• Ei tuloksia

Simo Knuuttila – delikaatti ajattelija

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Simo Knuuttila – delikaatti ajattelija"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

56 • niin & näin /

Simo Knuuttila:

Delikaatti ajattelija

KAI ALHANEN JA TUUKKA PERHONIEMI KUVAT MARIA LÄHTEENMÄKI

Simo Knuuttila on jännittävä. Akate- mianprofessorina toimiva Knuuttila osaa puhaltaa innostavan hengen keskiajan teologisiin kysymyksiin ja antiikin lo- giikkaan kuin muihinkin fi losofi an his- torian kysymyksiin. Hiljattain hän kertoi radiossa vitsejä arabifi losofi Avicennasta.

Myös kirjoja pursuavassa työhuoneessaan Knuuttila paljastuu hauskaksi ja samalla teräväksi ajattelijaksi. Hän saattaa äityä selvittämään esimerkiksi keskiajan mo- daalisyllogismien kiemuroita poikamai- nen hymy kasvoillaan. Tarpeen tullen hän siteeraa ulkomuistista Platonia, Aristo- telesta tai jotain skolastiikan auktoritee- teista, suomeksi, kreikaksi tai latinaksi.

Knuuttilan innostukseen yhdistyy historiallinen tarkkuus ja hienostunut pyrkimys löytää menneisyydestä nyky- elämälle tärkeitä ajatuksia. Nämä kiinne- kohdat mielessään Knuuttila on tutkinut länsimaisen fi losofi an ja teologian histo- riaa jo  vuotta. Keskeisen sijan hänen tutkimuksissaan ovat saaneet modaa- likäsitteiden eli välttämättömyyden ja mahdollisuuden jne. tarkastelu sekä tun- teita koskevat historialliset teoriat. Vaikka aiheet voivat vaikuttaa kuivilta, ei tarvit-

se viettää kuin muutama hetki Knuutti- lan seurassa, niin ne alkavat tuntua erin- omaisen mielenkiintoisilta ja hedelmälli- siltä fi losofi silta kysymyksiltä.

Hämmästyttävin piirre Knuuttilassa on se, että hän saa kaiken tuntumaan kovin helpolta: opetellaan vähän kieliä, kaivellaan esille anonyymejä traktaatteja

-luvulta ja kirjoitetaan aatehistoriaa entistä parempaan järjestykseen. Erityi- sen mielenkiintoista Knuuttilan tutki- muksissa on nimittäin ollut moderneik- si kutsuttujen ajatusten löytyminen jo

-luvulta ja siten uuden ajan alun siirtäminen aatehistoriallisesti  vuotta totuttua aikaisemmaksi.

Kansainvälisen tutkimustoiminnan lisäksi Knuuttila paljastuu antiikin klas- sikkoteosten suomennosten takaa. Hän ollut mukana Platonin teosten suo- mennostyössä ja johtaa Aristoteleen te- osten suomennostyötä. Knuuttila johtaa Suomen akatemian mielen historian tut- kimusyksikköä, joka on aloittanut toi- mintansa tänä vuonna. Yksikkö tutkii teorioita mielen rakenteesta ja toimin- nasta antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun fi losofi assa. Hän on myös julkaissut

runsaasti kirjoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on toimittanut useita kansainvälisiä tutkimusalansa teoksia ja toimii sarjan The New Synthese Histori- cal Library päätoimittajana sekä kansain- välisen tutkimusverkoston Early Modern Thought (The European Science Foun- dation) puheenjohtajana.

Simo Knuuttilan valikoitu bibliografi a:

Emotions in Ancient and Medieval Philosophy (ilmes- tyy)

Järjen ja tunteen kerrostumat (Suomalaisen Teolo- gisen Kirjallissuusseuran julkaisuja , Hel- sinki, )

Modalities in Medieval Philosophy (Routledge, London – New York, )

Aristoteles (käännös ja selitykset), Nikomakhoksen etiikka (Gaudeamus, Helsinki, ) ja Ensimmäinen analytiikka (Gaudeamus, Hel- sinki, )

Modern Modalities (toim., Kluwer Academic Pub- lishers, Dordrecht/Boston/London, ) Logic of Being (toim. Jaakko Hintikan kanssa,

Reidel, Dordrecht, )

Reforging the Great Chain of Being (toim., Reidel, Dordrecht, )

056-61 Knuuttila 56 17.6.2002, 18:14

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Käsit- teenä ’1900-luvun fi losofi a’ oli helposti ero tettavissa edeltävien vuosisatojen toi- minnoista: nimittäin 1900-luvun alus- sa tapahtuneet fi losofi an metodologiset

Tämänkaltaisissa kysymyksissä kiinnostaviksi on- gelmiksi nousevat fi losofi an yhteydet esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon kehitykseen, kirjallisuuden genrehistoriaan,

fi losofi asta ja antiikin perinnöstä, olin jossakin määrin huolestunut siitä, että toistelisin itsestäänselvyyksiä. Onhan selvää, että keskiajan islamilainen fi losofi

Mutta Diogeneen kirjan tärkeys ei ehkä niinkään perustu sen varsinaisiin ansioihin fi losofi an historian saralla, vaan siihen, ettei antiikin ajalta ole

Hän kertoi epävarmuudesta, jonka fi - losofi an opiskelu lukiossa on herättänyt hä- nen juurtuneissa uskomuksissaan: ”Vaikka fi losofi a onkin aiheuttanut hämmennystä, se

Hän kertoi epävarmuudesta, jonka fi - losofi an opiskelu lukiossa on herättänyt hä- nen juurtuneissa uskomuksissaan: ”Vaikka fi losofi a onkin aiheuttanut hämmennystä, se

Estetiikan rajoilla osassa Luoto käsitte- lee Heideggerin tulkintoja fi losofi an his- torian suurmiesten Kantin, Nietzschen ja Platonin annista estetiikalle?. Aikanaan

Edelleen: fi losofi an oppiaineessa tieto- aineskin, historialliset fi losofi set teoriat ja käsitykset, liittyvät aina ajattelun taitoihin siinä mielessä, että ne ovat