Laadunvarmistuksen periaatteet

Yleisellä tasolla laadunvarmistus kuvataan ns. Demingin laatuympyrällä eli PDCA-ympyrällä, joka sisältää suunnit­

telun, tekemisen, tarkastamisen ja toiminnan korjaamisen, (kuva 3). Laatuympyrän soveltaminen johtaa laadunvalvonnan kehittymisen laadunohjaukseksi. Laatuympyrää sovelletaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa, organisaation kai­

killa tasoilla osana normaalia toimintaa (Kano, 1986, s. 17). Laatuympyrän käyttöä seuraava palautetieto on lähtötietona seuraavissa vaiheissa ja rakennushankkeissa.

VAATIMUKSET

Л

PALAUTE

Kuva 3. Demingin laatuympyrä

käisevässä toiminnassa eikä poikkeamia korjaavassa tai paikkaavassa toiminnassa.

Tuotannossa havaitut poikkeamat poistetaan ensin välittö­

millä korjaustoimenpiteillä. Saman poikkeaman uusiutumisen ehkäisemiseksi on poikkeaman syy selvitettävä ja poistet­

tava (Kano, 1986, s. 15). Rakennustuotannossa laadun parantaminen kohdistuu yleensä vain poikkeamien välittö­

miin korjaustoimenpiteisiin, poikkeamia aiheuttavan syyn jäädessä selvittämättä. Tehdään ja tehdään, kunnes jokin menee vikaan, ja sitten se on jonkun toisen syy.

Ongelman ratkaisussa ja poikkeamien syiden selvittämisessä hyödynnetään tilastollisia menetelmiä (Kano, 1986, s.19).

Tilastolliset menetelmät ovat tuotantoprosessin paranta­

misen ja virheiden vähentämisen tehokkaita apuvälineitä.

Tilastollisia menetelmiä ovat esimerkiksi paretodiagrammin ja syy-seurausdiagrammin soveltaminen ongelman ratkaisussa sekä ominaisuuksien vaihtelun kuvaaminen histogrammeilla ja jakaumilla, (kuva 4) (ks. Kume, 1989, s.17-69).

90

-70 5 60 s

Paretodiagrammi

s, S.

JW

Histogrammi Normaalij akauma

Kuva 4. Esimerkkejä tilastollisista menetelmistä (Kume, 1989, s. 35,36,54,63)

20

Tuotannon sisäisessä laadunvarmistuksessa noudatetaan ns.

sisäisen asiakkuuden periaatetta: työnvaihe on edellisen asiakas. Jokaisella työnvaiheella on toimittaja ja asiakas sekä asiakkaan asettamat vaatimukset.

Klassinen esimerkki on ketju elementtirunko-jälkityöt-ta- soitetyöt-maalaustyöt, (kuva 5): jälkitöiden suorittaja ottaa vastaan työkohteen (alustan) toimittajalta, ele- menttiurakoitsijaita. Jälkitöiden suorittaja luovuttaa työnsä tuloksen asiakkaalleen, tasoitetöiden suorittajal­

le. Tämä puolestaan on toimittaja asiakkaalle, pohjamaa- laustöiden suorittajalle jne. Viimeiseksi lopputuote luovutetaan yrityksen asiakkaalle, rakennushankkeen tilaajalle. Asiakastyytyväisyys on laadunmittari jokai­

selle toimittajalle: yritykselle, osastolle, ryhmälle tai yksilölle. Tuotantolaadun kannalta on asiakkaan asettamat vaatimukset määriteltävä tuotannolle mitattavina ominai­

suuksina.

toimittaj a asiakas

TASOITETYÖT

ELEMENTTIUR JÄLKITYÖT POHJAMAAL.

t

vaatimukset, odotukset

Kuva 5. Esimerkki sisäisen asiakkuuden periaatteesta

Laatua ei voi saavuttaa keskittämällä laadunohjaus pel­

kästään yrityksen tuotanto-osastolle. Kokonaisvaltaisen laadunohjauksen (TQC) periaatteena on levittää laadunoh­

jaus ylimmästä johdosta työntekijöihin saakka.

TQC: n mukaan tuotteen korkeaa laatua ei voi saavuttaa pelkästään erillisillä laaduntarkastuksilla. Laatua vaaditaan myös prosessilta itseltään, jokaiselta työnvai- heelta ja toimenpiteeltä. TQC:n kehittyminen on tapahtunut kolmessa vaiheessa: tarkastussuuntautuneesta valvonnasta, prosessin ja sen tekijöiden laadun kohottamiseen ja ohjaukseen, sekä uusien tuotteiden kehittämiseen (Kano, 1986, s.14-15).

Laadunohjauksen kehittyminen tuotantolinjassa kuvataan neljällä vaiheella, (kuva 6). Lähtökohtana on yksi toi­

minto, joka nostaa jalostusastetta ja voi sisältää jonki­

nasteisen omakohtaisen tarkastuksen. Toimintosarja saa jatkokseen lopputarkastuksen, joka toimii asiakkaan ja tuotannon välissä. Seuraava kehitysvaihe on toimintosarjan alkuun sijoitettu vastaanotettavan materiaalin tarkasta­

minen. Tähän asti tietoa ei siirretä, joten toimintoja ei korjata eikä ohjata. Toiminta saa järjestelmällisen luonteen, jos eri toimintoja raportoidaan tarkastuksien tuloksista ja selvitetään virheiden syyt. Kehittynein laadunohjaus käsittää itseohjautuvien, tietoa hyödyntävien yksiköiden käytön (Rajamaa,1985, s. 18).

Rakennustuotannon laadunohjaus kehittyy eo. tuotantolinjaa vastaavalla tavalla. Lähtökohtana on yksi suunniteltu tehtävä, joka muodostetaan useista työnvaiheista. Työn- vaiheet voivat sisältää edelleen omakohtaisen tarkas­

tuksen. Työnvaihesarj an eli tehtävän lopussa on lopputar­

kastus, joka toimii seuraavan ja edellisen tehtävän välissä tai asiakkaan ja tuotannon välissä. Seuraava

23

Laadusta puhuminen abstraktina käsitteenä tai laadunval­

vonta pelkästään toteavana tapahtumana ei riitä rakennus­

hankkeen laadun varmistamiseksi.

Rakennushankkeen kehittynyt laadunvalvonta ja -ohjaus toteutetaan soveltamalla laatuympyrää kaikilla organisaa­

tiotasoilla, hankkeen kaikissa vaiheissa, (kuva 7).

Painopiste on tällöin poikkeamia ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Laatuympyrän soveltamista seuraava palau­

tetieto on lähtötietona seuraaville vaiheille ja raken­

nushankkeille, (kuva 8). Kehittynyt laadunvalvonta ja -ohjaus työmaatasolla tapahtuu osana kutakin tehtävää periaatteessa kolmessa vaiheessa: ennen tehtävää, tehtävän aikana ja tehtävän jälkeen.

LAATU

LAADUNVALVONTA

Abstraktina käsitteenä

Toteava laadunmittaus- ja -tarkastustoiminta

Tarkasta Tee (Check) (Do)

Laadunvalvonnan kehittyminen laadunohjaukseksi Osana normaalia toimintaa yrityksen kaikilla tasoilla

4-VAIHE PERIAATE - ennakkotarkastus - aloitustarkastus - suoritustarkastus - lopputarkastus

Laadunvalvonta ja -ohjaus työmaa- tasolla osana

kutakin työsuoritusta tai toimitusta

Kuva 7. Laadunohjauksen kehittyminen rakennustuotannossa

Kuva 8. Laatuympyrän soveltaminen rakennushankkeen eri vaiheissa ja poikkeamien palauteympäristö (Räty,

1990, s.45)

2.6 Laadunohjauksen vaikutus, laatupoikkeamat ja laatukustannukset

Laatupoikkeama on virhe, puute tai muutos tuotteessa tai toiminnassa. Laatupoikkeama aiheuttaa laatukustannuksia.

Laatukustannukset muodostuvat laatupoikkeamakustannuksis- ta, jotka sisältävät sisäiset ja ulkoiset poikkeama- kustannukset, ja laadunvarmistuskustannuksista, jotka sisältävät valvontakustannukset ja ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset, (kuva 9) (Uusi-Hauva, 1987, s.34-35).

25

-Tolm. ennen tuotantoa -Valm.edell.selvitys -Alihankk. arviointi -Laadunohjaus ja-johto -Laatukatsastus

-Koulutus

Kuva 9. Laatukustannusten muodostuminen (Uusi-Rauva, 1987, s.35)

Laadunvarmistustoimenpiteitä kuten tuotannon suunnittelua ja tarkastuksia lisäämällä todetaan laadunvarmistus- kustannusten kasvavan ja samalla laatupoikkeamien ja laatupoikkeamakustannusten vähenevän.

Perinteisen käsityksen mukaan kokonaislaatukustannuksilla on kustannusminimi kohdassa, jossa laadunvarmistuskustan- nukset ovat yhtä suuret kuin laatupoikkeamakustannukset.

Nykyinen käsitys on, että kustannusminimi on kohdassa, jossa poikkeamia on nolla, (kuva 10) (Davis ym., 1987, s.

34-35).

7 ^<foF QUALITY

FAILURE COST

PREVENTION +

APPRAISAL COST-V

100% . 0%

DEFECTS DEFECTS

QUALITY LEVEL

Kuva 10. Laatukustannusten keskinäinen riippuvuus nykyisen käsityksen mukaan (Davis ym., 1987, s.34-35)

Laatupoikkeamakustannuksista mitataan yleensä vain takuu- korjauskustannukset. Seuraavien syiden aiheuttamat poik- keamakustannukset jäävät usein havaitsematta ja mittaa­

matta:

työnaikaiset korjaukset

- materiaalivirheet ja toimitusviiveet aliurakoitsijan virheet ja viiveet työnsuunnittelun virheet ja puutteet - johtamisen virheet ja puutteet

tuotesuunnittelun virheet, puutteet ja viivytyk­

set

rakennuttamisen virheet ja viivytykset.

Laatukustannuksista on useita tutkimustuloksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia tutkimusten mene­

telmä- ja sisältöeroj en vuoksi. Seuraavassa on muutamia tutkimustuloksia poikkeamakustannuksista ja - - laatuongel­

mista.

Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan poikkeamakustannukset olivat noin 6 % kohteen rakennus­

kustannuksista (Augustsson ym. , 1989, s.20). Clemsonin yliopiston tutkimuksen mukaan poikkeamakustannukset olivat 12 % hankkeen kokonaiskustannuksista (Burati ym., 1987, s.

129 ).

Kokonaislaatukustannusten arvioidaan olevan 10-25% työmaan kustannuksista. Kokonaislaatukustannusten hajontaan vaikuttavat tuotesuunnitelmat ja työmaan johtaminen (Räty, 1990, s.20).

Työmaiden laatuongelmista on myös tutkimustuloksia. VTT:n 4SV-tutkimuksen mukaan työmaiden laatuongelmista noin 50 % esiintyi työmaan johtamisen ja omien töiden alueella, noin 10 % ali- ja sivu-urakoiden alueella ja noin 10 % mate­

riaalihankintojen alueella (Nykänen ym., 1987, s.11).

Puutteellinen johtaminen ja ohjaus ilmenee laatukustan­

nusten suurena hajontana ja kustannusten ääriarvoina.

Laadunvarmistustoimenpiteitä ja toiminnan parannusrat- kaisuja otetaan käyttöön kokonaisuuksin, jotka vastaavat yrityksen kehityskykyä. Tästä on seurauksena, että jatkuva menetys tai rahallinen hävikki vähenee, laatukustannusten hajonta pienenee ja satunnaiset laatukustannusten ääriar­

vot poistuvat. Toteutetuilla laadunvarmistustoimenpiteillä ja parannusratkaisuilla siirrytään laadunohjauksessa alemmalle laatukustannustasolle, (kuva 11). Laadunvarmis­

tus on ensisijaisesti poikkeamien ei laatukustannusten poistamista (Räty, 1990, s.20).

LAADUN SUUNNIT­

TELU LAADUN LAADUN

PARANNL

LAADUN OHJAUS

Kuva 11. Laadun suunnittelu, laadun ohjaus ja laadun

parantaminen J.M Juranin mukaan (Salminen, 1990, s.23)

2.7 Laatujärjestelmä

2.71 Periaatteet

Valmistajan on laadittava dokumentoitu laatujärjestelmä ja ylläpitää sitä välineenä, jolla varmistetaan, että tuote täyttää spesifioidut vaatimukset (SFS-ISO 9002, s.5).

Laatujärjestelmän on toimittava siten, että se tuottaa varmuuden siitä, että (SFS-ISO 9004, s.7)

järjestelmä ymmärretään ja on tehokas

tuotteet ja palvelut täyttävät ostajan tarpeet ja odotukset

korostetaan ongelmien ehkäisyä ennemmin kuin toimintaa vasta ongelmien esiintymisen ja ha­

vaitsemisen jälkeen.

29

Laatukäsikirja on dokumentti, joka sisältää yrityksen laatujärjestelmän kuvauksen ja toimii pysyvänä lähtökoh­

tana järjestelmää toteutettaessa ja ylläpidettäessä (SFS-ISO 9004, s.10). Suurissa yrityksissä laatukäsikirja voi esiintyä eri muodoissa (SFS-ISO 9004, s.10), kuten

koko yritystä koskevana laatukäsikirjana yksikköjen laatukäsikirjoina

tuote- tai toimintokohtaisina laatukäsikirjoina;

esimerkiksi suunnittelu, hankinta, asunto-, toimisto- ja teollisuusrakennustuotanto.

Laatukäsikirja kuvaa yrityksen laatupolitiikan ja toteu­

tettavat laatutoiminnat eli laatujärjestelmän rakenneosat (ks. SFS-ISO 9000, s.10). Laatukäsikirja määrittelee vaatimukset, vastuut ja resurssit toteutettavalle laadun­

varmistukselle. Laatukäsikirja sisältää myös laadunvar­

mistuksen menettelyohjeet (SFS-ISO 9004, s.10).

Laadunvarmistuksen menettelyohjeet ovat laatukäsikirjan tarkennuksia, jotka kuvaavat toteutettavat laadunvarmis- tustoimenpiteet (ks. Ashford, 1989, s.52). Menettelyoh­

jeiden tarkoituksena on dokumentoida hyvät toimintatavat.

Menettelyohjeiden liitteinä ovat tarvittavat tarkistus- listat ja lomakkeet laadunvarmistustoimenpiteiden apuvä­

lineiksi .

Laatusuunnitelma on asiakirja, joka määrittelee tuottee­

seen, palveluun, sopimukseen tai projektiin liittyvät laatukäytännöt, käytetyt resurssit ja toteutusvaiheet (SFS-ISO 8402, s.5 ). Laatusuunnitelmassa esitetään laatu­

vaatimukset, vastuut, sovellettavat laadunvarmistus- menettelyt, tarkastukset, mittaukset ja testaukset sekä menetelmät laadunvarmistustoimenpiteiden dokumentoinnille ja laatusuunnitelman ylläpitämiselle (SFS-ISO 9004, s.11).

¡

tavat toimenpiteet tuotteen suunnittelusta ja valmistuk­

sesta tuotteen käyttöön asti. Hankkeen laatujärjestelmä kuvataan eri osapuolten laatusuunnitelmilla. Kukin osa­

puoli laatii oman hankekohtaisen laatusuunnitelmansa yrityskohtaisen laatukäsikirjansa avulla (ks. Räty, 1990, s. 27-28 ja Ashford, 1989, s. 50).

2.72 Tuotannon laatujärjestelmä

Tuotannon laatujärjestelmä sisältää seuraavat osajärjes­

telmät, (kuva 12) (Räty, 1990, s. 29):

urakoitsijan sopimuskatselmus asiakirj avalvonta

materiaalien laadunvarmistus

työsuoritusten valvonta ja ohjaus aliurakoinnin laadunvarmistus tarkastustoiminta

mittaukset ja testaukset poikkeamavalvonta

itselleluovutusmenettely.

Urakoitsijan sopimuskatselmus sisältää urakkakatselmuksen, toteutettavuustarkastelun ja potentiaalisten ongelmien analyysin. Urakkakatselmuksen tarkoituksena on varmistaa, että urakkarajat ja vaatimukset ovat riittävästi määri­

telty. Toteutettavuustarkastelun tarkoituksena on todeta suunnitelma-asiakirjojen laatu ja tuottaa suunnitelmiin parannusehdotuksia. Potentiaalisten ongelmien analyysillä on tarkoitus selvittää hankinnan ja tuotannon mahdolliset ongelmakohdat ja laatia luettelo potentiaalisista ongel­

mista ja niiden ehkäisykeinoista. Sopimuskatselmuksen tuloksena syntynyttä tietoa käytetään lähtötietona tuo­

tannon laadunvarmistuksessa ja työmaan laatusuunnitelman laadinnassa (ks. Räty, 1990, 31-32).

Asiakirj avalvoiman tarkoituksena on varmistaa voimassa olevien suunnitelma-asiakirjaversioiden käyttö tuotannossa ja vanhentuneiden asiakirjojen poistaminen tai hävittämi­

nen tuotannosta (SFS-ISO 9002, s.6). Valvottavia asiakir­

joja ovat esimerkiksi piirustukset, spesifikaatiot sekä ohjeet ja määräykset.

Materiaalien laadunvarmistuksen tarkoituksena on estää virheellisen materiaalin pääsy tuotantoon. Materiaalien laadunvarmistus sisältää toimittajan ennakkokvalifioinnin, sopimustekniikan, tehdastarkastukset, materiaalien vas­

taanottotarkastukset työmaalla ja toimittajan jälkiar­

vioinnin (ks. Räty, 1990, s. 34-38). Materiaalitoimitusten vastaanottotarkastuksissa tarkastetaan materiaalien määrä, kunto, merkinnät ja toimituksen tilauksen mukaisuus.

Tarkastusten painopistettä on pyrittävä siirtämään toi­

mittajalle, koska ylimääräiset tarkastukset alentavat tuottavuutta.

Toimittajan on sisällytettävä tarkastukset omaan tuotan­

toprosessiinsa tai suoritettava 100 %:n lähtötarkastus (Kano, 1990, s. 30). Toisinaan on syytä suorittaa vas­

taanottotarkastus työmaalla vain tilastollisena näytetar- kastuksena tai kriittisyysanalyysin perusteella kohdis­

tettuna 100 %:n vastaanottotarkastuksena (ks. Salminen, 1990, s.138-139). Tarkastukset dokumentoidaan laatu- suunnitelman mukaisesti. Virheelliset tuotteet merkitään ja poistetaan erikseen varatulle alueelle jatkotoimenpi­

teitä varten tai palautetaan toimittajalle.

Työsuoritusten valvonta ja ohjaus tapahtuu opastamalla ja valvomalla sekä tarkastamalla ja mittaamalla työsuori­

tukselle ja tuotteelle asetettujen vaatimusten täyttyminen (Räty, 1990, s. 39). Tarkastuksia ja mittauksia toteu­

tetaan ennen työsuoritusta, sen aikana ja jälkeen. Työ­

suoritusten valvonnassa ja ohjauksessa käytetään osin samoja menettelyjä ja tekniikoita kuin aliurakoinnissa.

tua siitä, että aliurakoitsija on ymmärtänyt asetetut vaatimukset, on kykenevä ne täyttämään, toimii sopimuksen mukaan ja dokumentoi vastaavuuden asetettuihin vaatimuk­

siin (Räty, 1990, s. 40). Aliurakoinnin laadunvarmistus sisältää aliurakoitsijan ennakkokvalifioinnin, laadun ohjattavuuden varmistamisen sopimuksessa, tarkennetun laatusuunnitelman laadinnan, tarkastustoiminnan ja aliu­

rakoitsijan jälkiarvioinnin (vrt. SFS-ISO 9002, s. 7).

Vastuu laatusuunnittelusta, laadunvalvonnan ja -ohjauksen toteuttamisesta ja dokumentoinnista kuuluu aliurakoitsi­

jalle pääurakoitsijan valvonnassa. Aliurakoinnin laadun­

varmistus toteutetaan vaihtoehtoisesti yhteistyönä, mikä vastaa aliurakoitsijoiden nykyistä laaduntuotto- ja kehityskykyä.

Tarkastustoiminnalla varmistetaan asetettujen vaatimusten täyttyminen. Tarkastusten tuloksissa havaittujen poik­

keamien syyt selvitetään, tehdään välittömät korjaukset ja korjataan toimintaa poikkeamien uusiutumisen ehkäisemi­

seksi.

Tarkastustoimintaa sovelletaan omien töiden, materiaalien ja aliurakoinnin laadunvalvonnassa ja -ohjauksessa.

Tarkastustoiminta on osana ohjausjärjestelmää, joka sisältää suunnittelun, tekemisen, suorituksen valvonnan ja ohjauksen sekä toiminnan korjaamisen. Tarkastustoiminta noudattaa nelivaiheperiaatetta (U.S Army Corps of Engi­

neers, 1986, s.5-10) tai sen muita hyväksyttäviä muotoja Tarkastustoiminta sisältää seuraavat vaiheet ennakkotar­

kastus, aloitustarkastus, suoritustarkastus ja lopputar­

kastus. Tarkastukset suunnitellaan ja dokumentoidaan.

Laaduntuottokyvyn parantuessa vähennetään tarkastus­

toimintaa .

33

Mittauksia ja testauksia suoritetaan, jotta varmistaudut- taan työsuorituksen tai tuotteen mitattavista teknisistä ominaisuuksista. Työnaikaisia mittauksia ja testauksia käytetään tuotannon ohjaukseen. Informatiivisia mittauksia ja testauksia käytetään toteutuksen sisäiseen varmistuk­

seen. Loppumittauksia ja -testauksia käytetään sisäiseen tai ulkoiseen varmistukseen (ks. Räty, 1990, s. 43-44).

Poikkeamavalvonnan tarkoituksena on vakuuttua laadunvar­

mistuksen toiminnasta, varmistaa havaittujen poikkeamien systemaattinen poistaminen ja uusiutumisen ehkäiseminen.

Tarkastuksissa, mittauksissa ja testauksissa havaitut poikkeamat dokumentoidaan poikkeamaraporteilla (ks. Räty, 1990, s. 44-47). Hinnoiteltuja poikkeamaraportteja käyte­

tään laatukustannusten mittaamiseen (Malmivaara, 1989, s.

112).

Ennen lopputuotteen tai sen osan luovutusta tilaajalle suoritetaan itselleluovutus. Itselleluovutuksen tarkoi­

tuksena on varmistaa virheettömän lopputuotteen toimitta­

minen tilaajalle (ks. Uuskoski, 1989). Itselleluovutus on työmaajohdon toteuttama suunniteltu tarkastus alueittain ja lohkoittain ennen hankkeen luovuttamista tilaajalle.

Laatutiedostoja ylläpidetään vaaditun laadun saavuttamisen sekä laatujärjestelmän tehokkaan toimivuuden osoittami­

seksi (SFS-ISO 9002, s.13). Laatutiedosto perustetaan hankkeen alussa ja siihen kootaan toteutettujen laadun- varmistustoimenpiteiden dokumentit, kuten laatusuunnitel- mat, tarkastus-, mittaus- ja testaustulokset.

Urakoitsijan suorittama

rakennettavuuden varmistaminen

Tuotannon laadunvarmistus

Materiaalien laadunvarmistus - hankintamenettely

- tehdastarkastus - vastaanottotarkastus

Työsuoritusten ohjaus ja valvonta

Aliurakoiden suorituk- senohjaus ja valvonta - sopimustekniikka - suorituksen valvonta - vastaanottomenettely

Tarkastukset

- ennakkotarkastus - suoritustarkastus - seurantatarkastus - satunnaistarkastus

Mittaukset ja testaukset - suorituksenaikaiset - informatiiviset - lopputestaus

Poikkeamavalvonta

Lopputuotteen laadun varmistus

Kuva 12. Tuotannon laatujärjestelmän osajärjestelmät (Räty, 1990, s. 29)

!

!

35

2.8 Tuotannon laatusuunnitelma

Pääurakoitsija laatii työmaan laatusuunnitelman yrityk­

sensä laatukäsikirjan sisältämiä menettelyohjeita työmaa- kohtaisesti soveltamalla ja muuntamalla. Lähtökohtana on hankekohtaiselle laatujärjestelmälle asetetut vaatimukset.

Laatusuunnitelma tehdään perustuen lopputuotteelle ja laadunvarmistukselle asetettuihin vaatimuksiin, hankkeen ominaisuuksiin, toteutusorganisaatioon, potentiaalisiin ongelmiin sekä soveltuviin laatusuunnitelmamalleihin,

(kuva 13).

Laatusuunnitelman laadinta aloitetaan sopimuskatselmuk- sessa, jossa selvitetään asetetut vaatimukset, tuotannon mahdolliset ongelmakohdat ja laadun kannalta kriittiset tehtävät. Perusajatus on torjua ongelmat ja poikkeamat ennakkoon työmaan suunnittelemia menettelyjä ja teknii­

koita käyttämällä.

Laatusuunnitelmassa kuvattujen laadunvarmistusmenettelyjen ja -tekniikoiden tarkoituksena on ennalta torjua virheet ja puutteet suunnitelmissa, toiminnassa ja työn tulokses­

sa. Tarkoituksena on myös varmistaa tehtävien suoritus kerralla valmiiksi ja lopputuotteen sopimuksenmukaisuus.

Laatusuunnitelmassa kuvataan keskeisten tehtävien, omien työsuoritusten, materiaalitoimitusten ja aliurakoiden, laatuvaatimukset, laadunvarmistusmenettelyt ja -tekniikat, vastuut sekä vaatimukset dokumentoinnille ja raportoin­

nille. Laatusuunnitelman sisältö jaetaan periaatteet- osaan, suunnitelmaosaan ja aikatauluosaan, (kuva 14).

laatupolitiikasta ja vaatimukset laadunvarmistukselle sekä yleiset lomakkeet, kuten esityslistat ja katselmuslomak- keet. Suunnitelmaosa sisältää varsinaiset tehtäväkohtaiset laatusuunnitelmat tarkistuslistoineen ja lomakkeineen.

Yksittäinen tehtäväkohtainen laatusuunnitelma on määrä­

muotoinen ja sisältää kahdeksan kohtaa (Räty, 1990, s.

25):

menettelyn tarkoitus käyttöalue

vastuut

kuvaus menettelystä

käytettävät asiakirjat ja standardit hyväksymisperusteet

vaatimukset dokumentoinnille tarkistuslistat ja lomakkeet.

Aikatauluosa sisältää yleisaikataulun ja laatusuunnitelman

"tiivistelmän eli laadunvarmistuksen toimenpideluettelon, jossa luetellaan toimenpiteiden ajankohta, vastuuhenkilö ja dokumentointi.

Alihankkija vastaa oman työnsä laadusta sopimuksen mukaan.

Pääurakoitsija varmistaa näiden vaatimusten täyttymisen.

Laatusuunnitelman mukaisesti laaditaan alihankinnoista tarkennettu laatusuunnitelma alihankkijan kanssa yhteis­

työssä ennakkotarkastusvaiheessa. Mahdollisuuksien mukaan laatusuunnitelma vaaditaan alihankkijan tehtäväksi oman työnsä osalta.

37

mällit

LAATUSUUNNITELMA

POTENTIÄALISE' ONGELMAT HANKKEEN

OMINAISUUDET^

ORGANISAATIO*

VAATIMUKSET

Kuva 13. Laatusuunnitelman lähtötiedot

LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

A. PERIAATTEET

1. LAATUPOLITIIKKA...

2. LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATTEET JA VAATIMUKSET.

3. YLEISET LOMAKKEET...

B. SUUNNITELHAOSA JA TEHTÄVÄKOHTAISET LOMAKKEET

1. MAANVARAISET LATTIAT...

2. PINTABETONILATTIAT...

3. ELEMENTTI URAKKA...

4. VEDEN- JA KOSTEUDENERISTYSTYÖT...

5. METALLI-IKKUNAT JA -OVET...

6. ITSELLELUOVUTUS...

C. AIKATAULUOSA

1. YLEISAIKATAULU JA TARKASTUSTEN AJANKOHTA... . 2. LAADUNVARMISTUKSEN TOIMENPIDELUETTELO. . ...

Kuva 14. Esimerkki työmaan laatusuunnitelman sisällöstä

Tässä tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvalvonnan ja -ohjauksen nelivaiheperiaate on sovellutus amerikka­

laisesta rakennusurakoitsijan laadunvalvontamallista, joka esitetään tässä luvussa tiivistettynä (U.S Army Corps of Engineers, 1986, s.5-10).

Rakennuttaja velvoittaa jo sopimusasiakirjoissa rakennu­

surakoitsijan jakavan yksittäisen tehtävän kolmeen laa- dunvalvontavaiheeseen ja lopputarkastusvaiheeseen (three phase control and completion phase). Vaiheet ovat :

esivalmisteluvaihe (preparatory phase) aloitusvaihe (initial phase)

seurantavaihe (follow-up-phase)

lopputarkastusvaihe (completion phase)

Rakennusurakoitsija on vastuussa laadunvalvonnan toteut­

tamisesta kaikissa tehtävissä ja toimittaa laadunvalvon- taraportit rakennuttajalle.

Esivalmisteluvaihe sisältää tehtävää ennakoivia toimenpi­

teitä, kuten valmistuspiirustusten ja asennussuunnitelmien tarkastukset, materiaalien tarkastukset ja turvallisuus- tarkastukset .

Aloitusvaihe sisältää tarkastuksen, jossa tehtävän alussa varmistutaan tehtävän käynnistämisestä ja toteuttamisesta asetettujen vaatimusten mukaisesti. Mahdolliset epäsel­

vyydet tai erimielisyydet asetetuista vaatimuksista sovitaan tässä vaiheessa.

Seurantavaihe sisältää tarkastukset ja testaukset tehtävän toteuttamisen aikana. Tarkoituksena on varmistaa edelli­

sissä vaiheissa sovitun toteutuksen jatkuvuus. Seuranta- vaihe on tehokas, kun sitä edeltää perusteellisesti toteutetut esivalmistelu- ja aloitusvaiheet.

39

Lopputarkastusvaihe on viimeinen seurantatarkastus kun tehtävä tai sen osa on valmis. Tällöin tarkastetaan huolellisesti työn tuloksen vaatimusten mukaisuus ja laaditaan luettelo virheistä ja puutteista, jotka korja­

taan. Tarkoituksena on saattaa työt nopeasti ja tehok­

kaasti päätökseen.

Dokumentointi on todiste laadunvalvonnan toteuttamisesta.

Laadunvalvontaraporteilla osoitetaan laadunvalvonnan riittävyys ja oikea-aikaisuus. Laadunvalvontaraporteissa on vaiheittaisten tarkastusten tulokset, havainnot ja korjaavat toimenpiteet sekä muut testitulokset, rakennut­

tajan ohjeet ja hylätyt työt.

Rakennuttaja valvoo ennen kaikkea rakennusurakoitsijan laadunvalvontajärjestelmän riittävyyttä ja toimintaa.

3.1 Aliurakan laadunvarmistuksen vaatimukset ...

Aliurakan laadunvarmistukselle asetettavina vaatimuksina on, että tuotteelle ja tehtävälle asetetut vaatimukset on selvästi määritelty jo tarjouspyynnössä, ja että aliura­

koitsija ymmärtää ja kykenee täyttämään asetetut vaati­

mukset ja toimii sopimuksen mukaan. Hankkeen alussa tehdyssä työmaan laatusuunnitelmassa kuvataan aliurakan laadunvarmistus karkealla tasolla. Aliurakalle on tehtävä tarkennettu laatusuunnitelma lähempänä toteutusvaihetta, viimeistään ennakkotarkastusvaiheessa pidettävässä ennak- kokokouksessa.

Tavoitteena on, että aliurakoitsija vastaa itse laatu- suunnitelman mukaisesta toteutuksesta, mittaus- ja tar­

kastustoiminnasta, laadunvalvonnasta ja -ohjauksesta sekä vaatimusten mukaisuuden dokumentoinnista ja raportoinnista pääurakoitsijalle. Tavoitteena on myös, että aliurakoit­

sija laatii itse laatusuunnitelmansa, jonka hyväksyttää pääurakoitsijalla.

Tässä tutkimuksessa käytetty laadunvarmistusmenettely korostaa aliurakan tuotannonsuunnittelua, sisältäen laatusuunnitelman laadinnan yhteistyössä aliurakoitsijan kanssa. Aliurakalle asetettavat vaatimukset määritellään täsmällisesti jo hankintavaiheessa. Vastaavuus asetet­

tuihin vaatimuksiin todetaan tarkastustoiminnalla neli- vaiheperiaatetta soveltaen.

41

3.2 Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit

Aliurakointi perustuu kahden yrittäjän väliseen urakkaso­

pimukseen. Tämän urakkasopimuksen perusteella toinen yrittäjä tekee tilatun työsuorituksen ilman, että tilaa­

jalla (pääurakoitsija) on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden (Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL, 1990, s.3).

Aliurakoitsija on siis täysin itsenäisesti toimiva yrit­

täjä, jonka tunnusmerkkejä ovat (SRTL, 1990, s.3):

-' oma työnjohto

omat työkalut ja koneet omat vakuutukset

työnantajavelvotteiden hoitaminen yrittäjäriski.

Aliurakkaan sisältyy usein myös materiaalin esivalmistus ja materiaalitoimitus (SRTL, 1990, s.7).

Rakennushankkeiden tultua yhä vaativimmiksi on tarve aliurakoitsijoiden osallistumisesta tuotesuunnitteluun lisääntynyt (Gray ym., 1989, s.43). On varmistettava, että aliurakoitsija on ymmärtänyt tuotteelle asetetut vaati­

mukset. Toisaalta aliurakoitsija on oman alansa asiantun­

tija, joten on tärkeää, että aliurakoitsijan tieto tuot­

teen ominaisuuksista, käytöstä ja asennuksesta tuodaan aikaisessa vaiheessa suunnittelijan ja pääurakoitsijan tietoon (Gray ym., 1989, s.43,61). Yhteistyö suunnitteli­

jan, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välillä ja enna­

koiva toiminta korostuvat.

Aliurakka koostuu seuraavista neljästä osatoiminnoista:

valmistussuunnittelu, esivalmistus, toimitus ja asennus työmaalla. Tapauskohtaisesti käytetään aliurakoinnissa er^^a^s^a osatoimintojen yhdistelmiä pelkästä asennuksesta kaikki osatoiminnot käsittävään aliurakkaan, (kuva 15).

Asennus sisältyy aliurakkaan kuitenkin aina.

Oo « Iq n/m an u i *c lu r e !%u p p l у/f »x

Design Manufacture Supply fix

Design/supply/fix

Design Supply fix

, k Måouieclvr«I—

Su pp ly/fix

^ ^--- »^Manufacture

Г

^{Supply fix}

Fix only

supply

Я

^fix

Kuva 15. Allurakkamalllt (Gray ym., 1989, s. 13)

Aliurakoinnin laadunvarmistusta kuvataan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisen tiedon kulun ja yhteistyön kannalta kuudella yksinkertaisella mallilla, (kuva 16):

1. malli kuvaa tilannetta, jossa aliurakointi on täysin suunnittelematonta, ilman valvontaa ja ohjausta, ja tietoa ei kulje kumpaankaan suun­

taan.

2. malli kuvaa nykytilannetta, työmaalla vallit­

sevaa käytäntöä, jossa pääurakoitsija suun- nittelee toteutuksen ja antaa aliurakoitsijalle tietoa, valvoo ja ohjaa hieman ja antaa aliura­

koitsijalle palautetta työn lopputuloksesta.

Tosin tilanne vaihtelee tapauksittain ja samas­

sakin aliurakassa saattaa olla käytössä eri malli eri aj ankohtana.

3. mallissa aliurakoitsija ilmoittaa miten toteuttaa työn. Pääurakoitsija ei ota kantaa, ei valvo eikä ohjaa

43

4. malli kuvaa kehitysvaihetta eli välivaihetta ennen tavoiteltavaa kuudetta mallia. Neljännessä mallissa pääurakoitsija ja aliurakoitsija suun­

nitelevat, valvovat ja ohjaavat yhteistyössä.

Tieto ja palaute kulkevat molempiin suuntiin.

Tässä tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvarmistus soveltaa lähinnä tätä mallia.

5. mallissa pääurakoitsija suunnitelee toteu­

tuksen ja antaa tiedot aliurakoitsijalle, joka valvoo ja ohjaa itse ja antaa palautteen pääura­

koitsijalle.

6. malli kuvaa tavoitemallia, jota tulevaisuu­

dessa sovelletaan. Tässä mallissa pääurakoitsija antaa aliurakoitsijalle lähtötiedot, joiden perusteella aliurakoitsija suunnitelee toteu­

tuksen itse ja hyväksyttää suunnitelmansa pääu­

rakoitsijalla, sekä valvoo ja ohjaa itse ja raportoi pääurakoitsijalle.

Pääurakoitsija/ Aliurakoitsija Selitys

Tilaaja (PU) (AU)

1. Ei suunni­

tella, ei valvota, ei ohjata, ei palautetta 2. PU suunnit- telee Ja antaa tietoa, valvoo Ja ohjaakin.

Ja antaa AU:lie palautetta valvoo Ja ohjaa yhdessä, tieto Ja palaute kul­

kee molempiin suuntiin 5. PU suunnitte! ее Ja antaa tiedot AU valvoo Ja ohjaa itse sekä antaa palaut­

teen PU:lie 6. PU antaa lähtötiedot, AU suunnittelee Ja hyväksyttää suunnitelmansa PU:11a, valvoo Ja ohjaa itse sekä raportoi PU:lie

Kuva 16. Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisen tiedonkulun ja yhteistyön kannalta

laatuympyrällä, (kuva 17). Tavoitemallilla on analogia rakennusyrityksen hankkeen tavoitejohtamismalliin, joka sisältää tavoitteenasettelun, tavoitekeskustelun, valvon­

nan ja ohjauksen sekä raportoinnin. Kehitysvaihe- ja tavoitemalli toteuttavat laadunvarmistuksen Demingin laatuympyrää.

PÄÄURAKOITSIJA ALIURAKOITSIJA

Vaatimukset

Tie to

Palaute

NYKYTILANNEMALLI

Vaatimukset

Tie to

<=>

Pa laute

KEHITYSVAIHEMALLI (Yhteistyömalli)

Palaute

TAVOITEMALLI

VIIVOITUS KUVAA VASTUUTA LAATUYMPYRÄN OSAN (P,D,C,Ä) TOTEUTTAMISESTA

Kuva 17. Aliurakoinnin laadunvarmistuksen mallit

45

Aliurakka käsitetään tehtäväksi, jolla on aloitus ja lopetus. Tehtävä muodostuu 1 - n:stä vaiheesta, joka voi olla työnvaihe tai osatuote, kuten paikka, rakennusalue tai -lohko (kuva 18.)

3.3 Aliurakoinnin laadunvalvonnan ja -ohjauksen mallit

työnvaihe/-vaiheet Lopetus Aloitus

alue/lohko (1—n kpl)

Kuva 18. Aliurakka tehtävänä

Laajimmillaan aliurakoinnin laadunvarmistus noudattaa nelivaiheperiaatetta, mikä tarkoittaa tarkastamista

Laajimmillaan aliurakoinnin laadunvarmistus noudattaa nelivaiheperiaatetta, mikä tarkoittaa tarkastamista

In document Quality assurance in subcontracting (sivua 18-0)