Measuring quality and quality assurance in the building construction

(1)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan osasto Rakentamistalouden laboratorio

Tuomas Nupponen

LAADUNMITTAAMINEN JA LAADUNVARMISTAMINEN TALONRAKENTAMISESSA

Diplomityö, joka on opinnäytteenä jätetty tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Espoossa 25.5.1998

Ohjaaja: Apul. prof. Jouko Kankainen Valvoja: Apul. prof. Jouko Kankainen

(2)

ALKUSANAT

Tämä diplomityö on tehty tammi-toukokuussa 1998 Otaniemessä Teknillisen korkea

koulun rakentamistalouden laboratorion toimeksiannosta. Työ on osa Tekesin teknolo

giaohjelman rahoittamaa tutkimusta Rakennusten kokonaislaadun kehittäminen.

Kiitän kaikkia työn valmistumiseen vaikuttaneita henkilöitä. Erityisesti kiitos ohjaajana toimineelle apulaisprofessori Jouko Kankaiselle, jonka kannustava asenne edesauttoi työni valmistumista huomattavasti suunniteltua aikaisemmin. Juha-Matti Junnosta kiitän rakentavasta kritiikistä ja arvokkaista kommenteista.

Lisäksi kiitos kuuluu kaikille teille, jotka autoitte minua pitämään yllä henkistä ja ruumiillista vireyttä työn kirjoittamisen aikana mm. piristävillä sähköposteilla ja maanantaisilla sulkapallo-otteluilla.

Valmistuessani haluan kiittää opiskeluvuosieni varrelta kaikkia niitä ystäviä ja tuttavia, jotka ovat ehkä tietämättään toimineet taustavaikuttajina sille, että olen jaksanut

suoriutua välillä loputtomankin tuntuisesta opiskelu-urakasta.

Espoossa 25. toukokuuta 1998

Tuomas Nupponen

(3)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Tuomas Nupponen

Työn nimi: Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa Päivämäärä: 25.5.1998 Sivumäärä: 82

Osasto: Rakennus-ja yhdyskuntatekniikan osasto

Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63 Työn valvoja: Apulaisprofessori Jouko Kankainen

Työn ohjaaja: Apulaisprofessori Jouko Kankainen

Avainsanat: rakentaminen, laatu, mittaaminen, laadunvarmistaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli kirjallisuustutkimuksen avulla löytää erot rakennusalan nykyisten laadunvarmistusmenetelmien ja teollisuudessa yleisesti käytettyjen menetelmien välillä. Pääpaino on tutkimuksen nimen mukaisesti laadunmittaamisessa. Avainkysymys on: Miten lopputuotteen laatu varmistetaan laatua mittaamalla ? Teollisessa tuotannossa uusien tuotteiden suunnittelu toteutetaan useimmiten tuotekehitysprojekteina. Asiakaslähtöisyys on vahvassa asemassa, sillä asiakkaan ostopäätös ratkaisee tuotteen menestyksen. Suunnitellun tuotteen laatua testataan tekemällä tuotteesta malli, prototyyppi, jolle tehdään testejä. Tuotteen sopivuus tuotannolle testataan pilottisarjoilla. Testaus on tärkeää, jotta voidaan varmistua tuoteturvallisuudesta tai hankkia tuotesertifikaatti. Valmistuslaatu varmistetaan selvittämällä valmistusprosessiin vaikuttavat seikat, jolloin voidaan olosuhteiden ja valmistuskappaleen mittauksiin perustuen säätää prosessia haluttuun suuntaan.

Valmistuslaadun varmistaminen ei perustu havainnointiin vaan useimmin numeeri

sesti mitattavien ominaisuuksien automaattisiin mittauksiin.

Rakentamisessa suunnitellun tuotteen laadunvarmistus perustuu pitkälti tekijöiden ammattitaitoon. Suunnitelmien laadunvarmistamiseen on myös kehitetty lukuisia laadunmittaus ja tarkastusmenettelyjä. Nämä menetelmät perustuvat arviointiin, jolla pystytäänkin mittaamaan tyydyttävästi esimerkiksi rakennuksen koettavuutta ja toiminnallisuutta. Prototyyppitestauksen kaltaista testausmenettelyä ei rakenteille ja rakennustarvikkeiden ja -materiaalien yhteensopivuudelle sen sijaan ole käytössä.

Suunnitteluratkaisujen tekninen toimivuus jääkin siten usein varmentamatta.

Rakennustuotannon laadunvarmistamisessa on ongelmia. Laadun aikaansaamiseksi tarvittavia mittauksia ei ole laatujärjestelmissä riittävästi määritelty eikä dokumentoi

tu. Laadunvarmistustoimenpiteet painottuvat liian usein etsimään ja korjaamaan tehtyjä virheitä. Virheiden syyt jäävät tutkimatta ja korjaamatta.

Rakentamisen laadunmittausmenetelmiä on mahdollista kehittää. Suunnitelluille rakenteille voidaan luoda testausjärjestelmiä, vaikkei laajamittaiseen prototyyppites- taukseen kokonaisuuksien osalta olekaan mahdollista päästä. Työmaalle voidaan kehittää järjestelmä, jossa oikeita asioita mittaamalla voidaan välittömästi vaikuttaa laadun syntymiseen.

(4)

HELSINKI UNIVERSITY ABSTRACT OF THE

OF TECHNOLOGY MASTER’S THESIS

Author:

Name of the the thesis:

Date

Tuomas Nupponen

Measuring quality and quality assurance in the building construction

25.5.1998 Number of pages: 82

Faculty:

Professorship:

Faculty of Civil and Enviromental Engineering Construction Economics and Management, Rak-63 Supervisor:

Instructor:

Associate Professor Jouko Kankainen Associate Professor Jouko Kankainen

Keywords: building construction, quality, measuring, quality assurance The purpose of this study was to find out the differences of quality assurance between building and other industry. The research method was literature study. Main scope of the study is quality measuring. The key question is: How to confirm the quality of the whole building by measuring.

In industry the planning of new products is normally carried out by the project of research and development. The importance of the customer is high because the customer decides if it is reasonable to buy the product. The results of the design can be measured by producing a sample of the product, a prototype. The prototype is tested. It is also possible to test the production process. The testing is important because of the product safety and certificates. The quality of the manufacturing process is confirmed by clearing up how the process works. So it is possible to set the process in balance by measuring the conditions and the products. Measurement is often done automatically.

In the building construction the quality assurance of designing is based on the ability of designers and engineers. Many quality measurement and inspection methods exist.

Those methods are mainly based on estimating, which is a satisfying way of measu

ring some quality components such as how to experience the structure. It is normally not possible to use prototype testing in building construction. Only single materials can be tested. There is not a common way to confirm how different materials work together.

There are problems in the quality assurance of construction output. The measurements are badly defined and documented. Quality assurance methods are mostly based on finding and repairing the mistakes which have been made. The reasons for the mistakes are not found and corrected.

It is possible to develop better quality assurance methods of building engineering by creating a method of testing. It is also possible to develop measuring systems at site.

(5)

SISÄLLYSLUETTELO

ALKUSANAT TIIVISTELMÄ ABSTRACT

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto... 7

2 Laadun käsitteet ja mittaaminen... 8

2.1 Yleiset laadun käsitteet... 8

2.1.1 Laadun olemus... 8

2.1.2 Tuotelaadun osatekijät...9

2.1.3 Laadunvarmistus... 10

2.2 Laatujohtaminen... 10

2.3 Laadun mittaaminen... 11

2.3.1 Miksi mitata laatua ?... 11

2.3.2 Laatumittarityypit... 12

2.3.3 Laadun mittausjärjestelmä yrityksessä... 13

2.4 Yrityksen toiminnan laadun mittaaminen...16

2.4.1 Yrityksen laatutilanteen arviointi...16

2.4.2 Laatukustannukset... 17

2.4.3 Malcolm Baldrige -laatupalkinto...19

2.4.4 Euroopan ja Suomen laatupalkinnot...19

2.5 Tuotesuunnittelun laadun varmistaminen... 20

2.5.1 Tuotekehitys...20

2.5.2 Asiakaslähtöinen tuotesuunnittelu... 22

2.5.3 Sopimuskatselmus...23

2.5.4 Tuotteiden testaus...23

2.5.5 Suunnittelukatselmukset...23

2.6 Valmistuslaadun mittaaminen...24

2.6.1 Testauksen tarve... 24

2.6.2 Prosessin valvonta...25

2.6.3 Tarkastus ja testaus... 28

2.6.4 Esimerkki sähköteollisuudesta: sertifioitu valmistus...30

2.6.5 Esimerkki metalliteollisuudesta:lämpökäsittelyn laadunvarmistus 31 2.7 Asiakaspalvelun laadun mittaaminen...35

(6)

3 Talonrakentamisen laadun osatekijät ja mittaaminen... 36

3.1 Rakentamisen laadun osatekijät...36

3.2 Rakennuksen laatu... 37

3.2.1 Rakennuksen laatuominaisuudet... 37

3.2.2 Rakennuksen laadun muodostuminen... 38

3.3 Rakennuttamisen laatu... 39

3.3.1 Rakennuttamisen laadun osat...39

3.3.2 Rakennushankkeen laatu...39

3.3.3 Palvelun laatu rakennuttamisessa... 40

3.4 Laatujohtaminen rakentamisessa...40

3.5 Laatuvirhekustannukset rakentamisessa... 42

3.6 Laadun mittaaminen rakentamisessa... 44

3.7 Toiminnan laadun mittaaminen... 45

3.8 Suunnitelmien laadun varmistaminen ja mittaaminen... 46

3.8.1 Suunnitelmien laadun varmistamisen yleisperiaatteet...46

3.8.2 Tarveselvitysvaiheen laadunvarmistus... 48

3.8.3 Hankesuunnitteluvaiheen laadunvarmistus... 48

3.8.4 Rakennussuunnitteluvaiheen laadunvarmistus... 49

3.9 Tuotannon laadun varmistaminen ja mittaaminen... 53

3.9.1 Hankkeen laadunvarmistaminen... 53

3.9.2 Tehtävän laadunvarmistaminen... 57

3.10 RTK:n laatujärjestelmämallin laadunvarmistustoimenpiteet... 59

3.11 Yrityskohtainen sovellus...

69 4 Tulokset... 72

4.1 Tavoite ja lähestymistapa...72

4.2 Keskeisimmät tulokset...72

4.3 Ehdotukset... 7^

4.4 Yhteenveto...7^

LÄHDELUETTELO

LIITTEET

(7)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 7

1 Johdanto

Rakennusalan asiakkaat tiedostavat yhä enenevässä määrin vaatimuksensa lopputuot

teen laadulle. Rakennuksen ominaisuuksia arvostellaan sen koko elinkaaren näkökul

masta. Myös lainsäädäntö asettaa entistä tiukempia vaatimuksia rakentamiselle. Nämä seikat, sekä muilla teollisuudenaloilla tapahtuva tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn kasvu pakottavat myös rakennusalaa panostamaan laadun, palvelun ja tuottavuuden parantamiseen.1

Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän keväällä 1997 julkaisemassa raportissa

”Laatu rakentamisen menestystekijäksi” esitetään tavoitteet rakennusalan vastuu- ja laatukysymysten järjestämisessä. Näitä ovat mm. tuotteiden toimivuuden lisääntyminen, rakennusvirheiden vähentäminen ja huonon laadun aiheuttamien lisäkustannusten pienentäminen. Raportissa korostetaan, että hankinta-ja rakentamisprosessin on tuettava laatua ja kokonaistuottavuutta.2

Laatua on kyettävä tuottamaan edullisesti, jotta rakennusalan yrityksen kilpailukyky varmistetaan. Rakennusyrityksen on saatava tietoa tuotannosta ja tuotteidensa laadusta kyetäkseen parantamaan laaduntuottokykyään, varmistumaan suorituksiensa vaatimus

ten mukaisuudesta sekä lisäämään välillisesti myös omaa kannattavuuttaan. Laadunmit

taaminen ei ole kuitenkaan yleistynyt ja laadunvarmistus on huonolla tasolla suomalai

sissa rakennusyrityksissä. Asian lisätutkimukselle on olemassa tarve.

Tekes käynnisti vuonna 1997 kansallisen Kehittyvä rakentamisprosessi teknologiaohjelman, joka tähtää koko rakentamisen toimintakulttuurin muuttamiseen.

Rakentamistalouden laboratoriossa on 1.11.1997 käynnistynyt Tekesin teknologiaoh

jelman rahoittamana tutkimus Rakennusten kokonaislaadun kehittäminen. Tämä diplomityö on osa tutkimusta. Lähtökohtana on ajatus: ”Laatua ei ole, jos sitä ei voida mitata.”

Diplomityön tavoitteena oli kirjallisuustutkimuksen avulla löytää ne erot, joita raken

nusalan nykyisissä laadunvarmistusmenetelmissä esiintyy verrattuna teollisuudessa yleisesti käytettyihin menetelmiin. Tutkimusraportissa selvitetään laadun käsitteet, osatekijät ja muodostuminen, laatujohtamisen periaatteet, sekä yleisesti teollisuutta varten kehitetyt laadunmittaus ja -varmistusmenetelmät. Vastaavat asiat selvitetään rakennusalaa käsittelevän kirjallisuuden ja rakentamisen laatujärjestelmämallien pohjalta. Pääpaino on tutkimuksen nimen mukaisesti laadunmittaamisessa. Avainkysy

mys on: Miten lopputuotteen laatu varmistetaan laatua mittaamalla ?

Tutkimuksen yhteenvetona esitetään kriittinen vertailu, jonka tarkoituksena on tuoda esiin rakennusalan laadunvarmistamisen puutteet verrattuna niihin teollisuudenaloihin, joilla laadunvarmistuksessa on onnistuttu paremmin. Päätelmiä vertaillaan ympäristö

ministeriön alkuvuonna 1998 julkaisemiin, rakentamisen laatua käsitteleviin raporttei

hin.3'4

1 Tekes. ProBuild - Kehittyvä rakentamisprosessi, s. 2.

2 Rakentamisen elinkeinopolitiikan kehittäminen -työryhmä. Elinkeinopolitiikan suuntaviivat rakentamisessa: Laatu rakentamisen menestystekijäksi, s. 19-22.

3 Mäkinen, Risto. Rakentamisen vastuut ja laatu - Selvitysmiehen raportti.

4 Vesa, Markku. Rakentamisen laatu ja sen kehittäminen.

(8)

2 Laadun käsitteet ja mittaaminen

2.1 Yleiset laadun käsitteet

2.1.1 Laadun olemus

Yleisessä kielenkäytössä laatu on arvo, joka toimii mittapuuna tavaroita ostavalle ja käyttävälle ihmiselle. Yksiselitteistä määritelmää laadulle ei voida antaa, sillä käsite on subjektiivinen. Jotta laatua voitaisiin mitata, tai jotta siitä voitaisiin edes keskustella, on se kuitenkin kyettävä määrittelemään.5

Standardi SFS-ISO 8402 määrittelee laadun seuraavasti: "Laatu tarkoittaa tuotteen tai palvelun kaikkia niitä piirteitä ja ominaisuuksia, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet."

Lähes jokaisella laatufilosofilla on oma määritelmänsä laadulle. Tunnetuimpia näistä ovat6:

• Josep M Juran: Laatu on hyödykkeen soveltuvuus käyttöön käyttäjän kannalta.

• Genichi Taguchi: Laatu on minimi hävikki, jonka tuote aiheuttaa yhteisölle sen jälkeen, kun se on toimitettu käyttäjälle.

• Philip P Crosby: Laatu on yhdenmukaisuutta asetettuihin vaatimuksiin.

• John L. Ashford: Laatu on hyödykkeen ominaisuus, joka tarkoittaa vastaavuutta asetettuihin vaatimuksiin, taloudellisuutta, sopivuutta käyttötarkoitukseen ja asi

akkaan tyytyväisyyttä.

Määritelmistä havaitaan, että laatua voidaan tarkastella useista eri näkökulmista.

Useimmiten erotetaan kuusi tarkastelunäkökulmaa, joista varsinkin yritys voi laatua tarkastella:

• valmistuskeskeinen

• tuotekeskeinen

• arvokeskeinen

• kilpailukeskeinen

• asiakaskeskeinen

• ympäristökeskeinen

Valmistuskeskeinen laatunäkökulma korostaa valmiin työn virheettömyyttä ja yhden

mukaisuutta suunnitelmiin nähden; piirustukset, toleranssit ja työohjeet määrittelevät selkeästi mikä kelpaa ja mikä ei. Tuotekeskeinen näkökulma on suunnittelijoiden painottama tarkastelunäkökulma. Sen mukaan suunnittelijat määrittävät tuotteen laadun valitessaan siihen ominaisuuksia, joiden hyvyydestä laatu syntyy. Arvokeskeistä ajattelutapaa kuvaa hintalaatusuhde; laadukas tuote tarjoaa parasta arvoa asiakkaan rahoille. Kilpailukeskeinen näkökulma lisää arvokeskeiseen laatuun havainnon, jonka mukaan asiakas muodostaa käsityksensä tuotteen arvosta vertailemalla kilpailevia tuotteita ja palveluja keskenään. Asiakaskeskeinen laatu on tuotteen kyky tyydyttää

5 Lillrank, Paul. Laatumaa - johdatus Japanin talouselämään laatujohtamisen näkökulmasta, s. 39-40.

6 Kari, Valtter. Talonrakennushankkeen suunnitteluprosessin laatu. s. 20-21.

(9)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 9 asiakkaan tarpeet. Sen merkitys on ennenkaikkea asiakkaan ostohalukkuudessa.

Ympäristökeskeinen laatu määritellään sen mukaan, mikä on tuotteen kokonaisvaikutus yhteiskuntaan ja luontoon.

Yrityksen organisaation eri osat painottavat eri näkökulmia. Näkökulmat eivät ole toisensa poissulkevia, vaan korostavat erilaisia suhtautumistapoja laatuun. Yleensä joku näkökulma saa yrityksessä etusijan, joka heijastuu yrityksen kulttuuriin.7 Nykyisen laatuajattelun mukaisesti asiakaskeskeisyys on avainasemassa. Se ei korosta vain yhtä laadun ominaisuutta, vaan pakottaa sovittamaan niitä yhteen.8 Asiakaskeskeinen laatunäkökulma koostuu siten muista laadun näkökulmista.

2.1.2 Tuotelaadun osatekijät

Laadun osatekijät jaetaan usein kahteen luokkaan: pakollisiin ja valinnaisiin9. Pakolliset ovat ominaisuuksia, jotka mielletään itsestään selviksi; niiden puute johtaa asiakkaan tyytymättömyyteen. Valinnaiset laatutekijät sitävastoin tekevät tuotteesta houkuttelevan ja lisäävät sen myyntiä. Ajan mittaan jotkut valinnaiset ominaisuudet yleistyvät

tuotteissa niin, että ne aletaan mieltää tuotteen pakollisiin ominaisuuksiin.

Tuotteen tai palvelun laadusta on löydettävissä seuraavat osatekijät10 11:

• suorituskyky

• erityisominaisuudet

• luotettavuus

• yhdenmukaisuus

• kestävyys

• huollettavuus

• esteettisyys

• imago, eli oletettu laatu

Suorituskyky, huollettavuus ja esteettisyys ovat yhteydessä suunnittelun laatuun ja yhdenmukaisuus valmistuksen laatuun. Luotettavuus ja kestävyys muodostuvat sekä suunnittelun että valmistuksen laadusta. Imago on kaikkien muiden laatuelementtien heijastuma asiakkaan mielessä ja riippuvainen siitä miten täydelliset tiedot asiakkaalla on tuotteesta ja sen kilpailijoista. Imagon käsite lähtee siitä, että asiakkaan tiedot tuotteesta ovat epätäydellisiä ja mielikuvat elävät omaa elämäänsä. Käsitteellisesti laadun osatekijät ovat itsenäisiä, mutta niillä on taipumus korreloida keskenään.

Teollisessa tuotantoprosessissa tuotteen laatu muodostuu suunnittelulaadun, valmis

tuslaadun ja asiakaspalvelun laadun tulona12.

7 Lillrank, Paul. Laatumaa - johdatus Japanin talouselämään laatujohtamisen näkökulmasta, s. 41.

8 Lecklin, Olli. Laatu yrityksen menestystekijänä, s. 25.

9 Hannukainen, Timo. Laatuyritykset. s. 13.

10 Hannukainen, Timo. Laatuyritykset. s. 13-14.

11 Lillrank, Paul. Laatumaa - johdatus Japanin talouselämään laatujohtamisen näkökulmasta, s. 51-55.

12 Veräjänkorva, Jorma. Laatutekniikka, s. 12-15.

(10)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 10 2.1.3 Laadunvarmistus

Standardi SFS-ISO 8402 määrittelee laadunvarmistuksen seuraavasti: ”Laadunvarmistus käsittää kaikki ne suunnitellut ja järjestelmälliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, että tuote tai palvelu täyttää asetetut laatuvaati

mukset.”13

Toisin sanoin laadunvarmistuksella tarkoitetaan sitä, että normaalit valvonta-, tarkastus- ja laadunohjaustoimenpiteet varmistetaan jollain sopivalla toimenpiteellä ja varmiste

taan, että nämä toimenpiteet tehdään todella tehokkaasti. Laadunvarmistus on laadunoh- j auksen laadunohj austa.14 15

2.2 Laatujohtaminen

Laatujohtamisen käsite pohjautuu pitkälti amerikkalaisen W. Edwards Demingin laatuteorioihin. Hänen ajatuksenaan on, että yritysjohto optimoi koko toimintansa luomalla tilanteen, josta hyötyvät kaikki osapuolet: asiakkaat, osakkeenomistajat, henkilöstö ja materiaalintoimittajat.1 ? Lähtökohdaltaan tilastollisen laatuajattelun perusfilosofiana on, että kaikkiin prosesseihin liittyvää vaihtelua pienentämällä saadaan aikaan laadun paraneminen ja tuottavuuden kohoaminen16. Asiakkaiden vaatimusten tyydyttämiseen keskitytään pureutumalla järjestelmien ja eri prosessien parantamiseen, ongelmia ennaltaehkäisemällä ja systemaattisesti ratkomalla17.

Demingin opit kiteytyvät katuympyrään, joka on kaiken oppimisen ja kehittymisen perusta. Se koostuu toisiaan seuraavista vaiheista Suunnittele - Toteuta - Mittaa - Paranna. Periaatetta noudatetaan jokaisessa toiminnossa, sen osassa ja koko prosessis

sa.18 Samaan tapaan toteutetaan myös koko laadunkehitystyö yrityksessä; ensin asetetaan tavoite ja suunnitellaan kehittämistoimenpide, sitten toteutetaan toimenpide ja tarkistetaan tulos mittaamalla ja kierroksen viimeisenä vaiheena tehdään päätös jatkotoimenpiteistä mittauksen perustella.19 Laadunkehitystyö jatkuu uudella laatusil

mukan kierroksella päättymättömänä prosessina jatkuvan kehityksen periaatteen mukaan. Työtä ohjataan laatuohjelman avulla. Laatuohjelmassa kiinteä johtoryhmä määrittää kehittämistoimenpiteiden raamit, toteuttamisvastuun, aikatavoitteet ja välitavoitteet. Laatuohjelmasta ilmenee aina kehittämiskohteiden tärkeysjärjestys.20 Demingin, sekä Joseph Juranin ja Armand Feigenbaumin Yhdysvalloissa 1950-luvulla synnyttämien oppien pohjalta on kehittynyt kokonaisvaltaisen laatujohtamisen teoria (Total Quality Management = TQM). Japanissa johtamismenetelmää on edelleen sovellettu ja kehitetty ja se tunnetaan miltei samansisältöisenä totaalisena laadunval

vontana (Total Quality Control = TQC), vaikka nimitys hieman poikkeaakin amerikka

laisesta TQM:n määritelmäksi on vakiintumassa: ”TQM on laatuun pohjautuva johtamistapa, joka perustuu kaikkien organisaation jäsenten osallistumiseen asiakkaiden

13 Kari, Valtter. Talonrakennushankkeen suunnitteluprosessin laatu. s. 21.

14 Veräjänkorva, Jorma. Laatutekniikka, s. 24-25.

15 Salminen, Pekka. Mihin laatua tarvitaan, Laatujohtaminen. Teoksessa Rakentamisen laatu, Seminaarisarja, Osa I Rakentamisen laatupäivä. s. 16.

18 Koivu, Tapio. Rakentamisen laatujohtaminen, s. 24.

19 Lakka, Antti; Sjøholt, Odd. Laadunkehitystyön tulosten mittaaminen, s. 7.

(11)

Laadunmittaammen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 11 tyytyväisyyden kehittämiseksi; kehitystyön tavoitteina ovat yrityksen pitkäjänteinen kannattavuus ja organisaation jäsenten ja koko yhteisön edut”.21 Laatujohtamisen toteuttaminen saa yrityskohtaisen sisällön, mutta eri maiden asiantuntijoiden näkemyk

sissä laatujohtamisen pääperiaatteista on seuraavanlaisia yhtäläisyyksiä22:

• Ongelmien ennaltaehkäisyn periaate => kerralla valmis toiminta, laadutto- muuden kustannusten minimointi

• Jokaisen vastuu laadusta => systemaattista koulutusta kaikille, koko henki

löstön voimavarojen hyödyntäminen

• Laadun huomioon ottaminen kaikissa toiminnoissa, myös osavalmistajien ja jälleenmyyjien toiminnassa

• Ryhmätyön korostaminen

• Johdon sitoutuminen, osallistuminen j a kehitystyön j ohtaminen

• Jatkuvan kehittämisen periaate: sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ja odotusten mukaan tapahtuva jatkuva kehitys

Laatujohtamisen elementit voidaan esittää seuraavalla tavalla23:

• Perusarvot

• Visio ja missio

• Strateginen päämäärä

• Strategiset laatutavoitteet ja laatupolitiikka

Perusarvoilla tarkoitetaan niitä uskomuksia, tapoja ja periaatteita, jotka yrityksessä vallitsevat. Niiden ympärille rakennetaan koko toiminta. Visio on kuva tulevaisuudesta eli näkemys siitä mitä yritys pitkällä aikavälillä haluaa olla. Missio määrittelee miksi yritys on olemassa. Se on toiminta-ajatuksen ja liikeidean yhdistelmä. Missio toteute

taan strategian avulla. Strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat opera

tiivista toimintaa ja prosesseja. Strategiset laatutavoitteet ovat tuotteille, palveluille ja toiminnan laadulle asetettavia vaatimuksia ja tavoitteita. Laatupolitiikka on tiivistetyssä muodossa oleva perusarvoista johdettu viesti käytännön toiminnaksi.24

2.3 Laadun mittaaminen

2.3.1 Miksi mitata laatua ?

Laatua ei ole, jos sitä ei voida mitata. Laatu on yhdenmukaisuus asetettuihin vaatimuk

siin, joka on todettava mittaamalla. Organisaatiot asettavat toiminnalleen erilaisia tavoitteita. Kokonaistavoitteena on tavoite liiketoiminnalliselle tulokselle, joka koostuu useista osatavoitteista, laatutavoitteet ja -vaatimukset niiden joukossa.

Laadun mittaaminen on osa laadun kokonaisohjauksen prosessia. Sisäiset ja ulkoiset asiakkaat asettavat vaatimuksia tuotteille ja toiminnalle. Tavoitteet asetetaan vaatimus

ten perusteella ja mittaus kohdistetaan niihin asioihin, joita mittaamalla tavoitteet saavutetaan. Laatujohtamista toteutetaan eräänlaisena säätöprosessina, joka sisältää laatutavoitteiden asettamisen, aikaansaadun laadun mittaamisen, mittaustulosten

24 Lecklin, Olli. Laatu yrityksen menestystekijänä, s. 41-47.

(12)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 12 vertaamisen vaatimustasoon ja poikkeamien edellyttämien toimenpiteiden käynnistämi

sen.25 Mittaaminen on perusta yrityksen jatkuvalle kehittymiselle26.

Laatuvaatimukset on määriteltävä ja tunnettava. Jos tuote tai toiminta ei täytä asetettuja laatuvaatimuksia, on kysymyksessä laatupoikkeama. Jotta laatupoikkeamat voidaan kohdentaa ja niihin voidaan puuttua, on ne tunnistettava ja havaittava, eli mitattava.27 Kun poikkeama on havaittu, on löydettävä syy virheet eli ne tekijät, jotka aiheuttavat poikkeaman (Kuva 2-1). Kohdistamalla toimenpiteet syyvirheisiin, voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi poikkeamien uusiutumiseen.

HAVAITTU POIKKEAMA

SEURAUS- VIRHE SYYVIRHE

Kuva 2-1. Havaittu poikkeama. (Lähde: Laine, Hannele. Laatujärjestelmä työmaa- ja valvontatoiminnoissa, s. 4 )

Mittaamisella saavutetaan muitakin hyötyjä: Tulosten ja suoritusten mittaamisella on ohjaava vaikutus. Kun jokin asia on otettu mittauksen kohteeksi ja mittaustulokset ovat työn toteuttajien nähtävissä, koetaan asia yleisesti tärkeäksi. Huomio siirtyy vähemmän tärkeistä asioista oleellisimpiin. Asianomaiset pyrkivät kukin omalla panoksellaan edesauttamaan hyvien mittaustulosten syntymistä.28 Parhaassa tapauksessa syntyy positiivisessa hengessä kilpailua ja kilvoittelua hyvistä tuloksista. Toiminnan tavoitteet nähdään ja ymmärretään selkeämmin, kun vaatimukset esitetään mitattavina arvoina.

Laatupoikkeamien syiden ja seurauksien selville saamisen lisäksi laadunmittaamisen motiivina voi olla toiminnan ohjaus, suorituskyvyn selville saanti, tulosten määrittämi

nen ja konkretisointi, ongelmien havaitseminen, resurssien käytön ohjaus, kehitystarpei

den selvittäminen, toimenpiteiden priorisointi jne.29 2.3.2 Laatumittarityypit

Laatumittari koostuu tunnusluvusta ja sen käytöstä. Käyttö sisältää tunnusluvun mittaamiseen tarvittavan lähtötietojen keräysmenetelmän.30 Tunnuslukuasteikko on mittari, tunnusluvun arvo on mittaustulos.31 Termejä tunnusluvut ja mittaustulokset käytetään rinnakkain, samaa merkitsevinä. Tässä raportissa käytetään termiä laatumit

tari ja sen antama mittaustulos.

25 Uusi-Rauva, Erkki. Laadunohjauksen tunnusluvut, s. 9.

27 Laine, Hannele. Laatujärjestelmä työmaa-ja valvontatoiminnoissa, s. 4.

28 Viljanmaa, Marita. Laatujärjestelmän ylläpito ja jatkuva kehittäminen, s. 18.

29 Moisio, Jussi. Laatumittarit - vaikea valinta. SFS-tiedotus 1/96. s. 6.

30 Laine, Hannele. Laatujärjestelmä työmaa-ja valvontatoiminnoissa, s. 4.

(13)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 13 Lopputuotteen muodostumiseen vaikuttavat tekijät ovat suunnittelu ja valmistus.

Laadun mittaamiseen tarvitaan molemmille tekijöille omia menetelmiään. Myös organisaation laaduntuottokyvyn mittaaminen vaatii erillisiä menetelmiä.

Laatumittarit jakautuvat seurausmittareihin, ja niiden muutoksia selittäviin syymitta- reihin sekä kyvykkyys- eli osaamistaitomittareihin. Käyttämällä syy-seurauskaaviota voidaan selvittää syy- ja seurausmittareiden kytkennät ja helpottaa syymittareiden asettamista ja korjaavien toimenpiteiden kohdistamista oikeaan kohteeseen (Kuva 2-

2).32

SEURAUSMITTARIT - SYYMITTARIT

Sisäinen toimitusvarmuus Ulkoinen toimitusvarmuus

Syytekijät Seuraus

Myynti Osto Kokoonpano

Suunnittelu Osavalmistus Pakkaaminen

Asiakkaan kokema toimitus varmuus

Kuva 2-2. Yleisluontoinen esimerkki seuraus - syymittareiden kytkennöistä. (Lähde:

Moisio, Jussi. Laatumittarit - vaikea valinta. SFS-tiedotus 1/96, s 7)

2.3.3 Laadun mittausjärjestelmä yrityksessä

Oikeiden laatumittareiden valitseminen on tärkeä ja vaativa tehtävä. Sen onnistuminen on avainasemassa, jotta mittareiden käytöllä saavutetaan hyötyjä. Laatumittarit kytke

tään tavoitteisiin, joiden saavuttaminen turvaa organisaation jatkuvuuden ja sen eri sidosryhmien toiminnan33 34. Prosessimainen laatujärjestelmäkuvaus, jossa tavoitteet on kytketty organisaation menestystekijöihin, helpottaa oikeiden laatumittareiden asetta-

■ * 34

mistä.

Yrityksen kokonaistavoitteiden pohjalta on luotava kattava mittausjärjestelmä. Yksittäi

nen mittari soveltuu vain jonkin kapean osa-alueen tarkasteluun. Mittausjärjestelmästä voidaan puhua vasta silloin, kun se on olennainen osa yrityksen tavoitteiden asettelua.

Järjestelmän tulee kattaa yrityksen kaikki hierarkiatasot ja toiminta-alueet. Järjestelmän on oltava kuitenkin taloudellinen; mittaamalla on pyrittävä hankkimaan vain se

32 Moisio, Jussi. Laatumittarit - vaikea valinta. SFS-tiedotus 1/96. s. 6-7.

33 Viljanmaa, Marita. Laatujärjestelmän ylläpito ja jatkuva kehittäminen, s. 18.

34 Moisio, Jussi. Laatumittarit - vaikea valinta. SFS-tiedotus 1/96. s. 6.

(14)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 14 tietomäärä, joka tarvitaan. On pyrittävä löytämään oleellisten asioiden yksinkertaisia mittareita ja mitattava järkevällä tarkkuudella oikeaan aikaan.35

Mittausjärjestelmän osat kohdennetaan eri aikajänteille yrityksen pitkän, keskipitkän ja lyhyen ajanjakson tavoitteiden mukaisesti36. Tavoitehierarkia voidaan muodostaa esimerkiksi erittelemällä yritysjohdon tavoitteet, toiminta-alueiden tavoitteet ja henkilö

kohtaiset tavoitteet. Mittaamisen aikajänne on riippuvainen organisaatiotasosta37. (Kuva 2-3)

MITTAAMISEN AIKAJÄNNE

Koko yritys I... - -J ‘"тляшшшШ

Yksiköt / Osastot *тттшмшшЁШшШт

Projektit ^Г ^- ^ZW73&.

Ryhmät 1 ^1 1Ш •клМ.ъШ1

Henkilöt

PV vk kk neljännes vuosi

Kuva 2-3. Eri organisaation tasolla on erilainen aikajänne mittaamisessa. (Lähde:

Lakka, Antti; Sjøholt, Odd. Laadunkehitystyön tulosten mittaaminen, s. 9)

Johdon ja alaisten on oltava vuorovaikutuksessa keskenään laatutavoitteiden asettami

sessa. Tavoite ja siihen liittyvä mittari eivät saa olla ylhäältäpäin annettuja eivätkä myöskään alhaaltapäin työnnettyjä. Molemmin puolin voidaan tehdä ehdotuksia, joista neuvotellaan ja joihin lopulta sitoudutaan. Lopulliset tavoitteet vahvistaa ylin johto.

Yrityksen tavoitteet muodostavat hierarkian, jossa yhden tason tavoitteet ovat seuraavan tason keinoja.38 Yhtiön ja tulosyksikön tasolla mittarit ovat yleensä alemmalta tasolta summattua tietoa ja ohjauksen aikajänne on sidottu budjetointiin. Ylätason mittareissa pitää korostaa yrityksen toimintaympäristön havainnoinnin tärkeyttä. Organisaation alatason mittareiden tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, jolloin niiden ohjaava vaikutus tehostuu. Mittaamisen aikajänne on sidoksissa myös ohjattavan ilmiön luonteeseen.39 Syymittareiden on annettava palautetietoa tuotannolle välittömästi, kun taas toiminnan laadun kehityksen arviointi ja mittaaminen voi antaa palautetietoa vasta vuosien kuluttua.

Laadulliset tavoitteet ovat monimutkaisia, eikä niiden yhdistäminen aina ole helppoa.

Oleellista on pystysuoran integraation onnistuminen, joka edellyttää sitä, että tavoittena- setanta suuntautuu organisaation huipulta alaspäin.40

35 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto. Tuotannon tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen, s. 53.

36 Laine, Hannele. Laatujärjestelmä työmaa-ja valvontatoiminnoissa, s. 16-17.

37 Lakka, Antti; Sjøholt, Odd. Laadunkehitystyön tulosten mittaaminen, s. 7-9.

39 Andersin, Hans; Karjalainen, Jouko; Laakso, Terho. Suoritusten mittaus ohjausvälineenä, s. 8.

(15)

Laadunmittaaminen ja laadunvamnistaminen talonrakentamisessa 15 Rinnakkaisten toimintojen käsitykset tavoitteista voivat olla keskenään ristiriitaisia. Eri toimintojen työntekijöiden on osallistuttava tavoitteenasetantaan ja laatumittareiden muodostamiseen samanaikaisesti työryhmissä, jotta ristiriitaisuuksilta vältytään.

Tavoitteenasetanta on eräänlainen kaupankäynti- ja tinkimisprosessi. Se on samalla oppimisprosessi yrityksen henkilöstölle.

Mittareilla tarkkailtavia laatuasioita ovat erityisesti asiat joissa41:

• laatuun liittyvä tavoite on sinänsä tärkeä

• laatuun liittyvä tavoite on tarkasteluhetkellä yleisesti tai jossain tärkeässä yksittäisessä kysymyksessä epätyydyttävä

• kilpailijan oletettu laatu on arvioijan omaa selvästi parempi

Laatumittareiden on oltava sellaisia, että mittaava vastuuyksikkö pystyy vaikuttamaan mitattaviin asioihin. Mittareiden tulee olla luotettavia ja helppolukuisia ja niiden tulee mitata olennaisia asioita.

Laadun mittaaminen on järkevää vain silloin, kun tuotetaan tietoa, jota ihmiset osaavat käyttää. Laadunohjauksen tunnuslukuja on käytettävä yrityksen johtamisessa.4" Jos mittaustuloksia ei käytetä mihinkään on mittaaminen turhaa.

Mittausjärjestelmä on selvitettävä ja dokumentoitava siten, että kaikki asianosaiset tietävät täsmällisesti, mistä mittauksessa on kyse. Mittauksen toteutuksesta on selvitet

tävä j a dokumentoitava43 : 1. Periaate

• mitä mitataan ja miten mittari määritellään

• rajaukset

• mittauksesta aiheutuvat kustannukset suhteessa hyötyihin 2. Miten mittaus käytännössä tehdään?

• kuka mittauksen tekee

• mistä tiedot saadaan

• miten lasketaan

• mittaustarkkuus

• milloin ja missä kohden tuotantoprosessia mittaus tehdään 3. Mittaustavan vaikutus mittaustulokseen

4. Toiminnan muuttumisen vaikutus mittariin

• mittauskohteen sisä- ja ulkopuolella olevien asioiden vaikutus

• toiminnan painopisteiden vaikutusarvo ja -suunta

• tuotevalikoiman ja tuotantoteknologian muutosten vaikutus

• mittauksen perusteena olevien perustietojen ajantasallapito 5. Mittaustuloksen käsittely j a j akelu

• vastuuhenkilö

• kenelle tietoa j aetaan

• kenelle se on välttämätön

• tulostusmuoto

• tulosten jakelunopeus ja-tiheys

43 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto. Tuotannon tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen, s. 58-59.

(16)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 16 Mittarin hyväksikäytön osalta on selvitettävä ja dokumentoitava44:

1. Tavoitteet

• tavoitearvo, sallittu vaihteluväli

• tavoitearvon määrittelyperiaate

• tunnusluvun arvon tärkeys 2. Toimenpiteet

• mitä tehdään kun mittarin tavoitearvoa ei saavuteta

• vastuuhenkilöt toimenpiteille ja niiden suunnittelulle 3. Mittarin liittyminen muihin mittareihin j a kokonaisuuksiin

• osaoptimointivaarat

Mittausjärjestelmä elää muuttuvien olosuhteiden mukana keskeisten tavoitetekijöiden suuntaan. Jotta muutokset tulee tehdyiksi, on joku asetettava yrityksessä vastaamaan uusista tavoitteista järjestelmässä.45

Käytettäviä laatumittareita ei koskaan voida suoraan kopioida jostakin toisesta yrityk

sestä, sillä kussakin yrityksessä vallitseva kulttuuri vaikuttaa mittareiden valintaan.

2.4 Yrityksen toiminnan laadun mittaaminen

2.4.1 Yrityksen laatutilanteen arviointi

Laadunkehittämistyön käynnistämisen pohjaksi on yrityksen sisäisen toiminnan laatua pystyttävä mittaamaan. Yrityksen toiminnan laadun nykytilasta ja laadunkehittämistar- peesta kokonaisuutena on saatava riittävän luotettava käsitys, jotta laadunkehittämistyö voidaan suunnata oleellisiin tekijöihin.

Yrityksen laatutilanteen mittari koostuu yhdistelmästä erilaisia arviointitapoja ja osa- alueita. Suomalaisten ja kansainvälisten laatupalkintojen kriteerien soveltaminen on hyvä apuväline parantamiskohteiden paikallistamisessa koko organisaation tasolla.

Laatupalkintokriteerien mukainen itsearviointi voidaan tehdä pika-arviointina tai täydellisenä, jolloin on mahdollista myös osallistua laatupalkintokilpailuun. Arvioinnis

sa yrityksen kannattaa yleensä käyttää apuna ulkopuolista konsulttia.

Laatutilanteen mittaaminen tai arvioiminen on osa nykyaikaista laatujohtamista.

Jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaan on yrityksen laatutilannetta mitattava säännöllisesti.

44 Suomen metalliteollisuuden keskusliitto. Tuotannon tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen, s. 60.

45 Uusi-Rauva, Erkki. Laadunohjauksen tunnusluvut, s. 52-56.

(17)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 17 Laatutilanteen mittaamiseksi voidaan soveltaa esimerkiksi seuraavia menetelmiä, joita on selvitetty Salmisen kirjassa Yrityksen laatutilanteen arviointi (1987)46:

• Asiakas-ja käyttäjäkyselyt

• Kilpailevien tuotteiden analysointi

• Palautetietojen analysointi

• Laatukustannusanalyysi

• Toimintoanalyysi

• Riskianalyysi

• Laatuj ärj estelmäarvionti

• Laatumielipidemittaus

• Case-analyysi

Organisaatiotasoinen laatutilanteen arviointi on yrityksen johtamisen apuväline, jonka tavoitteena on selvittää miten yrityksen laatujärjestelmä käytännössä toimii. Arviointi

menetelmillä selvitetään mihin asioihin pitää kiinnittää huomioita ja suunnata parannus

toimenpiteitä. Arvioinnin voi tehdä myös jokin ulkopuolinen taho, kun kysymyksessä on esimerkiksi valmistussertifikaatin myöntäminen tai asiakkaan suorittama hyväksy

minen yrityksen laatujärjestelmän toimivuudelle.

2.4.2 Laatukustannukset

Kaikkien liikeyritysten toiminnan tavoitteena on taloudellinen tulos. Yrityksen laatuta

voitteet eivät voi olla erillään yrityksen liiketoiminnallisista tavoitteista. Niinpä voidaan kärjistäen sanoa, että laatu on lopulta oltava mitattavissa rahassa. Yrityksen liiketalou

dellisen tavoitteen toteutumista mitataan laskentatoimen tuottamien tunnuslukujen perusteella. Tällaisia ovat pääoman tuottoaste, kateprosentit, voittoprosentti, nettokas- savirta, velkaantumisaste, liikevaihdon muutosprosentti, ja markkinaosuusprosentti.

Nämä tunnusluvut muodostavat laadunohjaus- ja laadunmittausjärjestelmän ylära

kenteen.47

Laatukustannukset on käyttökelpoinen väline laadunohjauksessa. Niiden avulla voidaan arvioida säästöjä, joita laadunkehitystyöllä on mahdollista saavuttaa48. Laatukustannuk

set voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin49: (Kuva 2-4)

• sisäiset virhekustannukset

• ulkoiset virhekustannukset

• valvontatarkastukset

• ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset

46 Salminen, Pekka. Yrityksen laatutilanteen arviointi, s. 12.

47 Uusi-Rauva, Erkki. Laadunohjauksen tunnusluvut, s. 14-15.

48 Nykänen, Veijo. Laatujärjestelmän kehittäminen rakennusyrityksessä, s. 14.

(18)

Kuva 2-4. Laatukustannusten pääryhmät ja niiden tärkeimmät osatekijät. (Lähde: Uusi- Rauva, Erkki. Laadunohjauksen tunnusluvut, s. 35.)

Nollavirhetaso voidaan asettaa laatutavoitteeksi, mutta laatukustannuksia ei voida koskaan täysin poistaa. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan, voidaan kuitenkin usein vähentää huomattavasti virhekustannuksia ja näin saavuttaa kokonaislaatukustan- nusten aleneminen. Tämä kasvattaa suoraan yrityksen voittoa. Nykyisin vallalla olevan näkemyksen mukaan ei ole olemassa ns. optimilaatua, jonka ylittävään laatuun sijoitetut ehkäisy-ja valvontakustannukset vain lisäävät kokonaiskustannuksia; laatukustannuksia voidaan aina vähentää ja laatua samalla nostaa50.

50Nykänen, Veijo. Laatujärjestelmän kehittäminen rakennusyrityksessä, s. 15-16.

(19)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 19 Markkamääräisesti ilmoitetut laatukustannukset eivät anna selvää kuvaa laatutilanteesta.

Laatukustannusten tunnusluvuksi onkin pyrittävä valitsemaan suhdeluku tai useampia suhdelukuja, jotka ottavat huomioon toiminnan laajuuden. Laatukustannusten laskenta- ongelmana on se, että ulkoiset virhekustannukset sekä reklamaatio- ja takuukustannuk- set ilmenevät usein myöhemmin takuuaikana.31

Teollisessa tuotannossa laadun kustannukset saattavat olla 20 % liikevaihdosta.

Virheitten eli huonon laadun kustannukset ovat yleensä tästä runsaat kolme neljäsosaa.51 52 53 54 Tämä antaa hyvän kuvan siitä säästöpotentiaalista, joka laadunkehittämistyöllä voidaan saavuttaa.

2.4.3 Malcolm Baldrige -laatupalkinto33

USA:n laatupalkinto Malcolm Baldrige National Qality Award on perustettu vuonna 1987 ja toiminut sen jälkeen esikuvana muille länsimaisille laatupalkinnoille. Palkinnon tavoitteena on levittää laatutietoisuutta ja jakaa tietoa menestyksekkäistä menetelmistä vuosittaisen kilpailun avulla. Kilpailuun osallistuvat yritykset tekevät hakemukset, joissa kuvataan kohdealueittain yrityksessä käytössä olevat menetelmät ja niiden laajuus, saavutetut tulokset ja niiden kehittämisnäkymät. Vuoden 1997 kilpailussa arviointikohteet oli jaettu seitsemään alueeseen:

1. Johtajuus

2. Strateginen suunnittelu

3. Asiakas- j a markkinasuuntautuneisuus 4. Tiedot ja niiden analysointi

5. Henkilöstön kehittäminen 6. Prosessien hallinta

7. Toiminnan tulokset

Arviointialueet on edelleen jaettu alakohtiin ja eri arviointialueilla ja kohteilla on erilaisia painotuksia. Tulosten osuus kokonaisarvostelusta on 45 % ja menettelyn, soveltamisen ja parantamisen yhteensä 55 %. Kilpailua käydään kolmessa sarjassa:

teollisuusyritykset, palveluyritykset ja pienet yritykset.

2.4.4 Euroopan ja Suomen laatupalkinnot

Euroopan laatupalkinto, josta vastaa European Foundation For Quality Management (EFQM) -organisaatio, on tavoitteiltaan ja periaatteiltaan USA:n laatupalkintokilpailun kaltainen. Sen arviointikriteerit eivät ole niin perusteelliset ja yksityiskohtaiset kuin USA:ssa. Arviointialueista henkilöstöön ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyviä kohtia painotetaan hieman enemmän.34

Suomessa laatupalkintoja on jaettu 1970-luvulta lähtien. Nykymuotoinen hakemuksiin perustuva Malcolm Baldrige -mallista johdettu kilpailu järjestettiin ensi kerran 1994.

ISO 9000 laatustandardeihin perustuvat Suomen laatupalkintokriteerit 1997 sisältävät 8 arviointialuetta ja 21 arviointikohtaa, jotka luovat peruskysymykset laatuun tähtäävistä menettelyistä. Esitettyjen menettelyjen tilannetta arvioidaan kypsyysasteikon avulla.

(20)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 20 Arvioinnin voi tehdä yritys itse tai joku ulkopuolinen taho. Arviointialueet 1-7 ovat yhtenevät Malcolm Baldrige -kriteerien kanssa. Arviointialue 8 on Yhteiskunnalliset vaikutukset. Tuhannesta pisteestä 430 tulee kohdasta 7. Toiminnan tulokset, jakautuen seuraavasti:

• 7.1 Asiakkaan tyytyväisyyttä kuvaavat tulokset (130 pistettä )

• 7.2 Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset ( 130 pistettä )

• 7.3 Henkilöstöä koskevat tulokset (35 pistettä )

• 7.4 Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset ( 25 pistettä )

• 7.5 Organisaatiokohtaiset tulokset (110 pistettä )

Asiakas on keskeisessä asemassa, sillä yli 20 % kokonaispistemäärästä liittyy asiakas- suuntautuneisuuteen ja -tyytyväisyyteen.55

Laatupalkintokriteerien avulla voidaan parhaiten mitata toimintaa kuvaavaa laatua.

Kriteerit yhtyvät TQM -ajattelutapaan. Korostetussa asemassa ovat asiakaskeskeisyys, henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen, toimintoprosessit ja vastuu ympäröivästä yhteiskunnasta. Laatupalkinto yhdistää laatujärjestelmän syvälle johtamisjärjestelmään.

Varsinaiseen kilpailuun osallistuminen voi joissain tapauksissa olla yritykselle liian työläs prosessi ja arviointiperusteet saattavat vaikuttaa vaikeaselkoisilta. Kriteereitä voidaan kuitenkin käyttää hyväksi tehtäessä yrityksen itsearviointia kevyemmällä tasolla.56 57

2.5 Tuotesuunnittelun laadun varmistaminen

2.5.1 Tuotekehitys

Teollisuudessa suunnittelu tarkoittaa uusien tuotteiden kehittämistä, joka toteutetaan yleensä tuotekehitysprojekteina. Tuotekehityksen tavoitteena on suunnitella tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja odotuksia, joiden valmistaminen soveltuu tuotantokoneistolle ja on taloudellisesti kannattavaa ja jotka täyttävät markkinoiden normi ja käyttöturvallisuusvaatimukset. Asiakastarve voi olla myös potentiaalisen asiakkaan tiedostamaton tarve. Täysin uusien tuotteiden suunnittelussa keskitytään nykyisin aavistamaan asiakkaan tiedostamattomia tarpeita, ja luomaan tuotteita, jotka itse synnyttävät asiakkaan mielessä ajatuksen tarpeellisuudesta.

Tuotekehityssuunnittelun lisäksi yrityksissä tehdään sovellutussuunnittelua, jossa toiminta keskittyy tuotekehityksessä luotujen moduulien yhdistämiseen, sekä tuotteiden edelleenkehittämistä, jolloin tehdään tuotteisiin pieniä muutoksia valittuja pääperiaattei- ta muuttamatta .57

57 Biaudet, Rudi; Virtanen, Veikko. ISO 9000 -perusta toiminnan kehittämiselle, s. 26.

(21)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 21 Mittareita, joilla mitataan suunnittelu-ja tuotekehitystoiminnan laatua ovat38:

• aikataulussa ja kustannustavoitteissa pysyminen

e muutokset konstruktiossa ja materiaaleissa tuotannon alettua

• suunnitteluvirheiden takia syntyvät laatukustannukset e tuotteen suorituskyky, luotettavuus ja käyttövarmuus e tuotteen eri olosuhteiden ja käyttötapojen sieto

Suorituskykyä, luotettavuutta, käyttövarmuutta sekä olosuhteiden ja käyttötapojen sietoa voidaan mitata tuotteesta saatua palautetietoa analysoimalla ja käyttäjätutkimuk- sin. Näin ajateltuna edellämainitut tunnusluvut ovat lähinnä seurausmittareita, jotka antavat tietoa tuotekehitysprojektin laadusta jälkikäteen. Niiden antamaa palautetta voidaan käyttää hyväksi, kun koko tuotekehitysprosessia kehitetään ja pyritään välttä

mään kertaalleen tehtyjä virheitä.

Aikataulussa pysymistä ja esimerkiksi yrityksen päätoimintojen vuorovaikutusta, joka on edellytyksenä tuotekehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, voidaan mitata myös projektin aikana. Vuorovaikutusta voidaan arvioida esimerkiksi matriisilla (Kuva 2-5), vaikkakin jossain määrin subjektiivisesti. Täysin musta laatikko merkitsee kyseisen toiminnon täyttä osallistumista vaiheeseen, osittain musta osittaista osallistumista ja valkoinen puutteellista osallistumista. Projektin vuorovaikutukselle voidaan antaa numeerinen arvosana, esimerkiksi määrittelemällä mustan laatikon arvoksi kaksi, osittain mustan yksi ja valkoisen nolla.39

Kuva 2-5. Yrityksen päätoimintojen vuorovaikutuksen mittaus tuotekehityksessä.

(Lähde: Andersin, Hans; Karjalainen, Jouko; Laakso, Terho. Suoritusten mittaus ohjausvälineenä, s. 16) 58 59

58 Suomen Metalliteollisuuden keskusliitto. Yritysjohtoja laatu. s. 19.

59 Andersin, Hans; Karjalainen, Jouko; Laakso, Terho. Suoritusten mittaus ohjausvälineenä, s. 16-17.

(22)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 22 2.5.2 Asiakaslähtöinen tuotesuunnittelu

Jotta suunniteltava tuote vastaa alusta alkaen asiakastarpeita, on kehitetty asiakasläh

töisen tuotesuunnittelun, (Quality Function Deployment = QFD) tekniikka. Se parantaa kommunikointia ja yhteistyötä kaikkien tuotantoprosessin osapuolten välillä.

Menetelmä mittaa mm. asiakkaan tyytymättömyyden syitä ja tuotelaadun kilpailukykyä.

Laatutaloksi kutsuttu matriisi näyttää asiakastarpeiden ja teknisten piirteiden sekä tuotannonsuunnittelun ja ohjauksen suhteet (Kuva 2-6). Lisäksi menetelmään kuuluu laatukaaviot tuotteiden osien ominaisuuksien, tuotantoprosessien ja valmistuksen kehittämiseen.60

Suunnitteluelementtien riippuvuudet toisistaan

Asiakkaiden tarpeet

Suunnitteluelementit

KILPAILIJAVERTAILUT

X O Y oma tuote

vs. kilpailijat

X o Y

Tekniset tiedot

Tarpeiden ja elementtien vuorovaikutus

Kuva 2-6. Laatutalo. (Lähde: Lecklin, Olli. Laatu yrityksen menestystekijänä, s. 206)

Asiakaslähtöisen tuotesuunnittelun tavoitteena on mm61:

• valita ne suunnittelukohteet, joihin voidaan soveltaa kokeellista suunnit

telua

• parantaa organisaation sisäistä tiedonkulkua e määritellä tarkasti asiakkaiden tarpeet j a odotukset

• määritellä tarkasti suunniteltava tuote

• kehittää samanaikaisesti tuotetta ja prosessia, jolla tuote synnytetään

60 Andersson, Paul; Tikka, Heikki. Mittaus- ja laatutekniikat, s. 38.

61 Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen, s. 92.

(23)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 23 2.5.3 Sopimuskatselmus

Silloin kun teollisuusyritys valmistaa tuotteita, joilla on määrätty tilaaja, on toiminta sopimuksenalaista. Tuotteen laatu on silloin ainakin periaatteessa spesifioitu tilaajan ja toimittajan välisessä sopimuksessa. Erimielisyyksien välttämiseksi on mm. laatujärjes- telmästandardeissa painotettu sopimuskatselmusten merkitystä.

Sopimuskatselmuksessa toimittava yritys käy läpi sopimuksen sisällön sopimuskohteen suunnitteluun osallistuville henkilöille ja pyrkii varmistamaan, että62:

• laatuvaatimukset on riittävästi määritelty ja dokumentoitu

• kaikki toteuttamiseen osallistuvat henkilöt ovat perillä vastuualueensa laatuvaatimuksista

• kaikki tarjouksesta poikkeavat vaatimukset selvitetään

• valmistajalla on kyky täyttää sopimuksessa esitetyt vaatimukset

Sopimuskatselmuksiin voivat osallistua myös ostajan edustajat. Katselmukset tulee dokumentoida.

2.5.4 Tuotteiden testaus

Tuotteen suunnitelmien laatu mitataan tuotekehitysprosessin aikana prototyyppien testauksella. Testit tehdään käyttöolosuhteissa tai niitä vastaavissa olosuhteissa. Testaus on usein välttämätöntä, jotta voidaan varmistua tuoteturvallisuudesta. Testauksesta on määräyksiä myös lainsäädännössä. Motiivina voi olla jonkin tuotehyväksyntämerkin saaminen. Myös asiakkaat saattavat vaatia yritystä osoittamaan, että tuotesuunnitelmat ovat testattuja. Testauksia voidaan tehdä yrityksen omien testaussuunnitelmien mukaan tai standardien määrittelyjen mukaisesti.63

Suunnitelmien soveltuvuutta tuotannolle testataan prototyyppitestauksen jälkeisillä pilottisarjoilla. Tuotannonsuunnittelulle voidaan asettaa esimerkiksi seuraavia mitattavia tavoitteita64:

• läpimenoajat, niiden keskiarvoja vaihtelu

• aikataulunmukaisesti valmistuneet työt / koko tuotanto

• välivarastoihin sitoutunut pääoma

• vääristä työvälineistä ja -menetelmistä aiheutuneet laatukustannukset Tuotekehitysvaiheeseen liittyvien testien lisäksi suunnitellaan tuotannon yhteydessä tehtävät testit.

2.5.5 Suunnittelukatselmukset

Suunnittelukatselmuksilla tarkoitetaan suunnittelutyön eri vaiheissa tapahtuvaa suunnit

telutyön tulosten tarkastelua ja tulosten vertaamista asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuot

teen laadun kannalta tärkeimmät suunnittelukatselmusten tavoitteet ovat asiakkaiden ja tuotteiden käyttäjien toivomusten sekä valmistusteknisten näkökohtien huomioon ottaminen.

62 Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen, s. 114-115.

63 Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen, s. 115.

64 Suomen Metalliteollisuuden keskusliitto. Yritysjohto ja laatu. s. 20.

(24)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 24 Alkusuunnittelukatselmus pidetään sen jälkeen kun suunnittelun lähtökohdat on valittu.

Kehitystyön laajuudesta riippuen pidetään vaihteleva määrä välisuunnittelukatselmuk- sia. Loppusuunnittelukatselmus pidetään ennen varsinaisen tuotannon aloittamista.

Suunnittelukatselmuksissa pitäisi olla edustettuina ainakin ne toiminnot, joita koskevi

en asioiden käsittelyllä on kussakin vaiheessa pääpaino:65

• yrityksen johto

• tuotesuunnittelijat

• kokeneet suunnittelijat

• laadunohjaus

• valmistus

• markkinointi ja myynti

• hankinta

• huolto

• asiakas

• ulkopuoliset asiantuntijat

2.6 Valmistuslaadun mittaaminen

2.6.1 Testauksen tarve

Valmistukselle voidaan asettaa mitattaviksi laatutavoitteiksi esimerkiksi66:

• virhesuoritusten määrä ja kustannukset / tuotanto, työntekijä

• koneja laiteviat / työaika

• työn korjaamiseen käytetty aika / koko työaika

Valmistuslaatu voidaan monella teollisuudenalalla todeta yksinkertaisesti tuotteiden testausjärjestelmällä, joka mittaa erilaisten numeerisesti mitattavissa olevien ominai

suuksien arvoja ja vertaa niitä asetettuihin toleranssivaatimuksiin. Riippuen teollisuu

denalasta voi testausjärjestelmä olla manuaalinen tai voimakkaasti automatisoitu.

Tuotteen testattavuus tulee ottaa huomioon jo suunnittelussa siten että tuotteista tulee helposti testattavia.

Huolimatta siitä, että eräiden laatufilosofien, mm. Demingin mukaan laatua ei saavuteta tarkastamalla, tulee joillain aloilla testauksen merkitys ainakin kehittämisvaiheessa kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä johtuu mm. tiukentuvasta tuotevastuulainsäädännös- tä. Tehtyjä dokumentoituja testejä voidaan käyttää todisteina siitä, että yritys ottaa vahinkomahdollisuudet huomioon. Valmistuksenaikaista testausta voidaan perustella esimerkiksi sillä, että inhimilliseen työhön liittyy aina virheitä ja mitä myöhemmin nämä virheet havaitaan, sitä enemmän ne aiheuttavat kustannuksia.67

65 Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen, s. 116-117.

66 Suomen Metalliteollisuuden keskusliitto. Yritysjohtoja laatu. s. 21.

67 Lehto, Katariina. Tuotannon testauksen tehostaminen, s. 12-27.

(25)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistammen talonrakentamisessa 25 2.6.2 Prosessin valvonta

Tuotantoprosessin varmistaminen automaattisin mittausmenetelmin on voimakkaasti kehittyvä laadunvarmistuksen alue esimerkiksi konepajateollisuudessa. Laatua pyritään hallitsemaan tutkimalla ja analysoimalla tuotantoprosessia, koneita, työntekijöitä, mittausvälineitä ja yleensä kaikkea joka vaikuttaa valmistettujen tuotteiden tarkastelta

viin ominaisuuksiin. Laadunhallintakonsepteina ovat laitekeskeinen ja toimintakeskeinen järjestelmä.68 Laitekeskeinen konsepti perustuu siihen, että työstökoneet suunnitel

laan ottamaan huomioon vaihtelevat olosuhteet. Olosuhteiden mittauksiin perustuen parannetaan prosessivarmuutta mekaanisten ja sähköisten säätöjen avulla. Näin voidaan vähentää työkappaleiden mittauksen tarvetta. Toimintakeskeinen konsepti perustuu siihen, että tunnetaan tarkoin prosessiin vaikuttavat tekijät, jotta prosessin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti ja oikein. Tiedon keruu tapahtuu prosessinaikaisena työkap

paleiden mittauksena, tarkastuksena ja valvontana esimerkiksi työstökoneisiin sijoite

tuilla mitta-antureilla tai prosessin keskellä valmistusyksiköiden välisillä mittausasemil

la. Saadun mittaustiedon käsittelyssä käytetään hyväksi tilastollisia menetelmiä.

SFS-ISO 9001 Standardi määrittelee prosessin valvonnan (Kuva 2-7)69:

4.9 Prosessin valvonta 4.9.1 Yleistä

Valmistajan tulee tunnistaa ja suunnitella ne tuotantoprosessit ja soveltuvissa tapauk

sissa asennusprosessit, joilla on välitön vaikutus laatuun. Valmistajan tulee myös varmistaa, että nämä prosessit suoritetaan valvotuissa olosuhteissa. Valvottuihin olosuhteisiin tulee sisältyä:

a) dokumentoidut tuotanto-ja asennustavan määrittelevät työohjeet silloin, kun näiden ohjeiden puuttuminen vaikuttaisi haitallisesti laatuun, sopiva tuotanto-ja asennusväli- neistön käyttö, sopiva työympäristö, viitestandardien tai koodien ja laatusuunnitelmien noudattaminen;

b) sopivien prosessi-ja tuoteominaisuuksien tarkkailu ja ohjaus tuotannon ja asennuk

sen aikana

c) tarpeen vaatiessa prosessien ja välineiden hyväksyminen

d) työnlaadun kriteerit, jotka mahdollisimman laajasti tulee määrittää kirjallisin standardein tai kuvaavien näytekappaleiden avulla ______________ ______

Kuva 2-7. Prosessin valvonta SFS-ISO 9001 Standardin mukaan. (Lähde: Suomen standardoimisliitto SFS r.y. SFS-ISO 9001, Standardi, s. 9-10)

Prosessin suunnittelun apuvälineenä voidaan käyttää prosessimatriisia (Kuva 2-8).

68 Andersson, Paul; Tikka, Heikki. Mittaus- ja laatutekniikat, s. 74-76.

69 Suomen standardoimisliitto SFS r.y. SFS-ISO 9001, Standardi, s. 9-10.

(26)

NOKIA

EMT-GROUP

Päiväys : 24.06.1860

PROSESSIN SUUNNITTELU

PÄÄVIRTAUSKAAVIO ==>

Kokoonpano O Q i

Osavalmistus O

Mater./Komp. —-L---¹ Í

PROSESSIN OSAT ==>

Ohjauekaapln valmistu*

KáLel varren valmistua

8«MNi ГШяШуш Moottorkckoofpero

KRIITTISET PROSESSIPARAMETRIT ==>

Osto-osa ServokotWitestaus

.E

I

I 1

1

i

1

Relebtyksentestaus Osto-osa Kaks.kir.mom. Kytk.ruuvinkir.mom. Enk.ruuvinkir.mom.

Osat ja puoli

valmisteet

Kriittiset ominaisuudet

Kriittisten komponenttien ominaisuuksien tavoitearvot Tärkeys

OHJAUSKAAPPI Servot

Konfigurointi Spesifi k. mu k. 2 ^O ^j

DIL - rele OK 6 □ ®

Juotokset Nousu копр, puolelle 2 V ₁

Hai. ja tod. paikan sali. ero 800 pulssia ^в ^O®

Rynt. tarkk. väli 1.3 ms ⁶ V^O ^!

Vahv. Ylivirtahäl. raja 10 A 2 □ i

Min. käyttöjännite 40 VDC ¹ П

Alijänn. häl. raja 40 VDC 1 □

Relelsty

s Releet ja kontaktorit OK ¹⁴ □ ^j®

Johdotukset Spesifik. muk. ¹⁴ ^®:0

Liitännät OK ¹⁴ OV

il Alempi ulostulojännite 43 VDC d- 1.5V ⁴ □ =

KÄSIVARSI

iE

M

Kartio Spesifik. muk. , ^: □

Akselin paikka Spesifik. muk. i ^П

Kiinnitys moottoriin OK • ^®

Kartio Spesifik. muk. ⁱ ^Q

Kiinnitys k-akseliin OK ^e ^®

li Kiinnitys kytkimeen OK ^» ^®

KRIITTISET PROSESSI-

PARAMETRIEN ARVOT ^==>

d j

•A Í

f

checksumok ohminentestaus _j

f S já

E

И E

z E

z

TÄRKEYS Absoluuttinen ⁷¹ ^e 1« 1* ^• •1 tl tl

Suhteellinen ¹⁰ ^•T* m • 11 11 11

Kuva 2-8. Prosessinsuunnittelumatrüsi. (Lähde: Arvio, Ari J. Tuotevastuun hallinta

keinot, s. 117)

Työn laadun kriteerejä ovat toleranssiohjeet, mallin mukaisuus (esim. värisävyt) ja silmämääräiseen tarkasteluun tarkoitetut ohjeet.70

70 Biaudet, Rudi; Virtanen, Veikko. ISO 9000 -perusta toiminnan kehittämiselle, s. 41.

(27)

Laadunmittaaminen ja laadunvarmistaminen talonrakentamisessa 27 Laatu- ja työohjeiden laadintaan on kiinnitettävä huomiota (Kuva 2-9). Vaikka henkilös

tön koulutustaso olisi korkea, on ohjeille tarvetta, kun yrityksessä toimii uutta tai väliaikaista henkilöstöä. Niiden laadinnassa on otettava huomioon:71

• ohjeet on tehtävä käyttäjän tarpeet huomioon ottaen

• ohjeet pitää tehdä riittävän suurikokoisiksi

• ohjeiden on oltava selkeitä

• ohjeiden pitää olla työtiloissa siten, että niitä on helppo käyttää

• ohjeiden on oltava ajantasalla

OY W. ROSENLEW AB MITTAVÄLINE- JA TARKASTUSKORTTI

Rosenlew-puimurit Laadunvalvonta Piir.no

Osan nimi Aine Valmiste Valm.solu Pvm Laatija

Tarvittavat mittavälineet

1 Työntömitta 2 Mikrometri 3 Rullamitta

4 Hakatulkki 37.75 h11 5 Haka tulkki 39 h11 6 Hakatulkki 40 h 7 7

8

KUVA OSASTA

MITTAUSKOHDE MITTAUSVÄLINE TARK.TIHEYS VAIHE HUOM.

1 Ó 37.75 h11 Hakatulkki Jokainen kpl SO rv. 2 kohtaa 2 Pituus 189 Työntömitta Asetus kpl sorv.

3 040h9 Hakatulkki - Jokainen kpl SO rv. 2 kohtaa

J

Kuva 2-9. Esimerkki laatuohjeesta. (Lähde: Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadunkehittäminen, s. 163)

71Salminen, Pekka. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittäminen, s. 162.