KIRJALLISUUTTA
Kuinka sen kertoisin. Kaksi opasta epätietoiselle tutkijalle
Tutkimus ja sen raportointi / [Sirkka Hirsjär- vi . . . et ai.] — Hki: Kirjayhtymä, 1986. — 169 s.: kuv. —
ISBN 951-26-2921-6
Tutkimusviestinnän opas: tutkimusten ja sel- vitysten laatiminen ja julkaiseminen / Paul Fo- gelberg (toim.); [kirj. Andrew Chesterman . . . et ai.]; [julk.] Valtion koulutuskeskus. — Hki:
Valtion painatuskeskus, 1985. — 152 s.: kuv. — (Julkaisusarja. A/Valtion koulutuskeskus; 6) ISBN 951-859-793-8
ISBN 951-9314-44-X
Jokainen tutkimusta tai selvitystä tekevä miet- tii tutkimusprosessin aikana moneen kertaan, mi- ten tästä eteenpäin? Miten tätä tutkimusta oikein pitäisi tehdä, että tästä joskus tulisi jotain? Kun tutkimus alkaa olla valmis, nousee uusia kysy- myksiä: Miten minä tämän nyt kirjoitan? Kuin- ka osaan välittää olennaisen tiedon muille? Mi- tä muodollisia seikkoja täytyy ottaa huomioon?
Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Liikanen, Pirkko Re- mes ja Paula Sajavaara ovat laatineet mainion oppaan, jossa tuodaan esiin monesta näkökul- masta tutkimuksen tekemiseen ja raportointiin liittyviä kysymyksiä. Opas on tarkoitettu lähin- nä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden alalla pro gradu-työtään tekeville, mutta siitä on varmasti muillekin hyötyä.
Teos jakautuu kahteen pääjaksoon: »Tutki- musprosessi» ja »Tutkimusseloste ja sen laa- dinta».
Tutkimusprosessia käsittelevässä jaksossa käy- dään esimerkkien avulla läpi tutkimuksen teke- misen eri vaiheita systemaattisesti ja kädestäkul- jettaen: millaisia ongelmia nousee esiin missäkin vaiheessa ja kuinka niitä voi ratkaista. Kirjoit- tajat osoittavat tutkimuksen tekemisen iion, mut- ta eivät vähättele tutkimustyöhön olennaisesti kuuluvia kriisivaiheita. Jos työ on lukossa, on hy- vä jättää se välillä lepäämään ja ottaa siihen etäi- syyttä.
Tekijät esittelevät hienosti kasvatus- ja yhteis- kuntatieteellistä tutkimusprosessia, jossa kirjoit- taminen sinänsä on tärkeää. Kirjallisuuskatsauk- sen laatiminen siinä vaiheessa, kun asioita jäsen- netään, on hyvinkin viisasta. Se saattaa ajallisesti hidastuttaa jotain vaihetta tutkimuksessa, mul- ta kokonaisuuden kannalta syvällinen perehty-
minen on hyödyksi. Teoksessa opastetaan myös bibliografioiden ja tietokantojen käyttöön sekä systemaattiseen muistiinpanojen tekemiseen tut- kimustyön aikana.
Toinen pääjakso opastaa tutkimustulosten ra- portintiin esipuheen laadinnasta ulkoasuun. Kir- joitustyyliin, kieliasuun, luettavuuteen ja kir- joitustekniikkaan ohjataan kiinnittämään huo- miota.
Hirsjärvi, Liikanen, Remes ja Sajavaara ovat yhdessä tuottaneet kokonaisuuden, josta on vai- kea edes kirjoitustyylin perusteella erottaa sitä, kuka on kirjoittanut minkäkin jakson; teoksen sisällysluettelosta tiedot kyllä löytyvät. Tässä jul- kaisussa on jotain uudenlaista selkeyttä ja raik- kautta. Tutkimuksen tekeminen, tutkimuksen ar- kipäivä ongelmineen ja oivalluksineen on läpi ko- ko oppaan läsnä, mistä lukija saa sellaisen käsi- tyksen, että tämä kirja pohjautuu omiin koke- muksiin.
Toisenlainen ja eri lukijakunnalle tarkoitettu on Paul Fogelbergin toimittama »Tutkimusvies- tinnän opas». Oppaan tarkoituksena on »palvella tutkimusten ja selvitysten laatijoita antamalla vi- rikkeitä ja käytännön vinkkejä». Teos on ilmei- sestikin tarkoitettu sellaisille (valtionhallinnon virkamiehille), jotka ovat tehneet ennenkin tut- kimusta ja kirjoittaneet suunnitelmia, mutta jot- ka tarvitsevat jäsennettyä tietoa siitä, miten kir- joittaa ja julkaista. Kirjan toimittaja kiteyttää johdantoluvussaan: »Tavoitteena on onnistunut viestintä». Tähän viestinnän onnistumiseen op- paan muut luvut ohjaavat.
Opas koostuu yhdeksästä artikkelista, jotka pohjautuvat Valtion koulutuskeskuksessa vuosi- na 1983 ja 1984 pidettyihin seminaariesitelmiin.
Esitelmät ovat itsenäisiä ja luettavissa toisistaan riippumatta, omina kokonaisuuksinaan. Ne kä- sittelevät tutkimusviestinnän tavoitteita ja keino- ja, kirjoittamista eri näkökulmista, asiantuntija- tarkastusta, kuvien ja taulukoiden laadintaa se- kä painotuotteiden valmistamista.
Toisin sanoen, »Tutkimusviestinnän opas»
keskittyy siihen, mitä tehdä, kun tutkimus on val- mis. Miten raportoida tutkimustulokset muille?
Niinpä siinä ei juurikaan käsitellä varsinaista tut- kimusprosessia. Teos on hengeltään pitkälti tek- ninen, järjestelmällinen ja asiallinen, siis sellai- nen jollaiseksi virkamies mielletään kansan kes- kuudessa.
Asiallisuus ei kuitenkaan ole pelkästään kui- vaa vaan myös hyödyllistä: Oppaaseen sisältyy luetteloita, joille tutkija, virkamies tai kirjasto- ja informaatiopalvelualan asiantuntija keksii käyttöä. Tällaisia ovat mm. luettelo kirjoittamis- ta ja julkaisemista koskevista standardeista (s.
50—51), luettelo kirjoista suomen kielen käytön avuksi (s. 95—96) sekä luettelot harkiten käyt et-
94 Kirjallisuutta
tavista englannin kielen sanoista (s. 105—
107) ja hyödyllisestä kirjallisuudesta, joka kos- kee englannin kielellä kirjoittamista ja kääntä- mistä (s. 107—108).
Tutkimusviestinnän opas on kirjoituskokoel- ma, jonka on tuottanut joukko oman alansa asi- antuntijoita. Artikkelit vaikuttavat hiukan ulko- kohtaisilta: »me asiantuntijat kirjoitamme heil- le asiantuntijoille». Ne sisältävät kuitenkin pal- jon hyödyllistä tietoa.
»Tutkimus ja sen raportointi» ja »Tutkimus- viestinnän opas» ovat kaksi erilaista, eri kohde- ryhmille tarkoitettua samasta asiasta kirjoitettua kirjaa. Ne on rakennettu ja kirjoitettu eri taval- la. Tutkimustyötä tekevä saa varmasti molem- mista apua, tukea ja kannustusta, jos osaa lu- kea niitä »oikein», omista lähtökohdistaan ja jo- tain yleistä etsien. Opinnäytetöitään tekeville suo- sittelen ensisijaisesti opasta »Tutkimus ja sen ra- portointi». Kirjastoissa ja tietopalveluissa selvi- tyksiä, suunnitelmia ja tutkimuksia erilaisille vi- ranomaisille ja päättäjille tekevät voivat varmasti löytää arvokasta tietoa myös »Tutkimusviestin- nän oppaasta».
Maria Forsman
Kirjastotiede ja informatiikka 6 (3)—1987
KINF — uutta tietoa kirjasto- ja informaatiopalvelualalta
»KINF — kotimaista kirjasto- ja informaatiopal- velualan kirjallisuutta 1986» on ilmestynyt Tam- pereen yliopiston kirjaston uudessa julkaisusar- jassa »D. bibliografioita». Bibliografian on toi- mittanut informaatikko Anneli Luoma.
»KINF» sisältää 150 viitettä, jotka ovat myös tie- tokoneella haettavissa KATI-tietokannasta. Tie- tokantaa päivitetään 2—3 kertaa vuodessa, ja painettu julkaisu ilmestyy kerran vuodessa.
»KINF» kattaa keskeiset kirjasto- ja informaa- tiopalvelualan lehdet. Lisäksi otetaan mukaan monografioita ja sarjajulkaisuja. Bibliografias- sa on henkilö- ja asiahakemistot, minkä lisäksi aineisto on ryhmitelty pohjoismaisen BDI-indek- sin luokituksen mukaan.
KINF: kotimaista kirjasto- ja informaatiopalvelualan kirjal- lisuutta 1986 / (toim.) Anneli Luoma. — Tampere: Tampe- reen yliopisto, 1987. — 41 s. — (Tampereen yliopiston kir- jaston julkaisuja. Sarja D; 1)
ISBN 951-44-2156-6
Myyntijakelu: Tampereen yliopisto /julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere
