• Ei tuloksia

Kommentti Pirkko Aulin-Ahmavaaran kommenttiin

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kommentti Pirkko Aulin-Ahmavaaran kommenttiin"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Kansantaloudellinen aikakauskirja 1990:4

Kommentti Pirkko Aulin-Ahmavaaran kommenttiin

TOR ERIKSSON

Pirkko Aulin-Ahmavaaran kommentti artikkelii- ni »Työvoima, työajat ja työpanos tulevaisuudes- sa» (Eriksson 1990) koskee asiaa, joka kyseisen ar- tikkelin pääsisällön kannalta on melko epäoleelli- nen, mutta jolla saattaa olla yleisempää mielenkiin- toa, nimittäin aikaisempien työvoiman tarjontaen- nusteiden osuvuutta. Artikkelissa tarkoitukseni ei ollut jälkiviisauden turvin kritisoida sen koommin kyseisiä ennusteita kuin niiden tekijöitäkään. Sen sijaan, koska omissa laskelmissani työpanoksen tu- levasta kehityksestä, käytin työ(voima)ministeriön työvoiman tarjontaennustetta vuodelta 1988, py- rin selvittämään, saattavatko aikaisemmat osuvuu- songelmat jatkossakin olla merkittäviä.

Sillä ongelmia 70-1uvulla tehtyjen ennusteiden osuvuudesta oli, sitä tuskin voi kiistää. Esim. vuon- na 1973 tehdyn vuoteen 1980 ulottuvan ennusteen todellisen kehityksen aliarviointi oli sitä suuruus- luokkaa (ks. taulukko 1), ettei sen selittäminen työ- voimatutkimuksen käsitteiden muutoksilla onnistu.

Koska tarjontaennusteen pohjana olleen työi- käistä väestöä koskevan ennusteen osuvuus (silloin kuten myöhemminkin) oli hyvä, virheen syy oli liian alhaisissa työvoimaanosallistumisasteissa. Se, että erityisesti naisten työvoimaanosallistumisasteiden nopeaa kasvua ei kyetty ennakoimaan ei ex post ole lainkaan yllättävää eikä tätä tapahtunut vain Suomessa. (Huomattakoon, että koko työvoimaa koskeva ennustevirhe olisi itse asiassa ollut vielä suurempi, ellei yli 45-vuotiaiden miesten osallistu- mista työvoimaan olisi selvästi yliarvioitu.) Kirjoitin tosin hieman huolimattomasti, että ennusteet »pe- rustuivat oletukseen työvoimaanosallistumisastei- den pysymisestä ennusteajanjakson tasoillaan», kun olisi pitänyt kirjoittaa »lähes ... tasoillaan».

Tämä pätee myös vuonna 1979 tehtyyn ennustee- seen, joka kuten Aulin-Ahmavaara toteaa, koski ammatissa toimivaa väestöä, eikä työvoimatutki- muksessa käytettyä käsitettä työvoimaa (mikä si- nänsä oli omituista); ks. taulukko 1.

1980-luvulla tehdyissä ennusteissa on sitä vastoin pystytty paremmin ennustamaan myös eri ikäryh- mien osallistumista työvoimaan. Tämä lienee osit- tain seurausta siitä, että aikaisemmin vaikeasti en- nustettavat naisten työvoima-osuudet ovat nousseet niin korkeiksi, että ne eivät enää paljon voi kas- vaa. Toisaalta, suurehko epävarmuus liittyy ny- kyään vanhempien ikäryhmien työhön osallistuvuu- den kehitykseen.

Aulin-Ahmavaaran väitettä, että työvoiman tar- jontaennusteet olisivat pikemminkin yli- kuin ali- arvioinneet tarjonnan kasvua, en ymmärrä. Tämä on saattanut pitää paikkansa 1980-luvulla, ja eri- tyisesti tarkasteltaessa ennusteiden osuvuutta ly- hyellä tähtäyksellä, (kuten hänen selostamassaan ta- pauksessa). Mutta aikaisemmin näin ei ollut, enkä muuta ole väittänytkään.

Kirjallisuus

Eriksson, Tor (1990): Työvoima, työajat ja työpa- nos tulevaisuudessa, Kansantaloudellinen aika- kauskirja, 86, 255-267.

Työministeriö, Työvoima 2000, Väliraportti (1990).

Työvoimaministeriö, Työvoiman kysynnän ja tar- jonnan kehitys vuoteen 1985, Työvoimapoliitti-

sia tutkimuksia 1979: 23.

Työvoimaministeriö, Työvoiman tarjonnan ja ky- synnän kehitys vuoteen 1990, Työvoimapoliitti- sia tutkimuksia 1983: 41.

Taulukko 1. Esimerkkejä ennusteista, oletuksista ja todellisesta kehityksesiä.

Lähde Työvoimaennuste (vuosi) Toteutunut työvoima (lähde)

(1000 henk.) (1000 henk.)

TVM 1973: 6 2.262 (1980) 2.315 (Työvoimatutkimus)

TVM

1979: 23 2.336 (1985) 2.415 (Väestö- ja asunto-

laskenta)

(2)

482

Oletetutja toteutuneet työv,oimaanosallistumisasteet (%) 1973: 6

ikä sukupuoli

M N

15-19 28.0 25.7

20-24 68.8 62.7

25-29 90.5 75.9

30-34 96.1 77.1

35-39 95.6 77.9

40-44 93.5 75.2

45-49 87.6 67.3

50-54 82.5 60.7

55-59 70.6 48.7

60-64 50.8 27.8

1979: 23

ikä sukupuoli

M N

15-19 25.4 17.9

20-24 68.8 63.0

25-29 89.8 77.0

30-34 96.0 81.4

35-44 94.9 83.9

45-54 86.3 72.1

55-59 67.5 50.4

60-64 42.6 25.3

toteutuneet v. 1980 sukupuoli

M N

34 28

68 68

91 79

95 81

94 96

- 68 77

61 53

35 25

ammattissa toimivuus-aste v. 1985 sukupuoli

M N

26.6 23.5

64.4 62.9

88.3 80.5

93.4 84.6

93.6 88.1

86.8 83.6

59.8 55.3

30.9 26.9

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(Itse asi- assa tämä lause sekoittaa keskenään tutki- musalan ja sen sisällä muodostetun yksit- täisen näkemyksen.) Yhtä lailla jos men- neen ajan filosofit esittivät,

Mutta Spinozalla itsellään on hyvät perusteet sanoa, että “attribuutti on sitä, mitä intellekti havaitsee substanssissa ikään kuin (tanquam) sen olemusta

Asiantuntijoiden mielestä tämä seikka siis muodosti ongelman — jos he olisi- vat toisaalta katsoneet että suomenkie- liset julkaisut voidaan ‘heti alkuunsa raakata pois’,

Oikeistolaiset yhteiskuntakokeilut viime vuo- sikymmenellä Isossa Britanniassa ja Yhdysval- loissa pyrkivät kyseenalaistamaan julkisen se- ktorin taloudellista

Sen sijaan on huomattava, että kansainvälisten arvioitsijoiden keskuudessa Suomen matala inflaatio on ollut keskeinen vahvuustekijä.. Ilman sitä korot olisi- vat olleet

Vannottaessa puhtaan inflaatiotavoitteen ni- miin tulisi myös muistaa, että oikeastaan kaikki markkinatalousmaat ovat jääneet kahden pro- sentin inflaatiotavoitteen

tä uskomme asioihin voitavan vaikuttaa, koska aina ja kaikissa maissa työttömyys ei ole ollut luonteeltaan yhtä suurta ja sitkeää kuin useim- missa Euroopan maissa

Ansiotulojen verotuksen tasolla on kiistatta myös yhteys harmaan talouden kokoon.. Vero- tuksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutuksesta pit- kälti johtuvat kannustinloukut