikoistarkastukset SISÄISET POIKKEAMAKUST.
-Hylkäykset -Korjaukset -Uusintatarkastus -Lajittelu
-Virheiden analysointi -Ylituotanto
-Arvon vähennys
ENNALTAEHKÄISEVÄN TOI
MINNAN KUST.
-Laatujärj.kehitt.
-Tolm. ennen tuotantoa -Valm.edell.selvitys -Alihankk. arviointi -Laadunohjaus ja-johto -Laatukatsastus
-Koulutus
Kuva 9. Laatukustannusten muodostuminen (Uusi-Rauva, 1987, s.35)
Laadunvarmistustoimenpiteitä kuten tuotannon suunnittelua ja tarkastuksia lisäämällä todetaan laadunvarmistus- kustannusten kasvavan ja samalla laatupoikkeamien ja laatupoikkeamakustannusten vähenevän.
Perinteisen käsityksen mukaan kokonaislaatukustannuksilla on kustannusminimi kohdassa, jossa laadunvarmistuskustan- nukset ovat yhtä suuret kuin laatupoikkeamakustannukset.
Nykyinen käsitys on, että kustannusminimi on kohdassa, jossa poikkeamia on nolla, (kuva 10) (Davis ym., 1987, s.
34-35).
7 ^<foF QUALITY
FAILURE COST
PREVENTION +
APPRAISAL COST-V
100% . 0%
DEFECTS DEFECTS
QUALITY LEVEL
Kuva 10. Laatukustannusten keskinäinen riippuvuus nykyisen käsityksen mukaan (Davis ym., 1987, s.34-35)
Laatupoikkeamakustannuksista mitataan yleensä vain takuu- korjauskustannukset. Seuraavien syiden aiheuttamat poik- keamakustannukset jäävät usein havaitsematta ja mittaa
matta:
työnaikaiset korjaukset
- materiaalivirheet ja toimitusviiveet aliurakoitsijan virheet ja viiveet työnsuunnittelun virheet ja puutteet - johtamisen virheet ja puutteet
tuotesuunnittelun virheet, puutteet ja viivytyk
set
rakennuttamisen virheet ja viivytykset.
Laatukustannuksista on useita tutkimustuloksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia tutkimusten mene
telmä- ja sisältöeroj en vuoksi. Seuraavassa on muutamia tutkimustuloksia poikkeamakustannuksista ja - - laatuongel
mista.
Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan poikkeamakustannukset olivat noin 6 % kohteen rakennus
kustannuksista (Augustsson ym. , 1989, s.20). Clemsonin yliopiston tutkimuksen mukaan poikkeamakustannukset olivat 12 % hankkeen kokonaiskustannuksista (Burati ym., 1987, s.
129 ).
Kokonaislaatukustannusten arvioidaan olevan 10-25% työmaan kustannuksista. Kokonaislaatukustannusten hajontaan vaikuttavat tuotesuunnitelmat ja työmaan johtaminen (Räty, 1990, s.20).
Työmaiden laatuongelmista on myös tutkimustuloksia. VTT:n 4SV-tutkimuksen mukaan työmaiden laatuongelmista noin 50 % esiintyi työmaan johtamisen ja omien töiden alueella, noin 10 % ali- ja sivu-urakoiden alueella ja noin 10 % mate
riaalihankintojen alueella (Nykänen ym., 1987, s.11).
Puutteellinen johtaminen ja ohjaus ilmenee laatukustan
nusten suurena hajontana ja kustannusten ääriarvoina.
Laadunvarmistustoimenpiteitä ja toiminnan parannusrat- kaisuja otetaan käyttöön kokonaisuuksin, jotka vastaavat yrityksen kehityskykyä. Tästä on seurauksena, että jatkuva menetys tai rahallinen hävikki vähenee, laatukustannusten hajonta pienenee ja satunnaiset laatukustannusten ääriar
vot poistuvat. Toteutetuilla laadunvarmistustoimenpiteillä ja parannusratkaisuilla siirrytään laadunohjauksessa alemmalle laatukustannustasolle, (kuva 11). Laadunvarmis
tus on ensisijaisesti poikkeamien ei laatukustannusten poistamista (Räty, 1990, s.20).
LAADUN SUUNNIT
TELU LAADUN LAADUN
PARANNL
LAADUN OHJAUS
Kuva 11. Laadun suunnittelu, laadun ohjaus ja laadun
parantaminen J.M Juranin mukaan (Salminen, 1990, s.23)
2.7 Laatujärjestelmä
2.71 Periaatteet
Valmistajan on laadittava dokumentoitu laatujärjestelmä ja ylläpitää sitä välineenä, jolla varmistetaan, että tuote täyttää spesifioidut vaatimukset (SFS-ISO 9002, s.5).
Laatujärjestelmän on toimittava siten, että se tuottaa varmuuden siitä, että (SFS-ISO 9004, s.7)
järjestelmä ymmärretään ja on tehokas
tuotteet ja palvelut täyttävät ostajan tarpeet ja odotukset
korostetaan ongelmien ehkäisyä ennemmin kuin toimintaa vasta ongelmien esiintymisen ja ha
vaitsemisen jälkeen.
29
Laatukäsikirja on dokumentti, joka sisältää yrityksen laatujärjestelmän kuvauksen ja toimii pysyvänä lähtökoh
tana järjestelmää toteutettaessa ja ylläpidettäessä (SFS-ISO 9004, s.10). Suurissa yrityksissä laatukäsikirja voi esiintyä eri muodoissa (SFS-ISO 9004, s.10), kuten
koko yritystä koskevana laatukäsikirjana yksikköjen laatukäsikirjoina
tuote- tai toimintokohtaisina laatukäsikirjoina;
esimerkiksi suunnittelu, hankinta, asunto-, toimisto- ja teollisuusrakennustuotanto.
Laatukäsikirja kuvaa yrityksen laatupolitiikan ja toteu
tettavat laatutoiminnat eli laatujärjestelmän rakenneosat (ks. SFS-ISO 9000, s.10). Laatukäsikirja määrittelee vaatimukset, vastuut ja resurssit toteutettavalle laadun
varmistukselle. Laatukäsikirja sisältää myös laadunvar
mistuksen menettelyohjeet (SFS-ISO 9004, s.10).
Laadunvarmistuksen menettelyohjeet ovat laatukäsikirjan tarkennuksia, jotka kuvaavat toteutettavat laadunvarmis- tustoimenpiteet (ks. Ashford, 1989, s.52). Menettelyoh
jeiden tarkoituksena on dokumentoida hyvät toimintatavat.
Menettelyohjeiden liitteinä ovat tarvittavat tarkistus- listat ja lomakkeet laadunvarmistustoimenpiteiden apuvä
lineiksi .
Laatusuunnitelma on asiakirja, joka määrittelee tuottee
seen, palveluun, sopimukseen tai projektiin liittyvät laatukäytännöt, käytetyt resurssit ja toteutusvaiheet (SFS-ISO 8402, s.5 ). Laatusuunnitelmassa esitetään laatu
vaatimukset, vastuut, sovellettavat laadunvarmistus- menettelyt, tarkastukset, mittaukset ja testaukset sekä menetelmät laadunvarmistustoimenpiteiden dokumentoinnille ja laatusuunnitelman ylläpitämiselle (SFS-ISO 9004, s.11).
¡
tavat toimenpiteet tuotteen suunnittelusta ja valmistuk
sesta tuotteen käyttöön asti. Hankkeen laatujärjestelmä kuvataan eri osapuolten laatusuunnitelmilla. Kukin osa
puoli laatii oman hankekohtaisen laatusuunnitelmansa yrityskohtaisen laatukäsikirjansa avulla (ks. Räty, 1990, s. 27-28 ja Ashford, 1989, s. 50).
2.72 Tuotannon laatujärjestelmä
Tuotannon laatujärjestelmä sisältää seuraavat osajärjes
telmät, (kuva 12) (Räty, 1990, s. 29):
urakoitsijan sopimuskatselmus asiakirj avalvonta
materiaalien laadunvarmistus
työsuoritusten valvonta ja ohjaus aliurakoinnin laadunvarmistus tarkastustoiminta
mittaukset ja testaukset poikkeamavalvonta
itselleluovutusmenettely.
Urakoitsijan sopimuskatselmus sisältää urakkakatselmuksen, toteutettavuustarkastelun ja potentiaalisten ongelmien analyysin. Urakkakatselmuksen tarkoituksena on varmistaa, että urakkarajat ja vaatimukset ovat riittävästi määri
telty. Toteutettavuustarkastelun tarkoituksena on todeta suunnitelma-asiakirjojen laatu ja tuottaa suunnitelmiin parannusehdotuksia. Potentiaalisten ongelmien analyysillä on tarkoitus selvittää hankinnan ja tuotannon mahdolliset ongelmakohdat ja laatia luettelo potentiaalisista ongel
mista ja niiden ehkäisykeinoista. Sopimuskatselmuksen tuloksena syntynyttä tietoa käytetään lähtötietona tuo
tannon laadunvarmistuksessa ja työmaan laatusuunnitelman laadinnassa (ks. Räty, 1990, 31-32).
Asiakirj avalvoiman tarkoituksena on varmistaa voimassa olevien suunnitelma-asiakirjaversioiden käyttö tuotannossa ja vanhentuneiden asiakirjojen poistaminen tai hävittämi
nen tuotannosta (SFS-ISO 9002, s.6). Valvottavia asiakir
joja ovat esimerkiksi piirustukset, spesifikaatiot sekä ohjeet ja määräykset.
Materiaalien laadunvarmistuksen tarkoituksena on estää virheellisen materiaalin pääsy tuotantoon. Materiaalien laadunvarmistus sisältää toimittajan ennakkokvalifioinnin, sopimustekniikan, tehdastarkastukset, materiaalien vas
taanottotarkastukset työmaalla ja toimittajan jälkiar
vioinnin (ks. Räty, 1990, s. 34-38). Materiaalitoimitusten vastaanottotarkastuksissa tarkastetaan materiaalien määrä, kunto, merkinnät ja toimituksen tilauksen mukaisuus.
Tarkastusten painopistettä on pyrittävä siirtämään toi
mittajalle, koska ylimääräiset tarkastukset alentavat tuottavuutta.
Toimittajan on sisällytettävä tarkastukset omaan tuotan
toprosessiinsa tai suoritettava 100 %:n lähtötarkastus (Kano, 1990, s. 30). Toisinaan on syytä suorittaa vas
taanottotarkastus työmaalla vain tilastollisena näytetar- kastuksena tai kriittisyysanalyysin perusteella kohdis
tettuna 100 %:n vastaanottotarkastuksena (ks. Salminen, 1990, s.138-139). Tarkastukset dokumentoidaan laatu- suunnitelman mukaisesti. Virheelliset tuotteet merkitään ja poistetaan erikseen varatulle alueelle jatkotoimenpi
teitä varten tai palautetaan toimittajalle.
Työsuoritusten valvonta ja ohjaus tapahtuu opastamalla ja valvomalla sekä tarkastamalla ja mittaamalla työsuori
tukselle ja tuotteelle asetettujen vaatimusten täyttyminen (Räty, 1990, s. 39). Tarkastuksia ja mittauksia toteu
tetaan ennen työsuoritusta, sen aikana ja jälkeen. Työ
suoritusten valvonnassa ja ohjauksessa käytetään osin samoja menettelyjä ja tekniikoita kuin aliurakoinnissa.
tua siitä, että aliurakoitsija on ymmärtänyt asetetut vaatimukset, on kykenevä ne täyttämään, toimii sopimuksen mukaan ja dokumentoi vastaavuuden asetettuihin vaatimuk
siin (Räty, 1990, s. 40). Aliurakoinnin laadunvarmistus sisältää aliurakoitsijan ennakkokvalifioinnin, laadun ohjattavuuden varmistamisen sopimuksessa, tarkennetun laatusuunnitelman laadinnan, tarkastustoiminnan ja aliu
rakoitsijan jälkiarvioinnin (vrt. SFS-ISO 9002, s. 7).
Vastuu laatusuunnittelusta, laadunvalvonnan ja -ohjauksen toteuttamisesta ja dokumentoinnista kuuluu aliurakoitsi
jalle pääurakoitsijan valvonnassa. Aliurakoinnin laadun
varmistus toteutetaan vaihtoehtoisesti yhteistyönä, mikä vastaa aliurakoitsijoiden nykyistä laaduntuotto- ja kehityskykyä.
Tarkastustoiminnalla varmistetaan asetettujen vaatimusten täyttyminen. Tarkastusten tuloksissa havaittujen poik
keamien syyt selvitetään, tehdään välittömät korjaukset ja korjataan toimintaa poikkeamien uusiutumisen ehkäisemi
seksi.
Tarkastustoimintaa sovelletaan omien töiden, materiaalien ja aliurakoinnin laadunvalvonnassa ja -ohjauksessa.
Tarkastustoiminta on osana ohjausjärjestelmää, joka sisältää suunnittelun, tekemisen, suorituksen valvonnan ja ohjauksen sekä toiminnan korjaamisen. Tarkastustoiminta noudattaa nelivaiheperiaatetta (U.S Army Corps of Engi
neers, 1986, s.5-10) tai sen muita hyväksyttäviä muotoja Tarkastustoiminta sisältää seuraavat vaiheet ennakkotar
kastus, aloitustarkastus, suoritustarkastus ja lopputar
kastus. Tarkastukset suunnitellaan ja dokumentoidaan.
Laaduntuottokyvyn parantuessa vähennetään tarkastus
toimintaa .
33
Mittauksia ja testauksia suoritetaan, jotta varmistaudut- taan työsuorituksen tai tuotteen mitattavista teknisistä ominaisuuksista. Työnaikaisia mittauksia ja testauksia käytetään tuotannon ohjaukseen. Informatiivisia mittauksia ja testauksia käytetään toteutuksen sisäiseen varmistuk
seen. Loppumittauksia ja -testauksia käytetään sisäiseen tai ulkoiseen varmistukseen (ks. Räty, 1990, s. 43-44).
Poikkeamavalvonnan tarkoituksena on vakuuttua laadunvar
mistuksen toiminnasta, varmistaa havaittujen poikkeamien systemaattinen poistaminen ja uusiutumisen ehkäiseminen.
Tarkastuksissa, mittauksissa ja testauksissa havaitut poikkeamat dokumentoidaan poikkeamaraporteilla (ks. Räty, 1990, s. 44-47). Hinnoiteltuja poikkeamaraportteja käyte
tään laatukustannusten mittaamiseen (Malmivaara, 1989, s.
112).
Ennen lopputuotteen tai sen osan luovutusta tilaajalle suoritetaan itselleluovutus. Itselleluovutuksen tarkoi
tuksena on varmistaa virheettömän lopputuotteen toimitta
minen tilaajalle (ks. Uuskoski, 1989). Itselleluovutus on työmaajohdon toteuttama suunniteltu tarkastus alueittain ja lohkoittain ennen hankkeen luovuttamista tilaajalle.
Laatutiedostoja ylläpidetään vaaditun laadun saavuttamisen sekä laatujärjestelmän tehokkaan toimivuuden osoittami
seksi (SFS-ISO 9002, s.13). Laatutiedosto perustetaan hankkeen alussa ja siihen kootaan toteutettujen laadun- varmistustoimenpiteiden dokumentit, kuten laatusuunnitel- mat, tarkastus-, mittaus- ja testaustulokset.
Urakoitsijan suorittama
rakennettavuuden varmistaminen
Tuotannon laadunvarmistus
Materiaalien laadunvarmistus - hankintamenettely
- tehdastarkastus - vastaanottotarkastus
Työsuoritusten ohjaus ja valvonta
Aliurakoiden suorituk- senohjaus ja valvonta - sopimustekniikka - suorituksen valvonta - vastaanottomenettely
Tarkastukset
- ennakkotarkastus - suoritustarkastus - seurantatarkastus - satunnaistarkastus
Mittaukset ja testaukset - suorituksenaikaiset - informatiiviset - lopputestaus
Poikkeamavalvonta
A s i a
k i
r j a v a
1
v o n t a
Lopputuotteen laadun varmistus
Kuva 12. Tuotannon laatujärjestelmän osajärjestelmät (Räty, 1990, s. 29)
!
!
35
2.8 Tuotannon laatusuunnitelma
Pääurakoitsija laatii työmaan laatusuunnitelman yrityk
sensä laatukäsikirjan sisältämiä menettelyohjeita työmaa- kohtaisesti soveltamalla ja muuntamalla. Lähtökohtana on hankekohtaiselle laatujärjestelmälle asetetut vaatimukset.
Laatusuunnitelma tehdään perustuen lopputuotteelle ja laadunvarmistukselle asetettuihin vaatimuksiin, hankkeen ominaisuuksiin, toteutusorganisaatioon, potentiaalisiin ongelmiin sekä soveltuviin laatusuunnitelmamalleihin,
(kuva 13).
Laatusuunnitelman laadinta aloitetaan sopimuskatselmuk- sessa, jossa selvitetään asetetut vaatimukset, tuotannon mahdolliset ongelmakohdat ja laadun kannalta kriittiset tehtävät. Perusajatus on torjua ongelmat ja poikkeamat ennakkoon työmaan suunnittelemia menettelyjä ja teknii
koita käyttämällä.
Laatusuunnitelmassa kuvattujen laadunvarmistusmenettelyjen ja -tekniikoiden tarkoituksena on ennalta torjua virheet ja puutteet suunnitelmissa, toiminnassa ja työn tulokses
sa. Tarkoituksena on myös varmistaa tehtävien suoritus kerralla valmiiksi ja lopputuotteen sopimuksenmukaisuus.
Laatusuunnitelmassa kuvataan keskeisten tehtävien, omien työsuoritusten, materiaalitoimitusten ja aliurakoiden, laatuvaatimukset, laadunvarmistusmenettelyt ja -tekniikat, vastuut sekä vaatimukset dokumentoinnille ja raportoin
nille. Laatusuunnitelman sisältö jaetaan periaatteet- osaan, suunnitelmaosaan ja aikatauluosaan, (kuva 14).
laatupolitiikasta ja vaatimukset laadunvarmistukselle sekä yleiset lomakkeet, kuten esityslistat ja katselmuslomak- keet. Suunnitelmaosa sisältää varsinaiset tehtäväkohtaiset laatusuunnitelmat tarkistuslistoineen ja lomakkeineen.
Yksittäinen tehtäväkohtainen laatusuunnitelma on määrä
muotoinen ja sisältää kahdeksan kohtaa (Räty, 1990, s.
25):
menettelyn tarkoitus käyttöalue
vastuut
kuvaus menettelystä
käytettävät asiakirjat ja standardit hyväksymisperusteet
vaatimukset dokumentoinnille tarkistuslistat ja lomakkeet.
Aikatauluosa sisältää yleisaikataulun ja laatusuunnitelman
"tiivistelmän eli laadunvarmistuksen toimenpideluettelon, jossa luetellaan toimenpiteiden ajankohta, vastuuhenkilö ja dokumentointi.
Alihankkija vastaa oman työnsä laadusta sopimuksen mukaan.
Pääurakoitsija varmistaa näiden vaatimusten täyttymisen.
Laatusuunnitelman mukaisesti laaditaan alihankinnoista tarkennettu laatusuunnitelma alihankkijan kanssa yhteis
työssä ennakkotarkastusvaiheessa. Mahdollisuuksien mukaan laatusuunnitelma vaaditaan alihankkijan tehtäväksi oman työnsä osalta.
37
mällit
LAATUSUUNNITELMA
POTENTIÄALISE' ONGELMAT HANKKEEN
OMINAISUUDET^
ORGANISAATIO*
VAATIMUKSET
Kuva 13. Laatusuunnitelman lähtötiedot
LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
A. PERIAATTEET
1. LAATUPOLITIIKKA...
2. LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATTEET JA VAATIMUKSET.
3. YLEISET LOMAKKEET...
B. SUUNNITELHAOSA JA TEHTÄVÄKOHTAISET LOMAKKEET
1. MAANVARAISET LATTIAT...
2. PINTABETONILATTIAT...
3. ELEMENTTI URAKKA...
4. VEDEN- JA KOSTEUDENERISTYSTYÖT...
5. METALLI-IKKUNAT JA -OVET...
6. ITSELLELUOVUTUS...
C. AIKATAULUOSA
1. YLEISAIKATAULU JA TARKASTUSTEN AJANKOHTA... . 2. LAADUNVARMISTUKSEN TOIMENPIDELUETTELO. . ...
Kuva 14. Esimerkki työmaan laatusuunnitelman sisällöstä
Tässä tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvalvonnan ja -ohjauksen nelivaiheperiaate on sovellutus amerikka
laisesta rakennusurakoitsijan laadunvalvontamallista, joka esitetään tässä luvussa tiivistettynä (U.S Army Corps of Engineers, 1986, s.5-10).
Rakennuttaja velvoittaa jo sopimusasiakirjoissa rakennu
surakoitsijan jakavan yksittäisen tehtävän kolmeen laa- dunvalvontavaiheeseen ja lopputarkastusvaiheeseen (three phase control and completion phase). Vaiheet ovat :
esivalmisteluvaihe (preparatory phase) aloitusvaihe (initial phase)
seurantavaihe (follow-up-phase)
lopputarkastusvaihe (completion phase)
Rakennusurakoitsija on vastuussa laadunvalvonnan toteut
tamisesta kaikissa tehtävissä ja toimittaa laadunvalvon- taraportit rakennuttajalle.
Esivalmisteluvaihe sisältää tehtävää ennakoivia toimenpi
teitä, kuten valmistuspiirustusten ja asennussuunnitelmien tarkastukset, materiaalien tarkastukset ja turvallisuus- tarkastukset .
Aloitusvaihe sisältää tarkastuksen, jossa tehtävän alussa varmistutaan tehtävän käynnistämisestä ja toteuttamisesta asetettujen vaatimusten mukaisesti. Mahdolliset epäsel
vyydet tai erimielisyydet asetetuista vaatimuksista sovitaan tässä vaiheessa.
Seurantavaihe sisältää tarkastukset ja testaukset tehtävän toteuttamisen aikana. Tarkoituksena on varmistaa edelli
sissä vaiheissa sovitun toteutuksen jatkuvuus. Seuranta- vaihe on tehokas, kun sitä edeltää perusteellisesti toteutetut esivalmistelu- ja aloitusvaiheet.
39
Lopputarkastusvaihe on viimeinen seurantatarkastus kun tehtävä tai sen osa on valmis. Tällöin tarkastetaan huolellisesti työn tuloksen vaatimusten mukaisuus ja laaditaan luettelo virheistä ja puutteista, jotka korja
taan. Tarkoituksena on saattaa työt nopeasti ja tehok
kaasti päätökseen.
Dokumentointi on todiste laadunvalvonnan toteuttamisesta.
Laadunvalvontaraporteilla osoitetaan laadunvalvonnan riittävyys ja oikea-aikaisuus. Laadunvalvontaraporteissa on vaiheittaisten tarkastusten tulokset, havainnot ja korjaavat toimenpiteet sekä muut testitulokset, rakennut
tajan ohjeet ja hylätyt työt.
Rakennuttaja valvoo ennen kaikkea rakennusurakoitsijan laadunvalvontajärjestelmän riittävyyttä ja toimintaa.
3.1 Aliurakan laadunvarmistuksen vaatimukset ...
Aliurakan laadunvarmistukselle asetettavina vaatimuksina on, että tuotteelle ja tehtävälle asetetut vaatimukset on selvästi määritelty jo tarjouspyynnössä, ja että aliura
koitsija ymmärtää ja kykenee täyttämään asetetut vaati
mukset ja toimii sopimuksen mukaan. Hankkeen alussa tehdyssä työmaan laatusuunnitelmassa kuvataan aliurakan laadunvarmistus karkealla tasolla. Aliurakalle on tehtävä tarkennettu laatusuunnitelma lähempänä toteutusvaihetta, viimeistään ennakkotarkastusvaiheessa pidettävässä ennak- kokokouksessa.
Tavoitteena on, että aliurakoitsija vastaa itse laatu- suunnitelman mukaisesta toteutuksesta, mittaus- ja tar
kastustoiminnasta, laadunvalvonnasta ja -ohjauksesta sekä vaatimusten mukaisuuden dokumentoinnista ja raportoinnista pääurakoitsijalle. Tavoitteena on myös, että aliurakoit
sija laatii itse laatusuunnitelmansa, jonka hyväksyttää pääurakoitsijalla.
Tässä tutkimuksessa käytetty laadunvarmistusmenettely korostaa aliurakan tuotannonsuunnittelua, sisältäen laatusuunnitelman laadinnan yhteistyössä aliurakoitsijan kanssa. Aliurakalle asetettavat vaatimukset määritellään täsmällisesti jo hankintavaiheessa. Vastaavuus asetet
tuihin vaatimuksiin todetaan tarkastustoiminnalla neli- vaiheperiaatetta soveltaen.
41
3.2 Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit
Aliurakointi perustuu kahden yrittäjän väliseen urakkaso
pimukseen. Tämän urakkasopimuksen perusteella toinen yrittäjä tekee tilatun työsuorituksen ilman, että tilaa
jalla (pääurakoitsija) on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden (Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL, 1990, s.3).
Aliurakoitsija on siis täysin itsenäisesti toimiva yrit
täjä, jonka tunnusmerkkejä ovat (SRTL, 1990, s.3):
-' oma työnjohto
omat työkalut ja koneet omat vakuutukset
työnantajavelvotteiden hoitaminen yrittäjäriski.
Aliurakkaan sisältyy usein myös materiaalin esivalmistus ja materiaalitoimitus (SRTL, 1990, s.7).
Rakennushankkeiden tultua yhä vaativimmiksi on tarve aliurakoitsijoiden osallistumisesta tuotesuunnitteluun lisääntynyt (Gray ym., 1989, s.43). On varmistettava, että aliurakoitsija on ymmärtänyt tuotteelle asetetut vaati
mukset. Toisaalta aliurakoitsija on oman alansa asiantun
tija, joten on tärkeää, että aliurakoitsijan tieto tuot
teen ominaisuuksista, käytöstä ja asennuksesta tuodaan aikaisessa vaiheessa suunnittelijan ja pääurakoitsijan tietoon (Gray ym., 1989, s.43,61). Yhteistyö suunnitteli
jan, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välillä ja enna
koiva toiminta korostuvat.
Aliurakka koostuu seuraavista neljästä osatoiminnoista:
valmistussuunnittelu, esivalmistus, toimitus ja asennus työmaalla. Tapauskohtaisesti käytetään aliurakoinnissa er^^a^s^a osatoimintojen yhdistelmiä pelkästä asennuksesta kaikki osatoiminnot käsittävään aliurakkaan, (kuva 15).
Asennus sisältyy aliurakkaan kuitenkin aina.
Oo « Iq n/m an u i *c lu r e !%u p p l у/f »x
Design Manufacture Supply fix
Design/supply/fix
Design Supply fix
, k Måouieclvr«I—
Su pp ly/fix
^ ^--- »^Manufacture
Г
Supply fixFix only
supply
Я
fixKuva 15. Allurakkamalllt (Gray ym., 1989, s. 13)
Aliurakoinnin laadunvarmistusta kuvataan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisen tiedon kulun ja yhteistyön kannalta kuudella yksinkertaisella mallilla, (kuva 16):
1. malli kuvaa tilannetta, jossa aliurakointi on täysin suunnittelematonta, ilman valvontaa ja ohjausta, ja tietoa ei kulje kumpaankaan suun
taan.
2. malli kuvaa nykytilannetta, työmaalla vallit
sevaa käytäntöä, jossa pääurakoitsija suun- nittelee toteutuksen ja antaa aliurakoitsijalle tietoa, valvoo ja ohjaa hieman ja antaa aliura
koitsijalle palautetta työn lopputuloksesta.
Tosin tilanne vaihtelee tapauksittain ja samas
sakin aliurakassa saattaa olla käytössä eri malli eri aj ankohtana.
3. mallissa aliurakoitsija ilmoittaa miten toteuttaa työn. Pääurakoitsija ei ota kantaa, ei valvo eikä ohjaa
43
4. malli kuvaa kehitysvaihetta eli välivaihetta ennen tavoiteltavaa kuudetta mallia. Neljännessä mallissa pääurakoitsija ja aliurakoitsija suun
nitelevat, valvovat ja ohjaavat yhteistyössä.
Tieto ja palaute kulkevat molempiin suuntiin.
Tässä tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvarmistus soveltaa lähinnä tätä mallia.
5. mallissa pääurakoitsija suunnitelee toteu
tuksen ja antaa tiedot aliurakoitsijalle, joka valvoo ja ohjaa itse ja antaa palautteen pääura
koitsijalle.
6. malli kuvaa tavoitemallia, jota tulevaisuu
dessa sovelletaan. Tässä mallissa pääurakoitsija antaa aliurakoitsijalle lähtötiedot, joiden perusteella aliurakoitsija suunnitelee toteu
tuksen itse ja hyväksyttää suunnitelmansa pääu
rakoitsijalla, sekä valvoo ja ohjaa itse ja raportoi pääurakoitsijalle.
Pääurakoitsija/ Aliurakoitsija Selitys
Tilaaja (PU) (AU)
1. Ei suunni
tella, ei valvota, ei ohjata, ei palautetta 2. PU suunnit- telee Ja antaa tietoa, valvoo Ja ohjaakin.
Ja antaa AU:lie palautetta 3. AU ilmoittaa miten tekee, PU ei valvo, ei ohjaa, eikä ota kantaa 4. PU Ja AU sunnittelee, valvoo Ja ohjaa yhdessä, tieto Ja palaute kul
kee molempiin suuntiin 5. PU suunnitte! ее Ja antaa tiedot AU valvoo Ja ohjaa itse sekä antaa palaut
teen PU:lie 6. PU antaa lähtötiedot, AU suunnittelee Ja hyväksyttää suunnitelmansa PU:11a, valvoo Ja ohjaa itse sekä raportoi PU:lie
Kuva 16. Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisen tiedonkulun ja yhteistyön kannalta
laatuympyrällä, (kuva 17). Tavoitemallilla on analogia rakennusyrityksen hankkeen tavoitejohtamismalliin, joka sisältää tavoitteenasettelun, tavoitekeskustelun, valvon
nan ja ohjauksen sekä raportoinnin. Kehitysvaihe- ja tavoitemalli toteuttavat laadunvarmistuksen Demingin laatuympyrää.
PÄÄURAKOITSIJA ALIURAKOITSIJA
Vaatimukset
Tie to
Palaute
NYKYTILANNEMALLI
Vaatimukset
Tie to
<=>
Pa laute
KEHITYSVAIHEMALLI (Yhteistyömalli)
Palaute
TAVOITEMALLI
VIIVOITUS KUVAA VASTUUTA LAATUYMPYRÄN OSAN (P,D,C,Ä) TOTEUTTAMISESTA
Kuva 17. Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit
45
Aliurakka käsitetään tehtäväksi, jolla on aloitus ja lopetus. Tehtävä muodostuu 1 - n:stä vaiheesta, joka voi olla työnvaihe tai osatuote, kuten paikka, rakennusalue tai -lohko (kuva 18.)
3.3 Aliurakoinnin laadunvalvonnan ja -ohjauksen mallit
työnvaihe/-vaiheet Lopetus Aloitus
alue/lohko (1—n kpl)
Kuva 18. Aliurakka tehtävänä
Laajimmillaan aliurakoinnin laadunvarmistus noudattaa nelivaiheperiaatetta, mikä tarkoittaa tarkastamista neljässä vaiheessa. Tarkastusvaiheet sijaitsevat aliurak- katehtävän suhteen ennen tehtävää ja heti tehtävän alussa, tehtävän aikana ja sen jälkeen. Nelivaiheperiaatteen yksittäinen tarkastusvaihe sisältää suunniteltuja ja dokumentoituja laaduntarkastuksia, -mittauksia, katsel
muksia tai kokouksia. Vaiheet ovat, (kuva 19):
ennakkotarkastus (ET) aloitustarkastus (AT)
suoritustarkastus (n x ST) lopputarkastus (LT).
