A
frikassa kirjastot merkitsevät tulevaisuudessa mahdollisuutta väestölle, jonka lukutaidossakin on vielä kehittämistä, päästä pitkän alistetun ase- man jälkeen täysiarvoisiksi kansalaisiksi moder- niin tietoyhteiskuntaan. Tässä tietoyhteiskun- nassa ensisijaisena yksilön pääomana on luku- taito, vapaa pääsy kaikenlaiseen informaatioon ja mahdollisuus opiskelemalla kehittää itseään ja yhteiskuntaansa.Sosiaalinen koheesio syntyy kirjastoissa
Jo avajaistilaisuudessa nämä teemat tulivat kos- kettavasti esille pääpuhujan, tuomari Albie Sa- chsin esityksessä. Hän on yksi uuden, rotuerot- telusta vapaan Etelä-Afrikan synnyttäjistä. Val- koihoinen juristi, joka alkoi vastustaa eriarvoi- suuteen perustuvaa yhteiskuntaa ja joutui sen vuoksi kokemaan eristyssellin, ruumiinsa silpou- tumisen pommin räjähdettyä ja maastapaon. Pa- lattuaan kotimaahansa hän on ollut mukana luo- massa apartheidin jälkeisen maan uusittua perus- tuslakia ja ylintä oikeuslaitosta.
Hän oli 1960-luvulla suljettuna eristysselliin.
Tuolloin vallanpitäjien oli mahdollista pidät- tää ihmisiä ilman syytä tutkintovankeuteen 90 vuorokaudeksi ja jatkaa sitä käytännössä miten
Kirjastot tulevaisuutta varten: IFLA:n vuosikokous 2007 Durbanissa
Jarmo Saarti
IFLAn (International Federation of Library Associations and Institutions) vuosi- kokous pidettiin tänä vuonna Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Kokouksen teemana olivat tulevaisuuden kirjastot, niiden kehittyminen ja verkostoituminen. Isän- tämaan, Etelä-Afrikan, poliittisen tilanteen ja historian vuoksi päivillä painot- tui erityisesti Afrikan kirjastojen kehitys ja niiden merkitys demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan luomisessa.
pitkälle halusivat. Sachs sai luvan tilata kirjoja läheisestä kirjastosta vankilaan ja kertoi kuinka nuo kirjat auttoivat häntä säilyttämään mielen- terveytensä. Kirjat olivat hänelle avain maailmaan ja muihin ihmisiin ja niiden avulla hän säilytti ihmisenä olemisen perusedellytyksen, sosiaalisen kontaktin muihin.
Rotuerottelun aikana kirjastot eivät olleet auki mustalle väestönosalle ja julkaiseminen oli vah- vasti sensuroitua. Apartheidin ajan jälkeen kir- jastoja on alettu kehittää voimakkaasti Etelä- Afrikassa. Sachs korosti, että kirjastolaitoksel- la on keskeinen merkitys sosiaalisen koheesion
synnyttämisessä ja kahtia jakaantuneen kulttuu- rin yhdentäjänä.
Kirjasto tasa-arvon ja turvallisen opiskelun tukena
Kaikkien kansalaisten tulee voida julkaista ja käyttää vapaasti erilaista informaatiota, saada oma äänensä kuuluviin ja kehittää itseään luke- malla toisten ajatuksia. Tähän liittyy myös Ete- lä-Afrikassa alkuperäiskielten elvyttäminen ja kir- jallisuuden julkaiseminen niillä. Kulttuuri on paljolti vielä suullista, joten Sachsin mukaan Etelä-Afrikka on täynnä käveleviä kirjoja, joiden tarinat tulisi saada tallennetuiksi tuleville suku- polville.
Kirjastot ovat myös paikka, jossa erityisesti lapset voivat rauhassa lukea ja opiskella. Maas- sa, jossa on köyhyyttä, väkivaltaa ja ennakko- luuloja, yleiset kirjastot tarjoavat turvallisen paikan varsinkin tytöille lukemiseen ja itsensä kehittämiseen.
Etelä-Afrikan tilannetta seuratessani mietin, miksi meillä Suomessa suljetaan lähikirjastoja?
Turvalliset yhteisölliset ja helposti saavutettavat paikat lapsille ovat keskeisiä sosiaalisen lukemis- kulttuurin syntymisessä. Jos tällaisia tiloja ei ole tarjolla, on mahdollista, että sosiaalinen eriyty- minen ja eriarvoistuminen lisääntyvät. Kun näki läheltä, mitä eriarvoistumisesta seuraa kansakun- nalle, ihmettelee, onko Suomella varaa siihen.
Suurena haasteena kirjastoille yleensä ja erityi- sesti kotimaalleen Sachs piti digitaalisen kirjas- ton synnyttämistä ja digitaalisen aineiston hal- lintaa. Puheensa lopuksi hän esitteli paikallisen Korkeimman oikeuden uutta kirjastorakennusta, jota he ovat kehittäneet keskeiseksi ihmisoikeus- kirjastoksi maailmassa.
Kirjastossa oli käytetty runsaasti paikallista tai- detta, joka teki siitä hyvin kauniin. Lisäksi kirjas- ton arkkitehtuurissa oli tehty moderni oivallus:
koska kirjat ja kirjastot ovat rakentuneet hyper- mediaksi jo ennen internetiä – erityisesti lakikir- jallisuudessa – viitaten toisiin teksteihin ja teok- siin, oli kulkeminen kirjastossa kirjan luota toi-
selle tehty mahdollisimman helpoksi. Tilassa ei ollut kerroksia ja portaita vaan nousevia ja laske- via tasanteita. Näin luotiin illuusio yhdestä tilas- ta osastojen ja kerrosten sijaan.
Käytettävyys tärkeää digitaalisille kirjastoille
Roswitha Poll piti hyvän yhteenvetoluennon, jossa hän käsitteli kirjastojen verkkopalveluiden mittaamista ja arviointia. Hän on ollut mukana valmistelemassa juuri ilmestynyttä IFLAn ohjeis- tusta tähän liittyen ja kertoi, että ohjeistuksesta ollaan todennäköisesti ottamassa osia mukaan ISO standardiin kirjastojen palveluiden arvioin- nista.
Viime vuosikymmeninä erityisesti tieteellisis- sä kirjastoissa verkkopalveluista ja digitaalisesta kirjastosta on alkanut kehittyä merkittävin toi- minto käyttäjille. Tämä on asettanut haasteita näiden palveluiden kehittämiselle ja arvioimisel- le. Verkkosivujen käytettävyys muodostuu Pol- lin mukaan niiden sisällöstä, sivuilla käytetystä kielestä, rakenteesta, sivujen kokonaissuunnitte- lusta, sivuilla navigoinnista ja sivujen kautta jaet- tavien palveluiden saavutettavuudesta.
Käytettävyyttä voidaan hänen mukaansa testata joko asiakkaiden kanssa tai ilman heitä. Käyttä- jät mukaan ottavia menetelmiä ovat kyselyt, eri- tyisaiheeseen keskittyneet ryhmät (focus groups), asiantuntijoiden johtamat ryhmätestit, ääneen ajattelumenetelmä, käyttäjien havainnointi ja käyttäjälokit. Ilman käyttäjiä toimivat menetel- mät ovat heuristinen arviointi, erikoisasiantunti- jaryhmätestaus, kognitiivinen sivujen läpikäynti (cognitive walk trough) ja asiantuntijan suoritta- ma palveluiden testaus käyttäjän roolissa.
Yksinkertaisuutta ja selkeyttä verkkosivuille
Pollin mukaan haasteena www-sivuissa on, että käyttäjät viipyvät sivulla keskimäärin 35 sekun- tia ja lisäksi näytöltä lukeminen on noin 25 %:a hitaampaa kuin paperilta. Tämän vuoksi sivujen tulee olla yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja antaa
yhdellä silmäyksellä kokonaisnäkemys tarjotuis- ta palveluista.
Hyvien kotisivujen ominaisuuksina hän piti suoria linkkejä paljon käytettyihin palveluihin;
tehtävätyyppisten linkkien suosimista aihelink- kien sijaan (”etsi lehtiartikkeli” ei ”lehdet”) ja kirjastoslangin välttäminen. Lisäksi asiakkaalle tulee tarjota hakemisto ja hakumahdollisuus koko sivustoon.
Omien sivujen arviointiin Poll suositteli si- vujen kognitiivista läpikäyntiä seuraavan kaa- van mukaan.
– Määrittele kotisivujesi kautta tarjoamasi pal- velut ja sisällytä ne sivuille.
– Määrittele palveluista kertovat käsitteet käyt- täjän ymmärtämällä kielellä
– Räätälöi tarvittaessa kieli ja sivut eri käyttäjä- ryhmille.
– Testaa käytön nopeus, sivujen latautuminen ja avattavien linkkien määrä.
Pollin mukaan kiitettävän arvosanan saavat si- vut, joista pääsee 0 – 1 hiiren näpäytyksellä ha- luamaansa palveluun. Yli kolme avattavaa link- kiä kertoo huonosta sivustosta.
Samassa istunnossa sekä Poll että ruotsalaiset Giger ja Norling käsittelivät web 2.0 aiheuttamia haasteita kirjastolle. Ongelmana näyttää olevan, että sosiaalisen webin mukanaan tuoma lisäin- formaatio ei välttämättä palvele asiakasta ja ett- eivät asiakkaat välttämättä halua sitoutua palve- luiden kehittämiseen vaan he haluavat kirjastos- ta edelleen mahdollisimman vaivattomasti erilai- sia dokumentteja.
Voi olla, että sosiaaliset web-teknologiat sovel- tuvat kirjastoissakin parhaiten sinne, missä kir- jastojen palvelut ovat sosiaalisia: tietopalveluun ja erityisesti tiedonhankintataitojen ja informaa- tiolukutaidon opettamiseen.
Mentorointi toi aidon keskustelutilanteen
Akateemisten ja tutkimuskirjastojen komitea jär- jesti tänä vuonna osion, jonka teemana oli men- torointi. Päätimme suunnitella ja toteuttaa sen eri tavalla kuin perinteiset luentoistunnot, jois- sa kuuntelijat kuuntelevat ja esitelmöijät lukevat paperiaan heille runsaiden kalvosulkeisten kera.
Olimme hankkineet tilaisuuteen parikymmentä vapaaehtoista mentoria, lisäksi komitean jäseniä osallistui mentoreiksi ja tilaisuutta oli markkinoi- tu erityisesti afrikkalaisille osallistujille.
Tilaisuuden osallistujamäärä ylitti odotuk- semme – paikalla oli kaikkiaan parisataa henki- löä. Jakauduimme pöytiin, jossa kukin mentoria veti omaa, lähes kymmenen henkilön ryhmään- sä. Omassa ryhmässäni oli kirjastonhoitajia ym- päri maailmaa: Libanonista, Afrikan maista, Malesiasta, Jamaikasta ja Yhdysvalloista.
Keskustelimme kirjastojen muuttumisesta digitaalisessa toimintaympäristössä. Kaikki kan- toivat huolta lukutaidosta ja informaatiolukutai- dosta: kehittyneet maat sen vuoksi, että kilpai- lu käyttäjien ajasta on kova ja kehittyvät maat sen vuoksi, että peruslukutaito puuttuu niin monelta kansalaiselta. Teknologia ja sähköiset aineistot vaativat myös taloudellisia resursseja, joiden puute tuntuu olevan yleismaailmallinen ilmiö. Eteläafrikkalaiset kollegat muistuttivat, että pelkkä sähkön puuttuminen suuressa osassa Afrikkaa estää modernien digitaalisten kirjasto- palveluiden käytön.
Ylipäätänsä olimme yllättyneitä, kuinka sa- mankaltaisia kirjastojen haasteet ovat ympäri maailmaa ja kuinka ne näyttäytyvät eri histori- an vaiheissa hieman erilaisilta. Istunnosta jäi hy- vä mieli ja osallistujat kannattivat tällaisten jat- kamista. Se antoi mahdollisuuden aitoon vuoro- vaikutukseen. Huomasin itsekin uskaltavani pa- remmin tehdä ”tyhmiä” kysymyksiä pienemmäs- sä ryhmässä. Harvemmin kansainvälisissä koko- uksissa käyneet pitivät tätä hyvänä tapana osal- listua ajatustenvaihtoon ja suhteiden solmimi- seen – joka oli tämän vuoden IFLAn kongressin yhtenä keskeisenä teemana.
E-opetus ja markkinointi tähtää seuraavaan sukupolveen
E-opetus on kehittymässä sosiaalisiksi oppimis- ympäristöiksi, joissa pelkän oppimateriaalin ja- kelun sijasta kehitetään entistä enemmän vuo- rovaikutteista oppimista ja opetusta. Lisäksi on- gelmalähtöinen opetus korostuu ja oppimisen in- tegroiminen omaan toimintaympäristöön. Kym- menisen vuotta sitten esitetyt teoriat ja ajatuk- set alkavat siis nyt muuttua käytännön toimin-
naksi. Tekniikka on siihen kypsä ja kirjastot ovat lopullisesti ottaneet opettamisen yhdeksi keskei- seksi tehtäväkseen.
Oppimateriaalien laatiminen on siirtymässä kansainvälisten verkostojen yhteyteen, esimerk- kinä australialainen Wise+. Näillä verkostoilla haetaan kustannussäästöjä, tehokkuutta ja eri- koistumista.
IFLAn informaatiolukutaitojaosto on laatinut IL-hakemiston, joka tukee verkostoitumista ja esittelee eri maiden saavutuksia IL:n alueella (http://www.infolitglobal.info/). Oppimateriaa- leihin liittyen Marilyn Mason esitti hyvän huomi- on. Merkittävä osa heidän kirjastonkäytön kurs- seilleen osallistuneista opiskelijoista etsi vastaus- ta johonkin kysymykseen ja lopetti kurssin kes- ken löydettyään vastauksen. Kirjastojen kannat- taa palveluita suunnitellessaan ottaa huomioon tämä faktojen ja vastausten jakelu ja varsinaisten taitojen opettaminen.
Informaatiolukutaidon opetuksessa ollaan ot- tamassa käyttöön myös uusimpia teknologioi- ta. Toisaalta siksi, että niillä pystytään houkut- telemaan nuoria käyttäjiä paremmin opiskele- maan tiedonhakutaitoja. Ja toisaalta siksi, että uudet teknologiat mahdollistavat mm. kuvan ja äänen paremman liittämisen verkko-oppimate- riaaleihin.
Istunnoissa esiteltiin mm. virtuaalimaailmaso- velluksia ja mp3-äänitiedostojen hyödyntämistä.
Myös opetuksen arviointi ja siitä saatavan hyödyn mittaaminen on korostunut entisestään. Opiske- lijat etsivät kirjastojen kursseilta hyödyllisiä käy- tännön taitoja, eivätkä teorioita siitä kuinka tie- donhaku tehdään.
Kirjastojen ja erityisesti suurten tieteellisten kirjastojen markkinoinnissa ollaan siirtymässä mielikuvamarkkinointiin ja sidosryhmävaikut- tamiseen suoran poliittisen vaikuttamisen lisäk- si. Kirjastoista halutaan tehdä muodikkaita paik- koja, paikkoja, joissa on muutakin elämää kuin kirjoja ja opiskelua.
Vastaavanlaisia kokeiluja on myös asiakasmark- kinoinnissa: uuden median yhdistämistä, viihty-
mistä ja nuorisokulttuuria korostava lähestymis- tapa on tulossa kirjastoon. Kirjastoon tulemi- nen halutaan tehdä kiinnostavaksi: myös fyysi- nen kirjasto on joutumassa kilpailutilanteeseen asiakkaista.
Markkinointi ja tiedottaminen on, kuten opettaminen ja palvelut yleensä, räätälöitävä en- tistä tarkemmin kohderyhmille. Hyvän esimer- kin kertoi Bayerischen Staatsbibliothekin johtaja, joka esitteli kirjastonsa tapahtumamarkkinointi- ajattelua: he vuokraavat vanhoja kuninkaallisia tiloja yritysten ja muiden vastaavien organisaati- oiden juhla- ja tuotejulkaisukäyttöön.
Kansainvälinen kirjastoyhteisö tiivistyy teknologian tuella
Kongressin pitäminen Etelä-Afrikassa oli selväs- ti merkittävä tekijä koko Afrikalle. Afrikka etsii omaa tietään ja paikkaansa kansainvälisessä yh- teistyössä ja se on selvästi kehittämässä kansalais- tensa lukutaitoja, lukemiskulttuuria ja kirjastoja.
Sen kautta myös alkuperäiskansojen ja erikielis- ten kulttuurien tarpeet nousevat kaikkien tietoi- suuteen. Kulttuurinen ja osakulttuurinen räätä- löinti saattaa olla seuraava merkittävä askel digi- taalisten kirjastopalveluiden kehittämisessä.
Minulle jäi käsitys, että tieto- ja viestintätek- nologia alkaa aidosti mahdollistaa globaalin yh- teistyön kirjastokentällä. Tästä seuraa se, että ke- hityksen kärjessä olevat pystyvät luomaan entis- tä paremmin palveluita, joita muut ottavat käyt- töön ja hyödyntävät. Tämä alkaa tapahtua myös sisältöihin liittyvissä palveluissa. Esimerkiksi in- formaatiolukutaitojen opetusmateriaalien tuo- tanto verkostoituu ja kansainvälistyy.
Digitaalinen kirjasto on myös syntymässä koko maailmaan, osiin hitaammin kuin toisiin, mut- ta se muuttaa lopullisesti kirjastot suureksi ver- kostoksi, jossa työnjako ja oman roolinsa löytä- minen on keskeistä. Palveluiden räätälöiminen omille asiakasryhmille on entistä tärkeämpää ym- päristössä, jossa kaikenlaisia palveluita on tarjol- la yllin kyllin.
Lopuksi kiitokset Opetusministeriölle, Suo- men kirjastosäätiölle ja Kuopion yliopistolle, joi- den tuki mahdollisti tämän matkan.
Tietoa kirjoittajasta:
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja Kuopion yliopiston kirjasto email. jarmo.saarti@uku.fi
&
