TUU-01-019 3436000
3436000
3437000
3437000
6729000 6729000
6730000 6730000
6731000 6731000
0 250 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10
Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus ARVOKKAAT TUULI- JA
RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
KENTÄNMÄKI
Tietokantatunnus: TUU-01-019
Pinta-ala: 4,1
Korkeus: 100
Alueen suhteellinen korkeus: 10
Geologia
Kentänmäen deltan jyrkässä rinteessä on Yoldiavaiheen rantatörmä ja -terassi. Törmän korkeus on pääasiassa 6-7 metriä. Törmän keskiosassa, sen tyvellä on rantalohkareikkoa. Pohjoissivulla törmän korkeus on noin kolme metriä.
Kentänmäen delta kuuluu lähes pohjoisesta etelään suuntautuneeseen selväpiirteiseen harjujaksoon, joka
etelärannikolla sijaitsee Pernajanlahden itäpuolella. Kenttämäen deltan pohjoispuolella harjujakso jakautuu kahdeksi erilliseksi haaraksi. Delta on muodoltaan hyvin selväpiirteinen. Ilmeisesti deltan muodostuminen on johtunut kahden yhtyvän jäätikköjokihaaran suulla tapahtuneesta voimakkaasta sulamisvesien keskittymisestä ja aineksen
kerrostumisesta. Harjujakso sijaitsee uurrehavaintojen perusteella eri suuntiin virranneiden jääkielekkeiden rajalla (Tynni et al. 1976).
Biologia
Noin puolet alueen rinnepuustosta on harvennettua, varttunutta, kuivan kankaan männikköä. Kuusta on aivan yksittäin. Lahopuita ei ole. Toinen puoli rinteestä on kasvatusmännikköä, jota on myös varttuneen rinnepuuston ylä- ja alapuolella. Rinteellä on suhteellisen paljon katajaa. Kasvatusmännikköön on paikoin jätetty varttuneita mäntyjä.
Rinteessä on laajat sianpuolakasvustot, runsaasti puolukkaa ja pieniä poronjäkälälaikkuja. Pohjakerros on kuitenkin aika sammaleista. Kanervaa ja mustikkaa kasvaa enemmän kasvatusmännikössä. Paikoin on myös pieniä
kalliokielokasvustoja ja kituvaa kieloa. Muinaisrantakivikko on poronjäkälien ja metsäsammalten peittämä.
Maisema ja muut arvot
Rantatörmä ei juurikaan erotu ympäristöön. Törmän laelta näkyy mäntyjen välistä hieman Myrskylän keskustaa ja ympäröivää peltomaisemaa. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen. Vedenhankinnan kannalta Kentänmäki on osa tärkeää pohjavesialuetta, ja muodostuman tasaisella laella on pohjavedenottamo. Alueella on kaksi
hiekkakuoppaa. Alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee noin kilometrin Myrskylän taajamasta luoteeseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 7 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Myrskylä
3022 05 3022 06
Tynni, R., Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1976. Lapinjärven kartta-alueen maaperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000: maaperäkartan selitykset 3022. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 40 s.
KENTÄNMÄKI
Databaskod: TUU-01-019
Areal: 4,1
Höjd: 100
Områdets relativa höjd: 10
Geologi
På Kentänmäki-deltats branta sluttning finns en strandbank och -terrass som härstammar från Yoldia-stadiet.
Strandbankens höjd är mestadels 6 - 7 meter. I bankens centrala del vid dess fot finns ett strandblockfält. På den norra sidan är bankens höjd cirka tre meter. Kentänmäki-deltat hör till en tydligt avtecknad åsräcka, vars riktning är närapå nord-sydlig och som på sydkusten ligger öster om Pernåviken. Norr om Kentänmäki-deltat förgrenar sig åsräckan i två delar. Deltat är till sin form mycket klart avtecknat. Uppenbarligen har deltat formats som en följd av en kraftig koncentrering av smältvatten och avlagring av material vid mynningen av två konvergerande glaciärälvar. Utgående från räfflingarna ligger åsräckan på gränsen mellan istungor som strömmat i olika riktningar (Tynni et al. 1976).
Biologi
Cirka hälften av sluttningens trädbestånd är gallrad mogen torr talldominerad moskog. Det växer enstaka granar. Död ved finns inte. Andra halvan av sluttningen är odlad tallskog, som också finns ovanför och under det mogna beståndet på sluttningen. På sluttningen finns relativt mycket en. I den planterade tallskogen har mogna träd ställvis lämnats. På sluttningen finns stora mjölonbestånd, rikligt med lingon och små renlavsfläckar. Bottenskiktet är dock rätt
mossbetonat. I den planterade tallskogen växer mera ljung och blåbär. Ställvis finns också små bestånd av getrams och nödvuxen liljekonvalj. Fornstrandens stenåker är täckt av renlavar och skogsmossor.
Landskap och andra värden
Strandbanken går knappt att urskilja från omgivningen. Från bankens krön kan man mellan tallstammarna se lite av Mörskoms centrum och det omgivande åkerlandskapet. Det inre landskapet är rätt enformigt. För vattenförsörjningen är Kentänmäki en del av ett viktigt grundvattenområde och på formationens jämna krön finns en grundvattentäkt. I området finns två sandgropar. Området hör till det riksomfattande skyddsprogrammet för åsar.
Läge: Formationen ligger c. 1 km nordväst om Mörskom tätort.
ha
m m ö.h.
Formation: Svallavlagring
Värderklass: 4
Formationens relativa höjd: 7 m
Kartblad:
Litteratur:
Mörskom
3022 05 3022 06
Tynni, R., Hyyppä, J. & Valovirta, V. 1976. Lapinjärven kartta-alueen maaperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000: maaperäkartan selitykset 3022. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 40 s.
