Dynaamiset kirjastot – IFLA 2015 Kapkaupungissa näkymä

E

rityisen keskeisiä kehityksen ja muutoksen ky- symykset ovat kehittyvissä maissa. Niinpä paikal- liset kirjastovaikuttajat hyödynsivät tapahtumaa ja sen näkyvyyttä kutsumalla afrikkalaisten valti- oiden kulttuuriministerit yhteiseen kokoukseen ennen konferenssia. Tässä kokouksessa maanosan valtiot sitoutuivat koulutukseen, kirjastojen ke- hittämiseen ja lukutaidon edistämiseen, myös ta- loudellisesti.

Afrikan laaja sivistyminen on selkeästi vielä alussa, sillä mm. lukutaidossa ja aineistojen saa- tavuudessa on vielä suuria puutteita. Lisäksi ta- loudellinen epätasa-arvo näkyi Etelä-Afrikassa- kin räikeästi jokapäiväisessä elämässä. Afrikkalai- set maat ovatkin kiinnittämässä huomiota epäta- sa-arvoa, köyhyyttä ja osaamattomuutta vastaan tavoitteena nostaa Afrikka kehittyneiden maiden rinnalle vuoteen 2030 mennessä. Samalla tapah-

Dynaamiset kirjastot – IFLA 2015 Kapkaupungissa

Jarmo Saarti

Vuoden 2015 kansainvälinen kirjasto- ja informaatioalan järjestöjen konferenssi – järjestyksessään jo 81. – järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Kon- ferenssin teema oli: dynaamiset kirjastot – saatavuus, kehitys ja muutos. Tee- massa korostuivat erityisesti kehittyvien maiden ja IFLAn strategisen työn pai- nopistealueet. Järjestö on viime vuosina pyrkinyt entistä enemmän vaikutta- maan poliittisiin päätöksentekijöihin ja kirjastoalan kehitykseen vaikuttaviin glo- baaleihin asioihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

tuu askeleittain kulttuurien monimuotoisuuden hyväksyminen eli kolonialismin loppujenkin pai- nolastien unohtaminen vaikka se vaatii vielä run- saasti töitä ja sitoutumista.

Afrikassa on suuri tarve nousta osaamisessa sa- malle tasolle kehittyneiden maiden kanssa ja sa- malla haetaan myös talouden ja elintason nousua.

Pakostakin joutui vertailemaan paikallista strate- gista ja monikulttuurista suuntautumista tulevai- suuteen tämän hetken Suomen näköalattomuu- teen ja impivaaralaisuuden lisääntymiseen.

Kirjastot ja niiden tarjoamat tietoaineistot ja erityisesti lukutaidon eteen tekemä työ näyttäy- tyi afrikkalaisessa tilanteessa keskeisenä yhteis- kunnan kehittymisen välineenä. Samalla konfe- renssissa keskusteltiin runsaasti kestävästä kehi- tyksestä ja kirjastojen roolista – jopa kasvatuksel- lisesta – kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kestävä kehitys ja vihreät kirjastot puhuttivat osallistujia

Kuva: Jarmo Saarti

IFLAn strategia tähtää kestävään kehitykseen

IFLAn toimintatavan muutokset eräänä syynä voidaan pitää myös sitä, että nuoremmat suku- polvet ovat tulleet aktiivisesti mukaan järjestön työhön. Kirjastojen aatteellisuus ja poliittinen vaikuttaminen ovat myös nostaneet päätään, ku- ten jo edellä todettiin. Keskeisenä haasteena jär- jestölle on ollut sen byrokraattisen toimintata- van uudistaminen.

Muutosta tehdään uudistamalla seuran strate- giaa vuosille 2016 – 2021. Strategiset suunnat on määritelty seuraavasti:

1. Kirjastot yhteiskunnassa 2. Informaatio ja tietämys 3. Kulttuuriperintö

4. Osaamisen kehittäminen

Kirjastojen yhteiskunnallisessa roolissa koroste- taan kirjastojen roolia synnytettäessä lukutai- toisia, tietoisia ja osallistavia yhteisöjä. Kaikkein keskeisin tehtävä kirjastoilla on tässä informaati- on saatavuuden varmistaminen kaikille kansalai- sille ja kansalaisten osaamisen kehittäminen di- gitaalisessa informaation hallinnassa ja käytössä.

Järjestö on ollut aktiivinen UNESCOn piiris- sä tehdyssä poliittisessa työssä tavoitteena jäsen- maita sitovat lausumat ja sopimukset, joilla in- formaation käyttö taataan kaikille digitaalisessa maailmassa, joka tuntuu toisaalla sulkevan ovia enemmän kuin aukaisevan niitä. Informaatioon ja tietämykseen liittyy korostetusti tasa-arvoinen pääsyn takaamiseen informaation erilaisille läh- teille. Lisäksi mukaan on otettu kirjastojen roo- li innovaatioiden synnyttämisessä ja osaamisen uudistamisessa. Jo edellä mainittu kestävä kehi- tys näyttäytyy järjestössä kestävän informaatio- ympäristön synnyttämisenä. Tähän liittyy osal- taan tekijäoikeuskampanjointi ja reilun käytet- tävyyden takaaminen aineistoihin, kuten Inter- netin käyttömahdollisuuden takaaminen kaikil- le ja netin sisällön tasapuolisuuden tukeminen.

Kulttuuriperinnön säilyttämisessä on korostu- nut viime aikoina erityisesti digitaalisten tallen-

teiden pitkäaikainen hallinta ja käyttöön saatta- minen. Osaamisen kehittämisessä järjestön stra- tegia painottaa ensinnäkin kirjastoalan jatkuvaa kehittämistä ja sen lisäksi kirjastojen aktiivis- ta roolia talouden ja yhteiskunnan muutokseen tähtäävässä politiikassa. Keskeisenä työvälineenä tässä on YK vuoden 2015 jälkeinen kehitystyön agenda. Lisäksi järjestö pyrkii edelleen kehittä- mään kirjasto- ja informaatioalan toimijoiden johtajuutta ja johtajien kouluttamista.

Sinikka Sipilä jätti tehtävänsä IFLAn presidenttinä

Kapkaupungin kokous oli myös viimeinen viral- linen tilaisuus, jossa Sinikka Sipilä toimi IFLAn presidenttinä. Hän oli selvästi saanut kautenaan synnytettyä luottamuksen toimintaansa kohtaan vahvojen kirjastojen ajamisessa vahvojen yhteis- kuntien synnyttämiseksi ja erityisesti hän oli noussut afrikkalaisten kirjastolaisten esikuvaksi.

Kirjastot vaikuttajina

Kirjastojen vaikuttavuuden arviointi oli edelleen ajankohtainen teema, eikä vähiten niiden talou- dellisten paineiden johdosta, joita kaikki julki- set taloudet tuntuvat kokevan tällä hetkellä. Britt Omstedt esitteli hanketta, jossa pyritään luomaan yhteiset globaalit menettelytavat kirjastojen toi- minnan ja vaikutuksen seurantaan. Siinä keskei- sinä arvioinnin kohteina ovat informaation saata- vuuden vaikutus yhteiskunnan kehitykseen. Mi-

Kuva: Jarmo Saarti

tattavina kohteina ovat informaation saatavuus, teknologian saatavuus ja kansalaisten osaaminen näiden käyttämisessä. Tässäkin on tavoitteena vuoden 2030 Agenda ja pyrkimyksenä kansain- välisesti koordinoitu arviointimalli ja keskitetty tietokanta, joka mahdollistaa maiden vertailun ja tilastoinnin yhteismitallisuuden.

Omstedt korosti esityksessään sitä, että kirjas- tojen tulisi pystyä näyttämään toimintansa vai- kutukset yhteiskuntien kehittymiseen ja muihin poliittisiin tavoitteisiin, jotka ovat tulevaisuuteen suuntautuneiden poliittisten strategioiden koh- teina. Hyvänä esimerkkinä hänestä on esimer- kiksi informaation saatavuus ja oikeus avoimeen viestimiseen myös rauhan ja oikeudenmukaisuu- den toteuttamisessa.

Kirjastojen kannalta suurin muutos informaa- tion jakelussa ja käytössä on tapahtumassa suur- ten datamassojen hallinnassa ja välineissä. Ensin- näkin näiden taitojen hallitseminen antaa tulevai- suudessa mahdollisuuden sekä hallita että hyö- dyntää tietovarantoja ja toiseksi, nämä osaamis- vaatimukset ovat synnyttämässä uutta kuilua nii- den välillä, jotka kykenevät hallitsemaan ja hyö- dyntämään datamassoja ja niiden välillä, joita täl- laisella toiminnalla pystytään hallitsemaan. Tut-

kimuskirjastoissa sen vuoksi tutkimustulosten ja julkaisujen avoin saatavuus ja käyttö tulevat en- tistä tärkeämmiksi tavoitteiksi.

Kirjaston ja niiden toiminnan vaikuttavuuden arviointipuhe on selkeästi muuttunut uuslibera- listisen politiikan ja talouden vallan kautta. Tä- tä on osaltaan korostanut informaatioyhteiskun- nan synty, joka on lopullisesti merkinnyt sitä, et- tä kansakunnat ja niiden taloudellinen menesty- minen riippuu lähes kokonaan kyvystä hyödyn- tää ja luoda uutta osaamista ja informaatiota ja kaupata sitä. Kaikilla kirjastosektoreilla tuntuu edelleen tarve osoittaa myös toiminnan taloudel- linen hyöty ja vakuuttaa poliittiset päättäjät sii- tä, että kirjastoihin kannattaa edelleenkin sijoit- taa yhteiskunnan voimavaroja.

Lisäarvon mittaaminen

Elliott Shore esittikin, että meneillään on lopulli- nen siirtymä tilastojen keräämisestä kohti kirjas- tojen arvon mittaamista osana erilaisia verkosto- ja ja niihin kirjastojen tuottamaa lisäarvoa. Tie- teellisissä kirjastoissa merkittävimpänä syynä tä- hän muutokseen on digitaalinen tiede ja verkos- toituva tutkimuksen synnyttämä tapa käyttää ja tuottaa informaatiota.

Tiedonhallinta session puhujat ryhmäkuvassa (Kuva Hannele Näveri-Ranta)

Kuva: Jarmo Saarti

Shore korosti, että kirjastojen toiminnan kes- keisenä mittarina on jatkossa niiden sopivuus tuohon toimintaketjuun eli se, kuinka kirjastot pujahtavat luonnolliseksi osaksi digitaalista ta- paa oppia ja tehdä tutkimusta. Tässä palveluiden suunnittelussa nousee tärkeäksi kirjastojen toi- mintojen sopivuuden ja toiminnallisuuksien ar- viointi näiden toimintaverkostojen kannalta. Jos kirjasto ei mene mukaan näihin tapoihin toimia, ne jäävät lopullisesti ulkopuolelle.

Hän esitti myös radikaaleja uusia tapoja mi- tata kirjastojen toimintaa: kustannusten välttä- mismittari (= turhat investoinnit ja kulut pois), yhteistyön ja verkostoitumisen mittari, sopivuus kehysorganisaation toimintaan –mittari eli kuin- ka hyvin jalkaudutaan ja integroidutaan kehysor- ganisaatioon ja käyttäjien tapaan toimia. Jos näi- tä vertaa kirjastojen perinteiseen tapaan tuottaa suuria tilastolukuja ilman arviota toiminnallises- ta vaikuttavuudesta, voi ymmärtää kuinka suu- ri kirjastojen toimintaympäristön muutos on ta- pahtumassa.

Aineistojen yhteiskäyttö uutena suuntana

Suurimpana kirjastojen haasteena digitaalisessa toimintaympäristössä on, kuinka aineistojen yh- teiskäyttö taataan jatkossa maksumuurien sulki- essa yhä nopeampaan tahtiin kirjastojen aineis- toja käyttäjiltä.

Candice Towsend esitti tähän liittyen viisi kes- keistä haastetta:

1. Siirtyminen digitaaliseen ja nopeaan infor- maatioympäristöön

2. Innovatiivisten toimintamallien osaaminen ja käyttöönotto

3. Tekijänoikeudelliset rajoitukset ja reilun pe- lin periaate tieteellisen informaation käytös- sä

4. Valmistautuminen digitaaliseen työnkul- kuun kirjastoissa

5. Uusien palveluteknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto

Meneillään on lopullinen paradigman muutos fyysisten kappaleiden kaukolainaamisesta mo- nipuoliseen aineiston yhteiskäyttöön ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyn- täminen näiden palveluiden tuottamisessa. Tämä tarkoittaa kirjastoille myös sekä resurssien järke- vää ja kestävää käyttöä että täysin uudenlaista ver- kostoitumisen tapaa.

Konferenssissa oli taas runsaasti suomalaisia pos- tereita esillä

Digitaalinen tiede ja talouden haasteet

Osallistuin kahden komitean työhön konferens- sin aikana. Päällimmäiseksi molemmissa – aineis- tojen yhteiskäyttö ja akateemiset kirjastot – nou- si jo usein edelläkin toistunut digitaalisen tieteen ja tutkimuksen tulosten jakelun haasteet ja mah- dollisuudet. Kaukolainaus- ja kokoelmatyöpu- he on siirtymässä resurssien jakamis- ja yhteistyö puheeksi. Taloudelliset haasteet kaikkialla maa- ilmassa ovat kirjastot pakottaneet sopeuttamaan toimintojaan – ”vähemmän on enemmän” kuu- lui useassa puheenvuorossa.

Nämä teemat tulivat hyvin esille ensi vuoden IFLAn ohjelmaa suunniteltaessa. Digitaalinen tiede ja digitaalisten aineistojen hallinta tulevat olemaan usean istunnon aiheena ensi vuonna. Li- säksi valmistelimme syksyn aineistojen kansain- välistä yhteiskäyttöseminaaria ILDS 2015, joka

Kuva: Jarmo Saarti

järjestetään lokakuun 2014 alussa Istanbulissa.

Konferenssin teemana on aineistojen yhteiskäy- tön muutos digitaalisessa tieteessä.

Ensi vuoden IFLA järjestetään Yhdysvalloissa, Columbuksessa. Alueella toimii merkittäviä yli- opistoja ja tutkimuslaitoksia, joten korkeakoulu- jen kannalta tiedossa on mielenkiintoinen kon- ferenssi. Kiitokset myös IFLA rahastolle apura- hasta, joka mahdollisti osaltaan allekirjoittaneen osallistumisen Kapkaupungin konferenssiin.

Akateemisten ja tutkimuskirjastojen komitean kokousta seurasi runsaasti paikallisia tark- kailijoita

Tietoa kirjoittajasta

Jarmo Saarti Kirjastonjohtaja Itä-Suomen yliopisto Email. jarmo.saarti@uef.fi

Kuva: Jarmo Saarti