3. ALIURAKOINNIN LAADUNVARMISTUS
3.65 Lopputarkastus
Lopputarkastus on ikäänkuin viimeinen suoritustarkastus, joka sisältää vastaanottotarkastuksen ja jälkiarvostelun.
Lopputarkastuksessa todetut asetettujen vaatimusten täyttymättömyydet, virheet ja puutteet kirjataan luette
loksi ja korjataan nopeasti.
Vastaanottotarkastuksessa periaatteena on, että vastaan
otetaan vain täysin valmis lopputuote urakkasopimuksen (tai ennakkokokouspöytäkirjan) mukaan, alueittain tai koko urakka kerralla. Lopuksi aliurakoitsija luovuttaa työn lopputuloksen seuraavalle työnvaiheelle. Taloudellinen loppuselvitys pidetään erikseen sovittavana ajankohtana.
Aliurakoitsijan jälkiarvostelu suoritetaan siten, että pääurakoitsija täyttää arviointilomakkeen ja toimittaa sen tiedostoon hankintaorganisaatiolle ja aliurakoitsijalle tiedoksi, (kuva 28).
ALIHANKKIJA / TOIMITTAJA-ARVOSTELU
Työmaa ________________________________ ___________ Laatija Työ nro - ----
---ALIHANKKIJA / TOIMITTAJA ______________ _____________ ________________________
TOIHITUSSISÄLTÖ '
Hyvä
tävä Huono Huomautuksia Toimitusaika
Väl 1 tavoi tt. pysymi nen Töiden loppuunsaattam.
Käyttökelp. jatkossa
Kuva 28. Esimerkki aliurakoitsijan
jälkiarviointilomak-keesta
Dokumentointi suunnitellaan laatusuunnitelmassa. Dokumen
tointi toteutetaan laatusuunnitelman mukaisesti, jotta saadaan varmuus toteutetusta laadunvarmistuksesta ja asetettujen vaatimusten täyttymisestä. Tarvittaessa esitetään dokumentit rakennuttajalle. Dokumentit tallen
netaan työmaan laatutiedostoon.
Kaikki pidetyt tarkastukset, katselmukset, kokoukset, mittaukset ja testaukset dokumentoidaan. Dokumentointi toteutetaan pöytäkirjoin, muistioin, täytetyin lomakkein, raportein tai muulla tavalla.
Palautejärjestelmä sisältää laadunvarmistustoimenpiteiden kaiken dokumentoinnin, kuten laatusuunnitelmien, tarkas
tusten, mittausten ja testausten dokumentoinnin ja poik- keamavalvonnan, (ks. luku 2.7). Toimiva palautejärjestelmä edellyttää systemaattista ja täsmällistä dokumentointia ja niissä olevan tiedon tehokasta hyödyntämistä.
Palautteen tehokas hyödyntäminen edellyttää (vrt. Kano, 1986, s. 56):
reaaliaikaista ja systemaattista tiedon keruuta ja poikkeamien poimintaa
tiedon analysointia ja ongelmien tunnistamista välittömien korjaustoimenpiteiden toteuttamista ongelmien ja poikkeamien syiden havainnointia ja analysointia esimerkiksi tilastomatemaattisin keinoin
syyn poistamista ja poikkeaman uusiutumisen ehkäisemistä.
Palautejärjestelmä sisältää myös aliurakoitsijoiden ja toimittajien jälkiarvioinnin, jonka tarkoituksena on ylläpitää yrityksen hankintatiedostoa. Tarkoituksena on ohjata yrityksen hankintatointa taloudellisiin ja laadun- tuottokykyisiin sekä jatkuviin ja yhteistyöpohjäisiin alihankkij asuhteisiin.
69
4. ALIURAKOINNIN LAADUNVARMISTUS TESTIKOHTEISSA
4.1 Pintabetonilattioiden laadunvarmistus 4.11 Pintabetonilattiakohde ja vaatimukset
Testikohde käsitti erään hotellihankkeen pintabetonilat- tiat. Pintabetonilattiatöiden suunniteltu kesto oli 9 viikkoa ja määrä noin 6500 m2. Pintabetonilattiat toteu
tettiin ennen väliseinäasennuksia noin 200 - m2:n valu- aluein. Pintabetonilattiat olivat pääosin paksuudeltaan 40-50 mm.
Rakennusselityksessä oli pintabetonilattialle asetetut laatuvaatimukset esitetty viittauksin RYL 90 : n kohtaan 10.6 ja rakennetyyppeihin. Rakennetyypeissä oli laatuvaa
timuksena BY 12 luokitusohj een mukainen laatuvaatimus- luokka A-X-30 (BY 12, 1981, S.4). Suurin sallittu tasai- suuspoikkeama edellä mainitulle laatuvaatimusluokalle esimerkiksi 2000 mm:n mittauspituudella on 7 mm (BY 12, 1981, s.7). Pintabetonilattialle asetetut vaatimukset olivat tässä testikohteessa riittävästi määritelty.
Kaikkiin yleisiin vaatimuksiin ei ollut viitattu, (vrt.
taulukko 1).
Taulukko 1. Pintabetonilattialle asetetut yleiset laatuvaatimukset
Materiaalit: RYL 90:n kohdat; 10.01, 10.02 BY 12
Pintabetonilattiatyö: RYL 90:n kohdat; 10.03, 10.04, 10.05, 10.06 ja 10.6
BY 12 ja siinä esitetyt tasaisuus-ja kulutuskestävyysluokat
Tuotantosuunnitelmat
Hankkeen laadunvarmistus aloitettiin laatimalla työmaan laatusuunnitelma, josta pintabetonilattiat oli yksi kohde.
Pintabetonilattian laatusuunnitelmassa oli määritelty vastuut, menettelyt ja vaatimukset toteutettavalle laa
dunvarmistukselle sekä vaatimukset dokumentoinnille.
Laatusuunnitelma sisälsi kuvauksen pidettävästä ennakko- kokouksesta ja vaatimukset kokouksessa laadittavalle tarkennetulle laatusuunnitelmalle. Liitteenä olivat käytettävät lomakkeet ja tarkistuslistat.
Hankintatekninen osa
Tarjouspyyntöön liitettiin kaikki laatuvaatimukset mää
räävät rakennusselityssivut ja tuotesuunnitelmat. Tar
jousta pyydettiin yksikköhintaisena pelkästään työstä, ja myös työstä aineineen, rakennetyypeittäin eriteltynä.
Urakkarajat ja työn ajankohta määriteltiin.
Urakkasopimuksessa tarkennettiin tarjouspyynnön ja tar
jouksen mukaisia velvoitteita ja täsmennettiin urakkara- joja. Tilaajalle kuuluivat kaikki materiaalihankinnat ja avustavat työt. Urakoitsijalle kuului betonimassan vas
taanotto ja pintabetonilattiatyö.
Laatutekninen osa
Ennakkotarkastus sisälsi ennakkokokouksen, johon osallis
tuivat työmaajohto ja aliurakoitsijan edustaja. Ennakko- kokouksesta laadittiin muistio käyttämällä mallin mukaista lomaketta, (liite nro 1).
71
Ennakkokokouksessa nimettiin yhteyshenkilöt ja todettiin, että pintabetonilattian laatusuunnitelman muodosti pää
urakoitsijan aikaisemmin laatima laatusuunnitelma ja ennakkokokouksen muistio.
Pintabetonilattialle asetetut laatuvaatimukset todettiin olevan BY 12 luokitusohjeen vaatimusluokan A-X-30 ja RYL 90:n kohdan 10.6 mukaiset. Töiden aloitus- ja vastaanot
toajankohta tarkistettiin ja todettiin. Sovittiin työkoh
teen tarkastuksesta ja dokumentoinnista sekä lopputarkas
tuksen pitämisestä ja dokumentoinnista.
Mallityön tekemisestä ja tarkastamisesta sovittiin ajan
kohta, määrä ja dokumentointi. Materiaalien tarkastami
sesta sovittiin, että betonimassat analysoidaan. Betoni- massat sovittiin siirrettäväksi betonipumpulla. Valmis työ päätettiin suojata jälkihoitoaineella.
Aloitustarkastus sisälsi aloituskatselmuksen työkohteella, (liite nro 2). Katselmus sisälsi työkohteen ja mallityön tarkastuksen. Katselmukseen osallistuivat pääurakoitsijan työnjohtaja ja aliurakoitsijan työnjohtaja.
Suoritustarkastuksia ei pidetty. Aliurakoitsijan ja pääurakoitsijan työnjohtajat valvoivat työtä jatkuvasti.
Lopputarkastus pidetään pintabetonilattian valmistumisen jälkeen.
Ennakkokokouksessa havaittiin betonimassojen laatu poten
tiaaliseksi ongelmaksi. Ennakkotarkastuksen pitämistä seurasi työkohteen ja mallityön tarkastus aloituskatsel- muksessa sekä betonimassojen analyysit ja valvonta.
Aloituskatselmuksessa tarkastettiin ontelolaattojen pinnat ja mallityö. Katselmuksessa havaittiin työkohteen valmiu
dessa puutteita. Nousulinjojen ympärillä oli betonituennat liian ylhäällä ja elementtiasennuksen tartunta- ja asen- nuspalat olivat liian korkealla ja ulkona seinälinjasta.
Pääurakoitsija korjasi puutteet välittömästi.
Aloituskatselmuksessa kehotettiin aliurakoitsijaa levit
tämään tartuntaliima ohjeen mukaan tasaisena kerroksena.
Mallityö tarkastettiin ja hyväksyttiin. Mallityön tarkas
tuksessa havaittiin ongelmia katon vedenpitävyydessä.
Mallityön tarkastuksessa sovellettua tarkastuspöytäkirjaa käytetään pintabetonilattioiden suoritustarkastusten dokumentoitiin, (liite nro 3).
Pintabetonilattiatyö oli tutkimuksen lopussa vielä kesken, mútta kuitenkin aikataulussa. Ongelmia ei ole ollut mallityön tarkastamisen jälkeen.
4.2 Maalauksen laadunvarmistus
4.21 Maalauskohde ja vaatimukset
Testikohde käsitti erään kylpylähankkeen tasoitetyön ja maalauksen. Tasoitetyön ja maalauksen suunniteltu kesto oli yhteensä noin seitsemän kuukautta. Kohteen laajuus- tiedot olivat: tilavuus 103400 brm3 ja kerrosala 12700 m2.
73
Rakennusselityksessä oli laatuvaatimukset viittauksin RYL 81:n kohtaan 27 ja 28 sekä RT-kortteihin RT 110.014 ja 110.024. Tässä testikohteessa tasoitetyölle ja maalauk
selle asetetut laatuvaatimukset olivat epätäsmällisiä, koska vaatimusluokkia ei ollut määritelty, (vrt. taulukko 2).
Taulukko 2. Tasoitetöille ja maalaukselle asetetut yleiset laatuvaatimukset
Tasoitetyöt: RYL 90; 27.00 - 27.06 sekä
27.1 ja 27.2 ja niissä esitetyt tasaisuusvaatimusluokat
Maalaus: RYL 90; 28.00 - 28.9
Maalaus 87 (RT-käsikirja)
RT 29-10325 ympäristöolosuhdeluokat RT 29-10326 maalauksen laatuluokat
Tasoitetun seinän ja katon suurin sallittu tasaisuuspoik- keama on mittauspituudella 2000 mm luokassa 1 (vaativa) 3 mm ja luokassa 2 (tavanomainen) 5 mm. Toisiin rakennus
osiin tai pintoihin rajoittuessaan ovat vastaavat arvot luokassa 1 2 mm ja luokassa 2 4 mm (RYL 90, 1989, s.
249-250).
Maalattavissa kohteissa vallitsevat ympäristöolosuhteet jaetaan maalauksen kestävyyteen vaikuttavien tekijöiden perusteella kahdeksaan luokkaan (RYL 90, 1989, s.254).
Maalaukset luokitellaan valmiin pinnan ulkonäön ja siley- den perusteella laatuluokkiin 1, 2 ja 3, joista luokka 1 on vaativin (RYL 90, 1989, s.254).
Hankintatekninen osa
Urakkasopimukseen merkittiin laadunvarmistuksesta seuraa- vat vaatimukset: vaatimuksen mallitöiden tekemisestä, ennakkokokouksen pitämisestä ennen tasoitetyön aloitusta ja suoritustarkastusten pitämisestä ennen valmiiksimaa- lausta.
Laatutekninen osa
Ennakkotarkastus sisälsi ennakkokokouksen, johon osallis
tui työmaajohto ja aliurakoitsijan työnjohtaja. Kokouk
sessa sovittiin, että allasosaston katon ja pilareiden tasoitetyöstä ja maalauksesta laaditaan työohje.
Tasoitetöiden tasaisuusvaatimusluokaksi täsmennettiin luokka 2, lukuun ottamatta kiiltäviä pilareita, joiden vaatimusluokka oli 1.
Urakoitsija hyväksyi työkohteen. Mallityöt tasoitetyöstä ja maalauksesta sovittiin tehtäväksi levy- ja betonisei
nään. Sovittiin, että maalausurakoitsija siirtää jätteet ja roskat kärryihin sekä huolehtii tarvittavista suojauk
sista. Sovittiin vastuut telineiden järjestämisestä.
Aloitustarkastus sisälsi mallitöiden silmämääräisen tarkastuksen. Suoritustarkastukset pidettiin alueittain tasoitetyöstä ja maalauksesta.
Lopputarkastus pidettiin allasosastossa valmiiksi maa
lauksen jälkeen. Lopputarkastus jatkuu alueittain val
miiksi maalauksen valmistumisen mukaisesti.
75
4.23 Tulokset
Allasosaston suoritustarkastuksessa tarkastettiin ripa- laataston tasoitetyö. Tarkastuksessa määrättiin betoni
pintaan jääneet huokoset paikattavaksi. Allasosaston suoritustarkastuksessa tarkastettiin alaslasketun katon, putkistojen ja pilareiden välimaalaus. Tarkastuksessa määrättiin sprinklerputkistojen maalaukset korjattaviksi, muilta osin työn tulos hyväksyttiin. Virheet korjattiin välittömästi tarkastuksen jälkeen.
Allasosaston lopputarkastuksessa tarkastettiin ripalaa- taston, alaslasketun katon, pilareiden ja ikkunaseinän valmiiksi maalaus. Tarkastuksessa havaittiin ikkunasei
nällä puutteita maalauksessa. Muilta osin työn tulos hyväksyttiin. Puutteet korjattiin välittömästi tarkastuk
sen jälkeen.
Maalaus oli vielä tutkimuksen lopussa kesken, joten maalauksen onnistumisesta koko kohteessa ei ollut vielä tuloksia. Suoritustarkastuksien ja lopputarkastuksen sekä niissä todettujen virheiden ja puutteiden välittömän korjaamisen merkitys oli, että maalaus täyttää asetetut vaatimukset ja korjaustoimenpiteet hankkeen lopussa vähenevät.
4.31 Vedeneristyskohde ja vaatimukset
Testikohde oli erään lähetystötyömaan vesikaton veden- eristys. Työn suunniteltu kesto oli kaksi viikkoa, määrä oli 280 m2. Yläpohjan rakenne oli seuraava:
singeli
vedeneristys KMS+KMS+S mineraalivilla KKL 20 mineraalivilla AKL 140 0,2 mm muovikalvo
kevytsorabetonikallistusvalut kantava betonirakenne
Hankkeen rakennusselityksessä oli viittaukset RYL 90: n kohtaan 22 ja RT-kortteihin: RT 85-10141, RT 85-10151 ja RT 850.01 (SFS 2513). Tässä testikohteessa vedeneristyk- selle asetettuja laatuvaatimuksia ei ollut täsmällisesti määritelty, koska vaatimusluokat puuttuivat ja viittaukset yleisiin laatuvaatimuksiin olivat ylimalkaisia, (vrt.
taulukko 3).
Taulukko 3. Vedeneristykselle asetetut yleiset laatuvaati
mukset
Materiaalit: RYL 90; 22.01 ja 22.02
SFS 5010 laatuvaatimukset bitumi- ja kumi- bitumikermeille
Vedeneristys: RYL 90; 22.03, 22.04, 22.05, 22.06 ja 22.1 RIL 107 ja siinä asetetut käyttöolosuh
teiden mukaiset vaatimusluokat RT 85-10151
77
Rakennuttajan vaatimuksesta laadittiin hankkeelle laatu
järjestelmä. Vesikaton vedeneristys oli yksi laadunvar
mistukselle asetettujen vaatimusten kohteista.
4.32 Vedeneristyksen laadunvarmistusmenettely Tuotantosuunnitelmat
Pääurakoitsija laati hankkeelle laatuj ärj estelmämallin.
Vesikaton vedeneristykselle laadittiin laatusuunnitelma.
Vedeneristyksen laatusuunnitelmassa määriteltiin vastuut, menettelyt ja vaatimukset toteutettavalle laadunvarmis
tukselle sekä vaatimukset dokumentoinnille. Laatusuunni
telma määritteli vaatimukset ja sisällön ennakko-, aloi
tus- ja suoritustarkastukselle sekä lopputarkastukselle.
Liitteenä olivat tarkastuksissa käytettävät lomakkeet.
Laatusuunnitelmaa tarkennettiin ennakkotarkastuksessa.
Hankintatekninen osa
Tarjouspyyntöön liitettiin laatuvaatimukset määräävät rakennusselityssivut ja tuotesuunnitelmat. Tarjousta pyydettiin yksikköhinnoin rakenneosittain lomakkeelle eriteltynä. Tarjousta pyydettiin koko yläpohjarakenteesta, lukuun ottamatta kantavaa betonirakennetta ja räystäsra- kenteita. Urakkasopimus laadittiin tarjouspyynnön ja tarjouksen perusteella.
Laatutekninen osa
Suunnitelmakatselmuksessa tarkastettiin tuotesuunnitelmien toteutettavuus ja yksityiskohdat sekä tuotettiin suunni
telmiin muutosehdoituksia.
työnjohtaja ja työmaajohto.
Ennakkokokouksessa tarkennettiin laatusuunnitelmaa ja tarkastettiin tuotesuunnitelmiin tulleet muutokset.
Kokouksessa todettiin vedeneristykselle asetetut laatu
vaatimukset ja työntekijöiden referenssit. Sovittiin, että urakan lyhyen keston vuoksi ei tehdä mallitöitä eikä pidetä suoritustarkastuksia, vaan työtä valvotaan jatku
vasti työkohteella.
Työkohde tarkastettiin ja työn aloitusaika sovittiin.
Tuotesuunnitelmiin tehtiin vielä yksi muutosehdoitus, joka toteutettiin. Materiaalit, siirtotavat ja tarvittava kalusto tarkistettiin. Työturvallisuudesta todettiin, että kaiteet ja katolle johtavat kulkutiet olivat kunnossa.
Lopuksi todettiin laskutusperusteet.
Aloitustarkastus sisälsi aloituskatselmuksen, jossa tarkastettiin vedeneristysalusta työkohteella. Lopputar
kastus pidettiin koko urakan valmistuttua.
4.33 Tulokset
Suunnitelmakatselmuksen tuloksena tehtiin tuotesuunnitel
miin useita parannuksia. Suunnitelmakatselmukse11a estet
tiin virheet tuotesuunnitelmissa käyttämällä hyväksi myös aliurakoitsijan asiantuntemusta. Ennakkokokouksella ja aloitustarkastuksella varmistettiin vedeneristyksen asetettujen vaatimusten mukainen käynnistys ja häiriötön eteneminen.
79
Aloituskatselmuksessa tarkastettiin vedeneristysalusta työkohteella. Tarkastuksessa todettiin, että betonikulmat oli pyöristettävä vedeneristyksen kiinnityksen ja säily
vyyden varmistamiseksi. Todettiin, että kohteeseen laite
taan ylimääräinen huopa ja lämmöneristys vaihdetaan.
Lopputarkastus pidettiin useita viikkoja vesikaton veden
eristyksen jälkeen, koska pienten katosten yms. veden- eristykset viivästyivät rakennusteknisten töiden vuoksi.
Lopputarkastuksella varmistettiin vesikaton vedeneristyk
sen suunnitelma-asiakirjojen mukaisuus.
4.4 Laatoituksen laadunvarmistus
4.41 Laatoituskohde ja vaatimukset
Testikohde käsitti luvussa 4.2 esitetyn kylpylähankkeen allasosaston, sauna- ja sosiaalitilojen sekä aula- ja käytävätiloj en laatoituksen. Laatoitettavaa pinta-alaa oli yhteensä noin 6400 m2. Laatoitus oli pääurakoitsijan laatimassa aikataulussa kriittisellä polulla ja koko laatoituksen suunniteltu kesto oli noin neljä kuukautta.
Laatoituksen määrät jakaantuivat kohteessa seuraavasti:
allasosaston porealtaiden, lattioiden ja seinien laatoitus, määrä noin 1200 m2
sauna- ja sosiaalitilojen lattioiden ja seinien laatoitus, määrä noin 2900 m2
aula- ja käytävätilojen lattialaatoitukset, määrä noin 2300 m2.
Råkennusselityksessä oli laatoitukselle asetetut laatu
vaatimukset esitetty vain viittauksin RYL 81: n kohtaan 39.2 ja 39.3. Mallityö oli velvoitettu tekemään rakennut
tajan hyväksyttäväksi.
ollut määritelty ja viittaukset yleisiin laatuvaatimuksiin olivat ylimalkaisia, (vrt. taulukko 4).
Taulukko 4. Laatoitukselle asetetut yleiset laatuvaati
mukset
Seinälaatoituksessa suurin sallittu tasaisuuspoikkeama luokan 1 mukaan on alustalle 3 mm ja valmiille seinälle 2 mm ( RYL 90, 1989, s.339). Vastaavat arvot lattialaatoi
tuksessa ovat alustalle 3 mm ja valmiille lattialle 2 mm (RYL 90, 1989, s.341).
4.42 Laatoituksen laadunvarmistusmenettely Tuotantosuunnitelmat
Testikohteen laadunvarmistus aloitettiin tarkistamalla yleisaikataulu ja laatoituksen jana-aikataulut tuotan- toaikakaavioilla. Laatoitukselle laadittiin laatusuunni- telma, joka käsitti sekä hankintateknisen että laatutek
nisen osan. Laatusuunnitelmaa tarkennettiin kaksi kertaa ennen laatoituksen aloittamista.
81
Hankintatekninen osa
Aliurakoitsijoiden ennakkokvalifiointi suoritett' kokemuksien ja referenssitietojen perusteella ennen tar
jouspyyntöjen lähettämistä.
Tarjouspyyntöön liitettiin kaikki laatuvaatimukset mää
räävät rakennusselityssivut ja tuotesuunnitelmat. Tar
jouspyynnössä oli maininta aliurakoitsijan velvollisuu
desta tehdä mallityö pääurakoitsijan hyväksyttäväksi.
Tarjouspyyntö sisälsi myös maininnan laatoituksen toteut
tamisesta alueittain pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan yhteisesti sopimassa järjestyksessä sekä maininnan laa
toituksen tarkastamisesta alueittain välitavoitekatsel- muksin ja koko kohde vastaanottotarkastuksella.
Tarjoukset verrattiin laatoituksen toteuttamiseen pääura
koitsijan omilla laatoittajilla. Laskelmien perusteella todettiin omilla laatoittajilla urakkatyönä toteutettava vaihtoehto edullisemmaksi kuin aliurakkana. Urakkatyöhön sisältyi laatoitusalustan (pohjien) teko ja laatoitus saumauksineen ja pesuineen täysin valmiiksi. Laatat pääurakoitsija hankki pääosin Saksasta ja Italiasta.
Laatutekninen osa
Materiaalitoimitusten laatu, määrä ja aika varmistettiin yksityiskohtaisella tilauksella ja materiaalien vastaan
ottotarkastuksella .
Laatoitusalustan tekivät laatoittajät itse. Allasosaston erittäin vaihtelevan muotoinen ja vaativa laatoitusalusta toteutettiin nk. mallisapluunoja käyttäen.
Ennakkotarkastus käsitti alustan tarkemittaukset, ennak- kokokouksen ja suunnitelmakatselmuksen.
seuraavasti :
lastoitettavista pintalattioista vaaitus ja lattiakallistuksista tarkemittaus
- allasosaston porealtaiden ja seinien laatoitus-alustasta tarkemittaukset pistokokein
laatoitettavista muuratuista seinistä pystysuo- ruuden mittaus ensimmäisistä muurauksista.
Ennakkokokous ja suunnitelmakatselmus pidettiin samassa kokouksessa, jossa täsmennettiin tuotesuunnitelmiin ja toteutukseen liittyviä asioita. Ennakkokokouksesta ei pidetty pöytäkirjaa.
Tuotesuunnitelmista tarkastettiin:
suunnitelmien toteutettavuus, riittävyys ja kattavuus
laatta- ja saumaustiedot sekä niiden soveltuvuus liikuntasaumojen riittävyys ja sijainti
veden- ja kosteudeneristyksen ratkaisut työvarojen riittävyys.
Ennakkokokouksessa selvitettiin porealtaiden laatoituksen toteutustapa ja yksityiskohdat työkohteella. Osallistujat olivat suunnittelija, työmaajohto ja laatoittajat.
Aloitustarkastus käsitti allasosaston laatoituksen ja aula- ja käytävätilojen lattialaatoituksen aloituskatsel- mukset käyttämällä mallinmukaisia lomakkeita. Allasosaston laatoituksen aloituskatselmuksessa tarkastettiin työkoh
teen kunto ja porealtaaseen tehty mallityö, joka hyväk
syttiin. Lattialaatoituksen osalta tarkastettiin aloitus- katselmuksessa alusta ja työkohteen kunto. Aloituskatsei- muksiin osallistuivat työmaajohto ja laatoittajat.
83
Suoritustarkastuksia ei pidetty. Ainoastaan laatoituksesta vastuussa oleva työnjohtaja valvoi laatoitusta jatkuvasti.
Lopputarkastus pidetään alueittain laatoituksen valmistu- misjärjestyksessä.
4.43 Tulokset
Tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvarmistusme- nettely soveltuu myös pääurakoitsijan omana työnä toteu
tettaviin kohteisiin. Tässä testikohteessa laatoituksen toteutus erosi aliurakoinnista siinä, että urakkasopimusta ei laadittu ja laatoitus toteutettiin pääurakoitsijan omalla työnjohdolla, omilla laatoittajilla ja omilla työvälineillä. Työnantajavelvoitteiden hoitaminen kuului luonnollisesti pääurakoitsijalle. Käytetyt laadunvalvonnan ja -ohjauksen menettelyt ja tekniikat olivat samat kuin aliurakoinnissa.
Pintalattioiden vaaitusmittauksissa todettiin työvarojen riittävän laatoitukselle, (liite nro 4). Lattiakallistus- ten tarkemittauksissa todettiin kallistusten olevan pääosin hyväksyttäviä.
Allasosastolla seinistä ja porealtaista suoritetuissa laatoitusalustan mittauksissa todettiin mittapoikkeamien olevan maksimissaan 2 mm, joten laatoitusalusta oli hyväksyttävä, (liite nro 5). Ratkaisevaa laatoitusalustan onnistumiselle oli toteutustapa, joka sisälsi laadunvar
mistuksen (mallisapluunat) sekä alustan teon ja laatoi
tuksen toteutus samalla työntekijällä, mikä varmisti sisäisen asiakkuuden toteutumisen.
Muurattujen seinien kaltevuuden mittauksessa maksimipoik- keama oli 10 mm, (liite nro 6). Poikkeamat oikaistiin rappauksella ja tasoitteella.
olevan muutoksista johtuvia puutteita, joista reklamoitiin suunnittelij alle.
Ennakkokokouksessa ja aloituskatselmuksessa varmistettiin mallitöillä vaatimusten mukaisen laatoituksen käynnistys.
Lisäksi varmistettiin, että laatoittajät olivat ymmärtä
neet laatoitukselle asetetut laatuvaatimukset ja laatoi
tuksen toteutustavan.
Laatoituskohde oli tutkimuksen ensimmäinen testikohde, joten testi oli menettelyjä etsivää ja osin puutteellinen.
Laatoitus oli tutkimuksen lopussa vielä kesken. Laatoitus pysyi kuitenkin aikataulussa ja laatoituksen eteneminen sujui ongelmitta. Ratkaisevaa häiriöttömälle työn etene
miselle oli laatoitusalustan laadunvarmistus, toteutuksen suunnittelu ja mallityöt sekä jatkuva valvonta.
85
5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tavoite ja menetelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata aliurakoinnin laadunvarmistuksen periaatteet ja laatia valitun laadun- ohjausmallin perusteella menettely aliurakoinnin laadun
varmistukselle .
Kirjallisuudesta etsittiin laatuteoria ja laadunohjaus- malli, minkä perusteella laadittiin aliurakoinnin laadun
varmistuksen malli. Aliurakoinnin laadunvarmistusmenette- lyt ja -tekniikat ratkaistiin analysoimalla työmaiden nykyisiä toimintatapoja, osallistumalla hankkeiden laa
dunvarmistukseen ja havainnoimalla.
Laadunvarmistusmenettelyjä testattiin kolmella työmaalla kolmessa aliurakassa ja yhdessä urakkatyössä. Testikohteet olivat: pintabetonilattia-, maalaus-, vedeneristysali- urakka ja laatoitus urakkatyönä.
Laadunvarmistuksen periaatteet
Keskeinen vaatimus laadunvarmistuksen toteuttamiselle on, että tuotteen laatuvaatimukset täytyy olla täsmällisesti määritelty mitattavina ominaisuuksina suunnitelma-asia
kirjoissa. Tuotteen vastaavuus asetettuihin laatuvaati
muksiin todetaan tarkastamalla ja mittaamalla ominaisuuk
sien täyttyminen.
Aliurakoinnin laadunvarmistuksessa on keskeistä ennakoivat toimenpiteet. Tuotannon suunnittelulla, laatusuunnitelman laadinnalla ja ennakkotarkastuksilla torjutaan ongelmat ja poikkeamat tuotannossa ja lopputuotteessa.
suunnitelma sisältää menettelyt ongelmien ja poikkeamien torjumiseksi sekä vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi ja mittaamiseksi. Laatusuunnitelma sisältää myös aliura- koiden laadunvarmistusmenettelyt ja -tekniikat. Aliura- kasta laaditaan tarkennettu laatusuunnitelma ennen aliu- rakan toteutusvaihetta.
Aliurakoinnin laadunvarmistus jaetaan hankintatekniseen ja laatutekniseen osaan. Hankintateknisessä osassa on kes
keistä aliurakoitsijoiden arviointi, vaatimusten täs
mällinen määrittäminen jo tarjouspyynnössä ja laadunvar- mistusmenettelyistä sopiminen aliurakkasopimuksessa.
Aliurakan kattava sekä vaatimukset ja menettelyt täsmäl
lisesti kuvaava urakkasopimus on edellytys laadunvarmis
tuksen onnistumiselle. Laatuteknisessä osassa on keskeistä työmaan laatusuunnitelman laadinta ja nelivaiheperiaatetta soveltava tarkastustoiminta. Tarkastustoiminta sisältää myös aliurakan tarkennetun laatusuunnitelman laadinnan.
Tarkennettu laatusuunnitelma vaaditaan aliurakoitsijan tehtäväksi tai tehdään yhteistyönä ennakkotarkastuksessa.
Nelivaiheperiaatteen soveltaminen
Nelivaiheperiaatteen mukainen tarkastustoiminta sisältää neljä tarkastusvaihetta: ennakko-, aloitus-, suoritus- ja lopputarkastuksen. Tarkastusvaiheiden ajankohta on ennen aliurakan toteutusta, toteutuksen alussa, aikana ja lopussa. Sovellettavien tarkastusten määrä ja sisältö valitaan tapauskohtaisesti.
87
Ennakkotarkastuksessa on keskeistä aliurakan toteutuksen suunnittelu ja valmistelu sekä potentiaalisten ongelmien ja poikkeamien ennaltaehkäisy. Aloitustarkastuksessa var
mistetaan tehtävän häiriötön ja vaatimusten mukainen käynnistyminen, esimerkiksi työkohteen ja mallitöiden tarkastuksilla.
Suoritustarkastuksessa on keskeistä sopimuksen ja suunni
telmien mukaisen toteutuksen vaatiminen ja vaatimusten täyttymisen tarkastaminen ja mittaaminen. Suoritustarkas- tuksilla varmistetaan vaatimusten täyttyminen jo aliurakan toteutuksen aikana. Lisäksi varmistetaan kerralla val
miiksi työsuoritus.
Lopputarkastuksen tarkoituksena on todeta poikkeamat ja saattaa aliurakka päätökseen sekä vastaanottaa vain valmis ja asetettuja vaatimuksia vastaava lopputuote.
Tarkastustoiminta ja sen dokumentointi ovat ainoa keino varmistua asetettujen vaatimusten täyttymisestä ja laa
dunvarmistuksen toteuttamisesta. Dokumentoinnilla tiedon kulku paranee, ja asioiden selvittäminen myöhemmin on yksiselitteistä. Tarkastustoimintaa seuraavat poikkeama- raportit ja palautetieto ovat arvokasta tietoa seuraaville rakennushankkeille.
Tutkimuksen tulosten perusteella suositellaan ennakko- ja lopputarkastuksen pitämistä kaikissa aliurakoissa ja muiden tarkastusten valitsemista aliurakan laajuuden, keston ja potentiaalisten ongelmien perusteella. Kattava ennakko- ja aloitustarkastus mahdollistavat työnaikaisen tarkastustoiminnan vähentämisen.
muksessa esitettyjä lomakkeita, jotka sopivat mihin tahansa aliurakkaan, tai aliurakkakohtaisia tarkastuslis
toja ja -lomakkeita. Lomakkeiden käyttö varmistaa, että kaikki asiat käsitellään ja dokumentoidaan.
Tutkimuksessa esitetty aliurakoinnin laadunvarmistusme- nettely soveltuu myös omana työnä tehtäviin kohteisiin.
Havainnot testikohteissa
Testikohteissa havaittiin, että vaatimuksia ei ollut suunnitelma-asiakirjoissa täsmällisesti määritelty ja vastaavuutta asetettuihin vaatimuksiin ei yleensä mitata.
Tutkimuksen aikana havaittiin, että laatusuunnitelman laatiminen ennakkotarkastuksessa ja aloitustarkastus vähentävät aliurakan toteutuksen aikana ja lopussa ilme
neviä ongelmia ja poikkeamia. Lopputarkastus varmistaa vaatimusten täyttymisen.
Pintabetonilattian laadunvarmistuksessa on keskeistä betonimassojen laadunvalvonta, alustan ja työkohteen tarkastus ennakkotarkastuksessa, mallityöt ja suoritus- tarkastukset valualueittain.
Maalauksen laadunvarmistuksessa on keskeistä aloitustar- kastuksien ja suoritustarkastuksien pitäminen työnvaihei- den välissä sekä mallityöt. Tasoitetyön ja pohjamaalauksen välissä pidetään suoritustarkastus, samoin välimaalauksen ja valmiiksimaalauksen välissä. Korjaukset ja paikkaukset hankkeen lopussa vähenevät työnaikaisilla alueittaisilla suoritustarkastuksilla.
89
Vedeneristyksen laadunvarmistus aloitetaan suunnitelma- katselmuksella, jossa varmistetaan tuotesuunnitelmien toteutettavuus ja virheettömyys. Työn alussa tarkastetaan vedeneristysalusta. Työnaikainen laadunvalvonta suorite
taan alueittaisin suoritustarkastuksin. Lopputarkastuk
sessa todetaan vedeneristyksen
vaatimustenmukaisuus-Laatoituksen laadunvarmistuksessa on keskeistä laatoituk
sen toteutuksen suunnittelu ja alustan laadunvarmistus.
Alustan laadunvarmistukseen sisältyy toteutustavan valinta ja tarkemittaukset. Ratkaisevaa laatoitusalustan onnistu
miselle oli toteutustapa, joka sisälsi laadunvarmistuksen (mallisapluunat). Alustan teko ja laatoitus samalla työntekijällä varmisti sisäisen asiakkuuden toteutumisen.
Laatoituksen asetettujen vaatimusten mukaisuus varmiste
taan mallitöillä, materiaalien laadunvalvonnalla ja työsuorituksen laadunvalvonnalla.
Ashford J.L, 1989, The Management of Quality in Construe tion. London: E.&F.N. Spon, 231 s.
Augustsson, Hammarlund, Jacobsson, Josephson, 1989, Kvalitet i byggandet-kvalitetsfelkostnader, Report 21.
Göteborg: Chalmers Tekniska Högskolan, 97 s.
Barrie D.S., Paulson B.C., 1983, Professional Construction Management, 2nd edition. New York: McGraw-Hill Book Company.
Burati J.L., Farrington J.J., 1987, Costs of Quality Deviations in Design and Construction. A Report to the Construction Industry Institute. Clemson, South Carolina:
Clemson University, 166 s.
Byrne Diane M. , Taguchi Shin, 1987, The Taguchi Approach to Parameter Design. Milwaukee, Wisconsin: American Society for Quality Control, 11 s.
BY 12, 1981, Betonilattiat - luokitusohjeet ja päällys- tettävyysohjeet. Helsinki: Suomen Betoniyhdistys г.y., 40 s.
Construction Industry Institute СИ, 1989, Measuring the Cost of Quality in Design and Construction, Publication
10-2. Austin, Texas: CII, 13 s.
Davis K., Ledbetter W.B., 1987, Measuring Design and Construction Quality Costs. A report to the Construction
Industry Institute. Clemson, South Carolina: Clemson University, 118 s.
91
Gray C., Flanagan R., 1989, The Changing Role of Special
ist and Trade Contractors. Ascot: The Chartered Institute of Building CIOB, 158 s.
Ishikawa Kaoru, 1985, What is Total Quality Control?- The Japanese way. USA: Prentice Hall, Englewood Cliffs, 215 s.
Joenperä Ilkka, 1988, Rakennustyömaan laadunvarmistus.
Diplomityö. Oulu: Oulun yliopiston rakentamistekniikan osasto, 90 s.
Rajamaa Jaakko, 1985, Laatu teollisessa sarjatuotannossa.
Espoo: Otakustantamo, 58 s.
Kano N., Määttänen S., Öhrnberg P., 1986, Laatu turvaa tuloksen - TQC, yrityksen uusi toimintatapa. Suomen Laatuyhdistys ry, 69 s.
Kume Hitoshi, 1989, Laadun parantamisen tilastolliset menetelmät. Metalliteollisuuden Keskusliitto, tekninen tiedotus 6/89. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus Oy, 229 s.
Malmivaara Marko, 1989, Laatukustannusten jäljitys raken
Malmivaara Marko, 1989, Laatukustannusten jäljitys raken