Metsäteollisuuden strategiat

Metsäteollisuuden strategiat uusille urille

HEIKKI J.W. SALONEN

1. Kansantalouden syvä kriisi

Suomen kansantalous on syvimmässä krii- sissään sotiemme jälkeen. Etlan viimeisimmän arvion mukaan markkinahintainen bruttokan- santuotteemme aleni määrällisesti 6,2 prosent- tia ja kokonaistarjontamme peräti 7,9 prosent- tia vuonna 1991. Ennusteen mukaan kokonais- tarjonta supistuu edelleen 2,S prosentilla ja kääntyy 3,S prosentin kasvuun vasta vuonna 1993. Heikentyneen kysynnän johdosta työttö- myysasteemme on räjähtänyt vuoden aikana 3,6 prosentian tasolta 10-11 prosenttiin ja us- kotaan, ettei nopeata paranemista ole näköpii - rissä.

Huolimatta kansantaloutemme huomattavas- ta taantumasta julkinen kysynnän kasvu on edelleen jatkunut ja vuonna 1991 julkisyhtei- söjen tulojen käyttö nousi SO prosenttiin BKT:sta.

Taantumamme on nähtävissä selkeästi myös maksutaseessamme, jossa vaihtotase oli yli 23 miljardia alijäämäinen vuonna 1991. Ulkomai- nen velkamme nousi yli 3S prosenttiin brutto- kansantuotteesta ja ennusteiden mukaan sen osuus kasvaa edelleen vuosina 1992-93 jon- nekin 37-40 prosentin tasolle.

Rahamarkkinat on vapautettu, mutta osake- markkinoilla pääomista on hävinnyt yli 60 pro- senttia huippuvuodesta 1989. Kiinteistöjen ar- vot ovat laskeneet lähes saman verran. Omai- suusarvojen laskun seurauksena lainojen va- kuusarvot ovat pudonneet. Itse asiassa koko pankkijärjestelmämme on ajautunut kriisiin ja olemme joutuneet luottolaman kynnykselle.

Kovaa taistelua on käyty ja käydään edelleen inflaatiota vastaan ja jo ennestään selvästi yli-

arvostetun markan ulkoisen ostovoiman säily- misen puolesta. Lähes ainoana aseena markki- navoimien vastustajilla on ollut korko. Ja sitä on surutta käytetty.

Tänä päivänä mm. S vuoden markkinakor- ko on Suomessa 12 prosentin tasolla. Korkoero vastaaviin ECU-Iainoihin lähenee 4 prosent- tiyksikköä. Kun inflaatiovauhtimme äskettäi- sestä pakkodevalvaatiosta huolimatta on jäänyt vain 2-3 prosentin tasolle, on reaalikorkota- somme tällä hetlellä noin 10 prosenttia. Teol- listuneista maista luku on tällä hetkellä maail- manennätys. Käsittääkseni maailmassa vain hyvin harva erikoisliiketoiminta voi elää tällai- sissa olosuhteissa. En ole kuullut, että metsä- teollisuus olisi missään selviytynyt tällaisesta matokuurista.

Syvän taloudellisen lamamme taustalla ovat pääasiassa kotimaiset tekijät, joskin ulkoisilla- kin kysyntätekijöillä on ollut merkittävä vai- kutuksensa.

Suomen talous on perinteisesti ollut verrat- tain avoin. Sitä kuvastaa esim. tavaroiden ja palvelusten viennin korkea, 21,S prosentin osuus bruttokansantuotteestamme vielä vuon- na 1991. Vientiä on aina ollut sekä itään että länteen. Clearing-kaupan romahdus vuonna 1991 vei kuitenkin leivän monen itäkauppiaan suusta. Kilpailukyvytöntä kotimaista kapasi- teettia ei sitten enää helpolla ole voitu valjas- taa vastaamaan länsimarkkinoiden kilpailu- haasteisiin.

Länsimarkkinoilla taloudellinen kasvu alkoi hidastua jo vuonna 1988. Kysynnän kasvun hi- dastuessa kilpailu markkinaosuuksista tietenkin koveni ja maat, joiden kilpailukyky oli heikos- sa kunnossa saivat luonnollisesti kokea kar-

vaimmat pettymykset.

Yleisesti on ollut tiedossa, että Suomen kil- pailukyky ei ole pitkiin aikoihin ollut tyydyt- tävällä tasolla läntisiin kilpailijoihimme verrat- tuna. Kun todellinen kilpailu yhteiskunnastam- me on puuttunut, ajautuivat kuluttajahintamme vuosina 1989-90 osaltaan epäonnistuneen va- luuttakurssipolitiikan johdosta jo lähes 40 pro- senttia korkeammalle tasolle kuin OECD-mais- sa keskimäärin.

Siirryttyämme valuuttaindeksin käyttöön vuonna 1977 lähes kaikki metsäteollisuustuot- teemme joutuivat pitkäksi aikaa alttiiksi selväs- ti yli arvostetun markan vaikutuksille, kun nyt jo entinen va1uuttakurssi-indeksimme vain ni- mellisesti reagoi todellisen kilpailutilanteen kehittymiseen kilpailevilla alueilla. Ainakin maallikosta tuntuu erikoiselta, että vanhassa indeksissämme esim. USA:n dollarin painoar- vo oli vain 8,6 prosenttia, kun metsäteollisuus- tuotteiden maailmankauppa käsittääkseni nojaa lähes 70 prosenttisesti kyseiseen valuuttaan ja sen arvon liikkeisiin.

USA:n dollari erittäin dramaattiset arvon Kuvio 1. Suomen rooli EY-maiden metsäteollisuus- tuotteiden tarjonnassa 1990.

Suomen rooli EC-maiden mets ä teollisuustuotteiden

tarjonnassa, v.1990 -milL tlm³-

EC-maat _sahat Poh j. Amerikka 'kulutus. v.1990

~ kulutus, v.1990

-paperi 52 t kuitu -paperi 71 t -kem.sellu 12 t

I~

138 m³

~ -puutavara sahattkuitut ~aperi

3.2 1.0 5.1

Suomi

tuotanto, v.1990

-paperi 9.0 t -kem.sellu 5.6 t - jä tepaperi 0.5 t -puutavara 4.4 m³

muutokset kansainvälisessä valuuttajärjestel- mässä ovat olleet hyvin kaikkien talousasian- tuntuntijoidemme tiedossa. Eniten näistä vaih- teluista ovat hyötyneet tai kärsineet Suomen ta- paiset maat, joiden ulkomainen kauppa on ol- lut tavalla tai toisella dollarisidonnaista. Meillä mentiin aluksi kovaa ylös »Pohjolan Japanik- si» ja nyttemmin on sitten tehty täydellinen mahalasku, vaikka välissä on ollut jo kaksi kohtalaista markan devalvaatiotakin. Tosin en- simmäinen niistä pyyhkäistiin lähes pois, kun markan annettiin välillä revalvoitua.

Viime kesäkuisen yksipuolisen markan ECU-kytkennänjälkeen ei ole enää huolta van- hasta indeksistä. Huoli on kuitenkin edelleen kilpailukyvystä. Suomen metsäteollisuus vien- nin perusongelmat eivät ole ECU-kytkennän kautta poistuneet. Kilpailijoinamme ovat edel- leen samat tuottajat, jotka hinnoittelevat tuot- teensa omalla tavallansa ja hintajohtajina läh- tevät pitkälle omista tuotantokustannuksistan- sa (kuva 1). Vaarana on, että ainakin markki- namassassa ja kemiallista sellua sisältävissä papereissa joudumme nykyisiä EY-maita ja pohjoisamerikkalaisia tuottajia heikompaan asemaan, koska ECU-kytkentä tuli tehdyksi yliarvostetun markan aikaan. Tehty pakkode- valvaatio ei ole täysin poistanut markan yliar- vostusta ja mikäli dollari USA:n alhaisen ko- ron vuoksi alenee ECU:uun nähden noin 20 prosentilla, on Suomen metsäteollisuudella edessään täydellinen konkurssi (kuva 2).

Kuvio 2. Kilpailevien sellu- ja paperituottajien arvioidut rahavirrat eri valuuttakursseilla.

Kilpailevien sellu- ja paperituottaiien arvioidut rahavirrat eri valuuttakursseilla

tuotannon/ ylijäämä viennin arvo kuidun jälk.lvQitto Nykytilanne -ECU milj.- -ECU milj.- %

EC-tuottajat 22900 +12800 +56

SUOMI (1 3600 -500 -14

P.Ämerikka(1 4000 +420 +10

USD/ECU: -20%

EC-tuottajat 22900 +14300 +63

SUOMI (1 3060 -1040 -34

P.Ämerikka(1 3800 +380 +10

USD/ECU: +20%

EC-tuottajat 26300 +14200 +54

SUOMI<1 4320 +220 +5

P.Ämerikka(1 4400 +460 +10

1) Vain EC-vienti IiICTSC:<>~G

2. Metsäteollisuutemme kehitys ja nykytila

Suomi on yksi johtavista metsäteollisuus- maista (kuva 3). Metsäteollisuudella on keskei- nen rooli myös Suomen kansantaloudessa.

Kansantalouden kannalta metsäteollisuuttamme voidaan kuvata vaikkapa seuraavilla suureilla v. 1991:

- nettovaluuttatulo kaikista

tuloistamme yli 50 %

- osuus koko viennistämme 38,1 % - tuotannon arvo

- vienti

- kotimaan myynnit - investoinnit

-kantoraha

- työllistävä vaikutus - osuus BKT:sta

n. 35,4 Mrd mk n. 6,1 Mrdmk n.6,5Mrdmk n. 5 Mrdmk n. 142000 henkilöä

n. 7,5 % Viimeisten vuosikymmenien aikana metsä- teollisuutemme on ollut suuren rakennemuu- toksen kohteena ja kehitys on muutoinkin ol- lut hyvin nopeata. Teollisuutemme tekninen taso on tänään kansainvälisesti korkea. 1980- luvun rakenteellista kehitystä olen havainnol- Kuvio 3. Metsäteollisuutemme kehitys ja nykytila.

Metsä teollisuutemme kehitys ja nykytila

Nvkvkapasiteetti milL yksikköä -mekaaninen metsäteollisuus (m³) 9

-markkinamassa (t) 1.5

-paperi (t) 8.5

-kartonki (t) 2.0

Kapasiteetin muutos vv. 1980-90 -mekaaninen metsä teollisuus -massateollisuus

-paperi ja kartonki

Osuus maailman markkinoista -sahatavara

-vaneri -Iastulevy -massat

-paperi ja kartonki

-25%

+23%

+51%

n.6%

n.4%

n.3%

n.6%

n.15%

listanut kuvalla 4. Siitä nähdään, että paperi- ja kartonkiteollisuutemme yhteenlaskettu tuo- tanto kasvoi tarkasteluaikana yli 50 prosenttia.

Massatuotanto lisääntyi samaan aikaan vain noin 23 prosenttia, koska tuotantorakenteem- me muuttui ja pigmenttien sekä täyteaineiden lisääntynyt käyttö korvasi osaltaan kemiallis- ta ja mekaanista massaa paperin ja kartongin valmistuksessa. Mekaanisissa metsäteollisuus- tuotteissa koettiin lähes yksinomaan pettymyk- siä, kun mm. sahatavaratuotanto väheni lähes 30 prosenttia ja vanerituotantokin pysyi lähes ennallaan mm. raaka-ainepulan johdosta.

Metsäteollisuutemme tuotantorakenne on siis merkittävällä tavalla muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Pääomia on tietoisesti ohjattu kemialliseen metsäteollisuuteen ja siellä erikoisesti kirjoitus- ja painopaperihin. Mekaa- ninen metsäteollisuus sen sijaan on selvästi taantunut.

Yksityis taloudellisten indikaattoreiden pe- Kuvio 4. Metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos 1980-1uvulla.

Metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos 1980-luvulla Tuotanto Tuotanto Muutos, %

Tuote 1980 1990 1980/90

Sahatavara, 1000 m³ 10230 Vaneri,

Lastulevy, Kuitulevy, 1000 t Massat, 1000 t - mekaaninen - puolisellu - liukosellu - Si-massa - Sa-massa

639 809 176 2349 291 209 601 3796 Massat yhteensä 7 246 Paperi & kartonki, 1000 t - sanomalehtipaperi 1 569 - paino- ja Iåxj. paperi 2 027

- voimapaperi 602

- muu paperi 295

- kartonlå 1 426

Paperi & kartonki 5 919 yhteensä

7400 -27,7 643 +0,6 526 -35,0 96 -45,5 3293 +40,2 434 +49,1 121 -42,1 168 -72,0 4870 +28,3 8886 +22,6 1429 -8,9 4682 +130,9 528 -12,3 439 -48,8 1880 +31,8 8958 +51,3

L - -_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ m e T S C<JoN'"SVLT:l:NG:

Taulukko 1. Metsäteollisuusyritysten tilinpäätösparametrit, ka. 1984-88

Suomi

A. Realikasvu %p.a. 6,4

B. Käyttökate % LV:sta 18,5

C. Voitto ennen tilin-

päätösjärj. % LV:sta 5,5

D. Pääoman kiertonopeus 0.71

E. Voitto marginaali % LV:sta 13,1

F. Pääoman tuotto % 9,3

G. Oman pääoman tuotto % 13,2

H. Nettokorot % LV:ta 5,9

1. Nettokorot % B:stä 40,4

J. Nettovalat % LV:sta 68,1

rusteella metsäteollisuusyrityksemme ovat ra- kennemuutoksesta huolimatta heikossa kunnos- sa. Yritystemme kansainvälisissä vertailuissa on havaittavissa seuraavia hälyttäviä asetelmia (taulukko 1):

- yritystemme tulorahoituskyky on pitkään ol- lut heikompi kuin kilpailijoillamme - yrityksemme ovat keskimäärin velkaisem-

pia kuin kilpailevissa maissa

- yritystemme kannattavuus on kilpailijoitam- Kuvio 5. Metsäteollisuuden kannattavuus.

Metsäteollisuuden kannattavuus

Tulostekijät, 1000 Mmk

8~---,

6~----~.---~.r---~

4f---~.---~~---~

2~.---

or-"""""'I""""-

-2~---~~-

-4~---fim~

_6L--L ____ ^~ ___ ^~ _____ ^~ ____ ^~~

1987 1988 1989 1990 1991 Budj.

_ Tulos ennen poistoja _ Tulos poisto jälkeen

II1II Laskennallinen tulos

Ruotsi L-Saksa Ranska Kanada USA

4,2 6,9 11,3 8,8 12,2

16,1 9,9 11,3 15,3 15,2

8,2 5,6 3,6 4,2 5,5

1,05 1,71 1,53 1,03 1,07

12,2 7,1 6,6 7,4 7,8

11,6 12,1 9,9 7,7 8,4

16,9 31,5 20,0 10,8 12,8

2,3 1,0 2,6 3,1 2,0

17,0 10,5 24,4 22,5 13,4

35,4 22,2 21,7 41,9 38,6

me heikompi ja keskimäärin täysin epätyy- dyttävä, kun saavutettuja tuloksia verrataan pääoman hintaan Suomessa (kuvat 5-7) - erikoisesti on pantava merkille yritystemme

heikko pääoman kiertonopeus verrattuna kilpailijoihimme

Kuvio 6. Kokonaispääoman tuotto

*

Kokonaispääoman tuotto (ROTA %) . Pohjolan johtavat

metsä teollisuusyritykset 1986 - 1990

Pääoman kiertonopeus

2~~~~~~---~2

1.5 f----_---'\---\~---___i 1.5

0.5 f---".~---=-.=---___i 0.5

oL--~---~---L---L---~o

o 5 10 15 20 25

VOittomarginaali % LV:sta

m

*

sidottu pääoma

Kuvio 7. Korkotaso ja oman pääoman tuotto.

Korkotaso ja oman pääoman tuott6 Pohjolan johtavat

metsäteollisuusyritykset 1986 - 1990

korkotaso oman pääoman tuolto "

30 ,,~~==~---~----~30 "

25 "~---~---~25 "

20 "~---~---7---~20 "

15 ,,~~---~---~~---~15"

10 " 10 "

5 " 5 "

o " ^{o %}

korkotaso oman pääoman tuolto "

30 "'-7~~---,30 "

25 ,,~---~~~---~25 "

20 ,,~---r----~---~20 "

15 ,,~---~---~~---~15 "

10 " 10 "

5 " 5 "

o % o %

1986 1987 1988 1989 1990

I

I

M

Rakennemuutoksen aikaansaamiseksi yrityk- semme ovat investoineet voimakkaasti ja yri- tystemme investointi-intensiteetti (=investoin- nit suhteessa liikevaihtoon) onkin ollut pitkän aikaa korkeammalla tasolla kuin kilpailijamais- samme. Puhtaasti liiketaloudellisin perustein ei ehkä tällainen investointitahti olekaan ollut jär- kevää, mutta metsäteollisuusyrityksissämme kehitysvaihtoehtoja on ollut itseasiassa varsin vähän.

yksinketaisesti ole nähty olevan muuta vaihto- ehtoa, kuin korottaa jalostusastetta tai kuihtua.

Yrityksemme ovat valinneet jalostusasteen ko- rottamisen tien ja investointien rahoittajat ovat nähneet sen strategian rahoittamisen arvoiseksi.

Niin yksinkertaista se on. Kotimaisia rahoitta- jia ei tietenkään voi moittia, sillä tätä kautta on saatu Suomen talouteen vuosittain jaettavaksi nykyrahassa laskettuna lähes 40 miljardin mar- kan tulot. Mistään muusta liiketoiminnasta ei Suomessa ole voinut tällaisesta edes uneksia.

Sitä paitsi on syytä erikoisesti korostaa, että tämän lisäksi yhteiskuntaamme on virrannut Yrityksemme ovat käyneet kovaa taistelua

metsäteollisuuden maailmanmarkkinoista. Suo- men korkealla kustannustasolla toimittaessa ei

Kuvio 8. Suomen tärkeimpien metsäteollisuustuot- teiden lähimarkkinat.

Suomen tärkeimRien metsä teollisuustuotteiden lähimarkkinat v. 1991, mili.m³ tai t

paperi

SUOMI ^0.1~0

asuk. 5 milj. Itä-Eurooppa

sellu asuk. 427 milj.

ka!;2asiteetti 0.05.0

-paperi 10 kulutus

-sellu 12 sahat -paperi 15 -sahat 7 0.0.8. -sellu 11 paper' sellu"" +sahat -sahat 115

5.4 1.1 3.3

Suomen

EC-maat markkinaosuus

asuk. 327 milj. _{-91 2000}

kulutus

paperi 1% 5%

-paperi 52

sellu 0.5% 3%

-sellu 18

sahat 0% 2%

-sahat 67 Suomen markkinaosuus

-91 2000 paperi 10% 12%

sellu 6% 10%

sahat 5% 9%

Ii CTS C::<>NSULT:uqa

varsin merkittävä tulokertymä metsäteollisuu- den liitännäissektoreilta, kuten konepajateolli- suudesta.

Kotimaisen jalostusasteen nostamisen lisäksi metsäteollisuutemme on pyrkinyt kansainvälis- tymään ja kasvattamaan markkinaosuuksiaan kilpailijoidemme tapaan muun muassa yritys- ostoin. Harmittavasti vain johtavilla kilpailijoil- lamme näyttää olleen tälläkin saralla selvä etu- lyöntiasema. Kuitenkin nykyisin jo noin nel- jännes metsäteollisuutemme kapasiteetista si- jaitsee Suomen rajojen ulkopuolella (taulukko 2).

Vielä 1970-luvulla metsäteollisuutemme kotimaisia laajennushankkeita valvottiin tar- koin mm. kotimaisen puuraaka-aineen riittä- vyyden kannalta. Silloin tämä olikin hyvin pe- rusteltua, koska 1960-luvulla metsiemme hak- kuut ylittivät kasvun. Huolimatta teollisuutem- me kapasiteetin voimakkaasta lisäyksestä on käytetyn kotimaisen raakapuun määrä kuiten- kin pysynyt viime vuosina n. 50 miljoonaa kuutiometrissä.

Kun nykyinen metsiemme kasvu on uusim- pien metsäinvestointien mukaan yli 75 miljoo- naa kuutiometriä vuodessa, voidaan todeta, et- tei metsävarojemme käyttö ole tällä hetkellä lä- helläkään kansantaloudellisesti järkevää tasoa (kuva 9).

3. Metsäteollisuutemme tulevaisuuden kehitysstrategiat on selvitettävä nopeasti

Euroopan yhdentyessä Suomen kansantalous on suurten rakennemuutosten ja mahdollisuuk- sien edessä. Monet teollisuusalamme, maata- lous ja palveluelinkeinomme ovat olleet suo- jattuja ja siten kansainvälisiä kilpailuareenoi- ta ajatellen heikkoja. Niiden ainoana kohtalo- na on nyt alistua rakennemuutokseen.

Metsäteollisuus on suojattuja alojamme pa- remmin valmistautunut kiristyvään kilpailuun.

Mutta myös sen piirissä rakennemuutoksenjat- kuminen on välttämätöntä, jotta markkina-ase- mamme lännessä säilyvät.

Idässä kommunismi ja keskusjohtoisuus ovat kohdanneet vararikon ja siellä yleisenä tavoit- teena on nyt markkinatalous.

Metsäteollisuutemme tulevan kehitysstrate- gian keskeiseksi ohjenuoraksi onkin nyt asetet- tava markkinajohtajuus lähimarkkinoillamme lännessä ja idässä.

Tulevaisuuden kehitysstrtegioita hahmotel- taessa on ensiksi kuitenkin tavoiteltava nykyi- sen kapasiteettimme täyskäyttöä. Meidän ei tule alistua siihen, että lähes 350000 suoma- laista on jatkuvasti vailla työtä. Tilanne on ih- meellinen, kun Suomi sekä EY:n että markki- nataloudelliseksi muuttuvan IVY:n kainalossa on erittäin edullisesti sijoittunut. Tiedossani ei ole vastaavaa taloudellista potentiaalia missään muualla maailmassa. Menestyksemme on vain meistä itsestämme kiinni ja emo markkinoilla nykyisiä metsäteollisuutemme markkinaosuuk- sia voidaan merkittävästi nostaa (kuva 8).

Markkinaosuuksiemme nostamiseksi metsä- teollisuutemme kilpailukyvyn ja kannattavuu- den on kuitenkin oltava kunnossa. Nykyään näin ei ole asianlaita (kuva 10). Korkean reaa- likorkomme edellyttämälle kannattavuustasolle

385

Taulukko 2. Suomen metsäteollisuus ulkomailla

Tuote Sijainti Kapasiteetti

1000 tonnia/vuosi RUOTSI

A Ahlstrom Corporation/ Ahlströmföretagen Svenska Ab Metsä-Serla Group/AB Plyfa

Metsä-Serla Group/Metsa-Serla AB Tampella Group/Tambox AB

Repola CorporationlUnited Paper Mills/AB W.Erikson & Co TANSKA

Metsä-Serla Grop/neopask AlS

Repola CorporationlUnited Paper Mills/Air-Laid AlS SAKSA

paperihylsyt puulevyt hygieniapaperit aaltopahvi

paperi- ja kartonkijalosteet aaltopahvi

kuivapaperi

Markaryd, Matfors Norrköping Malmö, Hassela Marietad, Jämforsen, Kvittsfors

Jönköping, Skene,Övebro Vikingstad, Stockholm Osby

Randers Århus A Ahlstrom CorporationlKämmerer GmbH

Kymmene CorporatinINordland Papier Myllykoski Oy/Gebriider Lang

Irrokepaperi, erikoispaperit Osnabriick hiokkeeton hienopaperi Dörpen sanomalehtipaperi Ettringen

Myllykoski Oy/Albbruck sanomalehtipaperi, aikakaus-

lehtipaperi (SC.LWC) Albbruck, Mochenwangen Repola CorporationlUnited Paper Mills/Walki GmbH

Repola CorporationlUnited Paper Mills/Walkisoft GmbH

paparinjalostus Steinfurt

kuivapaperi Steinfurt

ISO-BRITANNIA

Enso-Gutzeit OylEnso Rose Limited paperin ja kartongin jalostus

Kymmene CorporationlCaledonian Paper LWC-paperi

Metsä-Serla Group/Stuart Edgar Ltd hygieniapaperin jalostus

Mylykoski Oy/Colombier (UK) Ltd. arkituslaitos

Repola CorporationlUnited Paper Mills/Sterling Coated Materials Ltd. irrokepaperi Repola CorporationlUnited Paper Mills/Shotton Paper sanomalehtipeperi

R~pola CorporationlUnited Paper Mills/Raflatac Ltd. tarralaminaatti Repola CorporationlUnited Paper Mills/Walkisoft (UK) Ltd. hygieniapaperit Repola CorporationlUnited Paper Mills/W alki Converters Ltd. paperin jalostus Stromsdal Ltd/Dorset Board Mills kierrätyskuitupohjainen Veitsiluoto OylFinncutters Ltd.

IRLANTI

Repola CorporationlUnited Paper MillsIBrooks Group HOLLANTI

Enso-Gutzeit Oy IBerghuizer -Enso Paperierfabriek N. V.

Enso-Gutzeit Oy Berghuizer-Enso Formaafabriek B.V.

Metsä-Seda Group /Winpak B.V.

Myllykoski Oy/Colombier Intemational B.V.

Repola CorperationlUnited Paper Mills/Walki Sacks B.V.

BELGIA

Veitsiluoto Oy/Lumipaper N.V.

RANSKA

kartonki sarkituslaitos sahatavara, puulevyt päällystömötln hiokkeeton hienopaperi

arkituslaitos arkituslaitos arkituslaito paperisäkit arkituslaitos

Orpington Irvine (Scotland) Wigan London Hollingworth Shotton (Wales) Scarborough Ilkeston Garstang Wimboume Mendelsham Dublin, Cork, Sligo

Wapenveld Wapenveld Winschoten Mijdrecht Edam Antwerpen

26

135 70

50

80 500 250 305

200

440

10 36

140 180

10 50 Enso-Gutzeit OylPapeteries R. Soustre & Fis

Kymmene CorporationIKymmene France S.A.

hylsykartonki

päällystämätön hiekkeeton hienopaperi

sanomalehtipaperi, LWC-paperi

St. Seurin sur 45

Kymmene CorporationlChapelle Darblay S.A.

Paloheimo OylEtablissement Lemoine er Cie Repola CorporationlUnied Peper Mills/Stracel S.A.

Repola CorporationlUnied Peper MillslEts Ferdinand Braun & Cie S.A.

Repola CorporationlUnied Peper Mills/Raflatac Production S.A.

ITALIA

A Ahlström CorporationIBosso Carte Speciali S.p.A A Ahlström CorporationlEura Lanzo S.p.A Tampella Group/Carta Cartoni Cellulosa

Docelles 100

parketin valmistuslaitos valkaistu sulfiittisellu, sanomalehtipaperi sahatavara

tarralaminaatti (1991-)

Grand Couronne, St. Etienne 590 Damey

teollisuussuodatinpaperi,

Strasbourg Niederhaslach Pompey

irrokepaperi Mathi Canavese pakkaustuotteet Lanzo Torinese pakkauskartongi, aaltopahvi Lucca. Pisa. Macerata

140,220

55

ESPANJA

Metsä-Serla Group/Tissu Canaria S.A.

Myllykoski Oy/Colombier S.A.

Repola CorporationlUnited Paper Mills/Envases de Papel de CanariasS.A Repola CorporationlUnited Paper Mills /Envases de Sur S.A Tampella Group/Tampella Espanola S.A.

KREIKKA

Metsä-Serla Group/Cartonpack USA

A Ahlstrom Corporetion/ Ahlstrom Filtration Inc.

Repola Corporation/United Paper Mills/Walkisoft USA Inc.

KANADA

Enso-Gutzeit Oy/Eurocan Pulp & Paper Co AUSTRALIA

hygieniapaperinjalostus arkituslaitos paparisäkit paperisäkit

taivekartonki, jätepaperi- pohjainen laatikkokartonki aaltopahvi, paperisäkit teollisuussuodatinpaperit kuivapaperi

sahatavara, säkkipaperi, lainerikartonki Repola CorporationlUnited Paper Mills/Adhesive Paper Supplies Pty. Ltd. tarralaminaatti BARBADOS

Enso-Gutzeit Oy/Ensopack Ltd.

ETELÄ-KOREA

A Ahlström Corporationl Ahlstrom Korea Co. Ltd

Kuvio 9. Suomen metsätase.

pakkaustuotteet teolisuussuodatinpaperi

SUOMEN METSÄTASE 1960-1990

Gran Canaria Madrid Zaragoza Zaragoza Barcelona

Korinthos. Thessaloniki Chattanooga (Tenn.) Charlotte (N.C.)

Kitimat Melboume, Sydney St. Michael Saochi-ku Seoul

73 50 5

415

4 5

m~~ m~~

80 ... 80

VUOTUINEN KASVU 70 ... .

50

40

30 ... 30

20+-~~~~~~~~~~~~~~--~~~~~~~~~~~~~~~-+20

1960 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90

387

Kuvio 10. Suomen metsäteollisuuden kannattavuus ja toimintavaihtoehdot.

Suomen metsä teollisuuden kannattavuuden nykytila

ja toimintavaihtoehdot

Budj. v.1992 Budj. v.1992 myyntitulo kustannukset

c::=J

43.1 mrd FltIJ 41.9 mrd FIM

i

Sidottu pääoma n. 90 mrd FIM

Toimintavaihtoehdot

+ Nykytilanne

+ Kantohinta: - 100%

i

= =

+ Työntekijöiden palkat: - 100%

+ Devalvaatio: 20%

ROTA vaatimus nykyisellä reaalikorolla

ROTA,%

1.3 6.9 6.4 8.9 12-13

ei näy päästävän yksinään millään järjellisellä toimintavaihtoehdolla.

Kuvissa 11 ja 12 on esitetty Suomen kemial- lisen ja mekaanisen metsäteollisuuden niin sa- notut break even -käyrästöt vaihtoehtoisissa toimintatilanteissa. Käyrästöt on laadittu niin, että pystyakseleille on merkitty kulloinenkin tuotannosta saatava myyntitulo ja vastaava ko- konaiskustannus. Ne kasvavat lineaarisesti vak- ka-akselille merkityn kapasiteetin käyttöasteen myötä. Niin sanotussa break -even -pisteessä tuotannon arvo on yhtä suuri kuin kokonaiskus- tannukset ja suorat leikkaavat toisensa.

Vuonna 1992 kemiallisessa metsäteollisuu- dessa mainitut suorat eivät leikkaa toisiaan lainkaan, vaikka kapasiteetti olisi täyskäytös- sä. Mekaanisessa metsäteollisuudessa break- even -tilanteeseen päästään hieman yli 80 pro- sentin kapasiteetin käyttö asteella. Kemiallisen metsäteollisuuden kannattavuus on siis ny- kyään suhteellisesti mekaanista huonompi.

Metsäteollisuutemme budjetin mukaiset ka-

Kuvio 11. Suomen kemiallisen metsäteollisuuden break-even -käyrästö.

Suomen kemiallisen metsäteollisuuden break-even käyrästö, budj. 1992

Myyntitulo/kustannukset, mrd mk/a

50.---~~--~

40

30

20

10 käyttöaste ^nykyine~

O~--~----~----~----~----~

o 20 40 60 80 100

Kapasiteetin käyttöaste, %

UI C:TS C:ON"SULTIN"G'

pasiteetin käyttöasteet ovat hyvin alhaiset eli kemiallisessa 82 ja mekaanisessa metsäteolli- suudessa 75 prosenttia. Näiden ennusteiden mukaa kemiallinen metsäteollisuutemme tuot- taisi tappiota 4.5 miljardia markkaa ja mekaa- ninen metsäteollisuus 200 miljoonaa markkaa

vuonna 1992. .

Kuviin 11 ja 12 on piirretty teoreettisina ske- naarioina sekä 20 prosentin devalvaation että 100 prosentin kantohintojen alentamisen vai- kutukset metsäteollisuutemme break-even ase- maan. Devalvaation vaikutuksesta origosta läh- tevien myyntituloa kuvaavien suorien kulma- kertoimet kasvavat voimakkaasti ja molemmat teollisuussektorit muuttuvat voitollisiksi. Ko- hentunut kannattavuus nostaisi tietysti edelleen kapasiteetin käyttöastetta ja lisäisi voitollisuut- ta.

Kantohintojen radikaali 100 prosentin hin- tojen lasku ei ole realistinen vaihtoehto, kos- ka puukauppa pysähtyisi tällöin kokonaan.

Kuitenkin havainnollistaakseni metsäteollisuu-

Kuvio 12. Suomen mekaanisen metsäteollisuuden break-even -käyrästö.

Suomen mekaanisen metsäteollisuuden break-even käyrästö, budj. 1992

Myyntitulo/kustarinukset. mrd mk/a

10 '

8 ~=Pi=O =0::.2::m::rd===

6

4

2 nykyinen'

käyttöaste!

o~~~ __ ^~~ __ ^~~ __ ^{~-L _ _ L-~}

°

Kapasiteetin käyttöaste, %

W C"X'S CONSUL"X'XNG

den huonoa kannattavuuskuvaa on paikallaan tarkastella näinkin suuren kustannusratioinnin vaikutuksia. Kuvasta 11 huomataan, että kan- tohintojen täydellinen eliminointi ei vielä tee kemiallisesta metsäteollisuudestamme kannat- tavaa. Tappio ainoastaan puolittuisi. Mekaani- nen metsäteollisuuden kannattavuus on her- kempi kantohintojen vaihteluille. Puun hinnan eliminointi tekisi siitä hyvin kannattavaa liike- toimintaa.

Metsäteollisuuden nykyisen heikon kannat- tavuustilanteen johdosta sen kapasiteetin käyt- töasteet on siis saatava nopeasti kohotettua nor- maalille tasolle. Kemiallisella metsäteollisuus- sektorilla myyntimääriä on nostettava tällöin noin 20 prosentilla. Mekaanisella puolella nos- totarvetta lienee noin 25 prosenttia. Näihin li- sämyynteihin päästään, kun suomalainen kus- tannustaso painetaan kilpailukykyiseksi. Tämä merkitsee esimerkiksi paperiteollisuudessamme 20 prosentin bruttoansiotason pudottamista.

Kantohintaja olisi vielä leikattava 20-40 pro-

senttia puutavaralajista riippuen.

Kun suuret deflatoriset palkka- ja kantora- haratkaisut kaiketikin ovat hyvin vaikeita to- teuttaa ja toisaalta markan ulkoiseen arvoon on poliittisesti vaikeata puutua, jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi pienten askelten politiikka, jos- sa pitkällä aikavälillä käytetään kaikkia mah- dollisia kustannuksiamme alentavia toimia.

Rationalisointi-investoinneista sen sijaan ei ole nyt paljon apua odotettavissa, koska korkea reaalikorkomme ainakin keskipitkällä aikavä- lillä estää ne tehokkaasti.

Vielä tärkeämpänä kuin metsäteollisuutem- me nykykapasiteetin täyskäyttöä, pidän avointa ja ennakkoluulotonta tavoitteenasettelua met- säteollisuutemme koko knowhow-potentiaalin hyväksi käyttämiseksi kansakunnan hyvinvoin- nin lisäämiseksi. Professori Porterin laajennet- tuun kilpailumalliin viitaten voin todeta, että Suomi on metsäteollisuusbisneksen osalta ai- nutlaatuisessa asemassa kansainvälisesti ajatel- len. Käsissämme on murtamaton taitotietoyh- distelmä, jonka osalta meidän vain tulee hyväk- syä se tosiasia, että se on meidän kohtalomme tai onnemme.

Metsäteollisuus on joka suhteessa huippu- teknologiaa. Se on myös bioteknologiaa, joka täyttää erinomaisesti nykyään niin suositun kestävän kasvuh periaatteet.

Kotimainen raaka-ainepohjamme sallii sen, että ensiasteista raakapuun käyttöä lisätään py- syvästi jopa 70 prosenttia. Kun tulevaisuudes- sa meillä ei ole mitään rajoitteita myöskään raakapuun lisätuonnille, voimme olettaa sen tuontimäärien nousevan selvästi nykyisestä noin 10 prosentin käyttöosuudesta.

Lisäksi on vielä otettava huomioon kiristy- vät kierrätyskuituvaatimukset, jotka pakottavat myös Suomen metsäteollisuuden käyttämään entistä myötämielisemmin kierrätyskuitua.

Voimmekin hyvin todeta, ettei raaka-ainepoh- ja ole millään tavalla metsäteollisuutemme es- teenä. Päinvastoin sen tulisi olla suuri houku- tin teollisuutemme kehittämiseksi.

Viimeisten 20 vuoden aikana metsäteollisuu- temme satsaukset ovat lähes monoliittisesti menneet kirjoitus- ja painopaperien sektorille.

Jatkossa lienee viisainta ajatella asioita hieman monipuolisemmin.

389

Sahatavaratuotantomme voidaan kaksinker- taistaa, jos löydämme kansallisen ratkaisun sa- hatukin kantohinnan pudottamiseksi. Sahateol- lisuutemme kehittämiseksi meidän tarvitsee siis aluksi poistaa vain ne syyt, jotka ovat pakot- taneet teollisuutemme maksamaan sahatukista kantorahana nykyisin 140-170 markkaa kuu- tiometriltä, kun vastaavasti kuitupuusta mak- setaan vain 70-80 markkaa kuutiometriltä.

Käsittääkseni pelkästään siirtymällä raaka-ai- neen todellisen arvon mukaiseen hinnoitteluun voimme tehdä sahateollisuudestamme erittäin kannattavan bisneksen. Saattaa myös olla, että tarvitsemme ainakin aluksi jonkinlaisen julki- sen kantorahakompensaation metsänomistajil- le.

Raakapuun hintamekanismien kehittämisen ohella on tietenkin panostettava metsäteolli- suustuotteiden arvoketjujen ymmärtämiseen ja hallintaan. Tällä tarkoitan sitä, että yksittäis- ten yritysten on otettava vastuu koko arvoket- justajakelua myöten. Vain sillä tavoin voidaan täyttää asiakkaiden todelliset tarpeet.

Metsäteollisuutemme uustuotteiden osalta en malta olla tuomatta esille vaatimatonta esi- merkkituotetta, jonka 10 kk vanha tyttäreni sai äskettäin lahjaksi. Se oli pieni puinen leppä- kerttu. Sen oli valmistanut ruotsalainen Brio ja se maksoi 35 markkaa. Lelussa on 21 osaa ja sen runko on punaiseksi maalattua puuta. Esi- ne on yksinkertainen valmistaa ja markkinoi- da. Puuraaka-ainetta on siihen käytetty yhteen- sä vain noin 0,00015 kuutiometriä. Jos oletam- me, että koko tuotteen arvo vyörytetään käy- tetylle puukuutiolIe, saadaan myydyn puukuu- tion arvoksi yli 230 000 markkaa. Jos koko metsäteollisuutemme nykyinen liikevaihto ha- luttaisiin korvata vastaavien leppäkerttujen myynnillä, meidän olisi myytävä niitä lähes 1,3 miljardia kappaletta - siis suunnilleen joka neljännelle ihmiselle maailmassa. Aikamoinen markkinointitehtävä.

Toisaalta, jos jokaisen metsäteollisuutemme käyttämän puukuution arvoksi saataaisiin edes sadasosa leppäkertun runko-osan arvosta, saa- taisiin jaettavaa tuloa yhteiskuntaamme nykyi- sellä puun käytöllä yli 116 miljardia markkaa.

Luku on noin 22 prosenttia Suomen bruttokan- santuotteesta, yli kaksi kertaa metsäteollisuu- 390

temme nykyinen liikevaihto, ja noin 20-ker- tainen nykyiseen kantorahakertymäämme ver- rattuna. On selvää, ettei leppäkerttuja voida myydä koko maailmaa täyteen. Mutta puu on joka tapaukesessa nähtävä kallisarvoisena or- gaanisena raaka-aineena, jonka varaan voidaan rakentaa mitä moninaisinta bisnestä, jos halua on. Kuten vaatimattomasta esimerkistäni näem- me, voi uustuotteiden potentiaali olla valtava koko kansantaloutemmekin kannalta.

Uutta bisnestä kehiteltäessä on kuitenkin muistettava, että sitä on rakennettava sen eh- doilla. Finntimber, FinncelI, Finnpap, Finnbo- ard ja Converta eivät ole oikeita organisaati- oita myymään esimerkiksi leluleppäkerttuja.

Ne eivät myöskään sovellu ruotsalaisen lKEA:n myymien jalostettujen mekaanisten metsäteollisuuden tuotteiden globaaliin mark- kinointiin. Jos ajattelemme esimerkiksi globaa- lia puulelubisnestä, voinne todeta, että keskeis- tä on idea, sen markkinointi ja rahoitus. Mut- ta kuinka murtautua maailman markkinoille esimerkiksi leluilla? Se lienee mahdollista vain riskirahoituksen turvin. Jonkun on uskottava ideaan ja jonkun on rahoitettava välillä hullu- kin idea.

Toistaiseksi meillä ei ole kunnollista riski- rahoitusinstanssia. Pääomamarkkinamme ovat monopolisoituneet harvojen pankkien, vakuu- tusyhtiöiden ja valtion käsiin, jotka ymmärtä- vät vain perinteisten metsäteollisuus tuotteiden päälle. Turistien toivossa on ollut parempi ra- hoittaa hiihtohissejä ja kylpylöitä kuin visakoi- vuperäisiä puukkoja valmistavia pienyrittäjiä.

Koska 1,3 miljardia »leppäkerttua» ei maa- ilman markkinoille varmaankaan mahdu, on tyydyttävä tekemään puisia kilpikonnia ja hä- mähäkkejä, sisiliskoja, koppakuoriaisia jne.

Ehkä voimme kaksinkertaistaa metsäteollisuu- temme nykyisen 45 miljardin markan myynnin 1000 vastaavalla globaalilla uustuotteella. Tä- hän tarvitsemme tuhat 45 miljoonan markan lii- kevaidon omaavaa yritystä.

Olettakaamme, että tällainen yritys työllis- tää 50-100 henkilöä. Tällöin olemme luoneet 50-100 000 uutta pysyvää työpaikkaa. J okai- sen uuden yrityksen tärkein työkalu on sorvi, jonka hinta on suunnilleen 50 000 markkaa.

Yhteensä tarvitaan siis pääkoneisiin ja laittei-

siin emo yrityksissä noin 50 miljoonaa mark- kaa. Pääoman tarve pääkoneisiin on siis vain noin 1/30-osa modernin paperitehtaan edellyt- tämästä pääoman tarpeesta.

Uustuotteiden rinnalla on kiinnitettävä entis- tä enemmän huomiota myös nykyisiin metsä- teollisuuden j alostusprosesseihin. Paperiteolli - suuden piiristä on yleisesti tiedossa se tosiasia, että kemiallisen massan saanto on noin 50 pro- senttia ja mekaanisen noin 90 prosenttia. Ke- miallisessa massassa lähes 50 prosenttia bio.,.

massasta (ligniinistä) muuttuu energiaksi soo- dakatiloissa, kun taas mekaanisessa kuitupro- sessissa ligniini käytetään hyväksi paperinval- mistuksessa, koska puumassaa ei kemiallises- ti hajoiteta.

Kun meillä valmistetaan kemiallista sellu- loosaa yhteensä noin 5 miljoonaa tonnia vuo- dessa tarkoittaa se sitä, että noin 15 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta poltetaan sähköksi.

Tästä energiapuun käytöstä maksetaan keski- määrin vain noin 180 markkaa kuutiometriltä.

Luku on erittäin alhainen verrattuna esimerkik- si puisten »leppäkerttujen» myynnistä saatuun

Kuvio 13. Metsäteollisuuden liikevaihto.

"Metsäteollisuuden"

liikevaihtopotentiaali v. 2010 (karkeat arviot)

Ui e T S e O N S U L T I N G

tuloon. Herääkin kysymys, miksi ligniinille- arvokkaalle kemialliselle raaka-aineelle - ei ole löydetty tai etsitty energia- tai paperikäyt- töä arvokkaampaa kohdetta.

Metsäteollisuutemme radikaalilla kehitysoh- jelmalla sen liikevaihto voidaan pitkällä aika- välillä hyvinkin moninkertaistaa (kuva 13).

Metsäteollisuus käytti tutkimukseensa ja kehit- tämiseensä vuonna 1989 yhteensä noin 300 miljoonaa markkaa. Yritykset maksoivat tästä 250 miljoonaa markkaa ja julkista rahoitusta oli 50 miljoonaa markkaa (kuva 14). Metsästä elä- vässä maassa tällaisia lukuja voi vain kauhis- tellen ihmetellä, kun ajattelemme, että pelkäs- tään työvoimaministeriön hallinnonalalla käy- tetään valtion budjettirahoja vuonna 1992 pel- kän budjettiehdotuksen mukaaan yli 7,4 mil- jardia markkaa. Maatalouden tukemiseen va- rattiin budjettiin yhteisiä varoja yli 8,5 miljar- dia markkaa ja kansainväliseen kehitysyhteis- työhönkin on aiottu käyttää budjetista lähes 2,5 miljardia markkaa.

Kansallisen hyvinvointimme takaavan pää- elinkeinomme kilpailukyvyn kehittämiseksi Kuvio 14. Metsäteollisuuden T & K panosten vertailu.

Metsäteollisuuden T &K panosten vertailu. 1992

-milj.mk-

*: Maatalouden hinta- ja

vientituki 8500

* Työvoimaministeriön

hallinnonala (mm. työttömät) 7400

* Kansainvälinen kehitysapu 2500

* Metsä teollisuusyritysten

liikevaihto 50000

* T&K-panos vv. 1989-2000:

1989 1995 2000 -teollisuus 250 500 600 -julkinen 50 100 150 yhteensä 300 600 750

Ui e - r s e O N S U L T I N G

391

julkisia varoja ei sitten enää liikenekään kuin vain joitakin kymmeniä miljoonia vuosittain.

Ei ole ihme, että nyt olemme sormi suussa ja haikailemme mennyttä »Pohjolan Japania». On aika ryhtyä rakentamaan uutta »kansallista metsäteollisuus strategiaa».

4. Metsäteollisuutemme uudet kehitys- strategiat

»Kansallisella metsäteollisuusstrategialla»

tarkoitan joukkoa konkreettisia toimenpiteitä, joilla metsäteollisuuden koko kansallinen po- tentiaali otetaan käyttöön. Todellisia esteitä täl- le ei ole olemassa ja tavoitteeksi on asetettava vähintään metsäteollisuuden liikevaihdon kak- sinkertaistaminen 10-20 vuoden kuluessa.

- ETA- ja EY-prosessien myötä Suomen edelleen korkea kustannustaso on saatettava kilpailukykyiselle tasolle. Tähänastiset toimet eivät ole läheskään riittäviä.

- Suomen ylikorkea reaalikorkotaso on las- kettava tasolle, joka sallii terveen metsäteolli- suusliiketoiminnan harjoittamisen ja suo mah- dollisuudet liiketoiminnan kasvattamiseen.

Näyttää todennäköiseltä, että aiemmalle korko- tasolle päästään vain markan yliarvostuksen purkamisen kautta.

- Raakapuu on nähtävä orgaanisena raaka- aineena, josta maksetaan vain kansainvälises- ti kilpailukykyinen hinta.

- Suomen koko raakapuureservi on otetta- va teolliseen käyttöön. Tällöin ensiasteista raa- kapuun käyttöä voidaan lisätä ainakin 70 pro- senttia.

- Ihmisen ja organisaation rooli on asetet- tava tekniikan edelle tuloksen teossa.

- Liitto- tai alakohtaisista työehtosopimuk- sista on mentävä yrityskohtaisiin sopimuksiin ja työtekijät on otettava päätöksentekoon.

- On varmistettava, että lisääntyvän met- säteollisuuden energiahuolto on kilpailukykyi- sesti turvattu.

- Suomen metsäteollisuus tuotteiden vien- nin markkinaosuuksia on nostettava EY -mais- sa ja moninkertaistettava Itä-Euroopan alueel- la v. 2000 menessä.

- Jo keskipitkällä aikavälillä on varaudut- tava merkittävään raakapuun ja kierrätyskuidun tuontiin.

- Olisi käynnistettävä ennakkoluuloton ke- hitysprojekti, jossa puun sisältämälle ligniinille löydetään energia- tai paperikäyttöä arvok- kaampi kohde.

- Perinteisellä metsäteollisuussektorilla on tähdättävä mm. seuraaviin tavoitteisiin:

- Paperiteollisuudessa nykyistä tuotekir- joa on laajennettava ja kehitettävä entis- tä parempia paperi- ja kartonki laatuja.

- Selluteollisuudessa on varauduttava alan uusrenesanssiin EY:n kierrätyskuitu- vaatimusten lisääntyessä.

- Sahateollisuudessa on tähdättävä sa- hatavarakauppiaaksi nykyisen tuottaja- aseman sijasta.

- Perinteisten metsäteollisuussektorien ohella on suosittava ja kehitettävä pienempi- muotoisempaa liiketoimintaa, joka käyttää raa- ka-:-aineenaan puuta.

- Korkea maatalous- ja työttömyystuki on nähtävä »kansallisen metsäteollisuus strategian»

vaihtoehtoisinvestointina, joka nyt on suunnat- tava uudella tavalla.

- Uusien liiketoimintamuotojen käynnistä- miseksi nykyiset julkiset T &K -panostukset on moninkertaistettava.

- On luotava uusiin metsäteollisuusliike- toimintoihin suuntautunut »kansaIlinen riskira- hoitusinstanssi» .

- Nykyisissä metsäteollisuusyrityksissä on käynnistettävä entistä aktiivisempi kampanja ns. TQM-periaatteiden omaksumiseksi.

- Kustannustietous ja tuottavuuskäsitteet on vietävä kaikille yritystoiminnan hierarkia- tasoille ja kustannussaneerausta on harjoitetta- va sekä hyvinä että huonoina aikoina. Kustan- nussaneerauksen piiriin on otettava kaikki kus- tannustekijät.

- Asiakaslähtöisyyttä, siis palvelun merki- tystä, on korostettava perinteisen tuottamisen kustannuksella.

- Nykyisten metsäteollisuusyritystemme riskinottokykyä on kasvatettava toisaalta yri- tyskokoa kasvattamalla ja lisäämällä entises- tään kansainvälistymistä.