Covid-19 -pandemian vaikutukset Porvoon matkailuyrityksiin kesällä 2020

(1)

Covid-19 – pandemian vaikutukset Porvoon matkailuyri- tyksiin kesällä 2020

Jenna Kumpulainen Ella Männikkö

(2)

Tiivistelmä

Tekijä(t)

Jenna Kumpulainen, Ella Männikkö Koulutusohjelma

Matkailun koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön nimi

Covid-19 - pandemian vaikutukset Porvoon matkailuyrityksiin kesällä 2020

Sivu- ja liitesi- vumäärä 69 + 3

Covid-19 pandemia pysäytti maailman maaliskuussa 2020. Yksi eniten kärsineistä toimialoista oli matkailuala, johon pandemian vaikutukset olivat ennennäkemättömät. Myös Suomessa rajoitettiin matkustusta sekä eri palveluita, joka loi haasteita matkailuyrittäjille.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset vaikutukset pandemialla oli Suo- men suosittuun kesäkaupunkiin Porvooseen sekä kuinka paikalliset yritykset ovat kokeneet uudet rajoitukset, säännökset ja muut pandemian vaikutukset kesällä 2020. Tavoitteena oli löytää erilaisia toimintamalleja, joita yritykset voisivat hyödyntää tulevaisuuden samankaltaisten tilanteiden varalta.

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2020, jolloin yrityksillä oli jo tietoa pandemian vaikutuksista kesän matkailuun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivisia teemahaastatteluja, jotka analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää Porvoon alueen matkailuyritystä eri sektoreilta. Mukana haastatteluissa oli tapahtuma-, kokous-, majoitus-, ravintola- ja kulttuuriyrityksiä.

Monet mediat ennustivat kesästä 2020 kaikkien aikojen matkailukesää. Tutkimustuloksista selvisi, että pandemian vaikutukset ovat olleet erittäin merkittävät ja lähes kaikki vaikutukset ovat olleet negatiivisia. Matkailuyrityksistä osa on joutunut sulkemaan ovensa määrä- ajaksi, yritykset ovat menettäneet tuloistaan suuren osan ja henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan. Toisaalta kesällä kotimaanmatkailijoista tuli merkittävä koh- deryhmä Porvoon yrityksille ja yritykset saivat mahdollisuuden kehittää palveluitaan ja kou- luttaa henkilöstöään. Yksi huolestuttavimmista asioista, joka nousi esiin tutkimuksessa, oli yritys- ja kokous asiakkaiden kato, jonka ei nähdä enää elpyvän ennalleen. Yritysten tulisi keksiä uusia keinoja, joilla korvata työmatkustuksen vähenemisestä menetettävät tulot.

Näitä keinoja voivat esimerkiksi olla palveluiden kehittäminen virtuaalisiksi sekä uusien asiakassegmenttien löytäminen.

Tutkimustulosten pohjalta yrityksille ehdotettiin vastaavanlaisiin tapahtumiin varautumista, turvallisuussuunnitelman ja viestintästrategian avulla. Turvallisuussuunnitelmassa tulisi olla määritelty miten kriisitilanteita hallitaan yrityksessä ja kuinka mahdollisesti toimintaa muute- taan niin, että yritys pysyy kannattavana. Viestintästrategia tukee yritysten ja kuluttajien vä- listä kommunikointia ja imagon ylläpitämistä myös kriisitilanteiden aikana. Varautuminen tulevaisuuden samankaltaisiin tilanteisiin helpottaa yrityksen siirtymistä uuteen ja tukee toiminnan jatkumista myös kriisitilanteissa.

Asiasanat

COVID-19, pandemia, matkailuyritykset, vaikutukset, Porvoo

(3)

Sisällysluettelo

1 Johdanto ... 1

2 Matkailu... 3

2.1 Kotimaanmatkailu ... 4

2.2 Kotimaanmatkailun potentiaalit ja rajoitukset ... 4

2.3 Porvoon matkailu ... 5

3 Covid-19 pandemia ... 8

3.1 Covid-19 pandemiasta johtuneet toimenpiteet Suomessa ja maailmalla ... 9

3.2 Covid-19 pandemian vaikutukset matkailuun Suomessa ... 10

3.3 Pandemian vaikutukset Porvoossa ... 12

3.4 Vastaavanlaiset pandemiat ... 14

4 Matkailun turvallisuus ... 16

4.1 Matkailun riskit ja niiden hallinta ... 16

4.2 Riskienhallintamalleja... 18

4.3 Matkailun kriisit ja niiden hallinta ... 19

5 Matkailualan yritysten kriisiviestintä ... 22

5.1 Kriisiviestintä käytännössä ... 22

5.2 Median ja viestinnän vaikutus kriisitilanteissa ... 23

5.3 Viestintästrategia ... 24

6 Tutkimuksen toteuttaminen ja kulku ... 25

6.1 Tutkimusmenetelmät ... 26

6.2 Teemoittelu ... 28

7 Tutkimustulokset ... 30

7.1 Taustakysymykset ... 30

7.2 Pandemian vaikutukset Porvoossa ... 31

7.3 Riskien- ja kriisienhallinta ... 35

7.4 Viestintä ... 37

7.5 Uudet toimintatavat ... 40

7.6 Matkailun kehitys Porvoossa ... 42

8 Tuloksien analysointi ... 45

8.1 Taustakysymykset ... 45

8.2 Yritysten kohtaamat vaikutukset Porvoossa ... 45

8.3 Riskien- ja kriisienhallinta ... 47

8.4 Viestintä ... 48

8.5 Matkailun kehitys Porvoossa ... 50

(4)

9.3 Oman oppimisen arviointi ... 58

Lähteet ... 61

Liitteet ... 70

Liite 1. Kriisiviestintäkortti esimerkki ... 70

Liite 2. Haastattelukysymykset ... 71

Liite 3. Haastatteluiden saateviesti yrityksille ... 73

(5)

1 Johdanto

Covid-19, eli SARS-CoV-2 tai tässä työssä käytetty nimitys koronavirus, pysäytti matkailun maailmanlaajuisesti vuonna 2020. Monet maat kehottivat kansalaisiaan välttämään kansainvälistä matkailua kokonaan ja myös Suomessa asetettiin maahantulo- ja matkus- tusrajoituksia. (Valtioneuvosto 2020a.) Alkoi poikkeusolojen aika, jolloin Suomen hallituksen valtuudet laajenivat tavallisten yritysten toimintaan ja ihmisiä pyydettiin välttämään turhaa vapaa-ajan matkailua sekä yleisillä paikoilla liikkumista. Tiukimmat rajoitukset koh- distuivat juuri matkailualaan sen kansainvälisyyden takia. (Valtioneuvosto 2020b.)

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Covid-19 pandemian vaikutuksia yhdessä Suomen suo- situimmassa matkailukaupungissa, Porvoossa. Porvoossa vierailee niin kansainvälisiä kuin suomalaisia matkailijoita ja sen tärkeimpänä matkailuvalttina tunnetaan Vanha Por- voo. (Visit Porvoo 2020.) Matkailu on yksi Porvoon alueen suurimmista toimialoista ja siellä toimii useita pieniä matkailualan yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia alueella tapahtu- vasta matkailusta (Porvoon Kaupunki 2019). Koronaviruspandemia iski Porvooseen mer- kittävästi ja matkustusrajoitukset näkyivät esimerkiksi yöpymisten määrän laskemisena (Visiittori 2020). Saimme kuulla lähipiirissämme matkailualalla työskenteleviltä heidän ko- kemistaan vaikeuksista poikkeusolojen alkaessa. Matkailualan opiskelijoina ja porvoolai- sina kuluttajina meitä huolestutti ja kiinnosti Porvoon matkailuyritysten kohtaamat haasteet pandemian aikana.

Tutkimuksessa haluttiin keskittyä erityisesti kesällä 2020 kohdattuihin vaikutuksiin, sillä siitä ennustettiin kaikkien aikojen matkailukesää (Viljanen 2020). Haastatteluihin valittiin erityyppisiä alueen matkailuyrityksiä, koska vaikutuksista haluttiin saada mahdollisimman laaja näkemys. Tämän vuoksi haastatteluissa ei keskitytty vain Vanhan Porvoon yrityksiin, sillä muutoin Porvoon laajan matkailuverkoston näkemyksiä ei olisi saatu esille.

Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää Porvoon seudun matkailuyritystä ja organisaatiota, teemahaastattelujen eli teemoittain etenevän haastattelun, avulla (Saaranen-Kauppinen &

Puusniekka 2006). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän avulla (Heikkilä 2014, 14-15) ja tutkimustulokset analysoitiin teemoittelun avulla. Tutki- muksen tarkoituksena oli saada laaja käsitys siitä millä tavoin koronavirus vaikutti alueen matkailuyrityksiin sekä suosittuun kesäsesonkiin. Tavoitteena oli luoda saatujen vastaus- ten perusteella yrityksille hyödyllisiä toimintatapoja, joiden avulla he pystyisivät varautu- maan tulevaisuuden yllättäviin muutoksiin. Tutkimuksessa selvitettiin haastateltavien yri-

(6)

Opinnäytetyön toisessa luvussa määritellään matkailun käsite, kartoitetaan kotimaanmatkailua sekä matkailun vahvuuksia Porvoossa. Luku kolme käsittelee Covid-19 pandemiaa sekä sen vaikutuksia matkailuun Suomessa ja Porvoossa. Lisäksi luvussa esitellään kaksi aikaisempaa koronavirusta SARS ja MERS sekä kerrotaan kuinka nämä ovat tapahtues- saan vaikuttaneet matkailuun. Luvussa neljä selvitetään matkailun turvallisuuden käsi- tettä, riskejä ja kriisejä sekä niiden hallintaa. Luvussa esitellään myös riskien- ja kriisien- hallintamalleja. Luku viisi käsittelee matkailualan kriisiviestintää ja siinä käsitellään median vaikutusta kriisitilanteissa sekä yrityksen oman viestinnän tärkeyttä. Luvussa kerrotaan myös viestintästrategiasta, mistä se koostuu ja esitellään esimerkki kriisiviestintäkortista.

Luvussa kuusi käydään läpi tutkimuksen kulkua sekä valittuja metodeja. Luvussa seitse- män esitellään saadut tutkimustulokset ja luvussa kahdeksan tuloksia analysoidaan ja esi- tellään johtopäätökset. Opinnäytetyö päättyy pohdintaan, mikä sisältää myös tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arvioinnin. Viimeiseksi luvussa arvioidaan omaa oppimista.

(7)

2 Matkailu

UNWTO (United Nations World Tourism Organization 2020a) on määritellyt matkailun so- siaalisena, kulttuurillisena ja taloudellisena ilmiönä, jossa ihmiset liikkuvat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolelle, joko kotimaassa tai ulkomailla, henkilökohtaisiin tai liike- tai ammatillisiin tarkoituksiin perustuen. Matkailualaa sitoo yhteen monta eri elinkeinoa ja sillä on usein mittavat vaikutukset alueen elinkeinoelämään. Matkailuelinkeino käsittää majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ohjelmapalveluita tarjoavat yritykset, kuljetuspalvelut sekä luonnon- ja ympäristön käytön. (Iivari 2012, 11-12.)

UNWTO:n (2020b) mukaan kansainvälisten matkustajien tekemät, yöpymistä sisältävät, matkat ovat olleet nousussa jo vuodesta 2009 asti. Kansainväliset saapumiset kasvoivat maailmanlaajuisesti 4 % vuonna 2019, joka tarkoittaa noin 54 miljoonaa matkaa enem- män kuin vuonna 2018 (UNWTO 2020b, 3). Matkailuala on tärkeässä asemassa uusien työpaikkojen luomisessa ja viimeisen viiden vuoden aikana ala on luonut joka neljännen uuden työpaikan. Matkailualan osuus globaalista bruttokansantuotteesta (BKT) on 10,3 %, se työllistää noin 330 miljoona ihmistä maailmanlaajuisesti. (World Travel & Tourism Council 2020.)

Matkailuala on kasvanut jo kymmenen peräkkäistä vuotta (UNWTO 2020b) ja sen vaikutukset ovat taloudellisia, sosiokulttuurisia ja ympäristöllisiä (Holloway & Humphreys 2016, 103-157). Kuten Holloway ja Humphreys (2016, 104-134) mainitsevat, matkailulla ja kan- sainvälisillä matkustajilla on paljon positiivisia vaikutuksia kohteisiin ja kohdemaihin. Näitä ovat erilaiset taloudelliset hyödyt, kulttuurillisten erojen ymmärtäminen ja jopa konfliktien estäminen eri maiden välillä. Kuten Rátz & Puczkó (2002, 85-90) muistuttavat, matkailualalla on myös kääntöpuolensa. Suuri osa matkailun luomista työpaikoista on sesonki- luonteisia ja työpaikoissa vaihtuvuus on suurta. Tämä selittyy osittain melko alhaisen palk- kauksen ja osittain ammattitaidottoman työvoiman takia. Matkailulla on myös suuri vaikutus ympäristöön ja viime vuosina tietoisuus kestävämmästä matkailusta on kasvussa eri kohteissa. Matkailu lisää liikennettä maalla, merellä ja ilmassa, jolla on merkittävät vaikutukset ympäristösaasteiden kasvuun. (Holloway & Humphreys 2016, 158).

Vallitsevien trendien ja taloudellisen näkymien valossa, vuoden 2020 matkailun ja yöpy- misten oletettiin pysyvän samaisessa 3–4 % kasvussa kuin viimeiset kymmenen vuotta.

Tätä ennustetta tuki myös UNWTO:n luottamusindeksi, josta tuli ilmi alan asiantuntijoiden vastaavia odotuksia vuodelle 2020. (UNWTO 2020b, 19-21.)

(8)

2.1 Kotimaanmatkailu

Kotimaanmatkailu on ilmiö, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolelle ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden ajan henkilökohtaisiin tai liike- tai ammatillisiin tarkoituksiin perustuen (Tilastokeskus 2020a).

Suomessa matkailuelinkeino on viime vuosina ollut nopeamassa kasvussa kuin mikään muu toimiala. Sen osuus Suomen kansantaloudesta on 2,7 %, kokonaiskysyntä noin 15 miljardia euroa ja se työllistää arviolta 142 100 henkilöä. Matkailun kokonaiskysyntä koostuu kolmesta eri tekijästä, jotka ovat ulkomainen (30 %), suomalaisten vapaa-ajan (55 %) ja suomalaisten muu (15 %) matkailukysyntä. Muu matkailukysyntä kattaa työmatkat sekä omien mökkien käytön. Suurimassa kasvussa on ollut ulkomaalaisten matkailukysyntä, joka kasvoi miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. (Visit Finland 2020.)

Vaikka ulkomaalaisten matkailukysyntä on ollut kovimmassa kasvussa, tekevät suomalaiset lähes yhtä montaa maksullisen yöpymisen sisältämää vapaa-ajan matkaa kotimahaan kuin ulkomaille. Suomalaisten kotimainen matkailukysyntä onkin merkittävässä roolissa monien yritysten ympärivuotisen toiminnan kannalta ja korostuu erityisesti kansainvälisten tilanteiden muuttuessa ja kansainvälisten markkinoiden kysynnän heikentyessä. (Työ- ja Elinkeinoministeriö 2020; Visit Finland 2020.)

Matkailuyrityksiä on Suomessa noin 28 500 ja kaikista vapaa-ajan matkoista noin 23 % tehdään Uudenmaan alueelle. Uudenmaan matkailukysyntä muodostuu 70 % kotimaanmatkailijoista ja kotimaisten yöpymisten määrä on kasvanut 29 % vuosien 2010–2018 väli- senä aikana. Kesä on Uudenmaan sesonkiaikaa, jolloin matkoja tehdään eniten. Loma- kohteen valintaan vaikutti eniten kulttuuri ja viihde, ostokset sekä urheilu ja liikunta. Myös luonto on yksi merkittävä tekijä maksullisen majoituksen kohteen valinnassa. (Työ- ja elin- keinoministeriö 2019.)

2.2 Kotimaanmatkailun potentiaalit ja rajoitukset

Työ- ja elinkeinoministeriön (2019) laatiman selvityksen, Kotimaanmatkailun kehittämistar- peet, mukaan lähes 70 % matkailuyrityksistä arvioi, että kotimaan yöpymistä sisältävien vapaa-ajanmatkojen kasvupotentiaali on suuri tai erittäin suuri. Noin 60 % vastaajista mai- nitsi kesäkauden suurimmaksi kasvupotentiaaliksi.

Uudet trendit, kuten vastuullisuus, turvallisuus, ilmastonmuutos ja lähimatkailu kasvattavat suosiotaan ja ne ovat kotimaanmatkailuun positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. Vastuullisuus

(9)

ja kestävyys ovat myös ilmiöitä, joiden hyödyntämistä kotimaanmatkailun tukemisessa tulisi harkita ja, joiden avulla mielikuvaa kotimaanmatkustuksesta voisi uudistaa. Matkailun osalta Suomea pidetään turvallisena kohteena ja kansainväliset levottomuudet ja terrorismi saattavat vaikuttaa siihen, että useampi matkailija valitsee matkakohteekseen kotimaan. Turvallisuus on Suomen yksi vahvuus matkailun kehittymisessä, mutta poliittisten ja yhteiskunnallisten ääri-ilmiöiden ulottuessa yhä laajemmalle, voi tilanne Suomessakin muuttua äkillisesti. Kun asiakkaiden vaatimustaso turvallisuutta kohtaan nousee ja kilpailu kiristyy, on yritysten panostettava yhä enemmän turvallisuuteen, jonka tärkeys matkustus- päätöksissä korostuu. (Jänkälä 2019; Työ- ja elinkeinoministeriö 2019.)

Positiivisista ilmiöistä huolimatta, kyselyssä 17 % vastanneista nosti esille merkittäviä rajoituksia kotimaanmatkailussa. Näitä rajoituksia ovat korkea hintataso, ulkomaalaiset kil- pailijat, vähäiset markkinointiresurssit, julkisen liikenteen yhteyksien puutteet tai puuttuminen, koulujen kesälomien ajankohdat sekä tarjonnan pirstaloituneisuus ja brändin puuttuminen. Yritykset mainitsivat myös yhteistyön puutteen rajoittavan kotimaanmatkailua ja sen vahvuutta vastata kysyntään. Moni yritys toivoi palveluiden paketointia ja yhteismark- kinointia muiden yritysten kanssa kilpailun sijaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019.)

2.3 Porvoon matkailu

Porvoo on yksi Suomen suosituimmista kesäkaupungeista sekä kotimaisten, että ulko- maisten turistien keskuudessa. Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki ja se perus- tettiin vuonna 1380. Porvoon vetovoima perustuu suurelta osin juuri sen vanhaan kaupunkiin; 1400-luvulla rakennettuun Tuomiokirkkoon, joenvarren punaisiin ranta-aittoihin sekä 1700- ja 1800-luvun aikaisiin värikkäisiin rakennuksiin, jotka nykyään toimivat sekä yksityi- sinä asuntoina, että yli 20 matkailupalveluja tarjoavan yrityksen liiketiloina. Suosituimpia vierailukohteita Vanhassa Porvoossa ovat Brunbergin suklaamyymälä, Porvoon Tuomio- kirkko, lukuisat ravintolat, putiikit sekä Porvoon paahtimon kahvila. (Visit Porvoo 2020.)

Vanhan Porvoon lisäksi kaupunki tarjoaa runsaasti muuta nähtävää ja koettavaa, kuten lukuisia museoita, esimerkiksi J.L. Runebergin kotimuseo, taidegallerioita, Taidetehtaan tapahtumat, kylpyläpalveluita sekä erinomaisen ravintolakulttuurin. Porvoosta on vain ly- hyt matka saaristoon, jossa voi kulkea Muumien luojan Tove Janssonin jalanjäljissä, joka vietti kesiään Pellingin edustalla pienellä luodolla. Porvoossa on myös lukuisia ulkoilumah- dollisuuksia, kuten monet luontopolut, Kokonniemen Bike Park ja talvisin Kokonniemen laskettelukeskus. Porvoo on suosittu kesäkohde, mutta tekemistä riittää myös talvella.

(10)

Vuonna 2017 tehdyn taloustutkimuksen mukaan Porvoo on yksi matkailijoiden eniten ar- vostavammista kohteista Suomessa. Porvoo sijoittuu yleisarvosanallaan toiseksi Tampe- reen jälkeen, ja sen perässä tulevat Helsinki ja Turku. Kyselyn mukaan Porvoo houkutte- lee matkailijoita viihtyisyydellään, ravintolapalveluillaan sekä nähtävyyksillä, erityisesti vanhalla kaupungilla. Kritiikkiä kaupunki kerää liikenneyhteyksillä kunnan sisällä sekä puutteellisista harrastusmahdollisuuksista. (Porvoon kaupunki 2017.) Porvooseen matkail- laan eniten Uudeltamaalta ja pääsyy vierailuun on lomamatka, tuttavien ja sukulaisten luona vierailu, kulttuuri ja viihde sekä ostosmatka (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2018).

Kesäsesonki on tärkein sesonki Porvoolle ja vuonna 2016 kesämatkailijat toivat Porvoo- seen noin 36 miljoonaa euroa. Päiväkävijöiden määrä kaikista kesämatkustajista oli noin 78 %, joka osittain selittyy Porvoon helpolla sijainnilla ja hyvillä kulkuyhteyksillä Helsin- gistä sekä matkustajien saapumisella muualta Uudeltamaalta. Päiväkävijöiden määrää li- sää myös ulkomaalaisten risteilyvierailijoiden saapuminen Helsingistä päiväretkelle sekä majoituskapasiteetin puuttuminen keskustan alueella. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2016.)

Kesä-elokuussa 2019 Porvoossa yöpyi 52 500 henkilö, joista 37 500 oli kotimaisia matkailijoita ja 15 000 ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten yöpymiset nousivat 34 %, kun taas kotimaisten yöpymisien kasvu oli maltillisempi 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä yöpymiset lisääntyivät 15 % edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Yöpymisistä 31 500 oli vapaa-ajan matkoja ja 21 100 työmatkoja. (Visitory 2020.)

Matkailu on ollut yksi Porvoon alueen voimakkaimmin kasvava toimiala, jolla on merkittä- vät välittömät vaikutukset. Vuonna 2015 matkailijat jättivät Porvooseen noin 76 miljoonaa euroa sisältäen arvonlisäveron. Matkailutuloa saavia toimipaikkoja ovat esimerkiksi kor- jaamo- ja huoltamotoiminta, vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne ja virkistys- ja muut palvelut. Matkailun välitön työllisyysvaikutus oli noin 516 henkilötyö- vuotta, mutta matkailun työllistämiä ihmisiä on enemmän ja varsinkin kesäsesongin aikaan matkailutyöllisyys kasvaa huomattavasti. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2017.)

Porvoossa on paljon pieniä matkailualan yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia varsinkin kesä- matkailijoista ja heidän tuomistaan tuloista. Porvoossa on panostettu jo vuosia turistimää- rien tasoittumiseen ympärivuotisesti, joka helpottaisi yrityksien paineita kesäsesongin, sekä toisen tärkeän sesongin, joulun aikaan. Alueen yrityksiä tuetaan järjestämällä heille

(11)

esimerkiksi työpajoja, koulutuksia ja seminaareja. (Porvoon kaupunki 2019; Virtanen 2019.)

(12)

3 Covid-19 pandemia

Covid-19 on virus, joka havaittiin ensimmäistä kertaa Kiinan Wuhanissa vuoden 2019 lopulla ja se oli aluksi terveysviranomaisille tuntematon. Virus yhdistettiin kuitenkin nopeasti Wuhanin eteläiselle mereneläviä myyvälle torille, jossa ensimmäinen sen saanut henkilö oli vieraillut ennen sairastumistaan. Tauti levisi nopeasti useampaan kymmeneen potilaa- seen, joiden oireet muistuttivat keuhkokuumetta. Virusta ei vielä kyetty nimeämään, mutta viranomaiset totesivat taudin hengenvaaralliseksi. (World Health Organisation 2020a.)

Epidemialla tarkoitetaan tartuntasairautta, jota esiintyy suurella määrällä väestöstä tietyn alueen sisällä. Epidemia saattaa puhjeta monesta syystä, esimerkiksi katastrofin seurauk- sena tai eläinten kulkutautien tarttuessa ihmiseen. Kun epidemia leviää erityisen laajalle maantieteellisesti tai koskee erittäin suurta määrää ihmisiä, voidaan sitä kutsua myös pandemiaksi. (Punainen Risti 2020.) Tässä työssä koronaviruksesta käytetään nimitystä pandemia sen laajuuden ja kansainvälisten vaikutuksen takia, vaikka Porvoon sisäiset ko- ronavirusvaikutukset ovatkin epidemialle tyypillisesti tietylle alueelle rajoittuneita.

Maailmanterveysjärjestö WHO (World Health Organisation) raportoi kiinalaisten viran- omaisten todenneen taudin alustavasti uudeksi koronavirukseksi, SARS-CoV-2, josta käy- tetään tässä työssä yleisemmin nimitystä koronavirus tai Covid-19. Sairaalahoitoon joutunut potilas pystyttiin tunnistamaan nopeasti, sillä Kiinassa on hyvät resurssit hallita uusia taudinpurkauksia ja kyseinen virus pystyttiin erottamaan tavallisesta influenssasta. Useat kansainväliset ja paikalliset viranomaiset tekivät kuitenkin virheitä taudin tarttuvuuden arvi- oinnissa. Erityisesti Kaukoidän ulkopuolella vastaavanlaiset pandemiat eivät olleet vielä tuttuja, joten Covid-19 varautuminen oli heikkoa ja tauti pääsi leviämään maailmanlaajuisesti. (World Health Organisation 2020b.) Covid-19 julistettiin pandemiaksi 11.3.2020 (World Health Organisation 11.3.2020)

Uusi koronavirus voi saada sairastuneessa aikaan nopeita ja voimakkaita hengitystieoi- reita, mutta suurin osa sairastaa taudin lievänä. Yleisimmät taudin oireet ovat kova kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskipu ja vatsaoireet. Myös osalla potilaista on todettu haju- ja makuaistin häviämistä. Oireet ovat vakavimpia niille, joilla on jo ennes- tään perussairauksia, esimerkiksi sydän- ja keuhkosairauksia. Koronavirus voidaan todeta laboratoriotestillä ja Suomessa kansalaiset voivat seurata taudille altistumista Korona- vilkku sovelluksen avulla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020a.)

(13)

3.1 Covid-19 pandemiasta johtuneet toimenpiteet Suomessa ja maailmalla

Ensimmäinen tapaus Suomessa todettiin Lapissa ulkomaalaisella turistilla tammikuun lopulla, mutta todellisuudessa tauti lähti leviämään Suomessa vasta helmi-maaliskuun vaih- teessa. Koronavirus levisi Suomeen Keski-Euroopasta ja tauti lähti nopeaan kasvuvaihee- seen vain muutamassa viikossa. Kuten kuvasta 1 huomataan, Suomeen pyrittiin asetta- maan rajoituksia ripeästi tautitapausten kasvaessa. (Valtioneuvosto 2020c; Valtioneuvosto 2020d.)

Kuva 1. Suomen tautitapaukset ja epidemian vaiheet (Valtioneuvosto 2020d)

Hallitus julisti poikkeusolot 16.3.2020 ja säännösten tarkoituksena oli turvata väestön terveys sekä terveydenhuollon toimintakyky. Ravitsemisliikkeet suljettiin 24.3.2020 ja Uuden- maan sulku tapahtui 27.3.2020. Epidemian kevään huippu saavutettiin toukokuun kuuden- tenä päivänä, jonka jälkeen tartunnat lähtivät laskuun. Uusimaa avautui jälleen 15.4.2020, mutta ravitsemisliikkeet pysyivät suljettuina kesäkuun ensimmäiseen päivään asti. Poik- keusolot päättyivät virallisesti 15.6.2020. Myös matkustusrajoitukset helpottuivat, tietyt eh- dot täyttävien maiden kohdalla poikkeusolojen päättymisen jälkeen. (Valtioneuvosto 2020c; Valtioneuvosto 2020d.)

Koronaviruspandemia muuttuu nopeasti ja tilanne saattaa vaihdella maakohtaisesti muutamassa viikossa. Maailmanlaajuisesti syyskuun 2020 lopulla sairastuneita on yli 30 miljoonaa, joista kuolleita on lähes miljoona. Syksyllä uusia tapauksia tulee päivittäin yli 200 000. Suomessa ilmoitettuja tapauksia on tähän mennessä ollut 9000 ja testattuja näytteitä noin yksi miljoona. Suomessa koronavirukseen raportoituja kuolemia oli syys-

(14)

Suomessa, pääministeri Sanna Marinin hallitus teki radikaalin ratkaisun ja otti koronan kiihtymisvaiheessa maaliskuussa käyttöön poikkeuksellisen valmiuslain. Tämän harvinai- sen lainsäädännön käyttöönotto antoi hallitukselle lisävaltaa ja siirsi esimerkiksi koulujen sulkemista koskevat päätökset valtioneuvostoille ja ministeriölle. Valmiuslaki antoi valtuudet sulkea lähes koko Suomen. Esimerkiksi museot, kirjastot ja liikuntapaikat suljettiin ja ihmisten kokoontumismahdollisuuksia rajoitettiin. Tämän kaltainen laki on suunniteltu suo- jaamaan väestöä harvinaisissa poikkeusoloissa ja ylläpitämään yhteiskunnan toimivuutta sekä turvallisuutta. Viranomaisille se antoi paremmat mahdollisuudet tarkkailla ja hallita ihmisten liikkumista. Valmiuslaki on aina vain tilapäinen ratkaisu ja se voidaan ottaa käyt- töön vain noin kuudeksi kuukaudeksi. Suomessa poikkeusolot olivat käytössä kaksi kuu- kautta keväällä 2020. (Laitinen 2020.)

Valmiuslaki antoi hallitukselle valtuudet rajoittaa ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelu- paikkojen aukiolomahdollisuuksia. Ravintolat haluttiin sulkea ja asiakkaat eivät saaneet ruokailla paikan päällä, mutta ravintoloiden ulosmyynti sallittiin. Rajoitukset eivät koske- neet ruokahuollon kannalta tärkeitä ruokaloita, kuten kouluja ja sairaaloita tai suljettuja, yritysten omaa henkilökuntaa palvelevia ravintoloita. (Valtioneuvosto 2020b.)

Koronaviruksen puhkeamisen ja matkustusrajoitusten vuoksi, matkakohteet ympäri maailman ovat asettaneet kesällä etusijalle kotimaan matkustuksen. Tällä pyritään helpotta- maan matkailuyrityksien ahdinkoa sekä palauttamaan luottamusta matkailuun. Kotimaan matkailu ja sen edistäminen on monissa tapauksissa ensimmäinen askel matkailun uudel- leen aloittamiseksi myös kansainvälisellä tasolla. UNWTO:n (2020c) tekemän tutkimuksen mukaan kaksi erilaista aloitetta matkustuksen tukemiseksi on eniten omaksuttuja eri maissa; taloudelliset kannustimet sekä markkinointi ja myynnin edistäminen. Taloudellisiin kannustimiin kuuluvat esimerkiksi verokannustimet, kuten arvonlisäveron alennus ja mat- kavoucherit alueen asukkaille. Esimerkiksi Islannissa kaikki yli 18-vuotiaat saavat yh- teensä yli ISK 1,5 miljardin (EUR 9,2 miljoonaa) edestä matkalahjakortteja, jotka he voivat käyttää kotimaan matkailun tukemiseksi. Markkinointiin ja myynnin edistämiseen liittyvät sosiaalisten medioiden runsas käyttö, uusien viestintäkampanjoiden käynnistäminen ja eri sidosryhmien yhteistyö. (UNWTO 2020c, 21-25.)

3.2 Covid-19 pandemian vaikutukset matkailuun Suomessa

Suomessa matkailu pysähtyi kuin seinään kevään 2020 aikana. Vielä tammi-helmikuussa suomalaisten matkailu oli normaaleissa lukemissa, mutta pian maaliskuun jälkeen tilanne muuttui nopeasti. Suomalaisilta peruuntui tai siirtyi noin 1,4 miljoonaa matkaa ulkomaille ja

(15)

0,8 miljoonaa maksullisen matkailun kotimaanmatkaa, jotka oli varattu ennen maaliskuun pandemiarajoituksia. Suomen hallituksen määräämät poikkeusolot ja kehotus välttämään tarpeetonta matkailua, sai suomalaiset jäämään koteihinsa. Uudenmaan rajojen sulku tu- kahdutti matkailua entisestään, sillä se osui vilkkaan pääsiäisen kohdalle, ja näin rajoitti suomalaisten kotimaanmatkailua. Myös kotimaassa tehdyt työ- ja kokousmatkat vähenivät merkittävästi. (Tilastokeskus 2020b.)

Matkailutilanne ei kohentunut paljon keväänkään jälkeen, sillä elokuun hotelliyöpymiset Suomessa vähenivät 37 % edellisestä vuodesta. Hotelliöiden keskihinnat ja käyttöasteet romahtivat 2020 vuoden aikana ja tämä näkyi myös hotellien liiketoiminnassa. (Tilastokes- kus 2020c.) Yksi pohjoismaiden suurimmista hotelliketjuista, Scandic Hotels Oy, ilmoitti jatkavansa jo aloitettuja lomautuksia toukokuussa 2020. Koronakriisin takia huhti-toukokuun aikana noin 2 000 hengen henkilöstöstä on ollut 92 % lomautettuna. Scandic Hotels Oy operoi tällä hetkellä useita kymmeniä hotelleja, mutta vain 14 on pidetty pandemian aikana avoinna. (Scandic Hotels Oy 2020a.) Myös lentoliikenne on kokenut suuria asiakas- katoja koronavuoden aikana. Suomen lentokenttien matkustajamäärät putosivat 85 % elokuussa 2020 (Tilastokeskus 2020d). Finnair on joutunut luopumaan noin 1 000 työpai- kasta ja lisäksi lomauttamaan ison osan henkilöstöstään. Lentoliikenteen uskotaan palau- tuvan normaaliin vasta useamman vuoden kuluttua. (Forsberg, Harjumaa, Mannermaa, Pantsu & STT 2020.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut suomalaisia välttämään suuria yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokoontumisia koronaviruksen le- viämisen ehkäisemiseksi. Yleisten kokoontumisten rajoitukset ovat vaihdelleet epidemian mukana, mutta tiukimmillaan vain 10 henkilön kokoontumiset sallittiin. (Valtioneuvosto 2020e.) Suomessa kesän 2020 suurimmat festivaalit peruttiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi (Koivisto & Stenroos 2020). Myös maailmanlaajuisesti useita tapahtumia on peruttu tai siirretty myöhemmäksi, kuten jalkapallon Euroopan Mestaruus kilpailut ja To- kion olympialaiset (Abraham 2020).

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös suomalaisiin matkailijoihin ja heidän asentei- siinsa. Haaga-Helian tekemän tutkimuksen mukaan matkailijat pitävät matkailua riskialt- tiina ja kohteissa arvostetaan hyvää hygieniaa sekä alhaisia tartuntalukuja. Suomalaiset matkailijat kiinnittävät entistä enemmän huomiota turvallisuuteensa ja tahtovat välttää koronavirusta sekä sen tuomia riskejä. Mökki- ja luontolomat ovat nyt suosittuja, suomalai- nen matkailija tahtoo rauhoittumaan rauhalliseen ympäristöön. Tutkimuksen mukaan suu-

(16)

kesällä 2020. Erityisesti maakuntahotellien käyttöaste nousi huippulukemiin heinäkuun aikana, vaikkakin kokonaisuudessaan sen ei uskota pelastavan tappiollista vuotta. Kaupun- kihotelleissa kärsitään erityisesti liikematkailijoiden ja ulkomaalaisten turistien puutteesta.

(Lundén 2020.)

Vaikka pandemialla on usein lähinnä vain negatiivisia vaikutuksia, joskus kriisitilanne saattaa saada aikaan myös jotain positiivista. Kriisitilanteissa on havaittu syntyvän yhteisölli- syyttä eri yritysten ja organisaatioden välille. Uudet yhteistyösuhteet auttavat kehittämään yritysten liiketoimintaa. Näin kävi esimerkiksi suu- ja sorkkatautiepidemian aikaan Iso-Bri- tanniassa, jolloin paikalliset yritykset lähtivät yhdessä yrittämään paikallisen matkailun el- vyttämistä. Tämä tapahtui markkinointikampanjoiden sekä yrityksille tarjottujen neuvojen ja seminaarien avulla. Monien eri alojen toimijat puhalsivat yhteen hiileen ja pyrkivät var- mistamaan asiakkaille, että kriisi oli ohi ja toiminta on turvallista. (Laws & Prideaux 2005, 38-39.)

Monet matkailuyritykset ovat pyrkineet olemaan innovatiivisia koronakriisin aikana ja suunnitelleet uusia palveluita tarjontaansa. Scandic Hotels Oy yrittää kasvattaa yöpymis- tensä määrää ja houkutella uusia asiakasryhmiä kansainvälisten matkailijoiden tilalle. Uusi kohderyhmä on opiskelijat, joille Scandic Hotels Oy tarjoaa väliaikaista asumista osassa hotelleissaan tarjoushintaan. Tarjoukseen kuuluu hotellihuone, aamupala ja kuntosalin ra- jaton käyttö. (Scandic Hotels Oy 2020b.)

Suomi on myös myöntänyt 500 000 euroa lisärahoitusta kotimaan matkailun tukemiseen, osana Covid-19 kriisistä elpymistä ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Lisärahoitus käytetään pääasiallisesti kotimaan matkailun kampanjoimiseen yhdessä 100 syytä matkailla Suo- messa -kampanjan kanssa. Kampanja on saanut eri matkailualan toimijat yhdistämään voimansa ja rahoitus on kohdennettu matkailuyritysten tuotteiden ja palveluiden näkyvyy- den lisäämiseen. Tavoitteena on ollut laajentaa kampanjaa kattamaan entistä suurempi määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä eripuolilla Suomea. (UNWTO 2020c, 28-30.)

3.3 Pandemian vaikutukset Porvoossa

Porvoon matkailu on myös kokenut vaikeuksia kevään 2020 aikana. Matkailun vähenemi- sellä on arvioitu olevan noin 15–20 miljoonan euron taloudelliset vaikutukset kaupungille.

(Porvoon Kaupunki 2020a.) Matkailu on merkittävä elinkeino Porvoolle ja matkustusrajoitusten jatkuessa vuoden loppuun asti, Porvoon ja Loviisan alueen yritykset menettävät 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja 130 henkilötyövuotta. Rajojen sulkeutumisen arvioidaan

(17)

leikkaavan matkailukysyntää Porvoon ja Loviisan seudulla 2,3 miljoonaa euroa kuukau- dessa. (Porvoon kaupunki 2020b.)

Toukokuussa 2019 matkailijoiden määrät olivat nousussa ja ulkomaalaisten turistien yöpy- miset lisääntyivät 40 % edelliseen vuoteen (2018) verrattuna. Suurin osa rekisteröidyistä yöpymisistä oli kuitenkin kotimaisten matkailijoiden tekemiä. Kuten kuvasta 2 näkyy, erot vuoden 2019 ja vuoden 2020 touko- ja kesäkuussa yöpymisissä on merkittävät. (Haaga- Helia 2020; Visiittori 2020.)

Kuva 2. Porvoon alueen rekisteröityjen yöpymisten vertailu 2019–2020 (mukaillen Visiittori 2020)

Toukokuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 75 %, kun koronaviruksen aiheutta- mat poikkeustila ja rajoitukset jatkuivat. Kesäkuussa ja heinäkuussa ulkomaalaisten yöpy- miset vähenivät noin 75 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, matkustusrajoitusten vuoksi. Heinäkuun tilastoissa ero on jo huomattavasti pienempi. Heinäkuussa 2020 laskua oli vain 5 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui kotimaisten matkailijoiden yöpymis- ten kasvusta. (Visiittori 2020.) Haaga-Helian (2020) tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten matkailijoiden suosituin lomakohde olikin kotimaa.

Porvoon kaupunki on tukenut alueen yrityksiä koronakriisin aikana monella tapaa. Yh- dessä kehitysyhtiö Posintran kanssa on tarjottu apua talous-, rahoitus- ja henkilöstökysy-

(18)

käyttöönsä yrityspalvelusetelin, joka on suunnattu pien- ja mikroyrityksille, koronatilan- teessa selviytymiseen. Yksittäisen setelin arvo on 2500 € (ilman arvonlisäveroa) ja sillä pystyy hankkimaan esimerkiksi asiantuntijapalvelua liiketoiminnan kehittämiseen. Porvoon kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikkö keräsi koronakriisin alussa yrityksiltä tietoa vastuullisista tuotteista ja palveluista ja toi näitä esille kaupungin omissa sosiaalisen median kanavissa. Yksikkö myös kampanjoi lähiseudun matkailun suosimisesta ja paikallis- ten palveluiden ja tuotteiden käyttämisestä. (Porvoon kaupunki 2020c.)

Asiantuntijat arvioivat, että tavalliseen arkeen palaamista on mahdotonta ennustaa, mutta tilanteen tasoittumiseen menee ainakin muutama vuosi. Kuluttajien ja matkailijoiden tulee tottua rajoituksiin, sillä koronavirus ei välttämättä heti katoa maapallolta. Tilannetta vai- keuttaa myös se, että eri maat ovat erilaisissa tilanteissa pandemian kanssa ja karantee- nisuositukset muuttuvat nopealla tahdilla. (Koivisto 2020.) Uudenlaiset matkailun muodot tulevat kasvattamaan suosiotaan, esimerkiksi virtuaalimatkailu. Suomen osalta tälle mat- kailumuodolle on jo löytynyt kysyntää ja esimerkiksi japanilaiset turistit haluavat tutustua Suomeen omilta kotisohviltaan. (Rantala 2020.)

3.4 Vastaavanlaiset pandemiat

Covid-19-pandemiaa on verrattu muihin tunnettuihin koronaviruksiin, SARS ja MERS vi- ruksiin, jotka kaikki ovat osa suurempaa koronavirusperhettä. Koronaviruksiin kuuluvat myös yleisimmät ympärivuoden esiintyvät lievät hengitystieinfektiot. Kuitenkin nämä tun- netuimmat virukset eli SARS-CoV-2, MERS ja SARS, ovat niitä vakavimpia. Koronaviruk- sille on erityisesti yhteistä niiden tarttuvuus, joka tapahtuu ilman tai pintojen kautta sekä samankaltaiset oireet. Mihinkään näistä viruksista ei ole myöskään keksitty rokotetta tai toimivaa lääkettä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020c.)

SARSin vaikutukset matkailuun olivat merkittävät. SARS on hyvin Covid-19 kaltainen, myös se tarttui Kiinassa eläimestä ihmiseen ja levisi nopeasti Hong Kongiin. SARS oli kuitenkin Covid-19 virusta tappavampi. Hong Kongissa virus sai mahdollisuuden tarttua sa- massa hotellissa vieraileviin asiakkaisiin ja jatkoi matkaansa Kanadaan, Singaporeen ja Taiwaniin. WHO reagoi SARSin leviämiseen yhtä voimakkaasti kuin nykyiseen koronavirukseen ja ennusti siitä maailmanlaajuista pandemiaa. SARS ei kuitenkaan koskaan saa- vuttanut samoja mittasuhteita kuin Covid-19. SARSilla oli mittavia taloudellisia vaikutuksia tietyissä epidemiamaissa ja myös matkailu kärsi viruksen myötä. Epidemian pahimmat vaikutukset matkailuun koettiin Kiinassa, Hong Kongissa, Singaporessa ja Vietnamissa.

Näitä vaikutuksia on verrattu vuoden 2001 Yhdysvaltojen terrori-iskuihin, vaikkakin SARS

(19)

oli viisinkertaisesti matkailualalle tuhoisampi epidemiamaissa. SARSista elpymisen uskottiin kestävän vain muutama vuosi, mutta sen lyhytaikaisetkin vaikutukset olivat merkittävät koko alalle. (Ritchie 2009, 34-36.) Taulukkoon 1 on kerätty näitä vaikutuksia.

Taulukko 1. (mukaillen Ritchie 2006, 34-36)

Kiina 25 % lasku matkailun BKT:stä, 2,8 miljoo-

naa alan työpaikkaa menetettiin.

Hong Kong 41 % lasku matkailun BKT:stä, 27 000

alan työpaikkaa menetettiin.

Japani Outbound-matkailu putosi 24,3 %.

Singapore Hotellien käyttöaste vain 21 %.

Vietnam 15 % lasku matkailun BKT:stä, 62 000

alan työpaikkaa menetettiin.

Kiinassa arvioitiin, että 25 % matkailun BKT:stä menetettäisiin ja jopa 2,8 miljoonaa alan työpaikkaa häviäisi. Tilanne kuitenkin palautui suhteellisen normaaliksi noin viidessä kuu- kaudessa. Hong Kongissa jopa 41 % matkailun BKT:stä uskotaan hävinneen ja 27 000 alan työpaikkaa menetettiin, mikä on noin 38 % kaikista alan työpaikoista. Japanissa arvioitiin outbound-matkailun, eli maasta ulkomaille suuntautuvan matkailun, pudonneen lä- hes 25 % kolmen kuukauden SARS-kriisin aikana. Singaporessa hotellien käyttöaste oli vain 21 %, joka oli selkeästi alempi kuin edellisen vuoden 74,5 %. Singaporelaisten hotellien uskottiin menettäneen noin puolet tuloistaan vuonna 2003. Vietnamissa 15 % matkailun BKT:stä katosi ja jopa 62,000 alan työpaikkaa menetettiin. (Ritchie 2006, 34-36.)

(20)

4 Matkailun turvallisuus

Turvallisuudella on monia merkityksiä, riippuen siitä missä kontekstissa asiaa tarkastel- laan. Matkailusta puhuttaessa turvallisuus painottuu kokemukseen turvallisuudesta sekä turvallisuuden ja luottamuksen tunteeseen. Turvallisuushakuisuus on yksi matkailun isoista trendeistä, sosiaalisen median, ympäristötietoisuuden ja yksilöllisyyden korostami- sen ohella. Matkailupalvelujen prosessissa turvallisuus on huomioitava jokaisessa tuotan- non osasessa. Näitä ovat tuotesuunnittelu, infrastruktuurin rakentaminen yrityksen sisällä, tuotteen ja palvelun toteutus, toimintaympäristön valinta, henkilöstön koulutus sekä markkinointi. (Verhelä 2014, 173-174; Iivari 2012, 12-13.)

Matkailun turvallisuuskysymykset nousivat esiin jo massaturismin kehittyessä 1950-luvun alussa. Ihmisten henkilökohtaiset tulot sekä vapaa-ajan määrä lisääntyivät ja matkustus ei ollut enää vain varakkaiden aktiviteetti, vaan koko keskiluokan. Matkailu alkoi kattamaan yhä useammat maat ja kohteet, myös kehitysmaat, joille matkailu on monesti osa maan taloudellisen kehityksen strategiaa. Matkailua ja ihmisten liikkuvuutta myös kiihdytti liikenteen nopea kehitys sekä maalla, että ilmassa. (Kôvári & Zimányi 2011.)

Tämän jälkeen turvallisuudesta on tullut moniulotteinen käsite, joka kattaa monet eri as- pektit. Matkailun turvallisuuskysymyksiin kuuluvat esimerkiksi poliittinen turvallisuus, ylei- nen turvallisuus, terveys ja puhtaanapito, henkilötietojen turvallisuus, matkailijoiden turvallisuus, oikeudellinen suoja, viestinnän turvallisuus, katastrofiturva, ympäristöturvallisuus ja palvelujen laadunvarmistus. (Kôvári & Zimányi 2011.) Terrorismi, luonnonkatastrofit ja pandemiat ovat kaikki suuria kriisejä matkailualalle ja sen toiminnalle, mutta aikaisem- mista kriiseistä huolimatta, matkailu on aina elpynyt (Verhelä 2014,174).

4.1 Matkailun riskit ja niiden hallinta

Riskit ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Suurin osa riskeistä käsitellään automaattisesti ja niiden vaikutusta osataan hallita maalaisjärjen, tiedon, aikaisempien kokemuksien ja vaiston avulla. Riski itsessään tarkoittaa vaarallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja siitä syntyvien seurausten yhdistelmää. Riskeillä ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivisia vaikutuksia, vaan niistä voi seurata myös positiivisia mahdollisuuksia. (Merna & Al-Thani 2005, 7; Rousku 2017, 11; Verhelä 2014, 175.)

Matkailuelinkeino toimii muuttuvassa ympäristössä, johon liittyy monia toisiinsa liittyviä aloja. Tämän vuoksi se kehittyy jatkuvasti ja on myös herkkä odottamattomille riskeille ja niistä syntyville kriiseille. Matkailun suurimpia riskejä ovat terrorismi ja rikollisuus, poliittiset

(21)

levottomuudet ja sodat, luonnonkatastrofit sekä terveysuhat. (CBI 2020; Verhelä 2014, 173-174.)

Kriiseillä voi olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia matkakohteiden mielikuvaan ja kävijä- määriin. Riskienhallitseminen, niiden ymmärtäminen ja ennakoimattomien tapahtumien ai- heuttamien ongelmien käsitteleminen, ovat avain kriisin kielteisten vaikutusten lieventämi- seen matkailualalla. Aikaisemmat tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet matkailualan olevan joustava ja on runsaasti todisteita siitä, että turistit haluavat jatkaa matkustamista krii- seistä kärsineille alueille tilanteen lauettua. Kohteet ja yritykset, jotka ovat valmistautuneet hyvin ja joilla on toimivat strategiat kriisin hallitsemiseksi, pystyvät myös parhaiten selviy- tymään yllättävistä tilanteista ja jatkamaan toimintaa normaalisti mahdollisimman nopeasti. (CBI 2020.)

Riskienhallinta tarkoittaa yritysten valmiutta tunnistaa yritystä uhkaavia riskejä ja niihin reagoimista tilanteen vaatimalla tavalla (Merna & Al-Thani 2005, 2). Riskienhallintasuunni- telma auttaa yritystä ymmärtämään riskejä ja reagoimaan mahdollisiin odottamattomiin tapahtumiin, jotka voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan. Riskienhallinnassa on kyse riskien vaikutusten minimoimisesta ja toimiva suunnitelma säästää yrityksen aikaa ja rahaa sekä turvaa tulevaisuuden toiminnan. Riskienhallintasuunnitelma tuo myös turvaa toimintaym- päristöön ja henkilökunnalle sekä tukee vakaata yritystoimintaa. (International Institute of Risk and Safety Management 2020; Merna & Al-Thani 2005, 2; Rouse 2020.)

Riskienhallintaprosessin voidaan katsoa koostuvan viidestä eri vaiheesta. Nämä vaiheet ovat riskien tunnistaminen, riskien vaikuttavuuden arviointi (riskianalyysi), ratkaisujen etsiminen ja niiden toteuttaminen sekä viimeiseksi tuloksien seuraaminen. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, sillä yritys ja sen kohtaamat riskit muuttuvat alati. Kun kaikki vaiheet on suoritettu, tulisi prosessi muutoksen ohella aloittaa alusta ja arvioida vaikutukset uudes- taan. Tämä auttaa yritystä olemaan joustava ja sopeutuva muutoksen edessä. (Merna &

Al-Thani 2005, 20-22; Rowe 2020.)

Riskienhallinnassa on myös rajoituksensa. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen vaatii paljon aikaa ja taustatutkimista. Kun riskit on käyty läpi, yritys saattaa saada harhaisen luulon siitä, että he ovat ajatelleet kaikkia mahdollisia riskejä, vaikka tämä ei ole mahdollista alati muuttuvassa matkailunelinkeinossa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että riskienhallintasuunnitelmaa ei päivitetä tarpeeksi usein ja uudet, odottamattomat riskit hoidetaan ilman pätevää suunnitelmaa. (Rouse 2020.)

(22)

4.2 Riskienhallintamalleja

Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia strategioita riskien arvioimiseksi, riskin tyy- pistä ja sen vaikutuksista riippuen (Verhelä 2014, 175). Yksi esimerkki riskin arvioimisesta on riskikartta (kuva 3), jota käytetään riskienhallinnan toisessa vaiheessa ja, jonka avulla arvioidaan riskien vaikuttavuutta niiden tapahtuessa.

Kuva 3. Esimerkki riskikartasta (Creately 2020)

Riskikartta näyttää visuaalisesti riskien esiintymistiheyden ja vakavuuden. Tämä auttaa yrityksiä tunnistamaan, mitä riskejä ei todennäköisesti tapahdu tai joilla on vähäinen vaikutus ja mitkä riskit on otettava paremmin huomioon, koska ne ovat todennäköisempiä tai joilla on merkittävä vaikutus. Riskikartta auttaa yritystä käyttämään aikaa ja rahaa oikeisiin riskeihin ja priorisoimaan resurssejaan. (Rowe 2018.)

Kun yritys on tunnistanut eri riskit ja niiden vaikuttavuudet, niitä voidaan hallita neljän eri strategian kautta. Ensimmäinen strategia on riskien välttäminen. Kaikkia riskejä on mahdotonta välttää, mutta yritys voi pyrkiä tunnistamaan niistä mahdollisimman monta. Yritys saattaa lakkauttaa joitain toimintoja, jotka mahdollistavat riskit, jos riskin vaikuttavuus on huomattavasti suurempi, kuin toiminnon tärkeys. Toinen strategia on riskien vähentämi- nen, jolloin yritys löytää keinon muuttaa tuotetta tai palvelua vähemmän riskilliseksi. Ris- kien siirtäminen tai jakaminen on mahdollista silloin, kun tietty osa-alue hoidetaan toisen yrityksen puolesta tai jaetaan muiden asianomistajien kanssa. Riskien jakaminen helpottaa molempien asianomistajien taakkaa. Viimeiseksi on riskien pitäminen. Osa riskeistä

(23)

on sellaisia, että niiden vaikutukset ovat kokonaisuuteen verraten niin pieniä, että riski ja sen vaikutukset kannattaa kohdata. Riskien pitämisessä toteutetaan tietoisesti palveluja riskillä, mutta pyritään kaikella toiminnalla siihen, ettei riski realisoidu. (Rouse 2020; Ver- helä 2014, 175.)

4.3 Matkailun kriisit ja niiden hallinta

Moni on pyrkinyt ymmärtämään kriisejä paremmin määrittelemällä ne ensin. Yksinkertai- sesti voidaan sanoa, että kriisi on organisaation tai ihmisen kohtaama yllättävä tapahtuma, joka luo aivan uudenlaisen tilanteen, jossa aikaisemmat yleisesti opitut toimintatavat eivät enää toimi (Ritchie 2006, 4). Matkailuala on myös hyvin herkkä kriiseille, ja matkailu- kriisiksi voidaan kuvailla odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa matkailijassa epävar- muutta jatkaa matkaansa kohteessa, jossa kriisi on tapahtunut. Matkailukriiseiksi voidaan luetella neljä erilaista kriisiä: luonnonkatastrofit, konfliktitilanteet, epidemiat ja teknologian kaatuminen. Luonnonkatastrofeihin kuuluvat kaikki luonnon mullistukset, maanjäristyksistä tulviin, jotka vaarantavat esimerkiksi julkisen liikenteen ja kommunikoinnin. Konfliktitilan- teet voivat olla esimerkiksi mielenosoitukset ja sodat, joilla on ollut selkeät vaikutukset matkailuun, esimerkiksi Afganistanin ja Iranin tilanne, ja joiden vaikutukset yltävät naapuri- maihin asti. Covid-19 pandemia kuuluu epidemiakriiseihin, jotka ovat melko harvinaisia kriisitilanteita. Teknologian kaatuminen voi tarkoittaa internet-yhteyksien katoamista tai myös sähkölinjojen toimimattomuus. (Buhalis & Costa 2006, 29.)

On tärkeää huomata matkailuriskien ja matkailukriisien erot. Matkailuorganisaatiot pysty- vät arvioimaan riskit etukäteen ja valmistautumaan niiden varalle. Kun riski tuleekin eteen, on siitä koituvat haitat ja menetykset pienemmät, kun toimintasuunnitelma on jo valmiina käytettäväksi. Tämän takia yleensä matkailuriskeistä puhuttaessa tarkoitetaan, että riskit on jo löydetty ja niille on laadittu riskinhallinta suunnitelma, joiden avulla vältetään kriisit.

Riski on ennustettavissa ja varauduttavissa, mutta voi kuitenkin ilmaantua yllättäen ja odottamatta, jolloin se muuttuu kriisiksi ja aiheuttaa suurempaa vahinkoa. Sen takia kriisinhallinta täytyy soveltaa juuri kohdattuun kriisiin sopivaksi. Teoriassa, jos riskiin on va- rauduttu riittävästi, sen avulla voidaan kokonaan välttää kriisi. Riskinhallinta tarkoittaa etu- käteistä suunnittelua ja kriisinhallinta toimenpiteitä kriisin aikana. Riskienhallinta ja kriisienhallinta usein kuitenkin kulkevat käsikädessä. (Buhalis & Costa 2006, 31.)

Tärkeä osa kriisinhallintaa on strateginen varautuminen, johon kuuluu resurssien selkeä koordinointi ja sidosryhmien määrittäminen, esimerkiksi henkilöstön jaksamisen sekä tar-

(24)

Suomessa valmiuslain tehokas käyttöönotto, riippumatta siitä onko kriisi maailmanlaajui- nen vai vain yhden organisaation sisäinen. Myös nopeita päätöksiä tehtäessä, on tärkeää pystyä ymmärtämään niiden vaikutukset. Kriisihallintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa, on hahmotettava kriisistä johtuvat imagohaitat matkailulle, jotka vaikuttavat kuluttajien kohteen valintaan. (Ritchie 2006, 145-160.)

Kriisien hallinnassa on jo pitkään käytetty PPRR mallia, joka englanniksi tarkoittaa preven- tion, preparedness, response ja recovery mallia eli ennaltaehkäisy-, valmistautuminen-, reagointi- ja palautumismallia. PPRR on vuosikymmeniä käytössä ollut malli, jolla pyritään säästämään yrityksen aikaa ja rahaa kriisin kohdatessa. Mallin avulla voidaan suunnitella toimintatapoja kriisin aikana, jotka minimoisivat tilanteesta syntyviä tappioita ja vaikutuksia. Kuvassa 4 on havainnollistettu PPRR mallin käyttö kriisin sattuessa.

Kuva 4. PPRR-malli yksinkertaistettuna (Ehnis 2018)

Prevent eli ennaltaehkäisy on vaihe, jolloin mahdolliset riskit tunnistetaan ja niihin varau- dutaan, tähän yleisesti käytetään riskienhallintasuunnitelmaa. Prepare, eli valmistautuminen tarkoittaa konkreettisia toimia, esimerkiksi hälytysilmoitukset ja evakuointisuunni- telma, jolla suojataan toiminta kriisin tapahtuessa. Response, eli reagointi, on toimintaa, jolloin suunnitellut varautumiskeinot otetaan käyttöön välittömästi. Viimeisessä vaiheessa, recovery eli palautuminen, nimensä mukaisesti aloitetaan pidemmän ajanjakson vaihe, jolloin toiminta yritetään palauttaa mahdollisimman normaaliksi ennen kriisiä. (Ritchie 2006, 45-46.)

(25)

PPRR-malli on todettu hyödylliseksi ja se on ollut käytössä monenlaisissa kriiseissä, mutta sen uskotaan olevan joiltain osiltaan vanhentunut tapa hallita kriisitilanteita. Nykyi- nen yhteiskunta ja riskienhallinta on muuttunut paljon siitä, kun PPRR-malli kehitettiin, jonka takia nykyisiä kriisejä pitäisi katsoa uudelta ja laajemmalta modernimmalta näkökan- nalta, jossa otetaan huomioon yhteiskunnan muuttuva taloustilanne. Turvallisuuden stan- dardit ovat nyt erilaiset ja on syntynyt osa-alueita, johon pitäisi keskittyä tarkemmin, esimerkiksi ekologisuus ja kestävä kehitys. (Crondstedt 2006, 10-13.)

(26)

5 Matkailualan yritysten kriisiviestintä

Kriisiviestintä on yksi tärkeä osa kriisin hallintaa. Kriisin tapahtuessa tiedontarve kasvaa huomattavasti, jolloin yrityksellä on oltava edellytykset sen tarjoamiselle, tilanteen eskaloi- tumisen ja paniikin estämiseksi. Isoimmissa kriisitilanteissa viranomaiset vastaavat tiedottamisesta sekä kriisihallinasta, mutta myös yrityksillä on tärkeä rooli siinä. Viranomainen puolestaan on tärkeässä asemassa yrityksien kriisihallinnassa ja tiedottamisesta yrityksille, kriisin aiheuttajan mukaan. Uskottava kriisiviestintä vaikuttaa positiivisesti yrityksen maineeseen ja luo luottamusta yrityksen kykyyn hoitaa ennalta odottamattomia tilanteita.

(Iivari 2011, 45-56.)

Kriisiviestintä on yksi osa kokonaisvaltaista organisaatioviestintää. Organisaatioviestintä on tapa, jolla yrityksen jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja sidosryhmien kanssa. Se tarkoittaa yritysten, organisaatioiden ja valtioelinten sisäisiä viestintäkanavia ja -muotoja. Organisaatioviestintä sisältää sekä sisäisen, että julkisen viestinnän, jotka mo- lemmat voivat olla kasvotusten, puhelimitse tai sähköisesti tapahtuvaa. Tämä antaa yrityk- selle mahdollisuuden toimia ja kasvaa, sekä olla yhteydessä sidosryhmiin. Sisäiseen vies- tintään kuuluu työntekijöiden koulutukset, viestintä yrityksen tehtävistä ja tavoitteista, vies- tintä johdon ja työntekijöiden välillä sekä ammatillinen viestintä, kuten sähköpostit. Ulkoi- nen viestintä sisältää suhdetoiminta ilmoitukset, lehdistötiedotteet, markkinointimateriaalit ja tuotemerkin. Organisaatioviestintä on tärkeää, sillä mitä paremmin yritys kommunikoi, sitä paremmin yritys pystyy tarjoamaan palvelua asiakkailleen. (Masters in Communica- tion 2020; Shapiro 2017.) Kriisiviestintä tarkoittaa kriisin kielteisten vaikutusten lieventä- mistä kommunikaation avulla (Lehtonen 2009, 10).

5.1 Kriisiviestintä käytännössä

Kriisiviestinnässä tunnistetaan sisäiset ja ulkoiset vastaanottajat, joiden on tärkeä saada tietoa kriisin aikana. Kriisiviestinnässä suunnitellaan, luodaan ja levitetään viestejä näille vastaanottajille sekä valmistaudutaan vastaanottamaan ja vastaamaan tältä yleisöltä saa- tua palautetta. Kriisiviestintä ei tarkoita pelkästään jo ilmenneeseen kriisiin reagoimista, vaan myös ennakoivaa kriiseihin varautumista, joka saattaa estää kriisejä kehittymästä.

(Lehtonen 2009, 10; Zaremba 2010, 23-25.) Kriisiviestinnän tärkeitä vaiheita on kriisien tunnistaminen ja niihin varautuminen, oleellisen yleisön tunnistaminen, eri tietojen laatiminen viesteiksi yleisölle sopivaksi, sopivan mediakanavan etsiminen viestien lähettämiselle, palautteeseen vastaaminen sekä kriisiviestinnän menestyksen mittaaminen. (Zaremba 2010, 23-24.)

(27)

Kriisiviestinnässä tutkitaan neljää muuttujaa, eli neljää R:ää. Nämä neljä R:ää ovat relati- onships (suhteet), reputation (maine), responsibility (vastuullisuus) ja response (reagointi).

Suhteet tässä merkityksessä viittaavat yrityksen yhteyksistä sen sidosryhmiin, jotka vaikuttavat kriisiviestintään. Maineella tarkoitetaan sitä missä määrin yritys nähdään lailli- sena. Maine syntyy tai on jo olemassa ennen kriisiä, ja se joko vahvistuu tai heikentyy kriisin ja viestinnän perusteella. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, missä määrin sidosryhmät pitä- vät yritystä itseään vastuussa kriisistä. Jos yritys ei ole tehnyt tarvittavia toimenpiteitä kriisien estämiseksi, pidetään yritystä yleisesti vastuussa kriisistä. Reagoinnilla viitataan siihen, miten yritys on reagoinut kriisiin käyttäytymisen ja kriisiviestinnän avulla. Kaikki nämä muuttujat voivat myös vaikuttaa toisiinsa. (Zaremba 2010, 32-33.)

Dezenhallin ja Weberin (2007, 7-8) mukaan kriisiviestintäsuunnitelmat onnistuvat yleisemmin, kun yrityksellä on vahva johto, ne ovat joustavia, sitoutuvat projekteihin, tuntevat yri- tyksensä ja sen vahvuudet sekä mitä toimenpiteitä se kestää ja mitä ei. Myös tuurilla ja onnella on osaa asiaan. Zaremba (2010, 100-101) listaa yleisimmiksi syiksi kriisisuunnitel- mien epäonnistumisiin mm. suunnitelman testaamattomuuden, resurssien vähäisyyden, suunnitelman epäonnistuneen seuraamisen ja suunnitelman epäonnistuneen muokkaami- sen tulevaisuuden samankaltaisten tilanteiden varalta.

5.2 Median ja viestinnän vaikutus kriisitilanteissa

Negatiiviset ja yllättävät tapahtumat ovat median kaipaama uutispiikki. Huomio saattaa yl- lättäen kohdistua mihin tahansa organisaation ja tuoda mukanaan yllättäviä ja odottamattomia vaikutuksia. Erilaiset organisaatiot ja media elävät jatkuvassa suhteessa toisiinsa, sillä media pystyy tuomaan näkyvyyttä yrityksen palveluille, mutta myös vaikuttamaan kuluttajien mielipiteisiin. Parhaiten media pystyy kuitenkin tuomaan jonkin uuden asian ylei- sön tietoisuuteen ja tekemällä siitä tärkeän suuremmallekin joukolle. (Lehtonen 2009, 47.)

Tyypillistä kriisiuutisoinnille on sen analytiikan ja täsmällisyyden heikkous. Lukijan on vai- kea hahmottaa median uutisoiman tiedon todellista painoarvoa. Kun jokin uusi riski noste- taan julkisuuteen, yleisö nopeasti unohtaa “vanhemmat riskit” ja helposti nousee käsitys siitä, että aikaisemmin uutisoidut riskit eivät olisi enää ajankohtaisia. Tämä tapahtui esimerkiksi lintuinfluenssapandemian aikaan, jolloin aiheesta kirjoittelu väheni ja yleisö uskoi vaaran jo kadonneen. (Lehtonen 2009, 47-48.)

Sosiaalinen media on nykyajan tärkeä työkalu kriisiviestinnässä, mutta sillä voi olla myös

(28)

myös sen kautta tapahtuvaa viestintää erityisesti kriisitilanteissa. Tärkeintä olisikin varmis- taa sosiaalisen median kriisiviestinnän varmuus jo ennen kriisiä ja harjoitella viestintää sen kautta esimerkiksi arjessa. Sosiaalinen media on myös tärkeä lähde kriisin alkaessa ja siellä kriisin ensimmäiset merkit yleensä ilmestyvät ensimmäisenä. (Aura 2018.)

5.3 Viestintästrategia

Jokaisella organisaatiolla olisi hyvä olla oma strateginen viestintäsuunnitelmansa, joka pohjautuu sidosryhmien kuunteluun. Organisaatiot voivat tehdä viestintästrategiat vaihte- levilla perusteilla ja resursseilla, minkä takia jokaisen strategian laajuus riippuu yrityksen tarpeista. Parhaimmassa tapauksessa viestintästrategia on perusteellinen työkalu viestin- nällisten linjausten määrittelyyn ja valmis käytäntöön ottoon. Viestintästrategia voi sisältää useita eri näkökulmia, esimerkiksi sisäisen viestinnän, ulkoisen viestinnän, kansainvälisen viestinnän ja markkinointiviestinnän. (Kantor 2007, 133-137.)

Tärkein asia viestintästrategiassa on toiminta-ajatuksen viesti, jonka yritys haluaa viestiä ulospäin. Tämä viestii sisältää perusteen sille, miksi yritys ylipäätään viestii. Toiminta-aja- tus välittää tietoa toiminnasta, joka näkyy niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä.

Viestinnän takana tulee myös olla selkeä visio, jota kohti tavoitellaan. Tärkeintä visiolle on sen mitattavuus ja mahdollisuus verrata sitä johonkin toiseen toimijaan. Viestintästrate- gian tärkeä osa on myös keskeiset ydinviestit, jotka toistuvat kaikissa viestintäkanavien viesteissä. Viestinnälle voidaan myös laatia arvot, jotka toteutuvat yhdessä yrityksen yleisten arvojen kanssa. (Kantor 2007, 133-137.)

Osa viestintästrategiaa voi olla esimerkiksi Iivarin (2011, 76-78) esittelemä kriisiviestintä- kortti (liite 1), johon on lajiteltu yksityiskohtaisesti erilaiset mahdolliset kriisit sekä tarvitta- vat toimenpiteet kriisin tapahtuessa. Kortista käy selkeästi ilmi mitä viestitään ja kenelle.

Kriisiviestintäkortissa on jaettu vastuualueet kriisin johtamisesta sekä erikseen viestin- nästä. Viestintävastaavan on hyvä miettiä etukäteen, kuinka eri kriisien viestintä tapahtuu niin, että Kantorin (2007, 133-137) esittelemät eri viestintästrategian osat toistuvat myös kriisiviestinnässä. Kriisiviestintäkorttiin on myös hyvä laittaa eri tärkeiden sidosryhmien yh- teystiedot viestinnän sujuvoittamiseksi.

(29)

6 Tutkimuksen toteuttaminen ja kulku

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, minkälaisia vaikutuksia koronapandemialla oli Porvoon matkailuyrityksiin kesällä 2020. Tutkimuksessa halutiin selvittää olivatko yritykset varautuneet turvallisuus- tai kriisisuunnitelmassaan kansainväliseen pandemiaan ja kokivatko he, että siitä olisi ollut hyötyä, sekä miten yritys muutti omaa viestintäänsä pandemian aikana. Tutkimuksen avulla haluttiin päästä perille siitä millaisia erilaisia muutoksia matkailualan yritykset ovat joutuneet tekemään selvitäkseen koronapandemiasta. Tut- kimuksen tavoitteena haluttiin tunnistaa mahdollisia toimintamalleja, joita matkailualan yritykset voisivat hyödyntää tulevaisuudessa samankaltaisten tilanteiden varalta.

Tutkimusta lähdettiin suunnittelemaan tutustuttuamme tarkemmin Covid-19 pandemiaan ympäri maailmaa ja kuinka se on vaikuttanut erityisesti Suomessa Porvoon matkailuun.

Aihe kiinnosti meitä erityisen paljon sen ajankohtaisuuden ja näkyvyyden takia, sillä pys- tyimme havaitsemaan muutoksia Porvoon matkailussa pelkästään paikallisina kuluttajina.

Alan opiskelijoina olimme myös huolissamme matkailun tulevaisuudesta ja halusimme löy- tää keinoja auttaa Porvoon matkailuyrityksiä, mutta myös dokumentoida vuoden 2020 aikana tapahtuneet muutokset.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kesään 2020, jonka paikallisina tiesimme olevan suosittu sesonki Porvoossa. Vaikka pääpaino olikin kesässä 2020, päätimme kerätä myös yritysten kokonaisvaltaisia kokemuksia pandemia-ajasta. Rajasimme tutkimuksemme Por- voon matkailuyrityksiin, vaikka koronalla on ollut valtavat vaikutukset myös muihin Suo- men matkailutoimijoihin, sillä halusimme pitää tutkimuskohteen tarpeeksi pienenä niin, että pystymme vertailemaan yritysten kokemuksia.

Otimme yhteyttä 20 Porvoon seudun yritykseen sähköpostitse tai puhelimitse. Valitsimme yrityksiä ja organisaatioita kuudesta eri kategoriasta, jotka olivat hotellit, kokous- ja tapah- tumapalvelut, aktiviteettipalvelujen tarjoajat, ravintolat, kulttuurikohteet ja Vanhan Porvoon putiikit ja kaupat, sillä tarkoitus oli saada mahdollisimman kattava kuva vaikutuksista Por- voossa. Yhdeksän yritystä kahdestakymmenestä vastasi myöntävästi haastattelukut- suumme ja haastattelimme vähintään yhtä viidestä valitsemastamme kategoriasta. Valitet- tavasti emme saaneet yhtäkään Porvoon putiikkia mukaan haastatteluihin, sillä he eivät joko vastanneet pyyntöihimme tai eivät halunneet osallistua haastatteluun kiireiden vuoksi.

(30)

6.1 Tutkimusmenetelmät

Valitsimme tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen. (Heikkilä 2014, 14-15.) Laadullista tutkimusta käytetään silloin, kun halutaan ymmärtää jotain tiettyä tutkimuskohdetta, esimerkiksi yritystä tai asiakasta, ja selittää sen käyttäytymisen syitä, mikä sopi aiheeseemme. Haastattelimme yhdeksää eri yritystä eri kategorioista, jonka koimme olevan sopiva määrä ymmärtääksemme Covid-19 vaikutukset matkailuyrityksiin Porvoossa. Porvoo on melko pieni kaupunki ja erityyppisiä yrityksiä valitsemalla us- koimme saavamme tarpeeksi luotettavia tuloksia, josta pystyisimme vetämään johtopää- töksiä. Laadullinen tutkimus valitaan usein silloin, kun tutkimuskohde koskee pientä mää- rää. Laadullisessa tutkimuksessa voidaan katsoa olevan tarpeeksi aineistoa, kun uudet tapaukset eivät enää tuo tutkimusongelman kannalta mitään uutta tietoa eli aineisto alkaa toistaa itseään. (Heikkilä 2014, 14-15; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

Eri tutkimusmenetelmillä pyritään samaan erityyppistä tietoa ilmiöistä ja jonkin menetel- män käyttö ei sulje pois toista. Menetelmien käyttö riippuu paljon tilanteesta ja tutkimuson- gelmista ja tehtävistä. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Harkitsimme myös to- teuttavamme kvantitatiivisen eli määrällisen tai tilastollisen tutkimuksen. Kvantitatiivinen tutkimus keskittyy enemmän lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviin tutkimuskysymyk- siin. Tutkimus tapahtuu yleensä standardisoitujen kysymyslomakkeiden avulla ja tutkimuskohde on suurempi, joka ei sopinut tämän tutkimuksen tarkoitukseen. Tuloksia analysoidaan numeraalisesti ja tuloksia havainnollistetaan taulukoiden avulla. Toisin kuin kvalitatii- visessa, kvantitatiivinen tutkimus pyrkii yleistämään siitä saatuja tuloksia alkuperäisen tutkimuskohteen lisäksi suurempaan ryhmään. Tilastollinen tutkimus auttaa selvittämään olemassa olevaa tilannetta, mutta sen perusteella ei voida selvittää asioiden tai ilmiöiden syitä. (Heikkilä 2014, 15.) Koimme sen takia kvalitatiivisen tutkimuksen hyödyllisemmäksi tämän tutkimuksen kohdalla, koska tarkoituksena oli saada mahdollisimman omakohtaisia vastauksia yrityksiltä, sillä Covid-19 ilmiö oli vielä niin uusi ja tuntematon.

Laadullinen tutkimus tapahtuu usein haastattelujen avulla ja niiden tulokset analysoidaan yksityiskohtaisesti. Tutkittavat kohteet ja haastateltavat valitaan hyvin harkinnanvaraisesti sekä tilastollisia yleistyksiä vältetään. Valitsimme haastateltavat harkinnanvaraisella otok- sella, joka tarkoittaa tutkittavien valintaa tutkijan asettamien kriteerien mukaan. Tutkimuk- seen valitut porvoolaiset matkailuyritykset olivat eri kategorioista, jotta ne olisivat mahdollisimman laajasti edustettuina tutkimuksessa. Tavoitteenamme oli haastatella vähintään yhtä yritystä joka kategoriasta. (Heikkilä 2014, 15; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

(31)

Tutkimuksella ei koskaan voi saavuttaa ilmiötä tai tapahtumaa kaikessa kokonaisuudessaan, vaan tutkimus on aina pinnan raapaisua. Hyvin suunniteluilla ja toteutetuilla tutki- muksilla, tutkimuksia toistamalla ja useista näkökulmista lähestymällä, voidaan kuitenkin saada tietoa ja lisätä ymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla ei ole ennakko-oletuksia tutkimuksen lopullisista tuloksista eikä hän todista hypoteeseja, vaan tutkija pikemminkin yllättyy ja keksii uusia hypoteeseja. (Saaranen-Kauppi- nen & Puusniekka 2006.)

Haastattelut toteutettiin 29.9.2020-8.10.2020 aikavälillä ja vallitsevan koronatilanteen vuoksi yrityksille annettiin vaihtoehto suorittaa haastattelu joko kasvotusten tai etäyhtey- den välityksellä. Tarjosimme mahdollisuutta keskustella puhelimitse tai Microsoft Teams- ohjelman kautta, mutta suurin osa haastatteluista kuitenkin toteutettiin kasvotusten turva- välit huomioon ottaen. Haastattelut nauhoitettiin, johon pyysimme haastateltavilta luvan.

Nauhoitukset tuhottiin haastattelun analysoinnin jälkeen ja tästä ilmoitettiin myös haastateltaville. Ennen haastattelun alkua, haastateltaville kerrottiin myös, että kyseessä on opinnäytetyö, haastattelu on luottamuksellinen ja vastauksia ei pystyisi yhdistämään yrityksiin, eli tutkimus suoritetaan anonyymisti.

Haastattelumetodiksi valitsimme teemahaastattelut. Teemahaastattelu sijoittuu lomake- haastatteluiden ja avoimien haastatteluiden väliin. Teemahaastattelu etenee ennalta suunniteltujen teemojen mukaisesti eikä tarkkojen ja yksityiskohtaisen kysymysten kautta.

Teemahaastattelu on hieman strukturoidumpi kuin syvähaastattelu, sillä teemat ovat samoja kaikille haastateltaville. Teemahaastattelussa huomioidaan ihmisten omat tulkinnat ja vapaalle puheelle annetaan tilaa, vaikkakin teemat käydään läpi kaikkien kanssa. Tee- mahaastattelu on lähes keskustelunomainen tilanne, jossa tutkijalla on vain pienet muis- tiinpanot teemoista, jotta keskitytään keskusteluun paremmin. Teemoista ja niiden alatee- moista pyritään keskustelemaan vapaasti ja kaikkia teemoja ei tarvitse käydä läpi sa- massa järjestyksessä kaikkien haastateltavien kanssa. Teemahaastattelua käytetään erityisesti silloin, kun halutaan tietoa vähemmän tunnetuista ilmiöistä. (Saaranen-Kauppinen

& Puusniekka 2006.)

Harkitsimme myös syvähaastatteluiden käyttämistä, joka on täysin strukturoimaton haas- tattelumuoto. Syvähaastattelusta käytetään myös nimeä avoin haastattelu tai keskustelunomainen haastattelu. Syvähaastattelussa vain se ilmiö, josta puhutaan, on määritelty ja keskustelun lomassa käytetään avoimia kysymyksiä. Avoimiin kysymyksiin saatujen vas- tausten syventämisellä mahdollistetaan haastattelun jatko. Syvähaastatteluissa koroste-

(32)

useita kertoja saman henkilön kanssa. Syvähaastatteluissakin keskustelun sisältö liittyy tutkimuksen tarkoitukseen eikä mistä tahansa puhuta. Tutustuessamme teoriaan löy- simme teemoja, joista halusimme kysyä jokaiselta haastateltavalta. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 88-89.) Löydettyjen teemojen perusteella oli luonnollisempaa toteuttaa haastattelut teemahaastatteluina syvähaastatteluiden sijaan. Tarvitsimme vastauksia, joita pystyisimme vertailemaan toisiinsa ja koimme, että syvähaastatteluista emme olisi niitä välttä- mättä saaneet.

Valittuamme haastattelumetodiksi teemahaastattelun lähdimme laatimaan haastatteluky- symyksiä. Pyrimme rakentamaan kysymyksemme (liite 2) kolmen teeman ympärille, jotka olivat pandemian vaikutus, toiminta pandemian aikana ja tulevaisuuden näkymät. Pande- mian vaikutuksissa annoimme haastateltavalle mahdollisuuden kertoa avoimesti erilaisista pandemian vaikutuksista heidän organisaationsa toimintaan. Toiminta pandemian aikana teemassa keskityimme kuulemaan yritysten reagointikeinoja pandemian vaikutuksiin. Tu- levaisuuden näkymissä selvitimme, kuinka yritysten toiminta on sopeutunut harvinaiseen tilanteeseen ja millaisena he kokevat tulevaisuuden. Tarkoituksemme oli pitää haastattelukysymykset mahdollisimman avoimina, jotta voisimme tarkentaa kysymyksiä haastateltavien vastauksiin perustuen (Tuomi & Sarajärvi 2018, 88).

Harjoittelimme haastatteluita etukäteen lähipiirin avulla ja muutimme kysymyksien muotoa ennen haastattelujen aloittamista. Totesimme kysymysten vaativan lisää avoimuutta, sillä keskustelu ei kulkenut sujuvasti eteenpäin ensimmäisten harjoitusten jälkeen. Osa laati- mistamme kysymyksistä myös toisti itseään, joten poistimme ne alkuperäisestä suunnitel- masta. Huomasimme myös haastattelun toimivan parhaiten silloin, kun emme seuranneet kysymyksiä järjestelmällisesti ja annoimme keskustelun kulkea jokaisen haastateltavan kohdalla luontevasti omalla painollaan, kuten teemahaastatteluille on yleistä (Heikkilä 2014, 16). Päätimme keskittyä kysymään yhden pääkysymyksen jokaisesta teemasta ja jatkoimme keskustelua avustavilla kysymyksillä. Vältimme johdattelua ja annoimme haastateltavan johtaa keskustelua.

6.2 Teemoittelu

Haastatteluita tarkasteltiin teemoittelun avulla, joka on luonteva menetelmä teemahaastat- teluiden analysoinnille, sillä haastatteluiden teemat löytyvät kaikista haastatteluista. Tee- mat saattavat kuitenkin esiintyä eri haastatteluissa eri tavoin. Teemoittelu on laadullisen tutkimuksen aineiston ryhmittelyä erilaisten aihepiirien eli teemojen mukaan. Teemoitte- lussa korostuu se mitä teemasta on sanottu ja mitä tiettyyn teemaan katsotaan sisältyvän.

(KAMK 2020; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

(33)

Tutkimuksen teemoittelu aloitettiin kirjoittamalla haastattelut puhtaaksi ja tiivistämällä haastattelut word-taulukoihin haastatteluteemojen avulla. Tämän jälkeen tiivistetyt haastattelut tulostettiin ja lajiteltiin leikkaamalla tiettyyn teemaan liittyvät ilmaisut kolmen haas- tatteluteeman alle eli hyödynnettiin teemakortistoa. Tämän jälkeen kolmen haastattelutee- man alla olevia tiivistettyjä ilmauksia ryhdyttiin teemoittelemaan samankaltaisuuksien avulla uusiksi alateemoiksi, jotka nimettiin niiden sisältöä kuvaavalla nimellä. Alateemoja tarkasteltiin ja yhdistettiin ja ilmauksia siirreltiin teemakortistossa niin, että lopuksi päädyt- tiin viiteen uuteen yhdistävään teemaan. Nämä teemat olivat pandemian vaikutukset, krii- siviestintä, riskien- ja kriisienhallinta, uudet toimintatavat ja matkailun kehitys Porvoossa.

(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)

(34)

7 Tutkimustulokset

Haastattelut suoritettiin käyttäen kvalitatiivisia teemahaastatteluja. Haastatteluja oli yhdek- sän, joista kolme suoritettiin etäyhteyksin ja loput kuusi kasvotusten yrityksien tiloissa.

Haastattelut koostuivat viidestä taustakysymyksestä sekä kolmesta teemasta, jotka olivat vaikutus, toiminta pandemian aikana ja tulevaisuus. Haastateltavilta kysyttiin kolme pää- kysymystä, joita jatkettiin useilla täydentävillä kysymyksillä. Kysymyksiä tuli myös mieleen haastatteluiden lomassa, joten kaikkia kysymyksiä ei ollut suunniteltu ja niitä ei löydy liit- teestä 2, jossa on esitelty haastattelukysymykset. Haastattelut kestivät yrityksen mukaan 25 minuutista tuntiin. Haastateltavia yrityksiä kuvataan tunnuksilla P1-P9, taulukossa 2 on myös esitelty eri sektorit, joilla yritykset toimivat. Osa kysymyksistä, kuten taloudelliset vaikutukset, koettiin arkaluonteisiksi ja näissä tuloksissa tunnuksia ei ole käytetty yritysten anonymiteetin suojelemiseksi.

Tutkimustulokset ovat esitelty teemoittelussa esiin nousseiden viiden teeman pohjalta, joita olivat pandemian vaikutukset Porvoossa, riski- ja kriisihallinta, viestintä, uudet toimintatavat ja matkailun kehitys Porvoossa.

7.1 Taustakysymykset

Haastattelun taustakysymyksissä kysyttiin yrityksen kokoa, perustamisvuotta sekä seson- kipainotteisuutta. Taulukossa 2 esitellään yrityksien toimialasektorit, koot sekä tärkeimmät sesongit yrityksille. Haastateltavien yritysten anonymiteetin suojelemiseksi haastateltujen nimikkeitä ei kerrota tutkimuksessa ja yrityksien henkilöstömääriä ei mainita, sillä yritykset saattaisivat olla helpommin tunnistettavissa.