Kotitaide A 02/1906

s u o m e n Teoi_LisuasLei5DEn

KQTTTfflDE

SfeSSä

H U O N E S I S U S T U K S I A RAKENNUSTAIDETTA /MAAkAUSTA JA KUVAN- s - *r ^ V E I S T O H ^ -S -S TAIDETEOLLISUUTTA

5:s vuosikerta II HSH- 1906.

VASTAAVA TOIMITTAJA:

V I L H O P E N T T I L Ä .

Apuna:

J A L M A R I K E K K O N E N . ym. ym.

T o i m i t u s p a i k k a : Vladimirink. o.

Auki io—a. * Puhelin 644. * P o s t i - o s o i t e : Suomen Teollisuuslehden KOTITAIDE. * T i l a u s h i n t a 9 m a r k k a a . * Ilmestyy 12 numeroa vuodessa vähintäin 35 kuvaliitteen

seuraamana.

S I S Ä L L Y S : KIRJOITUKSIA: PORVARILLINEN RAKENNUSTAIDE, esitelmä. GUSTAF STRENGELL. — KALLION RUKOUSHUONE. VILHO PENTTILÄ. — VAASAN KANSAKOULUKILPAILU. — NYKYAIKAISESTA PIIRRUSTUS- TAITEESTA. - LEIVINUUNEISTA. — KUKKIA RUOKAPÖYDÄLLÄ. — KUOPION YLEINEN KÄSITEOLLISUUS- NÄYTTELY. — ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN LIPPUKILPAILUSTA. TEKSTIKUVIA: 10 KUVAA KIRJOI- TUKSEEN: PORVARILLINEN ASUNTO. — KALLION RUKOUSHUONE (6 KUVAA ULKOA JA SISÄLTÄ YNNÄ 3 POHJAMUOTOA) VILHO PENTTILÄ. — 3 EHDOTUSTA VAASAN KANSAKOULUKILPAILUSTA (I PALKINTO GYLLDEN & ULLBERG JA II PALKINTO KARL LINDAHL SEKÄ NIMIMERKKI NORD. — KÄSITYÖNYSTÄVIEN TÖITÄ (TARJOILUPÖYTÄLUNA S. WIKSTRÖM, AKKUNAVERHO H. VILENIUS). — E.-SUOMAL. OSAKUNNAN

LIPPUK1LPA1LUSSA PALKITUT LUONNOKSET. — 7 KUVAA LEIVINUUNEISTA. z ^ = = ^ ^ = = ^ =

KUVALIITTEITÄ: TOHTORI H. 0:n TYÖHUONEEN KALUSTO (2 LIITETTÄ). — K. S. KALLIO.:

T u r u n Kaakeli- Tehdas

myy halvimmalla a i v a n u u s m a l l i s i a kotimaisten arkkitehtien piirustusten mukaan valmistettuja uu- nia sekä saleja että ruoka- saleja ja jokapäiväishuo- oo neita varten. o o

N ä y t t e l y v a r a s t o

Helsingissä,

Iso Roobertinkatu 25.

HELSINGIN PDDSEPPÄTEHDAS

Lastenkotok. 5

OSAKEYHTIÖ

Sähköosoite:

Pu u s e p p ä Puhelin 13 55

Valmistaa

Huonekaluja, Konttorin-, Kirkkojen-, Puotien-y. m.

sisustuksia.

Ikkunoita, Ovia, Parkettilattioita sekä kaikkia puu- ja nikkari- .

— alalle kuuluvia töitä.

Ä. B. VESIJOHTOLIIKE 0.

Tel. 3 3 1 8 - - (johtaja ins. H. HERLIN) - - Helsinki

Toimittaa k a i k k i a

VESI-, VIEMÄRI- JA LÄMPÖJOHTOJA

Myypi varastosta

TORVIA, TORVENOSIA, HANOJA PUMPPUJA

y. m., y. m.

Y.

SÖRNÄISTEN HALKO- JA PUUTAVARALIIKE 0. Y.

tehdas, Konttori ja Varasto FREDRIKSBERGINKATU N:o 13—15. Puhelin 270.

M Y Y P I : Höylättyjä ja Höyläämättömiä sekä höyryknivia M Y Y P I : Polttopuita, halkoja kokonaisina, sahattuna ja lankkuja, lautoja, listoja y. m., y. m. 5)^ pilkottuna sekä kotiinajettuna.

V A L M I S T A A : Karmia, ovia, ikkunoita, konttori ja CJQ m D I C T A U..H...I~ .-•» 1 1 • . • >.-•••

. \ C--0 V A R A S T O : Hylkylautoja, lanknnpintoja, hirsiä, vasoja myymälä-huoncustojen sisustuksia, toimittaa korjauksia CJC)

rakennusalalla kokeneen rakennusmestarin johdolla rvr\

sekä yleensä kaikkia puuteollisuusalalle kuuluvia töitä. ***? K a i k k i n y k y a j a n h a l v i m p i i n h i n t o i h i n .

'Pääkonttori ja Konepajat Porissa

Sähköosoite WERKSTADEN Pori.

Telefooni 79.

W. Rosenlew & C:o

Asloimiskonttori

Helsingissä Yrjönkatu N:o 7 Sähkö-osoite: TERM0 Helsinki. Telefooni 25 90 O s a s t o I Höyrylaivoja, Höyrykoneita, Sahalaitoskoneita' y. m. mekaaniseen alaan kuuluvia töitä ja laitoksia-

O s a s t o I I Kaikenlaisia terveysteknillisiä laitoksia, kuten Lämmitys- ja Ilmanvaihtolaitoksia, Höyrykeittiöitä, Kui.

vauslaitoksia, Desinfisioimislaitteita, Vesijohtoja, Viemärijohtoja, Konepesulaitoksia y. m.

O s a s t o I I I Kaikenlaisia Rakennus- ja Kauppavalutavaroita.

Eri osastot ovat taitavan teknillisen johdon alaisia ja kun meillä on suuri, ajanmukainen valimo sekä ensiluokkainen konepaja ja täydelliset työkoneet, voimme itse omassa konepajassamme valmistaa suurimman osan niistä tarpeista, mitä tarvitaan laajimpiinkin laitoksiin, jonka johdosta me suositamme itseämme suorittamaan kaikkia yllämainit-

tuun erikoisalaan kuuluvia töitä. Suunnitelmia ja Kustannusarvioita ilmaiseksi pyynnöstä.

PORVARILLINEN RAKENNUSTAIDE.

Esitelmä.

Kuva i. lkelboven'iii syniynialato Bonnissa.

Tämän illan esitelmän aineeksi olen valin- nut sen, mitä kutsuisin »poroarilli&eksi raken-

kuuluisan saksalaisen arkkitehtuurikirjailijan Hermann Muthesiuksen lausunnoista seuraavan sitaatin:

»Meidän aikamme arkkitehtuurin teh- tävä on keski sääila n a sun f o.» —

Knsiksi muutama sana porvariasunnosla. — Porvariasunnon synty ei tarkkaan laskien kuulu sen kaukaisempaan muinaisuuteen kuin loppu- puolelle keskiaikaa. Sen esiintyminen huomiota ansaitsevana arkkitehtoonisena ilmiönä on sa- manaikuinen kuin porvariston kehittyminen eri- tyiseksi, yhteiskunnallisesti merkitseväksi, muista erotetuksi säädyksi. Tämä tapahtui keskiajan viimeisinä vuossatoina. Käyttämätöntä voimaa uhkuvana ja uuden säätyluokan kaikella toi- mintakykyisellä hartaudella painaa porvaristo goottilaisella ajanjaksolla kaikkiin kulttuurimuo- toihin leimansa. Minne tahansa käännämmekin katseemme, ammattitupaan tai katedraaliin, kau- pungintaloon tai porvarikotiin — kaikkialla koh- taa meitä sama tyyli.

Tarvinnenko tästä enää lähemmin muis- tuttaa. Eivätkö teistä useimmat matkoiltaan muistane vanhain kaupunkien yksinkertaisia

paätyrakonnuksia toria tai ahdasta katua kohti kiiäntyvine fasaadeineen. Niitä on mataloine, Pohjois Saksan ja flaamilaisten hansakaupunkien punaiset tiilirakennukset, joiden korkeat porras- piiiidyl kuvastuvat liejuisen vihreään, seisovaan kanavaveteen; niitä on Niirnbergin ja Augsburgin rapatut porvaritalot fantastisesti muovaillune tiili- katteineen; niitä on Englannin kaupunkien eris- kummaiset puuristikkolalot.

Goottilainen kulttuuri oli enimmin yhtenäi- nen kaikesta, mitä Eurooppa vielä on elänyt.

Se oli samaa porvarille kuin aatelismiehelle.

Sila todistaa kaunopuheisesti arkkitehtuuri. Sillä rilarilinnojen vahvain tornien ja uhkeitten hal- lien emme saa antaa eksyttää itseämme — ne kun ovat aijotut, edelliset pelkästään puollustus- tarkotuksiin, jälkimäiset sitä sotilaallista loisto- kehitystä varten, joka säädylle kuului. Jos me- nee makuuhuoneisiin ja taloussivustaan — jotka ohimennen sanoen kuuluvat mitä varmimpiin sivistyksenmitlaajiin — niin tapaa niin toisella kuin toisellakin taholla saman sisustuksen — tai oikeammin saman puutteen sen suhteen. —

Renessanssin mukana muuttuu kaikki. Si- vistyksen yhteisyys on hajalla. Yhä jyrkemmin esiintyy tästälähin kansansivistyksestä erotettu,

Kuva 2.

Vanha lalonpoikaistalo tiilikoristuksineen Tentcrdcnissä, Kentissä.

KOTITAIDE II.

Kuva 3. Vanha talonpoikaistalo IlollingbournVssa, Kentissä.

aristokraattinen hovisivislys omine elämänkäsi- tyksilleen, omine lapoilleen ja seurustelumuo- toineen ja siksi myöskin omine taiteineen. Vasta- kohdat käyvät jyrkemmiksi ja jyrkemmiksi, kun- nes vihdoin jännitys väkivaltaisesti laukee Hans- kan vallankumouksen kantta.

Toisessakin suhteessa käsittävät jälki-goot- tilaiset ajanvaiheet paljon merkitsevän muutok- sen. Goottilaisella keskiajalla oli sanan anka- rimmassa merkityksessä kolleklivistinen luonne.

Se oli yhteenliittymisen aate — ensikertaa maail- manhistoriassa pantuna järjestelmään — joka oli tullut porvaristolle astinlaudaksi yhteiskun- nalliseen valta-asemaan. Yksilö ei tähän aikaan

Kuva 4. Taloja Hedford l'ark'issa Lontoon

lähellä, Norman Shaw'n rakentamat l 8 8 o : n paikkeilla.

£3

C U H U M B OUKUCMOII OACHUIHKOtt

Kuvn 5. Kaksoistalon pohjamuoto Bedford puiston siirtolasta.

merkinnyt mitään; kansanjoukot kaikki. Am- mattiaselukset pakoittivat raudanlujalla tinki- inättömyydellään kaikki vastahakoiset tahdot ikeensä alle — aivan samoin kuin meidän päi- vinämme näemme ammattiyhdistyspolitiikan te- kevän. Sen takia on taiteellakin keskiaikana kollektivistinen piirre. Noissa katedraaleissa, joitten rakentaminen usein pitkistyi sadoiksi vuosiksi, työskenteli toinen toisensa jälkeen su- kupolvittain rakennusmestareja ja ammattilai- sia; ne ovatkin sentakia enemmän joukon kuin

Kuva 6. Maalarilyöpajoja Netherhall G a r d e n s issa, Hampslead'.ssa lähellä Lontoota. N o r m a n S h a w .

yksityisten tuotteita; ne ovat kokonaisen aika- kauden korkeimpien toivomusten ilmaisuja, vaan eivät yksityisen taiteilijahengen väikkyvää kau- neusunta.

Vasta renessanssin kera alkaa Uuteenkin alalla yksilön vapauttaminen. Sen sijaan, että eri kaledraalimestarien nimiä ainoastaan poik- keustapauksissa tunnetaan, esiintyy nyt selvästi määrättyjä taiteilijayksilöllisyyksiä. Ja ajalla, jolloin gotiikan rakennusteokset kaikessa per- soonattomuudessaan vaikuttavat orgaanisella johdonmukaisuudella aivan kuin olisivat luon- non itsensä tuotteita, aletaan nyt tavata yksi- tyisen taiteilijatahdon ilmauksia senkin laiteen alalla, joka on kaikista epäpersoonallisin: arkki- tehtuurin.

Tulee ruhtinaallisen rakennustaiteen aika.

Linna on vallitseva rakennustyyppi, joka rin- nallaan suvaitsee ainoastaan yhden kilpailijan:

barokkikirkon, senkin täydellisesti maalliseksi muodostuneena.

Kuinka on tällä aikaa porvariasunnon laita?

Jaksaako se edelleenkin pitää asemansa riippu-

KOTITAIDE II

Kuva 7.

A s u i n r a k e n n u s »Old Swan h o u s e i Chelse'assa Lontoossa. K, N o r m a n Shaw.

mattomaua ilmiönä korkeiden naapureittensa rin- nalla?

Pintapuolisesti katsoen se ei sitä tee. Ai- van kuten muodissa porvarit jäljittelivät yksin- kertaistuneessa muodossa aristokraattista pu- kua, muuttuakseen vihdoin rahvaanpu vaksi, tämä kun ei tosiaan ole mitään muuta kuin aristokraattisen vaateparren viimeistä kaikua, kulen Strindberg 011 kaikkien romanlikoivien

»kansallisuus »-haaveili jäin suureksi harmiksi osottanut — samalla tavoin oli laita myöskin

arkkitehtuurissa. Tuota »suurta» taidetta — jolle kaikki huomio omistettiin, alkaen tästä ajasta meidän päiviimme saakka — jäljittelivät akateemista sivistystä puuttuvat rakennusmes- tarit porvarillisessa arkkitehtuurissa, niinjiyvin kuin se pienemmässä milassa ja vaatimatto- milla varoilla kävi päinsä. Se, mitä lainattiin, oli kuitenkin lähinnä ornamentaalisia ja ulko- naisesti tyylillisiä ominaisuuksia. Pylväs, ge- simsi, konsooli ja muut renessanssiarkkitehtuu-

Ku.n 9.

Pieni huvilarakennus Sludland Bay'ssa, Dorsctshire.

C. F . A . Voysey'n r a k e n t a m a .

KOTITAIDK II

rin elementit tulevat taiteelliseksi yleistavaraksi ja esiintyvät myöskin yksinkertaisen porvari-

talon fasaadeissa — aivan kuin me täällä meillä viimeisistä rakennusmestaritaloistamme löydäm- me muotiarkkitehtiemme pöllö- ja satueläin- koristeaiheet. Mutta sovitus kokonaisuudessaan, konstruktsiooni pysyi, voidaan sanoa, edelleen- kin goottilaisena, ja sisäisellä olennoltaan on porvariasunto vielä täydessä sopusoinnussa teh- tävänsä kanssa. Tässä ilmenee keskiaikaisen sivistyksen säilyttäymiskyky hyvin selvästi.

Muurari- ja kirvesmiesammattikunnissa kulkivat vanhat konstrueerausmetoodit perintönä suku- polvesta sukupolveen — huolellisesti säilytet- tyinä ja perintätiedon sädekehän seppelöiminä, joka seikka selittää sen melkein narrimaisen huolehtimisen, jolla kaikkia noita esi-isiltä saa- tuja ammattitemppuja pidettiin salassa ammatti- kunnan rajain sisällä.

Kuva 8.

Rakennuksia Cadogan Gardens'issa,

A r k k i t e h d i t : G e o r g e ja Peto.

Tuota kunnon käsityöläistraditsioonia on kiittäminen siitä, että viime vuosisadan alku- puoliskolla, kun napoleonsotien jälkeen nuo niin rajusti järkytetyt yhteiskuntakerrokset jälleen saivat aikaa rauhassa kerrostua, ja rauhalli-

Kuva 10.

Arkkitehti C. F. A. Voysey'n kotoa.

15

suiitla seurasi taloudellinen vaurastuminen — että silloin, rohkenen sanoa, puhdas porvarilli- nen sivistys vielä kerran saattoi esiintyä. Se on vuosien 1820 ja 1850 välinen, »Biedermeie-

porvaritalot siteine koruttomine fasaadeineen, ja sisällä seisoivat nuo jäykät mahonkihuone- kalut, joita moni meistä vielä tallettaa peruina isoisänsä kodista. Se oli, kuten nyt sanottai- siin, pelkkää »asiallista* arkkitehtuuria. Luon- nolliset konstruktsioonit ja hyvä työ oli kaikki, mitä tavoteltiin. Väärää suurentelemishalua ei löytynyt; tahdottiin lujaa, mukavaa ja miel- lyttävää asuntoa, kas siinä kaikki. —

Mutia tämän kulttuurin kukoistus ei ollut pitkällinen. Teollisuusliike toi mukanaan käsi- työn perikadon. Tuo pian opastettu porvari- luokka haluni kiertää itselleen reklaamimoista ylellisyyttä, jota varten — kun ei muuta neu- voa ollut — aivan yksinkertaisesti lainattiin muodot menneitten vuosisatain aristokraattisilta

kulttuureilta. Tämän voin esittää aivan lyhyesti.

Sillä tarvitsemme ainoastaan katsoa ympäril- lemme omiin oloihimme löytääksemme kamalia näytteitä tuosta »Ringstrasse»-arkkitehtuurisla

kuten sitä on sattuvasti nimitetty, noitten mannermaan suurkaupunkien luoreilten bule- vaardien mukaan, missä joka talo koettaa päästä naapuriaan edelle väärässä ja rehentelevässä loistossa.

Tämä oli porvariasunnon kuolema. Sillä sitähän ei tarvinne perusteellisemmin esittää:

tässä ei ole enää mitään yhteyttä sisällön ja muodon välillä. Noitten ylenmäärin sälytetty- jen vuokrakasarmien tai vaativaisten yksilyis- hotellien, jotka on puettu lainattuun renessans- sin, barokin tai jumala tiesi minkä muun paitsi

ten ja niiden asukkaitten välillä ei löydy min- käänlaista henkistä yhteisyyttä. — (Jatk.)

Gustaf Strengell.

Kuva I I . Kallion rukoushuone. Alppikailun fasaadi. Arkkilehti VILHO PENTTILÄ. (Usko Nyström-Pelreliui-Pcnttilä).

16 KOTITAIDE II

Tohtori H. 0:n työhuoneen kalu (Sohva, sohvapöytä, tavalL tuoli, k nutuoli, kirjoituspöytä, kirjahylly, k joitustuoli). Arkkitehti K. S. Kal (Toini, von Essen, Kallio, Ikäläine

KOTITAIDE II. 1906.

KAKSOISKUVAI.IITE IV—V.

KALLION RUKOUSHUONE.

Luterilais-evankeelisen yhdistyksen rakennuttama Sisäänkäytävä on kaksi, toinen Alppi-, toinen rukoushuone Kristiinan- ja Alppikatujen kulmaan Kristiinankadulla. Kummankin viileydessä on parvi- Helsingissä eroaa pohjasuunnittelussaan monessa suh- porras. Väkitungoksen ehkäisemiseksi on parvipor- teessa meillä tä-

hän asti käyte- tystä kirkko- muodosta. Pai- kalliset olosuh- teet ovat sen

pääasiallisesti vaikuttaneet.

Kirkkosalin poh- jamuoto on ne- liö, josta lähtee

kaksi sivulaivaa

dunpuoleiseu, jatkona on sitä- paitsi kaksi pie- nempää salin,

toinen pohja, t"inen parviker- roksessa, Kuori

Kuva 12 Kallion rukoushuone,

Arkkitehti VILHO PENTTILÄ. (Usko Nyström—1'elrelius—Penttilä!.

taille kuitenkin omat uiko oven- sa. . Kirkkosaliin päästään vielä kolmattakin tie- tä, nim. ylem- pänä mainittu- jen pieneiupicu- eli neulomasa- lien kautta. Port- tikäytävästä joh- taa näet porras

viimemainittui- hin ja samalla parvikerroksessa sijaitsevaan vah- timestarin asun- I I sekä kol- mannessa ker- roksessa olevaan

4-huoneiseen yksityisasun- toon.

Kirkon aliseen^ kellarikerrokseen on sovitettu^

saarnatuolilleen on sovitettu salin ulkokulmaan. Tä-

ten näkyvät ne vapaasti kirkon perimpiinkin sopu- paitsi ennen mainittua sakaristoa, muutamia myyniä- koihin. Jolla kirkon sisus tulisi vieläkin vapaani- löitä, pienempiä asuntoja, keskuslämmityslaitos (läni- maksi, ilmakkaammaksi, on pylväitten käyttämistäkin niintä ilmaa värien) ja varastohuoneita.

koitettu kokonaan väluää. Se on onnistunut siten, Rakennustöihin ryhdyttiin talvella 10115 ja oli että sisäkattoa kannattamaan <>n ullakolle järjestetty rakennus katosJalla heinäkuussa samana vuonna. Tar- kolme levyrautakannatlajaa ja koko sisäkatto sitte

rakennettu niitten varaan. Ainoastaan lehterien alla on kuusi rautabetoni-pylvästä.

koitukseensa vihittäväksi valmistui rakennus talvella 1906 ja vihkiminen tapahtui laskiaissunnuntaina.

Rakennus "ii kokonaan kivestä. Kellarikerrok- sen ulkopintaan on käv- letty luonnollista kiveä, Uudenkaupungin graniit- - -—*-» tia. Muut pinnat ovat

kauttaaltaan rapattuja.

Välikerrokset ovat lä- peensä rautabetonkiraken- netta, paitsi kirkkosalin kattoa, joka on muodos- tettu kipsinsekaisesta mas-

ti

Lehteri kerros. Ensiin. kerros.

Kuvat 13 — 15. Kallion rukoushuone.

Arkk. VII.IK) PENTTILÄ. (Usko Nyström Pctrelius Penttilä).

Sakasti-osa kellarikerroksessa.

K O T I T A I D E II _{i ?}

Kuva 16.

Kallion rukoushuone. Sisuskuva.

Arkkitehti VILHO PENTTILÄ.

(Usko Nyström Petrelius-Penttilä).

18

KOTITAIDE II

Kuva 17.

Kallion rukoushuone. Sisnskava.

Arkkitehti VILHO PENTTILÄ.

(Usko Nyström-Petrelius-Penttilä).

KOTITAIDE II 19

Kuvn iS. Kallion rukoushuone. Sisustava.

Arkkitehti VILHO PENTTILÄ (Usko NyströmPttrelius Penttilä).

sasta puutikutuksen varaan osaksi rauta- osaksi puu- rakenteita käyttäen.

Maalaukset on kirkkosalissa tehty suurimmaksi osaksi kalkki väreillä; muualla on käytetty pääasiassa liimavärejä. Fresko- ja stukkiinaalauksia oil myös- kin suoriteltu. Niiii]>ä parvirinnan ja siitä jatkuvan seinäfriisin peittää freskomaalaus, joka lienee suurin mitä meillä tähän asti on suoritettu. Aiheena siinä on s viisaat ja tyhmät neitseet». Katossa liitelevät kohokuva-kyyhkyset kultasädekehissä. Kuorissa saar- nastuolissa ja akkunaposkissa on stukM- ja a'secco- inaa'auksia. Alltarirengas on puleerattua sinkkiä.

Ulko-ovien päällä on puolipyöreissä pinnoissa lasimosaikkikoristeita kuvaten Isää, Poikaa ja Pyhää- henkeä.

Eri töitä ovat suorittaneet ja aineita hankkineet seuraavat toiminimet: IJögforssin ruukki keskusläm- mityksen, Siemens £•* Halske sähköjohdot, G. V.

Sohlberg peltityöt, tornihuipun kuparipäällysteen, sa- lin katon 3 rautakannatinrakennetta, sähkökruunut ja seinälamput, numerotaulut y. m., Carl Slolle maa-

laustyöt ja värilasit kirkkosalissa ynnä käytävissä sekä lasimosaikkilaitteet ulko-ovien päällä, A. Gus- tafsson maalaukset yksityisasunnoissa ja kellarikerrok-

sessa, SSörnäislen halko- ja puu- tavaialiilte ja Helsingin Piin- seppätehdas O.-Y. penkit yhtei- sesti, P. Halonen semenltityöt ja Aleks. Pelandcr O.-Y. asfaltti- työt.

Istumasijoja on tähän ru- koushuoneeseen sovitettu 1200, joista likemmä 400 parville.

Joi sivusalil otetaan lukuun, on istunpaikkoja likemmä 1500.

Maksamaan on tämä raken- nus tullut 230 tuhannen vai- heille sisustuksineen.

Työnjohtajana on toiminut rakennusmestari Im. Aalto ja arkkitehtuuriset tehtävät on suo- litlanut allekirjoittanut, arkki- tehti U. Ulibcrgin avustamana, joka m. m. on suunnitellut si- sustan viehättävät freskomaa- lauksel, valaistuslaitteet y. m.

detaljitöitä.

Helsinki, IV. 1906.

VILHO PENTTILÄ.

Kuva 19. Kallion rukoushuone. Kattokruunu.

Arkkit.VILHO PENTTILÄ. (Usko Nyström-Petrelius-Penttilä).

2 0

KOTITAIDE II

Kuva 20. Kallion rukoushuone. Seinälamppu.

Arkkit. Vilho Penttilä. (Usko Nyström-Pctrelius-Penttil;

VAASAN KANSA- KOULU KILPAILU.

Vuonna 1906 maaliskuun 4 p:nä kokoon- tuivat allekirjoittaneet palkintotuomarit Vaasan kaupungin valtuusmiesten julistamassa yleisessä kilpailussa koulutaloa varten, joka on aijottu rakentaa tontille N:o 55 Vuorikadun varrella mainitussa kaupungissa.

Senjälkeen kun arkkitehtiklubin valitsemat jäse- net olivat saapuneet kaupunkiin maalisk. 2 p:nä, ryhdyttiin kaupunginvaltuuston huoneistossa heti au- kaisemaan kuoria; ja merkittiin tällöin ehdotukset, luvultaan 4 6 , seuraavasti:

No 1 2 3 4 5 6

9 10

12

»Komet»

»I högan nord»

Nestor Sirius

»Vasa Stadi Aavasaksa Kansakoulu Soi

11 Pan 12

' 3

Discreto Plus

»Vasa»

Piirroslehtiä 7 7 6 5 7 5 4 2 7 7 5 6 3 9 7 7

Kustannusarvio N:o

15 16 ' 7 18 19 2 0 2 1 22 23

Piirroslehtiä Kustannusarvio

»Olof» 1 Torus 8 Pan fasadin vaihto-ehdotus nrroon 11.

»Kim»

»Första mars»

Avances X X

$ 24 Soleis 25

26

37 v.

Drummelpetter 27 Joe

28 Kvarken 29 »Blätt och hvitt»

3 0 Ljus 31 Kullervo 32 »1906»

33 Saima 34 A — L - H 3 5 555 36 »ZT»

37 »Uno Cygnaeus»

38 »Gustaf Vasa»

39 Vasa I I 4 0 A

41 Mazuyama 42 (Tyttö ja poika) 4 3 »Bok»

44 Nord 4 5 S ePi a

46 Nord II

vaihtoehd. poh 5

4 4 6 8 7 10

(3 vaihtoehd.

2 7 7

1 T 2 1 I

3 4 4 4 4 6 3 3 7 7 13 7 6 4 3

iap.

Maaliskuun 3 p:nä tuli vielä kaksi ehdotusta, jotka, sitten kun palkintolautakunta oli tullut vakuu-

tetuksi siitä että ne olivat jätetyt postiin ennen oh- jelman määräämän ajan loppumista, merkittiin

N:o 47 Penal

» 4 8 J o b

12 piirrosta 1 kustannusarvio 7 » 1 » Seuraten lautakuntien rakennuskilpailuissa nou- dattamaa työjärjestystä jätettiin tämän jälkeen tar- kastusehdotusten yhtäpitäväisyydcstä ohjelman sito- vien määräysten kanssa valiokunnalle, johon kuului- vat allekirjoittaneet Wasastjerna, Nyberg ja Lassenius;

ja sitte kun valiokunta ilmoitti mainitun tarkastuksen suorittaneensa kokoontui lautakunta maaliskuun 4 p:nä klo V2 5 j . p. p-, jolloin puheenjohtajaksi va- littiin allekirjoittanut Wasastjerna j a sihteeriksi ulko- puolelta lautakunnan varatuomari Harald Boucht.

Puheenjohtaja ilmoitti aikasemmin valitun osasto- valiokunnan puolesta, että se oli havainnut seuraa-

K O T I T A I D E II. 2 1

•ffTfirt

II jfiiiiBies

- r.«i©ci& ,-\OT- QCKö&fnvm •

Kuva 21. Kuva 23. I kerros.

vat luonnokset kilpailun ulkopuolelle erotettaviksi allaesitetyistä syistä:

N:o 6 Z käsittää 4 kerrosta ja on siten risti- riitainen ohjelman määräysten kanssa.

N:o 16 »Torus»'elia on sama vika.

N:o 21 Avances on ohjelmanvastainen, kun rakennus ulottuu yli molempien tonttipuoliskoiden.

N:o 34 A — L — H . Ehdotettu rakennus ulot- tuu ulkopuolelle toisen tonttipuoliskon.

N:o 39 Vasa I I sovitettu väärälle paikalle tontilla.

N:o 42 (piirretty poika ja tyttö). Tässä ulot-

tuu rakennus pääehdotuksessa yli tontin keskijako- ^{Kuva 24.} 11 kerros.

N:o 11 Pan'illa täydennyksineen. N:ossa 17, on liian pienet huoneet lattioiden pintaalaan nähden.

Lisäksi on kilpailusta poissuljettu seuraavat eh- dotukset kaupungin rakennusjärjestyksen allamainit- tavia pykäliä vastustavina:

N:o 8 Aavasaksa 45 § 1 kohdan nojalla.

N:o 9 Kansakoulu saman §:n nojalla ja kun kustannukset rakennuksen rakentamisessa todennä- köisesti nousisivat yli määrätyn summan.

Kuva 22.

Kuva 25. III kerros.

Kuvat 21 — 2 5 .

N:o 10 Soi 47 § 1 kohdan nojalla.

N:o 13 Plus 92 § 2 kohdan nojalla.

N:o 14 Vasa saman ij:n nojalla.

N:o 20 jc lähinnä allamainittavan §:n nojalla.

N:o 22 X X 106 § 1 kohdan noj.

N:o 24 Soleis 47 § I kohdan noj. Alterna- tiivi pysyy.

N:o 25 37 v. 47 S 1 kohdan noj.

N:o 26 Drummelpetter 47 § 1 kohdan noj.

I palkinto. Gyllden & Ullberg.

2 2 K O T I T A I D E I I

Kuva 2 6 . I k e r r o s .

Kuva 2 7 . H k e r r o s .

Kuva 2 8 . III k e r r o s ,

N:o 28 Kvarken. Pääehdotus hyljätään 47 §, niin myös alternatiivi I nojalla, mutta kilpailuun ote- taan niin pääehdotuksessa kuin alternatiivissakin pil- kutetut pienennykset.

N:o 29 »Blätt och hvitt» 41 § ja qz § 2 kohdan noj. sekä koska kustannukset rakennuksen rakentamisesta nousisivat liiaksi korkeiksi.

Kuva 29.

N:o 3 0 Ljus 41 ja 47 §§:n muk. sekä kustan- nusten liian suuruuden takia.

N:o 36 »ZT» 106 § 2 kohdan muk.

N:o 37 Uno Cygnaeus saman §:n noj.

N:o 38 Gustaf Wasa samasta syystä.

Nro 40 A 47 § 1 kohdan noj.

N:o 42, alternatiivi: 92 § 2 kohdan noj.

N:o 43 Bok 47 § 1 kohdan noj.

N:o 47 Penal 106 § 2 kohdan noj.

Maaliskuun 5 p:nä. Verratessa toisiinsa kilpai- luun hyväksyttyjä luonnoksia on lautakunta tarkasti harkiten eri ehdotusten keskinäisiä vikoja ja ansioita sekä ottaen huomioon määräykset 5:nessä kohdassa rakennuskilpailu-lautakuntien omaksumassa työjärjes- tys-tavassa päättänyt jakaa nämät ehdotukset kah- teen luokkaan, alempaan ja ylempään. Toimitetun äänestyksen perustalla ovat tällöin seuraavat alia- olevalla tavalla arvostellut ehdotukset lasketut alem- paan luokkaan, nimittäin:

N:o 1 12. Käytävän järjestely ei ole miel- lyttävä sekä korridoori muutenkin on epätyydyttä- västi valaistu, veistosali on liian pieni ja fasadi kuiva.

N:o 2 Komet. Halli ensi kerroksessa on pi- meä, porras hajanainen asemansa kautta, halli ja yksi luokkahuone ylimmässä kerroksessa vain 43,68 m2 sekä veistosali vain n. 70 mJ.

N:o 3 I högan Nord. Porras on pidettävä liian kapeana ja konstikkaana, odotushuoneet ovat

Kuva 30.

Kuvat 2 6 — 3 0 . II Palkinto Karl Lindahl.

KOTITAIDP: II

fHJAD MO' 30

j I ff It? — g Kuva 3 1 .

pieniä, vahtimestarin huoneet ja piirustussali huonosti valaistut, sisäänkäytävä kahteen luokkahuoneeseen ensimäisessä ja toisessa kerroksessa epämukava ja fasadi ruma.

Nro 4 Nestor. Tätä ehdotusta vastaan huo- mautetaan, että odotushuone ensi kerroksessa on riittämättömästi valaistu ja pohjoseen päin, porras sopimattomasti sovitettu ja fasadit kuivasti käsiteltyjä.

N:o 27 Joe. Sisäänkäytävä takapihalta johtaen sopimaton, odotushuoneet huonosti valaistuja ja luon- nos liian kallis.

N:o 28 Kvarken. Pienennykset pääehdotuk- sesta ja muunnoksesta II. Tässä odotushuoneet pienet ja epäedullisesti valaistut sekä fasadit miellyt- täniättömät.

N:o 31 Kullervo. Odotushuoneet ja veistosali huonosti valaistut.

Lähemmin tarkastettaessa korkeampaan luok- kaan otettuja luonnoksia, jaettiin nämät suuremman arvosteluvarmuuden saavuttamiseksi ylempään ja

Kuva 32.

Kuva 3 3 . Kuvat 31 — 3 3 . Nimimerkki » N o r d i i n luonnos.

alempaan luokkaan; ja vietiin jälkimäiseen allamaini- tuista syistä ehdotukset:

N:o ,5 Sirius. Odotushuone ensi kerroksessa on mitätön ja huonosti valaistu, porras rikkoo hal- lin, se kun on sovitettu hallin keskukseen.

N:o 7 »Vasa stad». Halli ei ole hyvin va- laistu ensi kerroksessa sekä on lävitsejohtavana huo- neena vestibyylin ja portaan välillä.

N:o 12 Discreto. Veistosali on riittämättö- mästi valaistu ja odotushuone kolmannessa kerrok- sessa pieni, jotapaitsi fasadit eivät vaikuta miellyt- tävästi.

N:o 15 Olof. Luokkahuoneet ovat hyvin neliö- mäisiä sekä siis sopimattomia, sisäänkäylävästä puut- tuu vestibyyli, tilaa on mennyt liiaksi suureen por- taaseen ja fasadi on katsottava vähemmin onnistu- neeksi.

N:o 18 Kim. Piirrustussali liian pieni ja veisto- huone huonosti valaistu. Kouluun ei ole muuta sisäänkäytävää kuin palokujasta.

N:o 19 Första Mars. Pääporras on ahtaasti odotushuoneeseen vievässä käytävässä ja ehdotus nousnee yli 150,000 markan.

N:o 33 Saima. Fasadia vastaan huomaute- taan, että se ei ole onnistunut. Sisäänkäytävä kou- luun on vain palokujassa. Odotushuoneet ensimäi- sessä ja kolmannessa kerroksessa ovat epäedullisesti valaistut.

N:o 35 555. Odotushuoneet eivät ole muo- toonsa eikä valaistukseen nähden täydesti tyydyt- täviä.

N:o 41 Mazuyama. Fasadi on meikäläisiin oloihin nähden vaikeasti aikaansaatava, kouluun pääs- tään vain palokujasta, pääporras on liian kaukana sisään käytävästä ja odotushuone ensi kerroksessa kadottaa täten varsinaisen tehtävänsä.

N:o 46 Nord II. Ehdotusta pidetään yleensä ansiokkaana, mutta kokonai-uudessaan se ei ole arkkitehtuunisesti kyvin tutkittu.

Seulomisen jälkeen näin jälelle jääneissä ehdo- tuksissa, joilla on huomattu olevan suurimmat an-

24 K O T I T A I D E II

Kuva 34.

Osa tarjotlupöytäliinaa. S. Vikström.

l.iinalangaila veralle. Hinta 10: 5 0 .

siot niin asetteluunsa tontille kuin pohjamuotoonsa nähden, on kumminkin lautakunnan mielestä vikoja, jotka tässä alla lyhyesti esitettäköön.

N:o 23 $. Paitsi että ehdotus ylimalkaan ja varsinkin sen toinen kerros katsottiin onnistuneeksi, on palkintolautakunta kumminkin tahtonut ehdotusta vastaan huomauttaa: että opettajien sekä makki että eteinen ovat pimeät, että käytävä kaikkiin vuorikadun puoleisiin luokkahuoneisiin on vähemmin hyvin so- vitettu ; että molemmat suuret pukcmahuoneet ensi kerroksessa ovat tarpeettomia ja olisi yhdistämällä ne voitu saada tarvittava odotushuone; sekä eitä käytävä voimistelusaliin vaikuttaa haetulta.

Nro 24 Soleis, muunnosehdotus. Porrashuo- neeseen on uhrattu tarpeettoman suuri tila. Ainut ehdotukseen otettu odotussali on riittämätön tarko- tukseensa. Vähemmin tärkeinä huomautuksina an- saitsee mainita pääfasadin keskikohdalla olevien luok- kahuoneiden suhteet sekä kahden 'ensi kerroksessa sijaitsevan pukemaluioneen järjestys, jotka ovat yh- teisiä kaikille, muoto, jommoinen lautakunnan mie- lestä ei ole tarpeeksi tarkotuksenmukainen kansa- kouluille.

N:o 32 1906. Odotushuoneet saavat pääasial- lisimman valonsa pohjosesta sekä ovat muotoonsa nähden vähemmin hyvin onnistuneet. Opettajahuone on toisessa kerroksessa ja eteiseltä puuttuu suora- nainen valo. Vähemmin soveliaana järjestelynä mai- nittakoon, että yhdellä luokkahuoneella on sisäänkäy- tävänsä pääkäytävässä.

N:o 44 Nord. Palkintolautakunta tahtoo eh- dotusta vastaan muistuttaa, että opettajahuone on sovitettu toiseen kerrokseen; että lännessä olevan toisen kerroksen luokkahuoneen suhteet eivät ole

tyydyttäviä; sekä lopuksi, että odotushuoneet tuntu- tuvat ahtailta.

N:o 45 Sepia. Ehdotus on symmetrisen muo- tonsa kautta sangen hyvin komponeerattu rakennus- paikkaan nähden eikä palkintolautakunnalla ole ko- konaisjärjestelyyn nähden mitään muistutettavaa, paitsi että luokkahuoneet yleensä lähenevät liiaksi neliötä.

N:o 47 Job. Ehdotus täyttää korkealle ase- tetut vaatimukset ja on muisto luonnoksista käytän- nöllisessä suhteessa helpoimmin suoritettava, eritoten siihen nähden että huoneita rajoittaa suhteellisen pieni määrä kylmiä seiniä.

Edellä olevan arvostelun perustuksella ja sitte kun kustannusehdotukset korkeimpaan luokkaan vie- dyistä ehdotuksista oli vielä tarkastetut ja ehdotuk- set huolellisesti tutkitut ja verratut, päätti lautakunta ottaen huomioon 7 kohdan ennenmainitussa työjär- jestyksessä, missä kumminkin on huomattava että

lautakunnan kaksi arkkitehtia ovat saaneet oikeuden antaa kaksinkertaisen pistemäärän muiden jäsenten rinnalla, äänestettäessä suljetuilla lipuilla antaa

Kuva 3 5 . A k k u n a v e r h o . H . Vilenius.

Villalangalla kanavalle. Hinla 47 m k . p a r i .

K O T I T A I D E II

Kuva 36.

E-Suomalaisen osakunnan lippukilpailu.

I palkinto. Arkkit. Max. Frelander. Silkkiä. Vaaleankel- tainen pohja, l.yyry vihreätä ja kulia-ompelusta.

Kirjaimet ruskeahkot Nimen alla vaa- lean sinistä, yläpuolella rus-

keahkot juovat.

ensimäisen palkinnon nimimerkillä Job (N:o 48) varustetulle luonnokselle, joka äänestettäessä oli saa- nut suurimman mahdollisen pistemäärän 14;

toisen palkinnon nimimerkille Sepia (N:o 45) 4 pisteellä.

Lähinnä järjestyksessä oli nimimerkillä Nord merkitty luonnos N:o 44, joka sai 3 pistettä.

Nimiliput avattua huomattiin nimimerkkiä Job käyttäneen arkkitehdit A. Gyllden ja U. Ullberg, Viipurista, sekä nimeä Sepia arkkitehti Karl Lindahl Helsingistä.

Edellä olevan arvostelun perustuksella katsoo palkintolautakunta voivansa yksimielisesti ehdottaa luonnosta Job asetettavaksi kysymyksenalaisen koulu- talo-rakennuksen pohjaksi.

Vaasa maaliskuun 6 p:nä I Q O 6 . Knut Wasastjerna.

Karl Ekholm. P. A. Heinricius.

K. A. Lassenius. Albert Nyberg.

Harald Boucht.

voimakkaalla historiallisella tyylillään VVashing- ton-juttuja, Raven Hill kuvaa hieman kuivahkalla akateemisella tekotavallaan matkustelevan maa- larin kokemuksia, Gordon Browne loihtii silmi- e m m e eteen mitä suloisimman nukkemaailman, Sullivan, yksi parhaimpia satiirikkoja, kuvaa kuolemaa ruusujen keskellä, Cameron n ä y t t ä ä meille muutamilla henkevillä viivoilla Italian maa- seutuja j a kaupunkeja, Phil May, j o kuollut karri- keeraaja, skitseeraa parilla karakteristisella vii- valla tyypillisiä katukuvia, John Hassall, joka plakaatti- j a friisipiirtäjänä on nerokasta tuotta- nut, n ä y t t ä ä meille täydellisesti k o m p o n e e r a t u n ruoskitsemiskohtauksen, joka on keksitty Sha- kespearen veijareiden henkeen.

Nykyaikaisen koulun dekoratiivinen piirre ilmenee laajalti Englannissa, j a Wilson'i\\a, Wal- ter Crane'\\a, Dorothy Smyth"\\\ä, Quested'\\\ä, DeanMa, Solon'i\\a, Brickdale'\\a, Ball"\\\a, jFo- nes"\\\z, King'\\\ä t a p a a m m e moninaisissa stili- seerauksissa aina saman maun, nuo hennot, jäy- kät ihmiset, joiden on kuvitettava jotakin histo- riallista t a p a h t u m a a tai kylmällä loisteliaisuudel- laan oltava symboolina runoudessa. Maisema- kuvittajat eivät pelkää voimakkaita sävyjä, ja Parsorim heinänkorjuusta (hänen julkaisussaan

»Quiet L'fe») tai Mortimer Menpes"\n jaappani- laisesta venekuvasta ei puutu vaikuttavia kon- trasteja.

Englantilaisillle omituisin jäljentämistaide on kumminkin radeeraus. Nimiä tässä taidelajissa mainitaksemme, h u o m a t t a k o o n ennen muita suu- rilla pinnoillaan i h m e t y t t ä v ä t East j a Brangzvyn, syviä varjoja k ä y t t ä v ä t Goff \a Burridge, mai- niot maiseman etsaajat Haden j a Hall sekä suurta h e n g e n r i k k a u t t a osoittava Whistler.

A m e r i k k a l a i s i i n kynäpiirtäjiin tullessamme lienee ensinnä mainittava Edwin A. Abbey, koska häntä pidettänee mainitun maan huomattavim- pana kuvittajataiteilijana. H ä n on m. m. kuvit- tanut HerrickMn Old S o n g s teoksen j a Shake-

• I NYKYAIKAISESTA

PIIRRUSTUSTAITEESTA.

(Jatkoa).

Englannissa ja A m e r i k a s s a , missä kuvittamis- taito on sangen korkealla kannalla ja missä piirrustusta pidetään kunniassa, t a v a t a a n erilaisim- m a t kyvyt. Anning Bell rakastaa solakoita pre- rafaeliittisia muotoja, E. T. Reed kertoilee meille

Kuva 37.

E-Suomalaiscn osakunnan lippukilpailu.

II palkinto. Aino Keinänen. (Silkkiä; tummahkon sininen pohja, kuviossa ruskeita, harmaita värejä).

26 K O T I T A I D E II

spearen näytelmiä. Charles Dana Gibson — Pariisissa asustava — on teoksessaan »Amerik- kalaiset» luonut maansa kansallisen tyypin, toi- sissa taas, kuten »Mr Pipp'in kasvatus» maini- osti esittänyt pikkuporvarillisia oloja. Hän on vanhemman »schaffreeraus» tapansa jättänyt, omaksuessaan henkevämmän viivan. Muita huo- mattavia tässä maassa ovat Howard Pyle, dra- maattisena piirtäjänä, Blum japanilaisaiheita käyt- tävänä, Pennell, joka on myös huomattava teo- reetikko, sillä hänen kirjoittamansa kirjat »PenDra- wing», »Pen Draughtsmen» ja »Modern Illustra- tion» kuuluvat tärkeimpiin lähdeteoksiin ameriik- kalaisen piirrustuskoulun kehityksen selittelyssä.

Tässä meidän aikamme kunniaan ja arvoon nostaman taiteen haaran kehittämisessä eivät pik- kukansatkaan tahdo takapajulle jäädä ja varsin- kin ovat pohjoismaiset kansat tässä suhteessa huomiota herättävällä tavalla itseänsä esille koet- taneet vetää. Eihän meilläkään olla aivan vailla tämäntapaisia taiteilijoita, vaikka surettavaa on, että meidän yleisömme ei vielä osaa oikein ar- vostella tätä uutta taidehaaraa. Tämän tähden ovat nekin meidän taiteilijoistamme, joiden luon- tainen taipumus vetäisi enimmin juuri tälle graa- filliselle puolelle — ennen muita tulee tässä mieleemme Gebhard ja miksipä ei Antti Fa- venkin — pakotetut koettelemaan vaihtelevaa onneansa maalauksen alalla. Surettavaa on, sanoimme, yleisön ynseys tässä suhteessa, mutta yhtä surettavaa sekin että taiteilijamme eivät ota itse omantunnon-asiaksi tämän vian kor- jaamista. Onko meille mahdotonta saada sel- laisia »Schwarz-Weiss» näyttelyitä, joita ulko- mailla on alituiseen, ja joissa taiteilijat panevat paitsi valmiita kynäpiirroksiaan, myöskin suurem- pien töittensä alkuluonnoksia j . n. e. näytteille.

Pantakoon niitä Ateneumissa toimeen ja kasva- tettakoon niissä yleisöä ensin käymään, pitämällä sisäänpääsymaksutkin siksi alhaisina, ettei tämä seikka puolestansa peloita poisjäämään, ja sitten

niitä rakastamaan. (J

'k.)

LEIVINUUNEISTA.

Vanhin leivinuuni-muoto on yleensä sentapai- nen, että tasanen tiilistä muurattu alusta-arina kate- taan korkeammalla tai matalammalla holvilla. Läm- mittäminen tapahtuu polttamalla puut tuolla arinalla, savu kulkee vanhimmissa muodoissa ulos saman suuaukon kautta, mistä puutkin sisälle pannaan. Pa- rempi ja uudenaikaisempi on sellainen missä savu kulkee uunin holvin päällisiä holveja myöten savu- piippuun. Jotta uuni säilyttäisi mahdollisimman kau-

van lämpimänsä sekä toimittaisi paistamisen tasa- sesti, täytyy uunin seinämillä olla vähintään I '/a kivien (45 sm:n) vahvuus ja uunin korkeuden tulee olla mahdollisimman pieni: 25 ä 30 sm. — Parem- man lämmityksen vuoksi arina tehdään aina hiukan perällepäin nousevaksi (1: 15), — Uunin suu on tehtävä tarpeeksi matala, jotta yläosiin pakkautuva lämpö pysyisi uunissa. Pienemmissä uuneissa käy- tetään mittoina 18 a 20 sm korkea ja 45 sm leveä.

Kun uuninsuu on laitettava suljettavaksi, niin tehdään siihen paksusta rautapellistä saranoilla kään- tyvä luukku.

Savutorvet alkavat uunin perältä ja kulkevat holvin päällitse. Jotta lämmin kulkisi mahdollisim- man leveältä holvipintaan nähden ja samalla niin kiinnikäyden siihen kuin suinkin, niin on paras tehdä noita torvia mahdollisimman monta ja hyvin mata- lia. Kukin niistä yhtyy joko semmoisenaan savu- piippuun tai mikä parempi ensin yhteiseen putkeen, joka voidaan varustaa sulkija-pellillä, jonka kautta nämät voidaan sulkea, kun uuni on kylliksi läm-

Kuvat 38—40.

mennyt. Tarpeeksi on uuni lämmennyt, kun ari- nalle ripoteltu jauho helposti ruskettuu (mikä tapah- tuu 200—250 C° lämmössä). Pellin alapuolelle on sitäpaitsi tehtävä nokiluukut.

Uuninpohjan pitäisi tehdä tulenkestävistä tiileistä, mutta usein tyydytään näiden puutteessa rautapa- laneihin tiileihin. On parempi asettaa kaksi kerrosta lappeelleen kuin yksi kerros syrjälleen, koska täten päästään mahdollisimman pienellä saumamäärällä.

Tiilimuurauksen asemesta voidaan käyttää tiilimujusta ja hyvästä savesta tehtyä sekotusta, jota puoleksi kuivaneena pannaan uunin pohjalle niin suurina kap- paleina kuin suinkin ja niin paksuina kuin tahdotaan.

Kun joka palanen ensin kostutetaan vedellä ja sitten

KOTITAIDE II

tarkoin sullotaan ja tasotetaan, niin saa- daan ehyt, sileä alusta, johon sitten lopuksi sivellään ohuesti sa- vesta, suolasta ja puu- hiilestä tehtyä seko- tusta. Lämmön säilyt- tämiseksi on arina laskettava kivien päälle pantuun hiekkakerrokseen. Kivien ja hiekkakerroksen väliin voi panna hiiliä.

Kaikki ne kohdat uunista, jotka kuumenevat ankarasti ovattehtävät jos mahdollista tulenkestävistä Hileistä.

Varsinaisena ammattinaan leipomista pitäville ei yllämainitulla tavalla valmistettu uuni ole riit- tävä; näille tehdään uunit täydellisempiä rakenteel- taan, vaikka niihin kaikkiin uusimpiin ja suuremmoi- simpiin emme tässä katso olevan syytä puuttua.

Kuvissa 3 8 — 4 0 on esitetty muuan parempi puilla lämmitettävä leivinuuni, jonka voi sovittaa joko kellarikerrokseen tai johonkin maanpintaa ylempänä olevaan kerrokseen. Se on rakenteeltaan kyllä sen- tapainen kuin yllä kuvasimme, sillä tuli kulkee hol- vin päällitse 4 putkea (a) pitkin, jotka alkavat uu- nin taka-osasta (b) sekä kokoontuvat yhdistyvään kanavaan (e) kulkien siitä savuputkeen. Putkien päällä on hiekkatäyte.

Palamista uunissa voidaan tarkastaa parin pie- nen aukon kautta, jotka ovat uunin suuta ylempänä ja varustetut suljettavilla luukuilla. Uunin molem-

milla pitkillä sivuilla on rautaiset astiat (f), joissa voidaan lämmittää leipomisessa tarvittavaa vettä.

Kuumalla vedellä lämmitettäviä leivinuuneja käy- tetään sangen paljon monien hyvien etujensa takia

(suuri puhtaus, nopea kuumentamisen määrää- minen ja lämpömäärän järjestäminen, lämmi- tyksen helppo hoito y. m. m.). Vanhempaa rakennetta on kuvissa 41 ja 42 esittämämme.

Uunin muodostaa lämmitys uuni ja paistin- uuni B. Lämmön johto paistinuuniin tapahtuu 2 putkiryhmitystä myöten, joissa kummassakin on 3 0 yksityistä putkea (a), kuten kuumavesi- lämmityksessä on tavallista, jotka kulkevat läpi koko paistinuunin alkaen lämmitysuunista A.

Päistänsä umpeensulatetut putket ovat puoleksi vedellä täytetyt; b on uuninluukkuun d kuuluva rosti, s tuhka-astia, johon ilmaa johtava kanava yhtyy.

Jotta lämpö tulisi paremmin käytetyksi kulke- vat tulikaasut kahta sivulla sijaitsevaa kanavaa pit- kin uuniholvin päällitse uunin etuosaan, yhtyvät täällä kolmanteen kanavaan ja tulevat, kulkien tätä myöten päinvastaiseen suuntaan kuin edellä, savu- piippuun. Uunin aukolla h on valurautainen sulkija- levy, joka kulkee uurteita pitkin ja pysyy tasapai- nossa vastapainojen g—g. avulla. Leivottavien uu- niinpano ja poisotto sieltä tapahtuu ratakiskoilla kulkevilla vaunuilla, joilla paistettavat ovat paista- misajan.

Parannettu kuumavesilämmityksisen paistinuunin rakenne on kuvissa 43 ja 44 esitetty, joista edelli- nen on yksin, jälkimäinen 2-kerroksinen. Edellä esitetyn uunin rakenteesta on tärkeimmät seikat tässä säilytetty, mutta lämmitykseen nähden on huo- mattava se parannus, että lämpökaasut kulkevat pi- tempiä matkoja, kun ne joutuvat lämmityshuoneen katonrajassa onteloon, kulkeutuvat sen ohi, alespäin painautuen, siitä uunin alitse etuosaan ja tästä päin- vastaiseen suuntaan, kunnes joutuvat savujohtoon.

Kun uuniin kuuluu sitäpaitsi pyörivä pöytä, jonka avulla uunin takaosan suuremmassa kuumuudessa pikemmin paistuneet voidaan kääntää etupuolelle ja muuttaa uusiksi, on siinä suuri parannus tapahtunut Muutos tapahtuu siten, että uuninlevy, jolla paistet- tavat ovat, vedetään tuolle uunin edessä olevalle kääntöpöydälle ja käännetään sillä ympäri, sekä työn- netään uudelleen uuniin. Jotta pyörivää pöytää voitaisi käyttää 2-kerroksisessakin uunissa on pöy- dän tappi kohotettavissa. Kohottaminen tapahtuu tavallisimmin painoveden avulla, joka tulee pienestä leipomoon asetetusta painopumpusta.

Kuva 43. Kuva 44.

K O T I T A I D E II

KUKKIA RUOKA- PÖYDÄLLÄ.

Pöytäliinaksi soveltuu yksivä- rinen, juhlallinen valkea oikeana perusvärinä, mistä h o p e a , kris- talli, porsliini ja iloiset läikkien värit kauniisti ja virkistävästi esiintyvät ja samalla ovat erin- omaisena silmäruokana. E s t e e t - tinen t y y d y t y s orj t ä r k e ä osa pöytäilosta, H i e n o n Valkosen liinan ohella, j o t a m o n e t e m ä n - n ä t varjelevat kuin hopeitaan, ovat kukat niitä, j o t k a katetulle pöydälle a n t a v a t sen t a i d e k a u - niin a a t e l u u d e n . K u t e n kaikissa asioissa ei tässäkään ole m ä ä - räävänä kukkien kalleus ja har-

vinaisuus, vaan se t a p a miten niitä käytetään. Meidän yksin- kertaisimmat kotoiset k u k k a m m e voivat viisaasti käytettynä t e h d ä mitä h i e n o i m m a n vaikutuksen.

Yksinpä halveksittu voikukka.

j o k a koko pöydälle a n t a a keltai- sen s ä v y n , voisi m e n n ä p ö y t ä - kukasta, jolla ei vertaa. Kelta- silla kukillahan talon e m ä n t ä mielellänsä kaitaliinansa o m p e l e e , tuolla tietämättään tunnustaen, että keltanen valkoista pöytälii- naa vastaan n ä y t t ä ä sangen kau- niilta. M u l t a näiden k ä y t t ä m i - sessä tulee s a n g e n suuri kyky k y - symykseen. Ruiskukat ovat s a n - gen haluttuja, m u t t a n e n ä y t t ä - vät sangen pian kuihtuneilta, s y n n y t t ä v ä t ilkeitä tahroja ja h a r - mittavan epäjärjestyksen p ö y - dälle, mikä m u u t t a a niiden aika- s e m m a n miellyttäväisyyden päin- vastaiseksi. K e r r a n juolahti erään taiteilijan mieleen a s e t t a a sara- h e i n ä ä pieniin kuutiomaisiin lasi- astioihin, j o t k a ollen säännöllisen matkan päässä toisistaan m u o - dostivat rivin p ö y d ä n keskelle j a hän osui oikeaan. N y k y ä ä n s a a d a a n tätä varten p i e n i ä kol- mijalkaisia lasiastioita, joita voi mielensä m u k a a n ryhmittää pitkä- tai lyhytvartisilla kukilla. K o r - keat k u k k a - tai hedelmä-jalat.

j o t k a estävät v a s t a p ä ä t ä istuvat n ä k e m ä s t ä toisensa, o v a t j o a i - k a n s a eläneinä t a r k o t u k s e e n s a s o - pimattomia.

K u o p i o n y l e i n e n k ä s i t e o l l i s u u s n ä y t t e l y .

Ohjeiksi niille, jotka aikovat ottaa osaa Kuopion käsiteollisuusnäyttelyyn, esitetään tässä seuraavat selitykset.

Ensiksi on huomattava, että Kuo- pion yleinen maanviljclysnäyttely ja Kuopion yleinen käsiteollisuusnäyttely, ovat kaksi eri asiaa. Maanviljelys- näyttelyn keskustoimikunta on Kuo piossa, käsiteollisuusaäyttelyn Helsin- gissä. Molemmat näyttelyt pidetään samaan aikaan, elok. 7-—12 p. Käsi leollisuusnäyttclyssä parinaan näytteille

-as

CO S3

C O

C T C O

r a .

^ 3

CO

s-

o

—e C O

E J :

rrr^

:=> ^{^ « i *}

o :

d

=>

es

>

»

»

i^ÄS S - M

«ro c a Cl

Co

3

Wilh. Andstenin E Tehdas

I

7ZW

| Osakeyhtiö ^

P e r u s t e t t u 1842 Tehdas on yhä edel- leen jo ennestään- kin suurenmoiseen, erilaisia malleja ole- vien kakluuniensa näyttelyyn lisännyt joukon komeita ja

uusi-aikaisempia malleja, jotka ovat valmistetut useiden m a a m m e etevimpien taiteilijain ja arkkitehtien piirustusten mukaan.

Rakentava yleisö älköön »entähden jättäkö k ä y m ä t t ä näyttelyhuoneus-

toissamme tehtaalla. Raitiotievau- n u t seisahtuvat portille. Tilaukset suoritetaan heti. H i n n a t kohtuulli- set. Kustannusarvioita pyydettä- essä.

W i l h . A n d s t e n i n =

!;!f**«81!

±t±

T e h d a s O s a k e y h t i ö

Paraisten

V n | h h \ n sammutettua ja - I V d l l i l v l Q sammuttamatonta

s e k ä p a r h a i n t a

m u u r a u s l a a s t i a H e l s i n g i s s ä h a n k k i i

Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö.

Posti- ja sähköosoite:

Parainen eli Helsinki, 122.

Öljyjen ja Konetarpeiden sisääntuo.ntiliike

Westerlund & C:o

Telef, I I 17 = H E L S I N K I = Telef. 11 17

P a r h a i m p i a K o n e - , S y l i n t e r i - y . m . ö l j y j ä . — K o n s i s t e e r i r a s v a a , V a s e l i i n i a , T ä r p ä t t i ä , P a k n i n k i a , K o n e h i h n o j a , T r a s s e l i a , N u o -

- r a a , P r e s e n n i n k i ä - - U l k o l a i s t a p u u l a j e j a , l i i m a a - - a r m a t u u r e j a , r u i s k u j a y . m . •

POHJOISMAIDEN OSAKEPANKKI £H£3 KAOPPAA JATEOLLISOMTA VARTEN

Perustettu 1872. •

Pääkonttori Wilpurl, T a l l e t u s k o r k o 4 Va % . J u o k s e v a n t i l i n k o r k o 2 Va R a h a n p e r i m i s i ä .

R e m b u r s s e j a . M a t k a k r e d i t i i v e j ä . L a i n o j a .

O m a t v a r a t S m k . 1 9 , 5 0 0 , 0 0 0 :

%.

Haarakonttorit

Helsinki Käkisalmi

Hanko Lappeenranta

Hamina Maarianhamina

Heinola Oulu

Hämeenlinna Pori

Joensuu Porvoo

Jyväskylä Raahe

Kemi Rauma

Kotka Savonlinna

Kokkola Sortavala

Kouvola Tampere

Kristiinankaupunki Turku

Ku$pio Uusikaupunki

Waasa

WIKLUND JA NURMINEN

ANTINKATU 36 - HELSINKI

K a i k k i a r a k e n n u s a l a a n k u u l u v i a

Peltisepän töitä

tehdään sekä kaupunkiin että maaseudulle. Vesikattoja galvanoidusta ja mustasta pellistä y. m., y. m. Kaikenlaisia

korjauksia ammaltialalla toimitetaan. Varastosta myydään rakennustarpeita, niinkuin seinä-ja uuniventtiilejä, noki- luukkuja, ilmaklosetteja, latriiniastioita, syöksy- ja

kamiinitorvia y. m., y. m.

Puhelin 13 21. Huom ! Parasta työtä, kohtuulliset hinnat!

Kansallis-Osake-Pankki

O s a k e p ä ä o m a 6 , 0 0 0 0 , 0 0 0 : —. V a r a r a h a s t o 2 , 2 5 0 , 0 0 0 : —.

Pääkonttori]:

H e l s i n g i s s ä . Haarakonttoreja:

Bingoaa.

Iltinohuu,

ll.iii.raiHi.iij-.si.

liutana!.

J o t u n a a , Jjiislylajji,

Kajaanissa, Kmini, liikinlnnia.

Uhdasa, HUcliiii, Nnnntkaeean,

Porun, Porvoossa.

Raha», Kaulalla, Pioram(U«llä, Saloasi, Saionlinuusa.

Xerlaralassa.

Timorolla, Tinusa,

Vaasassa.

ottaa vastaan rahoja korkoa kasvamaan t a l l e t u s - tilille, t a l l e t u s k o n t t o k u r a n t i l l e , j u o k s e v a l l e tilille, s ä ä s t ö k a s s a t i l i l l e , diskonttaa j a myy

koti- ja u l k o m a a l l a maksettavia v e k s e l e i t ä , ostaa ja myy obligatsioneja ja u l k o m a a n r a h a a , myy p o s t i l ä h e t y s v e k s e l e i t ä , myöntää lainoja,

k a s s a k r e d i t i i v e j ä ja r e m b u r s s i k r e d i i t t e j ä , ostaa k u p o n k e j a , myy koti- ja u l k o m a a l l a käy-

tettäviä m a t k a k r e d i t i i v e j ä ja k i e r t o t n a t k a - kreditiivejä,

toimittaa r a h a i n p e r i m i s i ä , vekselien, velkakirjani j a laskujen nojalla sekä k a n t a a korkoja, jako- osi», palkkoja, eläkkeitä ja kaikenlaisia saa- misia m y ö s u l k o m a i l l a ,

toimittaa m a t k o j a ja r a h a l ä h e t y k s i ä koti- ja ul- komaalla m y ö s s ä h k ö t e i t s e ,

toimittaa osakkeiden, obligatsioonien ja muiden arvopaperien o s t o a ja m y y n t i ä .

Toimia voi pankille antaa myös kirjeen k a u t t a .

•pfelsin^in Uusi fpapeffitefydas

Omistaja W. Salvon - Unionink. 32.

Suurin valikoima koti- ja ulko- maalaisia

T a p e t t e j a - R e u n u k s i a - F r i i - s e j ä - R u l l a k a r t i i n e j a - - Li- n o l e u m i a t u n n e t u s t i halpoi- hin h i n t o i h i n .

Erityisliike u u t u u k s i a varten.

Näytteitä ilmaiseksi.

Ch. muin Paperi- ja Piirustus- . tarpeiden kauppa .

. fielsingissS . Pohjois-fsplanaaoinHahi 43 .

Kaikenlaatuisia i:ma Piirusfuslarpeila

- fialvimpiin hintoihin. = =

myy halvimmalla

K a l k k i a , s a m m u t e t t u a ja s a m m u t t a m a t o n t a . S e m e n t t i ä , Lomma, D a n m a r k ja Quinstorp.

T u l e n k e s t ä v i ä tiiliä j a s a v e a .

I k k u n a l a s i a , T a p e t t i a , pingopaperia ja pahvia.

M a a l i t a r p e i t a ja V ä r n i s s o j a . R a k e n n u s t a r p e i t a ja T y ö k a l u j a . K o n e t a r p e i t a ja Ö l j y ä .

R a u t a t i e k i s k o j a ja T - r a u t o j a .

maatatouskäsitöitä, kotiteollisuutta, kouluveisloa sekä laitteteollisuutla, mi- käli se koskee kotiteollisuuteen. Niin- ikään kuuluu näyttelyyn työskenteleviä ryhmiä, työkalu-, raaka-aine-, malli- ja piirustusnäytteitä sekä vielä, mikäli

mahdollista, tietopuolisia selityksiä ja graafillisia kuvauksia käsiteollisuuden kannasta,

Näyttelyyn ovat oikeutetut osaa ot- tamaan maanviljelysseurat, erinäiset yhdistykset, koulut sekä yksityiset hen- kilöt. Näyttelyyn ei oteta ammatti- laisten eikä tehtaiiijoitten tuotteita- Maanviljelysseurat toimivat kukin pii rissaan näyttelyn hyväksi. Ne anta- vai ilmoituskaavoja ja ohjeita ja on niiden puoleen käännyttävä neuvojen tarpeessa. Niille ovat täytetyt ilmoi- tuskaavat lähetettävät. Mitä ilmotus- kaavojen täyttämiseen tulee, huomat- takoon tarkoin

1) että paksulle paperille (karton- gille) painetut ilmotuslaput ovat tarko- tetut sekä aineksiksi näyttelyn luet- teloa varten, että kiinnitettäviksi näyt- teillepantuun esineeseen, antamaan tarkempia tietoja sekä esineestä että sen tekijästä.

2) Jokaista näyttelyesineiden lajia varten on kirjoitettava kaksi ilmoitus- lappua, joista toinen on lähetettävä sille maanviljelysseuralle, jonka alu- eella näytteillepanija asuu ennen ke- säk. I päivää, ja toinen näyttelytava- räin mukana Kuopioon.

3) Kyselykaavat ovat kahta lajia:

toiset ovat näytteillepanijoita varten toiset koskevat käsiteollisuuden tilaa yleensä asianomaisen maanviljelysseu- ran alueella. Edellisten haarojen suh- teen huomattakoon, että olisi erittäin suotavaa, että jokaisesta henkilöstä, joka Kuopiossa käsiteollisuuden tuot- teita panee näytteille, annettaisiin niin tarkkoja tietoja kuin suinkin.

Ohjelmia, ilmotuslappuja ja kysely kaavoja sekä muita ohjeita voidaan myös saada näytrtlyn komisariolta, arkkitehti A r m a s l.indgreniltä, jonka osote on A t e n e u m , H e l s i n k i .

K a s i t f i o l l i s i i u s n ä y t t c l y n k e s k u s t o i m i k u n t a .

E t e l ä s u o m a l a i s e n o s a k u n - n a n l i p p u k i l p a i l u s s a , josta tu- lokset julkaisemme tässä nume- rossa, sai ensimäiscn palkinnon arkkitehti Max Frelander ja toi-

J ^ ^ ~>\ ~ T * | ~ T ^ A I I " ^ F " k ö s i t t ä ä nykyään myöskin sen mitä R a k e n t a j a on ennen

^ ^ • ^ 1 1 1 / V I I — S 1—f sisältänyt. Paitsi kotien sisustusta ja taideteollisuutta sisäl- tyy siten sen ohjelmaan myöskin ulko-arkkitehtuuri eli rakennustaide yleensä ja niin- hyvin sen käytännöllinen kuin puhtaasti taiteellinenkin puoli. Kodit kokonaisuudes- saan löytää siis lukija Kotitaiteen palstoilta. M a a l a u s - j a k u v a n v e i s t o —

mikäli niissä kuvastuu dekoratiivinen, koteja koristeleva tarkoitusperä — ovat vuonna 1906 u u t u u k s i a Kotitaiteessa. Kotitaide pyrkii näinollen olemaan niinhyvin am- mattimiehen: rakentajan, puusepän y. m. kuin yleisönkin lehtenä. Se ilmestyy ker- ran kuussa eli 12-numeroisena ja vähintään 35 liitekuvan seuraamana. Kukin numero tulee olemaan runsaasti kuvitettu j a noin 2 painoarkin kokoinen. K o t i t a i d e on e r i k o i s e s t i t i l a t t a v a n a j a o n s e n t i l a u s h i n t a 9 m : k a a .

K O T I T A I D E T T A voi myös tilata Teollisuuslehden yhteydessä j a on sen tilaushinta silloin:

S . T - L E H T Kotitaide-, Sähkö- ja Voima- j a Seppo-osastoineen ja kaikilla erikoiskuvaliit- teillä varustettuna (joita on vähintäin 5 5 kpl.) . . . ' / ' v. 16 mk., l/2 v. 8 mk.

S . T . - L E H T I Kotitaide-osaston seuraamana (vähintäin 35 kpl. kuvaliitteitä) . . . 1 2 mk.

sen palkinnon neiti Aino Keinä- nen. Aiheen valinta oli täysin vapaa, paitsi että oli Uuden- maan vaakunaa varottava käyt- tämästä.

H a a g i n r a u h a n p a l a t s i - k i l p a i l u s s a , johonka meikäläisistä arkkitehdeista Eliel Saarinen sai erikoisen kutsun ottaa osaa, on nyt tulos julaistu. Kilpailuun oli jätetty, kuten arvata sopikin, 217 luonnosta. Palkintolauta- kunta, johon Carnegic-lahjoitus- rahaston puheenjohtajan van Karnebtcttin ohella kuuluivat her- rat Collcull Lontoosta, Cuypeis Rocrmondista, von Ihne Berlii- nistä, König Wienistä, Nenol Pa- riisista ja Ware Miltonista (U.

S, Mass,), antoi ensimäisen pal- kinnon 12,000 florinia ranskat.

L. M. Cordonnier ille Lillestä, toisen 9,000 fl. ranska!. A. Mar- cel'UU Parisista, kolmannen 7,000 11 saksal. Franz Wendtille Char- lottenburgista, neljännen 5,000 fl.

itävalta]. Otto Wagner'illc Wie- nistä ja kaksi 3,000 fl. palkin- toa, toisen ameriikkalaiselle Ho- vard Gieenley lie, (apulainen / / . S. Olin) New Yorkista ja toisen

s a k s a l a i s e l l e Franz Schn<cchteri ille B e r l i n i s t ä .

KO/AITEAT.

T e o l l i s u u s k o u l u j e n ope- t u k s e n j ä r j e s t ä m i n e n . Anta- maan lausuntoa ja tekemään ehdotusta teollisuuskoulujen ja niiden ammattiosastojen uudesti- järjestämiseksi, tarkotuksella että näiden koulujen oppilaille valmistettaisiin tilaisuus saamaan perusteelliset tiedot koulujen op- piaineissa, sekä antamaan lau- sunto ja mahdollista ehdotusta kysymyksestä, joka koskee tek- nillisten keskuskoulujen perus- tamista maahamme ja tekemään kustannusarvioita mainittujen uudistusten suhteen, on senatti asettanut komitean, jonka jäse-

niksi on kutsuttu: insinööri va- paaherra K. E. Palmen, puheen- johtajana, insinöörit K. Appel- berg, U. Albrecht, A. Huikan- nen, B. Vuolle, arkkitehti J . Stenbäck ja rehtori H. M. J . Relander.

M u u a n l ä h e t t ä j ä on pyy- tänyt meitä huomauttamaan siitä pettymyksestä, minkä useat ovat tunteneet sen johdosta, että- hal- litus, asettaessaan yllämainitun komitean, ei siihen ole jäseniksi kutsunut teollisuuskoulujen enti- siä oppilaita.

Lindrothin

f orisie- ja ftakennus- .akeifenfehdas

Helsinki Tel. 24 95.

Valmistaa takorautatarpeita niinkuin k a t t o k o r i s t e i t a , p o r r a s k ä y t ä v ä - ja veran- da-aitoja, porttia, paloti- kapuita sekä kaikkia I:sen luokan sepänliikkeeseen kuu- luvia töitä, esim. T a k o r a u - taisia hautaaitoja ja ristiä, puutarha-aitoja, kynttilä- kruunuja y. m.

r

I

l

fiyviä rakennustarpeita:

vasoja, parruja, hirsiä, riukuja, lankkuja, lautoja, telinelankkuja, halkoja y- m-

| .

| Diilo flblgren

Helsingissä, Vilhonkatu 7, Puhelin 37 56.

f

Rakentajat huom.! ^ ^ 20 ^ Rakentajat buom.!

8

S

j .

> I

9

^•y»Mi'»ft«i»^!%»»*''*«M»«»<N»*<»^^

< £

Häkli Lallukka ja Kumpp.

Omistaja J u h o L a l l u k k a .

Tukkukauppa Wiipurissa

suosittaa muittentavarainsaohella t o d e l l i s e s t i

h y v ä ä

Teetä,

ota on s a a t a v a n a k a i k i s s a h y v i n v a r u s t e t u i s s a k a u p p a p u o d e i s s a . Jokainen liäärye on [varustettu vieressä olevalla lefmalla a tavaramerkillä seka sisältää lutkimuslooisfuksen...

fiuomautamme, että meioän teekääryeemme oval täysipainoisia —

eac+a

. JULIUS TALLBERG.

<•$ VARASTO, UUDENAIKAISIA HUONEKALUHELOJA

KULLATTUA .KUPARIA, MESSINKIÄ, NIKKELIÄ Y. M

ERI MALLEJA PIIRUSTUSTEN MUKAAN TOIMITETAAN M I T A PIKIMMIN TEHTAALTA

^ ER;ILAATU;IS;IA HUONEKALULUKKOJA |

( ! ) EOKKALAN HYVÄKSI TUNNETTUA PEILILA8IA MÄÄ- ff

• t v RÄTYISPÄ| SUURUUKSISSA SUORAAN TEHTAALTA • •

K A R L S L O T T E , Stukkaus j a Maalarinliike fSfi^t^

G K a l k k i m a a l a u s t a - ; G _•.,;.':, Erityisala: Q Lyijylasimo -. D 8 K o r

u v a

a . a u s , a g . « « g g - j g g j - . | Lasinsyövytystä - - - jj

g K o r i s t e l u a - - - g AI' Secco g Kylttimaalausta - - - g

.

HEL5IMBin

nitEnnu5ni nEifnumr

05nKEYHTlii~

Säbköosote:

R a u t a k a u p p a

ITÄ H E I K I N K A T U 3

H a a r a k a u p p a H ä m e e n k a t u 2 A. P u h e l i n 1 94.

P u h el i m e t : Konttori 18 68 Myymälä 2 5 6

Suuri tukku- ja vähittäismyynti varasto:

RAKENNUSAINEPA:

T I I L I Ä , SAVEA ja KALKKIA SEMENTTIÄ, useaa lajia RAUTAA, " » » RAUTAPALKKIA ja RATA-

KISKOJA

A S F A L T T I H U O P A A . ASFALT- TILAKKAA

R O H T I M I A ja T U R V E P E H - KUA

NAULOJA ja RUUVEJA U U N I L U U K K U J A ja SAVU-

P E L T I Ä

RAUTA, K U P A R I ja MESSIN- KILEVYJÄ

P I N K O P A H V I A ja PAPERIA VOILOKKAA

AKKUNALASIA

A K K U N A - ja OVIHELOJA R A I T I O T I E T A R P E I T A y. m.

HIENOCAKEITA, TYÖ- JA TALOUSKALUJA:

SAKSIA ja T A S K U V E I T S I Ä V U O L U - ja PARTAVEITSIÄ

PÖYTÄVEITSIÄ ja HAARU- KOITA

L U I S T I M I A ja SILITYSRAU- TOJA

K I R J O I T U S T E L I N E I T Ä

Hienoja ja uudenaikaisia T A . LOUSKALUJA, nikkelistä, ku- parista, messingistä ja raudasta, T Y Ö K A L U J A : Sepille, konetyö-

miehille, kivityömiehille, puuse- pille, muurareille, uunintekijöille y. m. käsityöläisille.

MAANVILJELYS T Y Ö K A L U J A , y. m.

CO0O3CCO3COC>0CC0<>C>C>0<>C<>0

MAALIAINEITA JA ÖLJYJÄ:

PUNA- ja K E L T A M U L T A A SINKKIVALKOISTA

LYIJYVALKOISTA

SINNUBERIA, ULTRAMARII- NIA y. m. y. m.

LAKKAA ja P U L I T U U R I A KONEÖLJYÄ

S I L I N T E R I Ö L J Y Ä VASELIINIA VERNISSAA

T Ä R P Ä T T I Ä ja TERVAA PUUNÖLJYÄ

B E N Z I N I Ä

LIINÖLJYÄ y. m. MAALIAI- N E I T A ja KONEÖLJYÄ.

Tilattaessa toimitetaan kaikenlaisia koneita puuseppä- y. m. tehtaita, työpajoja ja työmaita varten.

ocoococcoooooccopcoooooo

Liike täyttää kaikissa suhteissa hyvin järjestetyn rauta- ja rakennusainekaupan vaatimukset.

©oc<>o<>*c>cie<>c<>oc<>oc<>o©occcc©cocooc<^

H E L S I N G I N R A K E N N U S A I N E K A U P P A O S A K E Y H T I Ö on rakennusmestarien ja muiden tavaran kuluttajain perustama ja niin ollen laatuansa ensimäinen maassamme. Sen voitosta nauttii ostaja mitä suurimman hyödyn. — J o - kaiselle ostajalle on siis edullista olla osakkaana tässä keskinäisessä, osuuskaupan luontoisessa liikkeessä. Osakkaaksi ha- luavat voivat kääntyä yhtiön konttorin puoleen I. Heikink. 3. Helsinki.