Verkostoituminen tuo lisäarvoa – into, uudet ideat ja yhdessä oppiminen
Anne Aro & Marja Kokko
STKS:n Informaatiolukutaitotyöryhmä järjesti marraskuun alussa verkottumista, yhteistyötä ja opetusmateriaalien jakamista informaatiolukutaidon näkökulmasta käsittelevän seminaarin. Päivän aikana pohdittiin erilaisia yhteistyön malleja, jotka tukisivat toisaalta ammatillista toisilta oppimista, mutta myös kollaboraatiota, jossa tavoitteellisella yhteistyöllä saataisiin aikaiseksi jotain sellaista, jota on vaikea yksin tuottaa.
Mistä aikaa verkostoitumiselle?
Seminaaria alustettiin lähettämällä kysely kirjasto- alan ammattilaisille keväällä 2014. Vastauksia saa- tiin kaikkiaan 118 kappaletta. Kysely osoitti, että yhteistyöstä ollaan kiinnostuneita, mutta yhteis- työ ja sen edellyttämä verkottuminen koetaan ai- kaa vieväksi ja siksi valtaosa tekee opetusmateriaa- linsa yksin.
Samanaikaisesti lähes jokainen vastaaja on valmis jakamaan materiaalejaan eri organisaatioiden välil- lä ja tekemään niitä yhdessä. Useat vastaajat hyö- dynsivät mahdollisuutta kertoa omista kokemuk- sistaan vapaiden kommenttien muodossa. Omien työtapojen pohdinta ja tarve muuttaa totuttuja ta- poja on yleistä IL-opettajien keskuudessa.
Kysely osoitti IL-opetuksen käytänteistä sen, et- tä opettajayhteistyötä arvostetaan erittäin paljon ja sitä pyritään pitämään yllä ja kehittämään edel- leen. Tiedossa on, että tiedonhankinta ilman kon- tekstia ei ole mielekästä, vaan pahimmassa tapauk- sessa hukkaan heitettyä aikaa.
Miten yhteistyötä voidaan tehdä?
Verkko-opetuksen pitkäaikainen asiantuntija ja tie- tokirjailija Eija Kalliala kertoi opetuksen ja oppi- materiaalien yhteiskehittämisestä aina 1990-luvul- ta lähtien. Kallialan esityksen keskeinen huomio on, että yliopistoista puuttuu yhteistyön osalta pe- dagoginen traditio. Kallialan mukaan yhteistyötä ei
kuitenkaan kannattaisi vieroksua, sillä tieteenalois- sa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja, mutta yk- sittäiset toimijat ovat erilaisia.
Eija Kalliala tarjosi tietoa muun muassa siitä, mi- hin avoimia verkko-oppimateriaaleja voidaan tur- vallisesti tallentaa oppilaitosten omien verkkosivu- jen tai intran lisäksi. Verkko-oppimateriaalien te- kemisessä onkin hyvä pohtia valitaanko suljettu avoin ympäristö, kuka laatii oppimateriaalin, mikä on opettajan rooli oppimisen prosessissa ja miten tekijänoikeudet määritellään. Kalliala esitti poh- dittavaksi myös kysymyksen, kannattaisiko suun- nitella MOOC eli massiivinen avoin verkkokurssi.
Seminaarin jälkeen lähettämissään terveisissä Ei- ja Kalliala jatkaa tietotyöläisten kannustamista ver- kottumiseen, sillä “verkostot ja yhteistyö ovat tu- levaisuutta”. Tulevaisuutta on Kallialan mukaan myös se, että oppimistilanteeseen vaikuttaa myös opiskelijoiden panos mm. yhteisten oppimateriaa- lien tuotannossa, mikä puolestaan motivoi opiske- lijoita syventämään oppimistaan. Tällöin pääpaino ei ole niinkään oppimateriaalin laatimisessa vaan oppimisen tukemisessa [Eija Kallialan sähköposti- viesti Marja Kokolle 8.12.2014].
Jakamalla menestykseen
Avoimien oppimateriaalien puolestapuhuja ja tie- to- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntija Matleena Laakso korosti sosiaalisen median perus-
Signum 1/2015
ideaa siitä, että jakaminen on keskeinen osa ja toi- mintamuoto somen myötä syntyneessä kulttuuris- sa. Laakso esitti kannanoton, että ihmiskunnan me- nestys ja siihen kuuluva tieteiden edistyminen on perustunut aina jakamiseen. Tätä taustaa vasten on- kin vaikea löytää perusteluja sille, että IL-opettajien oppimateriaalit muodostaisivat tässä poikkeuksen.
Verkkomateriaalien jakamisesta on haluttu teh- dä helpompaa epäkaupallisten Creative Commons –lisenssien avulla. Matleena Laakso kertoi miten avointa jakamista voidaan CC-lisensseillä edistää.
1960-luvulta peräisin oleva tekijänoikeuslaki on muodostunut monimutkaiseksi viidakoksi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, jossa jae- taan suurin piirtein samat käsitykset lain sisällöstä.
Aineistojen formaattien monimuotoistumisen myötä harva tietää, miten lain mukaan erilaisia ai- neistoja saa käyttää oman opetuksen suunnittelus- sa. Tekijänoikeudet ja CC –lisenssit eivät ole toi- siaan poissulkevia tai vaihtoehtoisia, vaan CC-li- sensseillä esimerkiksi verkko-oppimateriaalien te- kijä kertoo muille, miten hän haluaa aineistoaan käytettävän.
Verkko-oppimateriaalit helposti saataville
Verkko-oppimateriaalien jakaminen on tehty hel- poksi, mitä osoittaa Matleena Laakson omalla si- vustolla ylläpitämä ”pankki” avoimista aineistoista.
Laakso kannustaakin tietoasiantuntijoita vinkkaa- maan toisilleen hyviä materiaaleja ja edistämään sitä kautta aineistojen yhteistä hyödyntämistä.
Matleena Laakson kokemuksen mukaan avoin ai- neistojen jakaminen mm. edistää työstämisen alla olevan hankkeen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta se- kä vuorovaikutusta asiantuntijoiden välillä ja tukee itse kunkin asiantuntijuuden tunnustamista. Laak- son slogan ”jakaessaan saa” tarkoittaa myös itsestään lähtevää auttamisen halua, koska silloin saa myös toisilta palautetta ja mahdollisuuden tehdä työtään mahdollisimman laadukkaasti.
Lopuksi Matleena Laakso kertoi yhteistyöstään Anna Rongaksen kanssa Lahden kaupunginkir- jastossa ”Sosiaalisen median SurvivalKit kirjasto- alan ammattilaisille” -hankkeessa. Koulutuksessa keskustellaan, mitä on hyvä huomioida ammatil-
lisessa sosiaalisen median käytössä. Koulutushank- keen tarkoituksena on edistää muun muassa kir- jastoalan ammattilaisen tietotyöosaamista sekä tie- to- ja viestintäteknologioiden soveltamista erilai- sissa työtilanteissa.
Oppimateriaalit avoimiksi
Seminaarin jälkeisissä terveisissään Matleena Laak- so haluaa rohkaista kirjastoammattilaisia jakamaan oppimateriaalejaan avoimessa verkossa suljettujen oppimisalustojen sijaan. Laakso myös muistuttaa, että materiaalien tekeminen on vain yksi yhteistyö- mahdollisuus. Kuten seminaarin iltapäivän ohjel- masta saatu palaute osoitti, kirjastoalan toimijat sel- keästi kaipaavat lisää ammatillisia verkostoja, myös yli organisaatiorajojen.
Matleena Laaksoa ilahdutti erityisesti palaute, jossa todettiin, että ”iltapäivän verkostoitumiskier- ros oli erittäin hyödyllinen, sillä samoja ongelmia pohtivia ihmisiä on ympäri Suomea. Jos heidät saa yhdistettyä verkostoksi, ei tarvitse yksin pohtia vaan on verkosto, johon ottaa yhteyttä.” [Matleena Laak- son sähköpostiviesti Marja Kokolle 19.12.2014].
Verkostoituminen käytännössä
IL-työryhmän kyselyyn vastanneet ovat verkostoi- tuneet pääsääntöisesti oman henkilökunnan kes- ken, mutta myös muiden opettajakollegojen kans- sa omassa organisaatiossa. Yli puolet vastaajista on verkottunut oman sektorin (amk-, erikois-, yleiset ja yliopistokirjastot) kollegojen kanssa ja reilu kol- mannes oman tieteenalan tai oppiaineen asiantun- tijoiden kanssa.
Yhteistyön hyötyinä opetusmateriaalin laatimi- sessa nähdään kyselyn mukaan erityisesti ideointi, oivaltaminen, yhdessä oppiminen ja uusien näkö- kulmien saaminen. Myös erilaisten oppimisalus- tojen hyödyntäminen ja hyvien käytänteiden jaka- minen koetaan positiivisina asioina. Haastetta op- pimateriaalien yhteislaatimiselle tuovat kuitenkin oppiaineiden ja tieteenalojen eroavaisuudet tiedon- haussa, aikapula, erilaisten näkemysten yhteenso- vittaminen sekä tekijänoikeudet.
Verkostoesimerkit
Suunnittelija Nina Granlundin esittelemä Kysy kir- Signum 1/2015
jastonhoitajalta -palvelu sai osakseen ihailua, miten vastaus voi löytyä niin pienessä ajassa? Granlundin mukaan vahvuutena valtakunnallisessa palvelus- sa on mukana olevien kirjastojen määrä sekä spe- sifisyys ja tietenkin verkostoituminen; mikäli itse ei osaa vastata kysymykseen, sen voi siirtää yhtei- selle keskustelupalstalle ruodittavaksi. Vastaus lä- hetetään kysyjän sähköpostiin; palvelun henkilö- kohtaisuus saakin kiitosta nopeuden ja luotetta- vuuden ohella.
Tietoasiantuntija Merja Kauppinen Itä-Suomen yliopiston kirjastosta valotti Erasmus-vaihdon ko- kemuksistaan - mukaan hänelle tarttui innostusta ja vaikutteita omaan työhön sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kauppisen mukaan oli yllättävää huomata, miten samankaltaista on Espanjan Hu- elvan yliopiston kirjastossa kuin hänen omassa kir- jastossaan; Moodle, samat tietokannat sekä viittei- denhallintaohjelmat ovat käytössä. Uutta oli, että työntekijöiden toistensa työn arviointi ja ikäihmi- sille suunnatut kurssit. Kauppinen totesi myös, et- tä henkilökohtaisen tapaamisen ja verkottumisen mahdollisuus on tärkeää, vaikka Internet tarjoaa- kin paljon apuvälineitä yhteistyöhön.
Metropolian ammattikorkeakoulun kirjaston in- formaatikko Annamari Ikonen kertoi informaati- kon ja opettajan yhteistyöstä teknisen alan englan- nin kielen tunneilla. Ryhmät kokoontuvat kahdes- ti informaatikon ja englanninopettajan kanssa, joi- den ohjauksessa käsitellään hakusanojen merkitys- tä, muodostetaan käsitekartta ja etsitään eri tieto- kannoista materiaalia omasta aiheesta. Opiskeli- jat hyötyvät, kun opit tietokannoista, lähdekritii- kistä, lähdemateriaalin käytöstä sekä varustautu- minen opinnäytetyön tekemiseen yhdistyvät kie- len opiskeluun.
Toimiva verkosto
Iltapäiväkahvien jälkeen oli aika laittaa päivän ai- he käytäntöön; oli vuorossa IL-treffit, jonka aika- na kuultiin jo olemassa olevien verkostojen toimin- nasta, liityttiin verkostoihin sekä ideoitiin ja kehi- teltiin uusia verkostoja. Tuokioiden välitön tunnel- ma, puheensorina rönsyilevine keskusteluineen se- kä tiedon jakaminen kohtasivat samanhenkisten ja samojen työtehtävien kanssa työskentelevät.
IL-työryhmän kyselyn mukaan verkostoja ha- luttaisiin perustaa mm. e-aineistoasioissa, yhteis- ten oppimateriaalien tekemistä sekä ajankohtai- sia keskusteluja varten. Iltapäivän IL-treffien ”Pe- rustetaan verkosto” -pisteessä ideoitiin verkosto- ja mm. verkko-opetukseen, tutkijoiden IL-kou- lutukseen, hyviin opetuskäytänteisiin, viitteiden- hallintaan ja senioreihin liittyen. Toimiva verkos- to määriteltiin kyselyyn vastanneiden kesken mm.
”avoimeksi, vapaaehtoisuuteen perustuvaksi ja yh- dessä tekeväksi”, joka keskittyy konkreettisiin asi- oihin, ja jossa voi olla mukana satunnaiset osallis- tujat yhdessä aktiivien kanssa.
Verkostoitumiseen kaivatuiksi välineiksi kyselys- sä nousivat mm. Facebook, sähköposti, AC-koko- ukset, intra ja blogit. Useammassa vastauksessa ko- rostettiin kuitenkin somen ohella ”face-to-face” -ta- paamisten tärkeyttä, jolloin voi tutustua paremmin toisiinsa ja ”antaahan tapaaminen lisäenergiaa sekä uusia ideoita omaan työhön”. Sama huomio kävi ilmi seminaaripäivän puheenvuoroissa; vaikka so- me tarjoaa verkostoitumiselle helpon ympäristön, se ei kokonaan poista tapaamisen aikana mahdol- listuvaa yhdessäoloa. Usein oman työn kehittämi- selle on vaikea erottaa aikaa ja monesti parhaat ide- at ja ajatukset syntyvät yhdessä.
Verkostoituminen tuo kirjastoammattilaisen työ- päivään voimavaroja, ideoita, innostusta, työmoti- vaatiota, ajatusten, kokemusten ja oppimateriaali- en vaihtoa. Sivutuotteena tästä ovat myös tyytyväi- semmät asiakkaat ja hedelmällisempi yhteistyö eri osapuolten kanssa.
Seminaaripäivän verkostoesittelyjä
Seminaarin aamupäivän puheenvuorot tallennet- tiin ja ne löytyvät Kirjastovirta.fi –palvelusta.Suomen Libguides –fb-ryhmä: https://www.face- book.com/groups/596814080365192/
Hum-Info –fb-ryhmä: https://www.facebook.com/
groups/665650953493797/
Työelämän IL-verkosto: Hanna Lahtinen, Laurea ja Anna-Liisa Holmström, Lamk
Signum 1/2015
Teknillisten kirjastojen IL-yhteistyö: Virpi Palm- gren, Aalto-yliopiston kirjasto
Yhteiskuntatieteellisten kirjastojen verkosto: Sirk- ka-Liisa Korkeila, Eduskunnan kirjasto
BMF: http://www.bmf.fi/BMF+ry
Verkottumisideat ovat nyt vesillä, tartu kiinni ja verkotu! &
Tietoa kirjoittajista
Anne Aro, informaatikko, Tiedekirjasto Tritonia Email. anne.aro@tritonia.fi Marja Kokko, informaatikko Jyväskylän yliopiston kirjasto Email. marja.l.kokko@jyu.fi
Signum 1/2015
