82
Edellä oleva mielipidekirjoitus on tärkeällä asialla vedotessaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisyyden ja tiedolla johtamisen puolesta. Myös ter- veyskeskusvastaanottotyöhön kehitelty terveyshyötymalli an- saitsee puolesta puhumista, jos- kaan siitä ei taida olla yleiseksi (kaiken) sosiaali- ja terveyden- huollon ohjeeksi.
Asiakaslähtöisyys on kirjoi- tuksessa määritelty asiakkaan tarpeista lähtemiseksi ja palve- luketjujen saumattomuuden turvaamiseksi sekä asiakkaan kuulemiseksi ja osallistamiseksi sekä asiakkaasta välittämiseksi.
Kuka on silloin toimija, kuka arvioi, osallistaa, turvaa, välit- tää? Jos näitä ei täsmennetä, helposti vastaus on: ammattilai- nen ja ”järjestelmä”. Ja silloin asiakaslähtöisyys onkin ammat- tilaislähtöisyyttä ja järjestelmä- lähtöisyttä. Konkreettisesti:
missä on asiakas subjektina, joka esimerkiksi itse määrittelee tarpeensa, valitsee luottoam- mattilaisensa sekä suunnittelee,
valitsee ja ohjaa palvelujaan luottoammattilaisen kanssa?
Tietojohtaminen hahmot- tuu sekä kirjoituksessa että sen lähteissä ennen kaikkea erilai- sissa tietojärjestelmissä jo ole- van tiedon hyödyntämiseksi johtamisessa. Tietojohtamista on kuitenkin myös esimerkiksi ammattilaistiimien ja verkosto- jen jäsenten tiedon saaminen toimijoiden yhteiseen käyttöön, asiakkailla olevan tiedon pa- rempi hyödyntäminen, asiak- kaiden elinolosuhteiden ja so- siaalisten suhteiden parempi ymmärtäminen jne. Nämä tuo- vat kuvaan myös tiedon moni- äänisyyden. Silloin tietojohta- minen ei ole vain tiedon louhin- taa ja jalostusta tietojärjestel- mistä. Keskeiseen asemaan nousee esimerkiksi, monisuun- tainen kommunikaatio johdon, työntekijöiden asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä.
Yksinkertaistava tietojohtami- sen kuva sen sijaan samaistuu helposti ”numeroilla johtami- seen” ja johtamisen ajatuksen
kehystämiseen vanhakantaisella ajatuksella ylhäältä johdetun hierarkian organisaatiokuvalla.
Uskon, että kirjoittaja on ajatellut asiakaslähtöisyyden ja tietojohtamisen olevan sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistavia ajatuksia. Niin ne voivat olla- kin. Tieteen ja uudistamisen suhde edellyttää kuitenkin tie- teellistä kriittisyyttä, siihen ei riitä muodikkaiden manageria- lismin iskusanojen toistaminen sellaisenaan.
juhani lehto
VTT, Sosiaali- ja
terveyspolitiikan professori (emeritus),
Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö, Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-ohjelman johtaja Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopisto
