9
T
ampereella maaliskuussa järjestetty tulevaisuus- paja kokosi joukon kyselyyn osallistuneita asian- tuntijoita ja informaatiotutkimuksen laitoksen henkilökuntaa. Paikalla oli yleisten ja tieteellis- ten kirjastojen, yrityskirjastojen sekä kirjastojär- jestöjen edustajia. Tapahtuma oli osa epätyypilli- siin koulutus- ja uravalintoihin kannustavan Ris- tiinRastiin-projektin työmarkkina-analyysi han- ketta, joka luo mallia työelämälähtöisen tiedon tuomiseen yliopiston laitoksille opetussuunnitte- lun tueksi. Paja ja kysely toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan ennakointipalvelun kanssa.Osaamisalueet puntarissa
Joulukuussa 2005 toteutetussa kyselyssä asian- tuntijoita pyydettiin arvioimaan erilaisten osaa- misalueiden merkitystä tällä hetkellä ja vuon- na 2015.
Viideksi selvästi tärkeimmäksi informaatiotut- kimuksen oman alan osaamisalueeksi nousivat kyselyssä seuraavat:
– tiedonhaku – tiedon organisointi – tietoresurssien hallinta
Kirjastot 2015 – Informaatiotutkimuksen tulevaisuupaja luotaa tulevaisuuteen
Reeta Eloranta
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella maaliskuussa järjes- tetyssä tulevaisuuspajassa pohdittiin informaatiotutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Työpajassa käsiteltiin joulukuussa 2005 tehdyn asiantuntijakyselyn tuloksia laitoksen edustajien ja kyselyyn osallistuneiden asiantuntijoiden voi- min. Tilaisuuden tavoitteena oli syventää ja konkretisoida asiantuntijoiden tule- vaisuutta koskevia arvioita.
– verkkotiedonhaku – asiakasosaaminen
Nämä alueet nousivat kärkiviisikkoon sekä nyt että vuonna 2015.
Eniten kasvavia osaamistarpeita tunnistettiin puolestaan seuraavilla alueilla:
– informaatio-oikeus – digitaalinen asianhallinta – tietojohtaminen
– kulttuurintuntemus
– julkaisu- ja kustannusmaailman tuntemus.
Yleisten työelämässä tarvittavien taitojen koh- dalla tietyt osaamisalueet eivät korostuneet näin selvästi. Tärkeimmiksi koettiin kuitenkin seuraa- vat osaamisalueet:
– asiakaslähtöisyys
– verkostomaisen työskentelyn osaaminen – tiedonhankintataidot
– epävarmuuden sietokyky – ongelmanratkaisukyky
Asiantuntijoiden arvioissa esimerkiksi epävar- muuden sietokyvyn tarpeen kasvuun suhtaudut- tiin kuitenkin myös kriittisesti. Toimintaympä- ristön muutosten ennakoinnin vaikeutuminen
Signum02.indd 9
Signum02.indd 9 9.6.2006 09:51:099.6.2006 09:51:09
10
ja epävarmuuden lisääntyminen ovat muutoksia, joihin on sopeuduttava, mutta epävarmuutta ei kuitenkaan tarvitse sietää loputtomiin.
Kyselyn mukaan kaikkien annettujen osaamis- alueiden tarve työssä kasvaa vuoteen 2015 men- nessä. Tulos herättääkin kysymyksen siitä, mistä voitaisiin olla valmiita luopumaan, jotta uusille työn alueille ja niiden vaatimuksille olisi tilaa.
Asiakasosaaminen keskeistä
Asiakasosaaminen ja asiakaslähtöisyys korostui- vat kyselyn tuloksissa sekä yleisenä työelämäs- sä tarvittavana taitona että nimenomaan infor- maatiotutkimuksen osaamisalueena. Pajassa kes- kusteltiinkin paljon asiakasosaamisen luontees- ta ja kirjastojen ja tietopalveluiden asiakaskun- nan muutoksesta.
Heterogeeninen asiakaskunta asettaa kirjasto- jen työntekijöille uusia vaatimuksia. Kansainväli- syys on jo tullut työhön sisälle monin tavoin. Mo- nikulttuurisuuden lisääntymisen myötä kieli- ja kulttuuritaitojen merkitys korostuu ja työssä tar- vitaan neuvottelutaitoja usealla kielellä.
Väestörakenteen muutoksista myös ikäänty- minen alkaa näkyä asiakaskunnassa. Lastenkir- jastonhoitajien lisäksi voisi tulevaisuudessa löy- tyä kysyntää myös seniorikirjastonhoitajille, jot- ka huomioisivat nimenomaan seniorikansalais- ten tarpeet. Kirjaston sosiaalisessa funktiossa juu- ri tälle ryhmälle nähtiin myös mahdollinen mark- kinarako yleisissä kirjastoissa.
Ikääntyneiden lisäksi myös nuoret nähtiin haas- tavana asiakasryhmänä, johon tulisi panostaa en- tistä enemmän. Monissa kunnissa kirjastot teke- vätkin jo yhteistyötä nuorisotoimen ja koulujen kanssa, ja juuri koulujen ja kirjastojen yhteistyö nähtiin alueeksi, johon tulisi panostaa.
Asiakaskunnan tiedonhaun osaamistaso on noussut huimasti, ja suunta tulee varmasti py- symään samana. Helpommat haut haetaan it- se Googlen tai muiden verkkohakupalveluiden kautta, mikä näkyy tietopalveluihin tulevien ky- symyksien vaikeutumisena. Asiakkaat tarvitsevat apua lähinnä vaikeampien hakujen suorittami-
seen ja informaatiotulvan käsittelemiseen ja or- ganisointiin. Palvelussa tulisi osata nähdä ja ana- lysoida tietoa asiakkaan kannalta. Myös asiakas- palvelun näkeminen kokonaisvaltaisena proses- sina nostettiin esiin.
Onko informaatioala
tulevaisuudessa jokamiehentaitoa?
Aineistojen hajanaisuus ja monimuotoisuus aset- tavat tiedon hallinnalle ja organisoinnille omat haasteensa. Oikean tiedon poiminnan, analy- soinnin ja tiivistämisen merkitys esimerkiksi yri- tyksille kasvaa ja tiedon laadun merkitys koros- tuu edelleenkin.
Informaation määrän lisääntymisen lisäksi myös eri aineistoformaattien määrä kasvaa. Pe- rinteisten kirjojen lisäksi ääni ja kuva sekä erilai- set digitaaliset aineistot tulevat valtaamaan enem- män tilaa. Sisältöjen lisäksi on hallittava niiden käyttöön liittyvä tekniikka tai ainakin on osattava kommunikoida tekniikan ammattilaisten kanssa yhtenevällä kielellä, jotta yhteistyö onnistuisi.
Jatkuvasti kehittyvät järjestelmät vaativat asi- akkaiden opastamista. Pedagogisen osaamisen merkitys sisäisen ja asiakaskoulutuksen sekä pr- ja markkinointitaitojen osalta vain korostuu.
Informaatioala on kasvava ala, jota tarvitaan nyky-yhteiskunnan joka alueella. Tulevaisuuspa- jassa pohdittiin myös sitä, onko informaatiotut- kimus muuttumassa professioon valmistavasta oppiaineesta kasvatustieteiden kaltaiseksi osaa- miseksi, jota halutaan saada osaksi omaa osaa- mista, vaikkei itse alalle halutakaan suuntautua.
Voidaankin kysyä, missä määrin informaatio- tutkimuksesta on tulossa jokamiehentaito, jon- ka koulutusta tarvittaisiin erityisesti aikuiskou- lutuksen puolella.
Uusille tehtäville on luotava tilaa
Tulevaisuuden kirjasto kohtaa myös monenlaisia muutospaineita. Erilaisten tuottavuusohjelmi- en ja kunta- ja palvelurakennemuutoksen myötä kirjastojen asema ja tehtävänkuvat voivat joutua muutokseen. Visioiden mukaan palvelut saatta-Signum02.indd 10
Signum02.indd 10 9.6.2006 09:51:099.6.2006 09:51:09
11
vat yhdistyä, jolloin yksi henkilö palvelee nykyis- tä laajempaa aluetta.
Esimerkiksi perinteiset kirjastonhoitajan tehtä- vät, kuten luettelointi tai rutiininomaiset verkko- palvelut, saattavat hoitua keskitetysti sen sijaan, että ne tehtäisiin jokaisessa kirjastossa erikseen.
Tehtävien keskittyminen mahdollistaisi esimer- kiksi asiakaspalveluun keskittymisen peruskirjas- toissa samalla kuin keskitetyissä yksiköissä panos- tettaisiin erikoistumiseen tiettyihin toimintoihin.
Toisaalta tämä saattaa kuitenkin myös köyhdyt- tää työnkuvia.
Erikoistumisen kohdalla myös substanssintun- temus nousi vahvasti esiin. Tieto ei ole tietoa il- man substanssia, eikä tietoa voi organisoida il- man sisällön tuntemusta. Erityisesti tiedekirjas- toissa korostuukin informaatiotutkimuksen osaa- miseen liitetty vahva substanssiosaaminen.
Yksityisellä puolella nähtiin yritysten tietopal- velussa väen vähenevän, vaikka tarve palveluille on kasvamassa. Tässä sinänsä ristiriitaisessa ke- hityksessä voisi olla jalansijaa myös informaa- tioalan osaajille, jos niihin osataan tarttua. Tär- keäksi nähtiin myös oman alan osaamisen mark- kinointi ja oman tehtäväkuvan omaehtoinen laa- jentaminen.
Yritystoimintaa ei alalle perinteisesti ole syn- tynyt kovin paljon, koska jo olemassa oleva vah- va ja toimiva kirjastoverkosto on pystynyt vastaa- maan tarpeeseen. Kirjastojen rooli voi kuitenkin tulevaisuudessa olla hyvin erityyppinen kuin ny- kyään, ja myös informaatiotutkimuksen sisään kaivataan lisää innovaatioita. Esimerkiksi sisäl- lön tuotanto ja multimediatuotanto nostettiin esille mahdollisuuksina, joita informaatiotutki- mus voisi olla mukana kehittämässä.
Muuttuva työnkuva keskusteluun
Automaatio on jo nyt lisääntynyt kirjastoissa ja asiakkaita kannustetaan lainaamaan ja palaut- tamaan aineistoja itsepalveluautomaateilla. Joi- denkin visioiden mukaan tulevaisuuden kirjas- toissa ei tarvittaisi enää henkilökuntaa lainkaan, kun kirjat haettaisiin varastoista robottien avul- la. Vaikka näitä visioita ei pidetty kovin toden- näköisinä, nähtiin automaatio erityisesti lähikir- jastoille mahdollisena uhkana.Kirjastoissa kuitenkin korostuvat muut omi- naisuudet kuin pelkkä tiedon saaminen. Kirjas- to on kohtaamis- ja ajanviettopaikka ja kirjaston- hoitajilta edellytetään välillä jopa sosiaalityönte- kijän taitoja. Automaatio nähtiin myös positiivi- sena asiana; kun aikaa vapautuu rutiinitöistä, voi henkilökunta keskittyä palveluun, kehittämistoi- mintaan, sisältöjen avaamiseen ja esimerkiksi kir- javinkkaukseen.
Tulevaisuudessa on todennäköisesti edelleen kirjastoja, mutta niiden merkitys ja rooli muut- tuvat. Tulisikin käydä keskustelua siitä, mikä am- matillisessa kentässä on todella jäämässä sivuun ja millaisiin tehtäviin näistä vapautuvaa työaikaa halutaan käyttää. &
Linkkejä:
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitos: www.info.uta.fi
RistiinRastiin-projekti: www.ristiinrastiin.net
Tietoa kirjoittajasta:
Reeta Eloranta, projektisihteeri, Tampereen yli- opisto, Ura- ja rekrytointipalvelut,
email. reeta.eloranta@uta.fi
Signum02.indd 11
Signum02.indd 11 9.6.2006 09:51:099.6.2006 09:51:09
