297017
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akate- miasta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Suomen Akatemiasta annettua lakia. Muu- toksia ehdotetaan Suomen Akatemian hallin- tovirastoa, hallitusta, hallituksen tehtäviä ja akateemikon arvonimeä koskeviin pykäliin.
Lakiin esitetään lisättäväksi säännökset
Suomen Akatemian yhteyteen perustettavasta strategisen tutkimuksen neuvostosta ja Aka- temian tutkimusinfrastruktuurikomiteasta.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- maan 1 päivänä heinäkuuta 2014.
—————
SISÄLLYS
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1
SISÄLLYS...2
YLEISPERUSTELUT ...3
1 NYKYTILA ...3
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...3
Suomen Akatemian hallitus...3
Akateemikot ...3
1.2 Kansainvälinen vertailu...3
Ruotsi ...3
Vetenskapsrådet ja tutkimusinfrastruktuuritoimikunta ...3
Norja...4
Forskningsrådet ...4
Tanska ...5
1.3 Nykytilan arviointi ...6
2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET ...7
2.1 Tavoitteet ...7
Suomen Akatemian hallituksen kokoonpano ...7
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN)...7
2.2 Keskeiset ehdotukset...8
Esteellisyys...10
Akateemikon arvonimi ...11
3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET...11
Yhteiskunnalliset vaikutukset...11
Taloudelliset vaikutukset...11
4 ASIAN VALMISTELU...13
4.1 Valmisteluvaiheet ja aineisto ...13
4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen...13
5 TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET ...14
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...15
1 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT ...15
2 VOIMAANTULO...17
Laki Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta ...19
LIITE ...22
RINNAKKAISTEKSTI...22
Laki Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta ...22
Valtioneuvoston asetus Suomen Akatemiasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n muuttamisesta ...27
YLEISPERUSTELUT 1 Nyky tila
1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
Suomen Akatemia on Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä vakiintuneen ase- man saavuttanut opetus- ja kulttuuriministe- riön toimialalle sijoittuva tutkimuksen rahoit- taja, jolla on myös muita kansallisia ja kan- sainvälisiä tiede- ja tutkimuspolitiikan tehtä- viä. Laissa Suomen Akatemiasta (922/2009) on säännökset Suomen Akatemian tehtävistä.
Niiden mukaan Suomen Akatemia edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyö- tä, toimii asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutuk- seen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen sekä suorittaa muut tiedepoliittiset asiantunti- jatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella on säädetty tai jotka opetus- ja kulttuurimi- nisteriö sille antaa. Tehtäväsäännösten lisäksi laki sisältää säännökset Suomen Akatemian hallituksesta ja sen tehtävistä, tieteellisistä toimikunnista, hallintovirastosta, tutkijanteh- tävistä sekä akateemikon arvonimistä.
Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tärkeä osa-alue, joka on ollut erityisenä kehittämiskohteena viime vuosina niin Suomessa kuin Euroopassa.
Suomen ensimmäinen tutkimusinfrastruktuu- rien pitkän aikavälin suunnitelma, eli tiekart- ta, julkaistiin vuonna 2009. Tiekartalle valit- tiin 20 kansallisen tason tutkimusinfrastruk- tuurihanketta sekä annettiin suosituksia tut- kimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämisek- si. Yhtenä keskeisenä ehdotuksena oli tutki- musinfrastruktuuritoimielimen perustaminen, jota myös tutkimus- ja innovaationeuvosto suositti tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessaan vuonna 2010. Hallitusohjel- man (2011) linjausten mukaisesti valtion ta- lousarvioon vuodelle 2012 sisällytettiin uusi momentti (29.40.22) tutkimusinfrastruktuuri- hankkeiden rahoittamiseksi. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Suomen Akate- mian tehtäväksi kansallisen tutkimusinfra- struktuuripolitiikan hallinnoinnin ja kansalli- sen asiantuntijaryhmän asettamisen tätä teh-
tävää varten. Suomen Akatemian keväällä 2012 asettama kansallinen tutkimusinfra- struktuurien asiantuntijaryhmä on valmistel- lut tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivi- tyksen sekä antanut suosituksia tutkimusinf- rastruktuurihankkeiden rahoituksesta, joista rahoituspäätökset on tehnyt Suomen Akate- mian hallituksen asettama jaosto. Kansalli- nen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntija- ryhmä on laajapohjainen ja siinä on Suomen Akatemian lisäksi keskeisten ministeriöiden, Tekesin, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen edustus.
Suomen Akatemian hallitus
Suomen Akatemian hallitus ohjaa ja valvoo Suomen Akatemian toimintaa. Siihen kuuluu pääjohtajan lisäksi tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat sekä kolme valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää jä- sentä. Ulkopuolisilta jäseniltä edellytetään riittävän tiedepoliittisen asiantuntemuksen li- säksi kokemusta tutkimustyöstä. Valtioneu- vosto nimittää ulkopuolisista jäsenistä pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kukin henkilö voi tulla nimitetyksi hallituksen jäse- neksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimi- kaudeksi.
Akateemikot
Suomen Akatemian hallituksen esityksestä tasavallan presidentti voi myöntää akateemi- kon arvonimen erittäin ansioituneelle koti- maiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.
Ulkomaisten akateemikkojen määrää ei ole rajattu. Kotimaisia tieteen akateemikkoja voi nykysäännösten puitteissa olla vain 12 ker- rallaan.
1.2 Kansainvälinen vertailu Ruotsi
Vetenskapsrådet ja tutkimusinfrastruktuuri- toimikunta
Ruotsissa Suomen Akatemiaa vastaava tie- teellisen tutkimuksen rahoittaja- ja asiantun-
tijaorganisaatio on Tiedeneuvosto (Vetens- kapsrådet). Sen päätehtävinä ovat tieteellisen tutkimuksen rahoitus, toimiminen tiedepoliit- tisena asiantuntijaelimenä sekä tieteellisen viestinnän edistäminen. Tiedeneuvoston teh- täviin sisältyy myös tutkimusinfrastruktuuri- en rahoittaminen ja suunnittelu.
Tiedeneuvoston rahoitus on kilpailtua tut- kimusrahoitusta, jota myönnetään parhaille hankkeille hakemusten ja vertaisarvioinnin perusteella. Tiedeneuvosto rahoitti tieteellistä tutkimusta vuonna 2012 noin 5 miljardilla kruunulla (noin 560 miljoonaa euroa). Tut- kimuksen infrastruktuureihin rahoituksesta kohdentui noin 27.5 %.
Tiedeneuvosto toimii opetusministeriön (Utbildningsdepartementet) alaisuudessa.
Laki Tiedeneuvostosta (Lag om Vetenskaps- rådet, 2000:662) sisältää kolme pykälää, joi- den mukaan Tiedeneuvoston tehtävänä on rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimus- ta, ja sen hallituksen jäsenistä enemmistön tulee edustaa korkeakouluja. Valtioneuvosto nimittää Tiedeneuvoston hallituksen jäsenet.
Lisäksi valtioneuvosto voi antaa tarkempia määräyksiä Tiedeneuvoston tehtävistä, sisäi- sestä organisoitumisesta sekä sen hallituksen jäsenten nimittämisestä
Tiedeneuvostoa koskevassa asetuksessa (Förordning med instruktion för Vetenskaps- rådet, 2009:975) annetaan tarkempia sään- nöksiä muun muassa Tiedeneuvoston tehtä- vistä, hallituksesta ja tieteellisistä toimikun- nista. Tiedeneuvoston hallituksessa on yh- deksän jäsentä, joista kuusi valitaan tieteellis- ten toimikuntien jäsenistä ja kolme nimittää valtioneuvosto. Hallituksen jäsenten toimi- kausi on kolme vuotta ja sama henkilö voi- daan nimittää enintään kahdeksi toimikau- deksi peräkkäin.
Tiedeneuvostossa on kolme tieteellistä toimikuntaa (humanistiset ja yhteiskuntatie- teet, lääketiede ja terveys sekä luonnontieteet ja tekniikka) sekä tutkimusinfrastruktuuri- toimikunta ja kaksi komiteaa (kasvatustie- teellinen sekä taiteellisen tutkimuksen komi- tea). Lisäksi Tiedeneuvosto voi asettaa muita komiteoita. Tieteellisissä toimikunnissa on yhdeksän jäsentä, paitsi lääketieteen ja ter- veyden toimikunnassa, jossa on 11 jäsentä.
Tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteisen käyttömahdollisuuksien suunnittelun lisäksi
Tiedeneuvosto päättää tutkimusinfrastruktuu- rien rahoituksesta Tiedeneuvoston tarkem- min määrittelemissä asioissa. Tiedeneuvosto nimittää tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Tiedeneuvosto päättää jäsenten lukumäärästä, mutta enem- mistön tulee koostua eri alojen tutkijoista.
Tutkimusinfrastruktuuritoimikunnassa on nykyisin puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä.
Jäsenistä yhdeksän on eri alojen tutkijoita, joista esityksen tekevät tieteelliset toimikun- nat. Kolme jäsentä edustaa muita tutkimusra- hoittajia (Vinnova, Formas, Forte). Jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja sitä voidaan jatkaa uudelle kolmevuotiskaudelle.
Tiedeneuvostoa koskevaan asetukseen on lisätty vuonna 2013 pykälä, jonka mukaan Tiedeneuvoston tulee asettaa yhteistyöryhmä yhdessä muiden kansallisten tutkimusrahoit- tajien (Vinnova, Formas, Forte, Energimyn- dighet) kanssa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on laatia analyysejä, strategioita ja tutkimus- ohjelmia sekä tehdä ehdotuksia tutkimustoi- minnan kehittämiseksi ja uudistamiseksi.
Norja
Forskningsrådet
Norjassa tieteellisen, hyödynnettävän, so- vellettavan ja strategisen tutkimuksen rahoi- tuksen toiminnot on kansallisesti keskitetty Tutkimusneuvostoon (Forskningsrådet). Tut- kimusneuvostolla on myös Norjan hallituk- sen, valtion hallinnon sekä tutkimusyhteisön pääasiallisena tutkimuspoliittisena neuvonan- tajana toimimisen tehtävä. Yksi neuvoston keskeisistä tehtävistä on varmistaa Norjan riittävä tutkimus- ja kehitystyöhön panosta- minen.
Tutkimusneuvoston tehtävänä on tunnistaa Norjan tutkimustarpeet ja suositella kansalli- sia painopisteitä, joita se tukee kohdennetuil- la rahoitusinstrumenteillaan. Tutkimusneu- vosto pitää käsissään strategisia ohjia uusien tieteenalojen edistämisessä, huipputasoisen tutkimuksen edellytysten luomisessa ja uusi- en yhteiskuntalähtöisten aloitteiden huomi- oimisessa tutkimuksessa.
Tutkimusneuvoston hallituksen, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä neljän tieteellisen yksikön puheenjohtajat
nimittää kuningas neljän vuoden toimikau- deksi. Jäseniltä vaaditaan tutkimuksen, liike- toiminnan, teollisuuden ja yhteiskunnallisten kysymysten tuntemusta. Yhdeksällä jäsenellä on kaksi yhteensä ei-henkilökohtaista varajä- sentä. Jäsenet voidaan nimittää korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.
Tutkimusneuvostoa ohjaa Norjan opetus- ja tutkimusministeriö, mutta neuvosto käy mi- nisteriöiden budjettivalmisteluja varten vuo- sittain yksittäin keskustelut jokaisen Norjan kuudentoista ministeriön kanssa. Neuvoston tehtävänä on yhteensovittaa ministeriöiden näkemykset tutkimuksesta sekä tunnistaa kansallisia painopisteitä.
Tutkimusneuvoston äskettäisen arvioinnin taustaraportissa (Technopolis 31.8.2012) ar- vioitsijat toivat esiin koko tutkimus- ja inno- vaatiojärjestelmän kattavien rahoitus-, intres- sien yhteensovitus- ja strategisen neuvonan- non tehtävien samanaikaisen hoitamisen haasteellisuuden myös resursoinnin näkö- kulmasta.
Tanska
Tanskassa laajapohjaisen organisaatioläh- töisen valmistelun jälkeen toteutui vuonna 2007 mittava yliopistojen ja tutkimuslaitos- ten yhteensulautuminen. Uudistuksen jälkeen Tanskassa on kahdeksan yliopistoa ja 4 valti- on tutkimuslaitosta. Yliopistoihin liittyneiden tutkimuslaitosten rahoitus valtion talousarvi- ossa siirtyi valtaosin nykyiselle korkeakoulu- ja tiedeministeriölle. Tutkimuslaitoksia ai- emmin ohjanneille ministeriöille jäi rahoitus- ta selvitysten ja viranomaistoimien hankki- miseen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoilta.
Uudistus arvioitiin tuoreeltaan 2009. Pääk- ritiikki kohdistui neljään yhdistymisestä kiel- täytyneeseen tutkimuslaitokseen (yhdistymis- tarve tulisi arvioida uudelleen) sekä yhteen, itsenäisenä säilyneeseen yliopistoon (joka on kuitenkin pärjännyt järjestelmässä hyvin).
Tuoreemmassa ja kevyemmässä juuri valmis- tuneessa arvioinnissa todettiin erityisesti po- liittista päätöksentekoa palvelleen tutkimuk- sen tulleen aiempaa läpinäkyvämmin ja tar- velähtöisemmin perustelluksi, kun ministeri- öt ovat voineet hankkia tarvitsemansa tiedon
tutkimusjärjestelmän toimijoilta aiempaa va- paammin.
Tanska perusti vuoden 2013 lopussa inno- vaatiorahaston (1,5 miljardia Tanskan kruu- nua vuodessa eli n. 200 miljoonaa euroa) strategiseen tutkimukseen, uutta luovan tek- nologian kehittämiseen ja innovaatiotoimin- taan. Rahoituksella pyritään varmistamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtyjen investointien realisoituminen ratkaisuina yh- teiskunnan haasteisiin, kasvuna ja työpaik- koina. Rahasto muodostetaan yhdistämällä tanskalaiset strategisen tutkimuksen neuvosto (DSF), kansallinen uutta luovan teknologian rahasto (HTF) ja teknologia- ja innovaatio- neuvosto (RTI). Rahastossa työskentelee 50 henkilöä paitsi strategisen tutkimuksen rahoi- tuksen tehtävissä, myös Euroopan unionin tutkimusrahoitusinstrumenttitehtävissä.
Innovaatiorahastosta on tarkoitus tukea jul- kisen ja yksityisen sektorin yhteisiä hankkei- ta ja kumppanuuksia. Rahoituksen suuntaa- misessa huomioidaan yhteiskunnalliset ja elinkeinoelämän tarpeet. Rahoitusta voivat hakea kaikki toimijat, mukaan lukien ulko- mailla tutkimusta tanskalaisen yhteiskunnan kehittämisen tai Tanskan strategisten paino- pisteiden edistämisen hyväksi. Rahastoa joh- taa riippumaton hallitus, joka päättää rahoi- tuksesta sekä rahoitusinstrumenttien prio- risoinnista ja kehittämisestä. Rahastoa perus- tettaessa sovittiin myös muista Tanskan tut- kimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämis- toimista vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.
Tanskan parlamentin käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (Lovforslag nr. L 107, Folketinget 2013-14) mukaan rahaston pää- töksentekoelin muodostuu puheenjohtajasta ja kahdeksasta jäsenestä, jotka nimittää kor- keakoulu- ja tiedeministeriö. Kokoonpanolta edellytetään kaksoisenemmistöä eli enem- mistöllä jäsenistä on oltava kokemusta yksi- tyiseltä sektorilta, samoin kuin enemmistön on oltava tunnustettuja tutkijoita tai aktiivisia tutkijoita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osan jäsenistä on edustettava sekä yksityisen sektorin että tutkimuksen asiantuntijuutta.
Lisäksi, kokoonpanosta on löydyttävä osaa- mista mm. teknologioiden kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta, strategisesta tutki- muksesta, tutkimustulosten hyödyntämisestä
ja kaupallistamisesta, tutkimus- ja innovaa- tiotoiminnan rahoittamisesta sekä tutkimuk- sen ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälisestä yhteistyöstä. Jäsenet vali- taan kolmeksi vuodeksi ja heillä on mahdol- lisuus tulla valituiksi yhdelle jatkokaudelle.
1.3 Nykytilan arviointi
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestel- män keskeiset osat on vastikään arvioitu, kun tutkimus- ja innovaationeuvoston arviointi valmistui maalikuussa 2014. Suomen Aka- temian arvioi kansainvälinen tutkijaryhmä sekä ansioituneiden tutkijoiden muodostama paneeli. Suomen Akatemian arvioinnin (OKM 2013:14) johtopäätöksissä ja suosi- tuksissa muun muassa esitettiin Suomen Akatemialle roolia strategisessa rahoitukses- sa tutkijalähtöisten aiheiden rahoituksen rin- nalle sekä muutoksia Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanoon.
Suomen Akatemian kansainvälistä arvioin- tia tehtäessä valtioneuvoston periaatepäätök- sen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusra- hoituksen kokonaisuudistukseksi (5.9.2013) valmistelu oli käynnissä. Periaatepäätöksessä linjattiin, että Suomen tutkimus- ja innovaa- tiorahoituksen valikoimaan lisätään strategi- sen tutkimuksen rahoitusväline, jota hoita- maan perustetaan Suomen Akatemian yhtey- teen strategisen tutkimuksen neuvosto. Neu- voston kahdeksan jäsentä ja puheenjohtajan nimittäisi valtioneuvosto opetus- ja kulttuu- riministeriön esittelystä. Valtioneuvoston pe- riaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta (5.9.2013) mukaisesti strategisen tutkimuk- sen neuvosto tekee aloitteen keskeisistä tee- ma-alueista ja painopisteistä valtioneuvostol- le, joka yleisistunnossaan päättää valtioneu- voston kanslian ja muiden ministeriöiden yh- teistyönä strategisen tutkimusrahoituksen keskeisimmistä teema-alueista ja painopis- teistä. Päätöstä valmisteltaessa kuullaan tut- kimusasiantuntijoita sekä tutkimus- ja inno- vaationeuvostoa. Periaatepäätöksessä tode- taan myös, että valtioneuvosto tai sen minis- teriöt eivät osallistu rahoituksen osoittami- seen yksittäisille tutkimushankkeille tai – ryhmille.
Suomen Akatemian vuodesta 2010 uudis- tettu hallitus on toiminut aiempaa tehok- kaammin ja läpinäkyvämmin sekä parantanut suomalaisen tieteen näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuitenkin, Suomen Aka- temian reagointikyvyn lisäämiseksi on tärke- ää uudistaa Suomen Akatemian hallinnollista rakennetta liikkumavaran lisäämiseksi ja ra- hoituksen painopisteiden nykyistä nopeam- man muutoksen mahdollistamiseksi. Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanon muut- taminen nousi Suomen Akatemian kansain- välisessä arvioinnissa suositukseksi juuri reagointikyvyn parantamisella perustellen.
Kansallinen tutkimuksen infrastruktuurien asiantuntijaryhmä on lyhyessä ajassa saanut käyntiin toimintamallin, joka on selkeyttänyt kansallista tutkimuksen infrastruktuurien ko- konaiskuvaa, toiminnan suunnittelua sekä alan kansainväliseen kehitykseen osallistu- mista. Ongelmana on kuitenkin ollut, ettei asiantuntijaryhmä ole voinut käyttää julkista valtaa eikä ole voinut tehdä tutkimuksen inf- rastruktuureja koskevia rahoituspäätöksiä.
Rahoituspäätökset on tehnyt Suomen Akate- mian hallituksen asettama jaosto. Tämän vuoksi nykyinen toimintamalli on osoittautu- nut hankalaksi ja riittämättömäksi ratkaisuk- si. On tavoiteltavaa, että toiminta vakiinnu- tettaisiin osaksi Akatemian rakenteita ja va- kiintunutta hallinnollista menettelyä.
Nostamalla tutkimuksen infrastruktuurien suunnittelu- ja seurantavastuu lakiin Suomen Akatemiasta parannetaan sen ennakoitavuut- ta ja läpinäkyvyyttä sekä mahdollistetaan tie- teellisten toimikuntien, tutkimusinfrastruk- tuurikomitean sekä strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnan koordinointi sekä vah- vistetaan ja vakiinnutetaan tutkimusinfra- struktuurikomitean asemaa tutkimuksen inf- rastruktuureihin liittyvissä kysymyksissä.
Valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämis- toimintaan oli vuonna 2013 noin 2 miljardia euroa. Tästä kohdennettiin kilpailtuun tutki- musrahoitukseen Suomen Akatemialle noin 330 milj. euroa ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesille noin 540 milj. euroa. Yliopistojen tutkimustoiminnan perusrahoitukseen koh- dennettiin noin 570 milj. euroa ja valtion tut- kimuslaitosten noin 300 milj. euroa. Lisäksi valtion rahoitusta kohdennetaan yliopistollis- ten sairaaloiden ja ammattikorkeakoulujen
tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä mi- nisteriöiden sitomattomiin tutkimusvaroihin yhteensä noin 260 milj. euroa.
Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään kuu- luisi jatkossa kolme kilpaillun tutkimusrahoi- tuksen välinettä, joista vastaisivat Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja strategisen tutkimuksen neuvosto. Tämä tar- koittaa, että tieteellisen tutkimuksen ja inno- vaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle tulisi strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitus- väline, joka rahoittaisi ongelmakeskeistä vuodesta 2017 alkaen tutkimusta noin 57 milj. eurolla, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haastei- siin ja ongelmiin.
Suomen Akatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyö- tä, toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikan kysymyksissä ja myöntää määrärahoja tie- teelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Suomen Akatemia on keskei- sin tieteellisen tutkimuksen rahoitusorgani- saatio. Akatemian rahoitus on ensi sijassa laatuun ja kilpailuun perustuvaa. Yli 80 pro- senttia Akatemian myöntämästä tutkimusra- hoituksesta suuntautuu yliopistoissa tehtä- vään tutkimukseen. Merkittävin osa Akate- mian rahoituksesta suuntautuu tutkijalähtöi- siin tutkimushankkeisiin, muita tärkeitä ra- hoituskohteita ovat muun muassa tutkimus- ohjelmat ja tutkimuksen huippuyksiköt.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehtävä- nä on edistää asiantuntemuksellaan ja rahoi- tuksellaan teknologian ja innovaatioiden ke- hittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoi- minnan tulosten laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muual- la yhteiskunnassa sekä aikaisen vaiheen pää- omasijoitusmarkkinan kehittymistä. Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi- mintaa tarjoamalla rahoitusta ja siihen liitty- vää asiantuntemusta sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tekesin rahoitusinstrumen- tit ovat avustukset ja lainat. Sen asiakkaita ovat yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitok- set ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesin tutkimusrahoituksesta noin kolmannes käyte- tään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tut- kimuksen tukemiseen ja loput yritysten tuo- tekehityksen tukemiseen. Tekesin rahoitta-
massa tutkimuksessa painottuu elinkei- noelämän tarpeita tukeva tutkimus.
2 Esity ksen tavoitteet ja keskeiset ehdo tukset
2.1 Tavoitteet
Suomen Akatemian hallituksen kokoonpano Suomen Akatemian reagointikyvyn lisää- miseksi esitetään uudistettavaksi Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanoa ja hal- linnollista rakennetta liikkumavaran lisäämi- seksi ja rahoituksen painopisteiden nykyistä nopeamman muutoksen mahdollistamiseksi.
Tutkimuksen infrastruktuurien kansallisen koordinoinnin tehostamiseksi, rahoituksen kohdentamisen ja rahoituspäätösten valmiste- luprosessin ennakoitavuuden parantamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi kansallisesta tutkimuksen infrastruktuurien asiantuntija- ryhmästä olisi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen sijaan syytä säätä laissa Suomen Akatemiasta. Tutkimusinfrastruktuurikomi- tea olisi Akatemian toimielin, jonka tehtävät olisivat lakitasoisesti säännelty.
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) Esityksellä toimeenpannaan strategisen tutkimuksen neuvoston osalta valtioneuvos- ton periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rahoituksen kokonaisuudis- tukseksi (VNp 5.9.2013). Periaatepäätöksen mukaisesti strategisen tutkimuksen vahvis- tamiseksi laajennetaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tuke- vaa kilpailtua rahoitusta. Tieteellisen tutki- muksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle perustetaan kolmas kilpaillun rahoi- tuksen pilari, strategisesti suunnatun tutki- muksen rahoitusväline. Suomen Akatemian yhteyteen perustettava strategisen tutkimuk- sen neuvosto rahoittaa ongelmakeskeistä tut- kimusta, jonka tarkoituksena on löytää rat- kaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Strategisen tutkimuksen neu- vosto olisi Suomen Akatemian yhteydessä uusi toimintamuoto. Sitä säänneltäisiin laissa Suomen Akatemiasta.
Hallinnollisena muutoksena, Suomen Aka- temian hallituksen kokoonpanoa koskevan muutoksen lisäksi, tarkoituksena olisi jousta- voittaa Akatemian toimielinten toimintaa si- ten, että toimielinten jäsenillä ei syntyisi es- teellisyyttä pelkästään palvelussuhteen perus- teella korkeakouluun tai tutkimuslaitokseen.
2.2 Keskeiset ehdotukset
Suomen Akatemian hallituksen kokoonpa- noa muutettaisiin niin, että lain Suomen Aka- temiasta mainitsemien valtioneuvoston ni- mittämien jäsenten määrää nostettaisiin ja tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat ei- vät enää olisi Suomen Akatemian hallituksen jäseniä, mutta heillä olisi läsnäolo- ja puhe- oikeus Akatemian hallituksessa. Lisäksi, val- tioneuvoston periaatepäätöksen valtion tut- kimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen koko- naisuudistukseksi (VNp 5.9.2013) nojalla Suomen Akatemian yhteyteen perustettavan strategisen tutkimuksen neuvoston puheen- johtaja ja tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja olisivat tieteellisten toimikun- tien puheenjohtajien kanssa samassa asemas- sa Suomen Akatemian hallituksessa eli heillä olisi läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen ko- kouksissa.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea. Tutki- muksen infrastruktuurien kansallisen koor- dinoinnin tehostamiseksi, rahoituksen koh- dentamisen ja rahoituspäätösten valmistelu- prosessin ennakoitavuuden parantamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi kansallisesta tutkimuksen infrastruktuurien asiantuntija- ryhmästä on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen sijaan syytä säätä laissa Suomen Akatemiasta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoi- tuksella on tarkoitus vahvistaa tutkimusta, joka palvelee yhteiskuntapolitiikkaa ja yh- teiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoi- tusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tar- koituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä tarkoit- taa, että rahoitusta kohdennetaan laaja- alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkei- noelämän uudistumista ja kilpailukykyä, työ- elämän ja julkisen sektorin kehittämistä.
Strategisella tutkimuksella tarkoitetaan täs- sä yhteydessä pitkäjänteistä, ongelmakeskeis- tä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskunta- politiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehit- tämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoi- tuksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yh- teiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.
Uuden strategisen rahoituksen välineen avulla kanavoidaan osa nykyisestä tutkimus- rahoituksesta valtioneuvoston tunnistamiin yhteiskunnan merkittävien ja suurien haas- teiden tutkimukseen – mm. tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä palvelevaa tut- kimusta. Tavoitteena on myös osaltaan mah- dollistaa tutkimuksen suuntaamista yhteis- kunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen avulla toteutet- tavien tutkimushankkeiden aikajänne tulisi olemaan 3—6 vuotta. Strategisen tutkimuk- sen rahoitusvälineen tavoitteena ei ole rahoit- taa lyhytkestoisia selvitys-, seuranta- ja arvi- ointitarpeita.
Teema-alueiden sekä rahoitettavien hank- keiden valinta tapahtuisi kolmiportaisella menettelyllä. Strategisen tutkimuksen neu- vosto tekisi ensin aloitteen valtioneuvostolle strategisen tutkimuksen keskeisistä teema- alueista ja painopisteistä. Valmistellessaan aloitetta strategisen tutkimuksen neuvosto kuulisi muun muassa korkeakoulujen, tutki- muslaitoksien ja tiedeyhteisön edustajia sekä tutkimuksen tuloksien hyödyntämisen asian- tuntijoita.
Valtioneuvoston kanslia koordinoisi strate- gisen tutkimuksen neuvoston aloitteen poh- jalta valtioneuvoston päätöksen valmistelun yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa tutkimusasiantuntijoita ja tutkimus- ja inno- vaationeuvostoa kuullen. Valtioneuvoston yleisistunto päättäisi tutkimuksen keskei- simmät teema-alueet ja painopisteet. Teema- alueet valittaisiin siten, että ne ovat luonteel- taan Suomen kannalta tärkeitä, yhteiskunnal- lisen ongelmanratkaisun kannalta oleellisia ja uusia ennakoivia osaamis- ja tutkimusyhdis- telmiä kehittäviä. Teema-alueet olisivat yleensä luonteeltaan monialaisia, monitietei- siä ja elinkaareltaan pitkäjänteisiä. Tarkoitus on, että valtioneuvosto päättäisi vuosittain
strategisen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä.
Valtioneuvoston päätökseen perustuen stra- tegisen tutkimuksen neuvosto päättäisi tämän jälkeen tutkimustoiminnan ohjelmarakentees- ta, ohjelmien laajuudesta, tutkimushankkei- den valinnasta ja rahoituksesta sekä tarvitta- vista päätöksenteko- ja muiden tukirakentei- den perustamisesta. Hankkeiden valinta ta- pahtuisi avoimen haun kautta. Valtioneuvos- to tai sen ministeriöt eivät osallistuisi rahoi- tuksen osoittamiseen yksittäisille tutkimus- ohjelmille tai –hankkeille.
Strategisen tutkimuksen neuvosto päättäisi rahoitettavien hankkeiden valinnasta arvioi- malla niiden yhteiskunnallista merkitystä, vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua. Strate- gisen tutkimuksen neuvosto päättäisi itse tar- kemmista hankkeiden valintakriteereistä ja voisi tarkastella esimerkiksi hankkeiden stra- tegista osuvuutta, ongelma- ja ratkaisukes- keisyyttä, vaikuttavuutta, kysyntälähtöisyyt- tä, lisäarvon synnyttämistä, monialaisuutta ja tutkimuksen laatua.
Valittujen teema-alueiden pohjalta luotavi- en ohjelmien ja niistä rahoitettavien hankkei- den määrän tulee olla rajattu, jotta rahoituk- sella saavutetaan toivottu tutkimuksen vai- kuttavuus, tehokkuus ja uusien ratkaisujen löytäminen merkittäviin yhteiskunnan haas- teisiin. Ohjelmien ja hankkeiden lukumäärän tulee myös olla tasapainossa rahoituspäätös- ten volyymin kanssa, jotta niiden hallinnoin- tikustannusosuudet eivät nouse suhteessa korkeiksi.
Ohjelmien ja hankepäätösten lisäksi strate- gisen tutkimuksen neuvosto vastaisi pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan tutkimus- hankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Julkisen tutkimusrahoituksen yleisten periaatteiden mukaisesti Suomen Akatemia päättää hankkeisiin hyväksyttävis- tä kustannuksista, jotka korvataan täysimää- räisesti. Rahoitusta voitaisiin myöntää myös kansalliseksi vastinrahoitukseksi EU- hankkeisiin ja muihin kansainvälisten tutki- musrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema- alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen tutkimusteemojen valinta, tutkimushankkeis-
ta päättäminen ja niiden rahoittaminen, sekä tutkimustoiminnan aikajänne poikkeaisivat valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tut- kimus- ja selvitystoiminnan vahvistamiseksi perustettavasta rahoitusvälineestä. Valtio- neuvoston käyttöön koottavat tutkimus- ja selvitystoiminnan määrärahat ovat valtioneu- voston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan valtioneuvoston yhteisiin, horisontaalisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätök- sentekoa tukeviin tutkimus- ja selvityshank- keisiin. Valtioneuvoston päätöksentekoa tu- kevan tutkimus- ja selvitystoiminnan aika- jänne olisi yleensä 1—3 vuotta. Tutkimus- ja selvitystoiminta olisi pääsääntöisesti selvi- tyksiä, ennakointeja, tutkimuskatsauksia, seurantatutkimuksia ja arviointeja. Valtio- neuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan suunnitelmassa rahoitus osoitetaan valtio- neuvoston yhteisiin ja ministeriöiden toimi- aloja tukevaan tutkimus- ja selvitystoimin- taan. Valtioneuvoston kanslia kokoaa suunni- telman ja osoittaa suunnitelman mukaisesti hankerahoituksen ohjausvastuullisten minis- teriöiden käyttöön
Toiminnallisesti strategisen tutkimuksen neuvosto kytkeytyy Suomen Akatemian hal- lintovirastoon, ja Suomen Akatemian halli- tuksen päätökset koskevat sitä siltä osin kuin on kysymys hallintoviraston toimintatavoista.
Neuvoston hallinnoinnissa pyritään hyödyn- tämään Akatemian hallintoviraston toiminta- tapoja tietojärjestelmineen kustannustehok- kuuden takaamiseksi. Strategisen tutkimuk- sen neuvoston puheenjohtajalla on Suomen Akatemian hallituksessa läsnäolo- ja puheoi- keus, kuten tieteellisten toimikuntien puheen- johtajilla ja tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajalla.
Strategiselle tutkimusrahoitukselle peruste- taan valtion talousarvioon oma momentti, jolla on myöntövaltuutta ja vuosittaista ar- viomäärärahaa, mikä mahdollistaa rahoitus- päätösten teon useammaksi vuodeksi kerral- laan, esimerkiksi 3—6 vuodeksi. Rahoitus tutkimushankkeille on täysimääräistä. Rahoi- tettuja hankkeita seurataan niiden käynnissä ollessa tarkastellen niin tuloksia kuin rahoi- tuksen käyttöä. Ohjelmatoimintaa ja hank- keiden vaikuttavuutta on strategisen rahoi- tuksen instrumentin toimivuuden todentami- seksi tarkasteltava myös hankkeiden päätty-
misen jälkeen. Strategisen tutkimuksen neu- vosto voi myöntää kansallista vastinrahoitus- ta EU:n ja muiden kansainvälisten rahoittaji- en tukemiin tutkimushankkeisiin silloin kuin ne tukevat strategisen tutkimusohjelman mu- kaista toimintaa ja tulostavoitteita. Lähtökoh- taisesti rahoitusta voitaisiin myöntää myös ulkomaisille yhteisöille, jos hanke liittyy strategisiin tutkimusohjelmiin ja mikäli valti- on talousarvion mukaan rahoitusta on tähän kohdennettavissa.
Tieteellisten toimikuntien, tutkimusinfra- struktuurikomitean ja strategisen tutkimuk- sen neuvoston rahoittamien teema-alueiden ja painopisteiden komplementaarisuus var- mistetaan ja suunnittelemattomat päällekkäi- syydet vältetään menettelyllä, jossa kaikkia Suomen Akatemiassa tai sen yhteydessä ra- hoitusta valmistelevia ja myöntävien toimie- linten käytännön toimintaa ohjaa Suomen Akatemian hallitus.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea osana Suomen Akatemiaa seuraa ja kehittää kansal- lista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuu- ritoimintaa, valmistelee ja esittelee Suomen Akatemian hallitukselle hyväksyttäväksi tut- kimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman, päättää tutkimusinfrastruktuu- rihankkeiden valinnasta sekä vastaa tutki- musinfrastruktuuripolitiikan ja -hankkeiden seurannasta. Kansallisesti merkittävien tut- kimusinfrastruktuurien rahoittaminen tutki- musinfrastruktuurikomitean tehtävänä tar- koittaa ensisijaisesti päätöksiä tähän tarkoi- tukseen valtion talousarviossa osoitetulta momentilta. Kansainvälisten tutkimusinfra- struktuurien jäsenmaksuista (esimerkiksi CERN ja ESO) päätetään Suomen Akatemi- an muissa rakenteissa. Akatemian hallitus voi osoittaa myös muita määrärahoja tutkimus- infrastruktuurikomitean päätettäväksi. Myös tieteelliset toimikunnat tekevät edelleen pää- töksiä toimialaansa kuuluvan tutkimuksen infrastruktuurien rahoittamisesta. Sen sijaan kansallisesti kehitettävään ja seurattavaan tutkimuksen infrastruktuurien kokonaisuu- teen kuuluisivat myös kansainväliset infra- struktuurit siltä osin kuin Suomi on tai pyrkii olemaan mukana infrastruktuurien ylläpidos- sa jäsenmaksujen tai vastaavien muodossa.
Tutkimusinfrastruktuurien valmistelu ja toi- minta tehdään usein kansainvälisenä yhteis-
työnä, minkä vuoksi tutkimusinfrastruktuuri- komitean tehtäviin kuuluu kansainvälisen ja eurooppalaisen kehityksen seuraaminen. Ku- ten tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat, strategisen tutkimuksen neuvoston puheen- johtaja ja tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja on Akatemian hallituksessa puhe- ja läsnäolovaltainen.
Esteellisyys
Ennen yliopistouudistusta valtion palvelus- suhteita koskevaa poikkeusta on voitu sovel- taa myös Akatemian päätöksenteossa toimi- kunnan jäsenen ollessa palvelussuhteessa yliopistoon. Yliopistot muuttuivat vuoden 2010 alusta itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, minkä vuoksi tätä poikkeusta ei enää voida soveltaa yliopistojen henkilökuntaan.
Kuntalaissa säännellään palvelussuhdejää- viydestä poikkeussäännöksessä (52 §) vas- taavasti, viitaten konserniohjauksen tehostu- miseen: ”kun kunnanhallituksen tai muiden toimielinten jäsenet sekä johtavat viranhalti- jat voisivat osallistua myös kuntayhtymän tai tytäryhteisön hallituksen työskentelyyn. Yh- teisöjäävisäännökseen ehdotettavalla muu- toksella tytäryhteisöjen hallinnossa kertynyt- tä asiantuntemusta olisi mahdollista käyttää paremmin kunnan omassa päätöksenteossa”.
Säännöksellä on haluttu mahdollistaa kun- nan tytäryhteisöjen hallinnossa kertyneen asiantuntemuksen hyödyntämistä luottamus- henkilötoiminnassa ja kunnallisten toimielin- ten päätöksenteossa.
Vastaavasti Akatemiassa on tarpeen, että tiedeyhteisössä – korkeakouluissa ja tutki- muslaitoksissa - hankittua asiantuntemusta saadaan hyödynnettyä Akatemian päätöksen- teossa. Tämä on olennainen ja perustavaa laatua oleva toimikuntajärjestelmän etu ja ta- voite, joka yliopistouudistuksen jälkeen on palvelussuhdejäävin takia vaarantunut.
Valtaosa Akatemian toimikunnan jäsenistä on palvelussuhteessa johonkin suomalaiseen yliopistoon. Palvelussuhdejääviä koskeva säännös Suomen Akatemiasta annetussa lais- sa mahdollistaisi edelleen yliopistoon palve- lussuhteessa olevien tutkijoiden nimittämisen Akatemian tieteellisiin toimikuntiin. Näin ak- tiivitutkijoiden käyttäminen Akatemian pää- töksenteossa olisi mahdollista myös jatkossa.
Tieteellisissä toimikunnissa säilyisi asiantun- temus, joka takaa Akatemian tutkimusrahoi- tuspäätösten korkean tason. Lisäksi tutki- musorganisaatioiden hallinnossa kertynyttä asiantuntemusta olisi mahdollista käyttää Akatemian omassa päätöksenteossa.
Valtionhallinnossa esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä niiden käsitellessä valtion lii- kelaitoksia tai oikeudellisesti itsenäisiä yhtei- söjä koskevia asioita. Valtioneuvosto ja sen ministeriöt vastaavat eri toimialoja koskevas- ta säädösvalmistelusta ja valvonnasta, minkä vuoksi valtioneuvoston jäsenten tai ministe- riön virkamiesten riippumattomuuden var- mistamiselle on erityisiä perusteita. Akate- mialla ei ole vastaavaa toimivaltaa yliopis- toihin tai muihin tutkimusorganisaatioihin nähden, joten Akatemian osalta palvelussuh- dejäävisääntelyä ei kaikilta osin voi arvioida samoin perustein kuin valtioneuvostossa ja ministeriöissä. Näin ollen esteellisyydestä Akatemiassa olisi mahdollista säätää valtion- hallinnosta poikkeavasti.
Ehdotuksen mukaan yliopiston tai muun tutkimusorganisaation palveluksessa oleva henkilö ei olisi esteellinen osallistumaan asi- an käsittelyyn Akatemian hallituksessa, toi- mikunnassa, jaostossa tai muussa toimieli- messä, jos hän on palvelussuhteessa yliopis- toon tai muuhun tutkimuslaitokseen.
Ehdotettu poikkeus koskisi vain palvelus- suhdejääviä. Jos palvelussuhdejäävisäännök- sen tarkoittaman henkilön katsotaan saavan erityistä hyötyä tai kärsivän erityistä vahin- koa tehtävästä ratkaisusta, esimerkiksi yhtei- söoikeudellisesta vastuustaan johtuen, hän olisi esteellinen intressijäävin perusteella.
Yllä olevaan viitaten ehdotetaan säädettä- väksi Akatemiasta annettuun lakiin uusi 12a §, jolla tehtäisiin poikkeus hallintolain palvelussuhdejäävisäännökseen. Ehdotetta- valla muutoksella pyrittäisiin mahdollista- maan korkeatasoinen asiantuntemus Akate- mian päätöksenteossa väljentämällä yleislain esteellisyyssääntelyä.
Akateemikon arvonimi
Kotimaisten akateemikkojen enimmäis- määrää esitetään nostettavaksi 12 kotimaises- ta akateemikosta 16 akateemikkoon. Suoma-
laisen tiedeyhteisön koko on kasvanut ja tie- teen tekemisen laatu parantunut sitten koti- maisten akateemikkojen enimmäislukumää- rän asettamisen. Nostamalla kotimaisten aka- teemikoiden lukumäärää lisätään mahdolli- suuksia käyttää akateemikoiden asiantunte- musta ja arvovaltaa tieteen yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa.
3 Esity ksen vaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset
Esityksellä voi kaikkien tavoitteiden toteu- tuessa olla merkittävä vaikutus suomalaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön toiminta- edellytysten vahvistamiseen ja kansantalou- den osaamisperustaiseen kasvuun. Tutkimuk- sen infrastruktuurikokonaisuuden kansallisen suunnittelun ja hallinnoinnin lisäksi on koko ajan entistä välttämättömämpää pystyä osal- listumaan ja vaikuttamaan myös kansainväli- seen infrastruktuurikehitykseen. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän on mahdollista kukois- taa kansainvälisessä eturintamassa tai sen tuntumassa vain ajantasaisessa ympäristössä.
Julkisen tutkimusjärjestelmän lisäksi esi- tyksen tavoitteilla toteutuessaan on myöntei- siä vaikutuksia myös yritysten toimintaan.
Jos strategisen tutkimuksen neuvoston tee- ma-alat ja painopisteet onnistutaan valitse- maan sopivasti, voi suhteellisen pienellä ra- hoituksella olla vaikutusta kokonaisen toimi- alan toimintaedellytyksiin tai liiketoimintaan.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus kohdennettaisiin tutkimukseen, jonka tarkoi- tuksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yh- teiskunnan haasteisiin. Strategisen tutkimuk- sen tarkoituksena on palvella yhteiskuntapo- litiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehit- tämistä tuottamalla ongelmakeskeistä, pitkä- jänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta.
Taloudelliset vaikutukset
Esitys ei lisää valtion menoja, mutta sillä saattaa olla merkittäviä taloudellisia vaiku- tuksia erityisesti valtion tutkimuslaitoksille.
Strategisesti suunnattavan tutkimusrahoituk- sen kokoaminen mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen uudelleen yhteiskunnan muut- tuneiden tarpeiden mukaisesti. Valtion tut-
kimuslaitoksilta, Suomen Akatemialta ja Te- kesiltä siirretään rahoitusta Suomen Akate- mian yhteyteen perustettavan strategisen tut- kimuksen neuvoston toimintaan. Lisäksi, val- tion tutkimuslaitoksilta siirretään rahoitusta valtioneuvoston kansliaan ministeriöiden käytettäväksi välittömien tietotarpeiden tut- kimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan. Jul- kisen tutkimusrahoituksen määrästä, joka oli vuonna 2013 noin 2 miljardia euroa, julkisen kilpailtavissa olevan rahoituksen määrä kas- vaa muutamalla prosentilla, mutta toisaalta kilpailuun osallistuvien valtion tutkimuslai- tosten osaamisen ja kilpailukyvyn ylläpitoon ja parantamiseen vaikuttava valtiolta tuleva perusrahoitusosuus pienenee. Valtioneuvos- tolla on keskitetysti aiempaa enemmän ta- loudellisia työkaluja tutkimukseen perustu- vassa päätöksenteossa. Suomen Akatemian hallintoviraston kannalta suunnitellut muu- tokset merkitsevät lisäresurssitarpeita, esi- merkiksi henkilökuntaa ja tiloja strategisen tutkimuksen neuvoston toimintaan.
Strategien tutkimuksen rahoitusvälineeseen kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskun- nan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että vuonna 2017 on käytettävissä määrärahoja noin 57 miljoonaa euroa. Strategisen tutkimuksen rahoitusväli- neellä on käytettävissä määrärahoja vuonna 2015 16 milj. euroa, vuonna 2016 40 milj.
euroa ja vuonna 2017 57 milj. euroa. Tutki- muslaitoksista siirrettävistä määrärahoista varataan osuus strategisen tutkimuksen neu- voston hallinnointiin. Lisäksi siirtyy Inno- vaatiorahoituskeskus Tekesiltä 10 000 000 euron ja Akatemialta 7 500 000 euron tutki- musmäärärahan hallinnointia vastaavat mää- rärahat (143 000 euroa ja 202 000 euroa) strategisen tutkimuksen neuvoston hallin- nointiin. Valtion vuoden 2015 talousarvioon esitetään perustettavaksi uusi momentti 29.40.54 strateginen tutkimusrahoitus ope- tus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Suomen Akatemian hallinnoitavaksi. Mo- mentille esitetään myöntövaltuutta ja se olisi arviomäärärahamomentti. Tämä budjetointi- menettely mahdollistaisi monivuotisten, esi- merkiksi 3—6 vuotisten, hankkeiden rahoit- tamisen.
Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2015—
2107 periaatepäätöksen liitteen 1 mukaisesti
viideltätoista valtion tutkimuslaitoksilta (52,5 milj. euroa), Suomen Akatemialta (7,5 milj.
euroa) ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä (10 milj. euroa). Vähennykset tutkimuslai- toksilta vuoteen 2017 mennessä ovat seuraa- vat: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 0,728 milj. euroa, Kotimaisten kielten keskus 0,174 milj. euroa, Maa- ja elintarviketalou- den tutkimuskeskus 5,984 milj. euroa, Elin- tarviketurvallisuusvirasto 0,142 milj. euroa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1,651 milj. euroa, Metsäntutkimuslaitos 7,706 milj.
euroa, Geodeettinen laitos 0,959 milj. euroa, Ilmatieteen laitos 3,462 milj. euroa, Geologi- an tutkimuskeskus 2,060 milj. euroa, VTT Teknologian tutkimuskeskus 16,566 milj. eu- roa, Mittatekniikan keskus 0,408 milj. euroa, Säteilyturvatekniikan keskus 1,314 milj. eu- roa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5,753 milj. euroa, Työterveyslaitos 3,143 milj. eu- roa ja Suomen ympäristökeskus 2,450 milj.
euroa. Valtuuteen ja sen käytöstä aiheutu- vaan määrärahaan sisältyy 3 milj. euron sek- toritutkimussäästö ja 10 milj. euron sopeut- tamissäästö. Valtion tutkimuslaitosten tulee sopeuttaa toimintansa valtion budjetin kautta tuleviin, väheneviin voimavaroihin, mikä tarkoittanee joissakin tapauksissa irtisanomi- sia vuoteen 2017 mennessä. Uusi rahoitusvä- line muuttaa merkittävästi tutkimuslaitosten rahoituksen rakennetta siten, että erityisesti niiden ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvaa jatkossa.
Strategisen tutkimuksen hallinnointikus- tannusten määrärahat (v. 2015 1 714 000 eu- roa) budjetoitaisiin Suomen Akatemian toi- mintamenoihin momentille 29.40.01 ja ne vähentäisivät uuden momentin 29.40.54 val- tuutta ja määrärahoja. Tarkoituksena on, että strategisen tutkimuksen neuvoston hallin- nointikustannukset eivät ylitä 3 prosenttia vuotuisesta noin 57 miljoonan euron tutki- mushankkeiden myöntövolyymistä. Hallin- nointikustannusten lopulliseen toteumaan tu- lee vaikuttamaan mm. miten teema- ja oh- jelmanmuodostusprosessit toteutetaan ja ra- hoitusprosessin kustannuksiin mm. toteutet- tavien teemojen ja ohjelmien lukumäärä.
Tämä arvio perustuu siihen, että teemojen määrä olisi vuosittain 3—6. Uusi tehtävä, strategisen tutkimuksen neuvoston hallin- nointityö, kasvattaisi Akatemian henkilötyö-
määrää vuonna 2015 Akatemian arvion mu- kaan enintään 16 htv:llä. Strategisen tutki- musrahoituksen arviointikustannukset mak- settaisiin tutkimusmäärärahoista eli uudelta momentilta 29.40.54, vastaava menettely on voimassa Akatemian muussakin tutkimusra- hoituksessa. Lisäksi uuden momentin budjet- titeksteihin sisällyttäneen varaus, että määrä- rahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoit- tamiin ohjelmiin liittyviin enintään 2 henki- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- menojen maksamiseen. Tällä varaudutaan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitta- mien ohjelmien kannalta tärkeisiin, mutta ennakoimattomiin ja projektiluonteisiin teh- täviin.
Tutkimuksen infrastruktuurien asiantuntija- ryhmän aseman muuttamisella tutkimusinfra- struktuurikomiteaksi ja nostamisella säädös- tasolle ei ole taloudellisia vaikutuksia. Tut- kimusinfrastruktuurikomitean tehtävänä on hallinnoida valtion talousarvion momenttia (29.40.22) tutkimusinfrastruktuurihankkei- den rahoittamiseksi, johon tämä esitys ei ai- heuta muutoksia. Hallinnoinnista huolehdi- taan Suomen Akatemian nykyisillä hallinto- resursseilla, jotka se on aiemmin kohdentanut tähän toimintaan.
Akatemian toimielinten kokoonpanossa tu- lee ottaa huomioon se, mitä laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) on säädetty.
4 Asia n valmistelu
4.1 Valmisteluvaiheet ja aineisto
Tula-periaatepäätöksen ja Suomen Akate- mian kansainvälisen arvioinnin jälkeen ope- tus- ja kulttuuriministeriö asetti 25.10.2013 laajapohjaisen ohjausryhmän seuraamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen 5.9.2013 mukaista strategisen tutkimuksen neuvoston perustamisen valmistelua. Ohjausryhmässä oli edustettuina opetus- ja kulttuuriministe- riö, valtioneuvoston kanslia, Ammattikor- keakoulujen rehtorien neuvosto Arene ry, Tutkimuslaitosten johtajien neuvosto, Lii- kenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsä- talousministeriö, Sosiaali- ja terveysministe- riö, Suomen Akatemia, Innovaatiorahoitus- keskus Tekes, Suomen yliopistojen rehtorien
neuvosto Unifi ry, Valtiovarainministeriö ja Ympäristöministeriö. Ohjausryhmä järjesti 16.12.2013 kuulemistilaisuuden Akatemia- lain säädösmuutoksista. Kuulemistilaisuuteen kutsuttiin ministeriöt, tutkimuslaitokset, am- mattikorkeakoulut, Arene ry, Elinkeinoelä- män keskusliitto, Teknologiateollisuus ry.
Sitra, Suomen Akatemia, Tekes, tutkimus- ja innovaationeuvosto, Unifi ry, yliopistot ja Suomen Akatemiaa edustavat henkilöjärjes- töt Pardia, JUKO ja JHL. Lisäksi tilaisuuden videoinnista informoitiin sidosryhmiä.
Akatemialain säädösmuutokset valmistel- tiin opetus- ja kulttuuriministeriössä virka- työnä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Akatemialain säädösmuutoksista lausunnot ministeriöiltä, valtion tutkimuslaitoksilta, ammattikorkeakouluilta, poliisiammattikor- keakoululta, Arene ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitolta, Sitralta, Suomen Akatemialta, Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä, Tutki- mus- ja innovaationeuvostolta, Unifi ry:ltä, yliopistoilta, maanpuolustuskorkeakoululta, Akava ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- jestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, arkistolaitokselta, Julkisalan Koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, Tieteellisten seu- rain valtuuskunnalta, Varastokirjastolta, Val- tiontalouden tarkastusvirastolta, Elinkei- noelämän tutkimuslaitokselta, Palkansaajien tutkimuslaitokselta, Pellervon talousstutki- mukselta, Tieteentekijöiden liitolta, Suomen Akatemian henkilökuntayhdistykseltä ja Teknologiateollisuus ry.ltä. Lausuntokierrok- sen aikana ohjausryhmä järjesti 23.1.2014 toisen keskustelutilaisuuden uudistuksesta.
Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä opetus- ja kulttuuriministeriön internet –sivuilla.
4.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen
Luonnoksesta saatiin lausunnot yhteensä 58 lausunnonantajalta. Yhteenveto annetuista lausunnoista on julkaistu opetus- ja kulttuu- riministeriön internet –sivuilla. Lausunnoissa luonnoksen katsotaan vastaavan hyvin peri- aatepäätöksen linjauksia. Tutkimusinfra- struktuurikomitean perustaminen katsotaan
lausunnoissa erittäin tärkeäksi. Kritiikki ja näkemyserot luonnoksessa esitettyyn kohdis- tuivat annetuissa lausunnoissa erityisesti Akatemian hallituksen kokoonpanoon ja stra- tegisen tutkimuksen neuvostoon. Hallituksel- le esitettyä uutta kokoonpanoa vierastivat monet tiedeyhteisöä edustavat lausunnonan- tajat, jotka eivät kokeneet perustelluksi muut- taa toimikuntien puheenjohtajien asemaa hal- lituksessa. Strategisen tutkimuksen neuvos- ton tehtävää, sen kokoonpanoa ja suhdetta valtioneuvostoon kritisoitiin myös monissa lausunnoissa. Tiedeyhteisön kuulemista pää- töksenteossa korostettiin lisäksi monissa lau- sunnoissa.
Lausuntojen perusteella on esityksen pykä- liä ja erityisesti perusteluja monilta kohdin muutettu tai täydennetty. Perusteluissa on muun muassa pyritty avaamaan strategisen tutkimuksen neuvoston tehtäväalaa, suhdetta valtioneuvostoon ja neuvoston jäsenten ni- mittämisprosessia. Pykäläkohtaisia muutok-
sia on tehty säännöksiin tutkimusinfrastruk- tuurikomiteasta, strategisen tutkimuksen neuvostosta ja toimielinten jäsenten esteelli- syyttä koskeviin pykäliin. Lisäksi esitetään teknisluonteisia muutoksia lain 12 §:n osalta.
Annettuja lausuntoja ja niistä aiheutuvia muutostarpeita käsiteltiin myös ohjausryh- mässä.
5 Tarkemma t säännö kset ja mää - räykset
Strategisen tutkimuksen neuvoston tutki- musrahoitukseen liittyvä valtioneuvoston kanslian koordinoima eri ministeriöiden väli- nen yhteistyö valtioneuvoston päättäessä tut- kimuksen keskeisistä teema-alueista ja pai- nopisteistä edellyttänee muutoksia valtioneu- voston ohjesääntöön (262/2003) ja valtio- neuvoston asetukseen valtioneuvoston kans- liasta (393/2007).
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut
1 §. Hallinnollinen asema. Ministeriön ni- men muuttumisen johdosta pykälää esitetään muutettavaksi siten, että päivitetään ministe- riön nimi nykyiseen muotoon opetus- ja kult- tuuriministeriöksi.
2 §. Tehtävät. Ministeriön nimen muuttu- misen johdosta pykälän 5 kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että päivitetään ministe- riön nimi nykyiseen muotoon opetus- ja kult- tuuriministeriöksi.
3 §. Hallitus. Hallituksen kokoonpanoa muutettaisiin siten, että hallituksessa olisi puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäse- ninä eivät jatkossa toimisi tieteellisten toimi- kuntien puheenjohtajat, mutta tiedonkulun ja Akatemian työn yhteensovittamisen edistä- miseksi heillä olisi läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Myöskään Akate- mian pääjohtaja ei enää toimisi hallituksen jäsenenä, vaan pääjohtaja vastaisi hallituk- sessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta. Tämä ei tarkoi- ta sitä, että pääjohtajan tulisi esitellä kaikki hallituksessa käsiteltävät asiat, mutta hänellä olisi vastuu asioiden vaatimasta riittävästä valmistelusta silloinkin kun Akatemian muut virkamiehet esittelevät asioita hallitukselle.
Hallituksen jäsenten nimittäminen sekä pu- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää- minen säilyisivät nykyiseen tapaan valtio- neuvoston toimivallassa. Myös edellytykset hallituksen jäsenenä toimimiseen säilyisivät nykyisenlaisina. Valtion virastojen ja laitos- ten hallituksissa ja johtokunnissa on lähes säännönmukaisesti myös henkilökunnan edustus. Suomen Akatemian hallituksen toi- menkuva poikkeaa kuitenkin tavanomaisten virastojen vastaavien toimielinten toimenku- vasta. Akatemian hallituksen päätöksenteko kohdistuu valtaosin strategisiin tiedepoliitti- siin ja tutkimusrahoituskysymyksiin kun taas Akatemian henkilöstön kannalta keskeiset kysymykset liittyvät ensi sijassa hallintovi- raston toimintaa, joten henkilöstön edustus tulee turvata viraston sisäisin toimenpitein.
4 §. Hallituksen tehtävät. Ministeriön ni- men muutoksesta johtuen pykälän 1 kohtaa
esitetään muutettavaksi siten, että päivitetään ministeriön nimi opetus- ja kulttuuriministe- riöksi.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 kohta, jossa säädettäisiin Akatemian hallituksen tehtäväk- si tieteellisten toimikuntien, strategisen tut- kimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruk- tuurikomitean työn yhteen sovittaminen. Täl- lä pyrittäisiin varmistamaan se, että toimie- linten toiminnassa ei syntyisi päällekkäisyyk- siä.
Pykälän 5 kohdassa, joka nykyisessä laissa on kohtana 4, säädettäisiin hallituksen tehtä- väksi Akatemian määrärahojen kohdentami- nen tieteellisten toimikuntien ja uuden laki- sääteisen toimielimen, tutkimusinfrastruktuu- rikomitean kesken ja eri tarkoituksiin.
5 a §. Tutkimusinfrastruktuurikomitea.
Tutkimusinfrastruktuurikomitean perustami- sella Suomen Akatemiaan pyrittäisiin vakiin- nuttamaan kansallinen tutkimusinfrastruktuu- ripolitiikka läpinäkyvämmäksi, toimialat lä- päiseväksi ja ennakoitavammaksi kokonai- suudeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään (OKM/15/500/2011, korvattu päätöksellä OKM/4/500/2013) antanut Suo- men Akatemialle tehtäväksi asettaa kansalli- nen laajapohjainen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä sekä hallinnoida tutkimus- infrastruktuurihankkeiden rahoittamista val- tion talousarviossa osoitetuin varoin (mo- mentti 29.40.22 vuonna 2014). Koska komi- tean tehtäviin kuuluisi myös toimivalta rahoi- tuspäätösten osalta, katsotaan perustelluksi säätää komitean toiminnasta laissa.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea seuraisi ja kehittäisi kansallista ja kansainvälistä tutki- musinfrastruktuuritoimintaa, valmistelisi ja esittelisi Suomen Akatemian hallitukselle hyväksyttäväksi tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman sekä päättäisi tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja seurannasta. Hankevalinta tarkoittaisi, että tutkimusinfrastruktuurikomitea päättäisi hankkeiden rahoituksesta.
Tutkimusinfrastruktuurikomitean toimi- vuuden varmistamiseksi, tutkimusinfrastruk- tuurien kansallisen kokonaisuuden hallitse- miseksi sekä nopeastikin muuttuviin tarpei- siin reagoimiseksi komitean nimittäisi Suo-
men Akatemia opetus- ja kulttuuriministeriö- tä kuultuaan. Suomen Akatemia on asettanut kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asian- tuntijaryhmän keväällä 2012 toimikaudeksi joka päättyy 31.12.2015. Toiminnan jatku- vuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että tämän lain tullessa voimaan Suomen Akatemia nimittäisi nykyisen tutkimusinfra- struktuurien asiantuntijaryhmän jäsenet jat- kamaan tutkimusinfrastruktuurikomitean jä- seninä vuoden 2015 loppuun saakka.
Puheenjohtajalta ja jäseniltä edellytettäi- siin, että heillä on monipuolisesti kokemusta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän organi- saatioiden toiminnasta sekä tutkimusinfra- struktuurien merkityksen tuntemusta ja että he ovat tunnustettuja tutkijoita tai tiedepoli- tiikan asiantuntijoita. Tutkimusinfrastruktuu- rikomitean tehtävänä olisi osaltaan tukea Suomen Akatemian tiedepoliittista asiantun- tijatehtävää. Komitean rooli olisi siten erilai- nen kuin tieteellisten toimikuntien. Tämän vuoksi Suomen Akatemian hallintoviraston henkilöstöä voisi kuulua komiteaan puheen- johtajana tai jäsenenä sen tehtävien koor- dinoinnin varmistamiseksi. Akatemian halli- tus päättäisi komitean jäsenten määrästä ja nimittäisi jäsenet enintään kolmen vuoden määräajaksi.
5 b §. Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Strategisen tutkimuksen neuvosto toimisi Suomen Akatemian yhteydessä. Pykälän en- simmäisessä momentissa säädettäisiin neu- voston tehtävistä. Neuvoston tulisi tehdä val- tioneuvostolle aloite strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä.
Valtioneuvoston päätökseen perustuen neu- vosto päättäisi strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta. Teema-alueet ja paino- pisteet sekä niihin perustuva ohjelmarakenne on tarkoitus päättää vuosittain. Neuvostolle kuuluisi myös toimivalta tutkimushankkei- den valinnan osalta. Hankevalinta tarkoittai- si, että strategisen tutkimuksen neuvosto päättäisi hankkeiden rahoituksesta. Tutki- mushankkeiden valinnassa tulisi pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaisesti arvioida han- ke-esitysten yhteiskunnallista merkitystä, vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua. Julki- sen tutkimusrahoituksen yleisten periaattei- den mukaisesti Suomen Akatemia päättäisi hankkeisiin hyväksyttävistä kustannuksista,
jotka korvataan täysimääräisesti. Rahoitusta voitaisiin myöntää myös kansalliseksi vastin- rahoitukseksi EU-hankkeisiin ja muihin kan- sainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neu- voston ohjelmarakenteen mukaisia. Neuvos- ton tehtäviin kuuluisi pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan myös tutkimushankkeiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.
Pykälän 2 momentin mukaisesti strategisen tutkimuksen neuvostossa olisi puheenjohta- jan lisäksi kahdeksan valtioneuvoston ope- tus- ja kulttuuriministeriön esittelystä nimit- tämää jäsentä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää laaja-alaisesti esityksiä jäsenistä kes- keisiltä toimijoilta, kuten korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta, ministeriöiltä ja työelä- män muilta edustajilta. Neuvoston jäsenten tulisi olla tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuk- sen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuk- sen käyttäjiä. Lisäksi neuvostossa tulisi olla kokemusta laajoista hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän taikka tutkimuksen muu- tosten johtamisesta. Neuvoston kokoonpanol- ta edellytetään kaksoisenemmistöä eli enemmistön jäsenistä on oltava tunnustettuja tutkijoita, samoin kuin enemmistön on oltava tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Käytännössä kaksois- enemmistö tarkoittaisi sitä, että osan jäsenistä on oltava sekä tunnustettuja tutkijoita että tutkimuksen käyttäjiä edustavia tutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia esimer- kiksi tutkimuslaitoksissa tai muussa jul- kishallinnossa sekä elinkeinoelämässä. Pu- heenjohtaja ja jäsenet nimitettäisiin pykälän 3 momentin mukaisesti enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kolmen vuo- den jatkokaudeksi.
Strategisen tutkimuksen neuvosto, toimies- saan Suomen Akatemian yhteydessä, käyttäi- si Suomen Akatemian hallintoviraston tuot- tamia hallinnollisia palveluita ja noudattaisi Suomen Akatemian hallituksen hallintoviras- toa koskevia päätöksiä ja hallintoviraston käytäntöjä. Neuvoston toimintaa hoitavat hallintoviraston henkilökuntaan kuuluvat virkamiehet. Strategisen tutkimuksen neu- voston toiminnan, päätöksenteon ja muutok- senhaun osalta sovellettaisiin Suomen Aka- temiasta annettua lakia.
6 §. Hallituksen jaostot. Pykälään esitettä- vät muutokset olisivat luonteeltaan lähinnä teknisiä ja perustuvat esitettävien uusien toi- mielinten, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston perusta- miseen. Uudet toimielimet huomioitaisiin myös Akatemian hallituksen jaostotyöskente- lyssä.
8 §. Hallintovirasto. Pykälässä säädetään Akatemian hallintoviraston tuottamista pal- veluista. Nykyisen säännöksen mukaan hal- lintovirasto hoitaa Akatemian ja sen tieteel- listen toimikuntien hallintoa ja vastaa asioi- den valmistelusta sekä päätösten esittelystä ja toimeenpanosta. Pykälään esitetään lisättä- väksi Akatemian tutkimusinfrastruktuuriko- mitea ja Akatemian yhteydessä toimiva stra- tegisen tutkimuksen neuvosto. Samalla sel- keyden vuoksi pykälässä mainittaisiin myös Akatemian tieteelliset toimikunnat.
10 §. Akateemikon arvonimi. Pykälässä säädetään akateemikon arvonimen myöntä- misestä. Vastaava säännös laissa on ollut alusta lähtien koko nykymuotoisen Suomen Akatemian toiminnan ajan. Arvonimi voi- daan myöntää erittäin ansioituneelle kotimai- selle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.
Akateemikon arvonimen myöntää tasavallan presidentti Suomen Akatemian hallituksen esityksestä. Arvonimi voi samanaikaisesti ol- la enintään kahdellatoista kotimaisella tie- teenharjoittajalla. Ulkomaisten tieteenharjoit- tajien arvonimen haltijoiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Arvonimeä koskeva toimitus- kirja on maksuton. Pykälää ehdotetaan muu- tettavaksi siten, että kotimaisten akateemikon arvonimen haltijoiden enimmäismäärää lisät- täisiin neljällä, kahdestatoista kuuteentoista.
Vuosina 1948—1969 toimineessa Suomen Akatemiassa oli kaksitoista akateemikon vir- kaa, joista osa edusti tieteitä ja osa taiteita.
Palkan lisäksi akateemikoille myönnettiin myös rahoitusta työhönsä. Vuodesta 1970 akateemikon arvonimi on ollut valtiovallan antama korkein arvonimi ansioituneimmille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Arvonimeen ei liity rahoitusta tai muita aineellisia etuja. Tie- teen akateemikoiden enimmäislukumäärä on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1970 lähtien.
Suomalainen tutkijakunta on määrältään kasvanut hyvin merkittävästi niistä ajoista,
jolloin nykymuotoista Suomen Akatemiaa koskeva laki säädettiin ensimmäisen kerran ja arvonimien lukumäärä rajattiin kahteen- toista. Lisäksi suomalaisen tieteen taso on viime vuosikymmeninä noussut ja korkeata- soisten tutkijoiden muodostama tutkijoiden huippu laajentunut. Myös tieteenaloilla on tapahtunut kehitystä, jonka seurauksena on syntynyt lukuisia kokonaan uusia tieteen- ja tutkimuksen aloja. Suomalaisen tiedeyhtei- sön koko on kasvanut ja tieteen tekemisen laatu parantunut sitten kotimaisten akatee- mikkojen enimmäislukumäärän asettamisen.
Nostamalla kotimaisten akateemikoiden lu- kumäärää lisätään mahdollisuuksia käyttää akateemikoiden asiantuntemusta ja arvoval- taa tieteen yhteiskunnallisen aseman vahvis- tamisessa.
Taiteen akateemikkojen enimmäismäärää nostettiin kahdeksasta yhteentoista vuonna 2008, kun lakia taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista muutettiin.
12 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk- set. Pykälään esitetään tehtäväksi tarvittavat teknisluonteiset muutokset, jotka johtuvat Akatemian uusista toimielimistä. Vastaavasti myös valtioneuvoston asetuksen Suomen Akatemiasta (979/2009) 2 §, jossa säädetään tarkemmin Akatemian ja sen toimielinten toiminnasta, tulee muuttaa vastaamaan Aka- temian uutta organisaatiota.
12 a §. Esteellisyys. Lakiin esitetään lisät- täväksi uusi 12a §. Pykälän tarkoituksena oli- si edistää asioiden käsittelyä Akatemian toi- mielimissä. Toimielimen jäsenen palvelus- suhde yliopistoon tai muuhun tutkimusorga- nisaatioon, joka Akatemiassa käsiteltävässä asiassa olisi asianosainen, ei yksinään muo- dostaisi kyseiselle jäsenelle esteellisyyttä osallistua päätöksentekoon. Mahdollista es- teellisyyttä arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikki muut hallintolaissa säädetyt esteellisyysperusteet.
2 Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi- vänä heinäkuuta 2014, jotta strategisen tut- kimuksen neuvosto voisi tehdä rahoituspää- töksiä vuoden 2015 alusta.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Laki
Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 1—4, 6, 8, 10 ja 12 §, sekä lisätään lakiin uusi 5 a, 5 b sekä 12 a § seuraavasti:
1 §
Hallinnollinen asema
Suomen Akatemia on tiedehallinnon kes- kuselin, joka kuuluu opetus- ja kulttuurimi- nisteriön hallinnonalaan.
2 § Tehtävät Akatemian tehtävänä on:
1) edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyö- dyntämistä;
2) kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteis- työtä;
3) toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiik- kaa koskevissa kysymyksissä;
4) myöntää rahoitusta tieteelliseen tutki- mukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimus- edellytysten kehittämiseen; sekä
5) suorittaa muut tiedepoliittiset asiantunti- jatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriminis- teriö sille antaa.
3 § Hallitus
Akatemian toimintaa ohjaa ja valvoo halli- tus. Hallituksella on puheenjohtaja sekä vä- hintään viisi ja enintään seitsemän muuta jä- sentä. Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä puheenjohta- jan ja hallituksen jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenillä tulee olla kokemusta tut- kimustyöstä ja riittävä tiedepolitiikan asian- tuntemus. Valtioneuvosto määrää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sama henkilö voidaan nimittää enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin.
Hallituksessa on läsnäolo- ja puheoikeus tieteellisten toimikuntien, strategisen tutki- muksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuu- rikomitean puheenjohtajilla.
Akatemian pääjohtaja vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelys- tä ja toimeenpanosta.
4 §
Hallituksen tehtävät
Akatemian hallitus päättää asiat, jotka kos- kevat:
1) Akatemian yleisiä toimintalinjoja ja ta- voitteita ottaen huomioon opetus- ja kulttuu- riministeriön kanssa sovitut tavoitteet;
2) tieteellisten toimikuntien, strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruk- tuurikomitean työn yhteensovittamista;
3) tieteellisten toimikuntien toimialoja ja kahden tai useamman toimikunnan välisten tutkimusalojen edistämistä;
4) Akatemian toimintaa ja taloutta koskevia suunnitelmia, talousarvioehdotusta ja tulos- sopimusta;
5) määrärahojen kohdentamisesta tieteellis- ten toimikuntien ja tutkimusinfrastruktuuri- komitean kesken ja eri tarkoituksiin;
6) johtosääntöä;
7) tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymistä;
8) muita Akatemian kannalta laajakantoisia tai periaatteellisesti merkittäviä seikkoja.
5 a §
Tutkimusinfrastruktuurikomitea Akatemiassa on tutkimusinfrastruktuuri- komitea, jonka tehtävänä on:
1) seurata ja kehittää kansallista ja kan- sainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa;
2) tehdä esitys Akatemian hallitukselle tut- kimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta;
3) päättää tutkimusinfrastruktuurihankkei- den valinnasta ja vastata hankkeiden seuran- nasta.
Akatemian hallitus nimittää opetus- ja kult- tuuriministeriötä kuultuaan tutkimusinfra- struktuurikomitean puheenjohtajan ja jäsenet.
Puheenjohtajalta ja jäseniltä edellytetään, että heillä on monipuolisesti kokemusta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän organisaatioiden toiminnasta sekä tutkimusinfrastruktuurien merkityksen tuntemusta ja että he ovat tun- nustettuja tutkijoita tai tiedepolitiikan asian- tuntijoita. Akatemian hallitus päättää komite- an jäsenten määrästä.
Akatemia nimittää jäsenet enintään kolmen vuoden toimikaudeksi.
5 b §
Strategisen tutkimuksen neuvosto Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka tehtävänä on:
1) tehdä valtioneuvostolle aloite strategisen tutkimuksen keskeisistä teema-alueista ja painopisteistä;
2) päättää strategisen tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta valtioneuvoston teema- alueita ja painopisteitä koskevaan päätökseen perustuen;
3) päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuu- den ja tutkimuksen laadun perusteella;
4) vastata tutkimushankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista.
Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuu- riministeriön esittelystä strategisen tutkimuk- sen neuvoston jäseniksi puheenjohtajan ja kahdeksan jäsentä. Neuvostossa tulee olla tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuksen asian- tuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyt- täjiä. Lisäksi neuvostossa tulee olla koke- musta laajoista hallinnon tai elinkeino- ja muun työelämän taikka tutkimuksen muutos- ten johtamisesta.
Neuvoston jäsenet nimitetään enintään kolmen vuoden määräajaksi ja enintään kol- men vuoden jatkokaudeksi.
6 §
Hallituksen jaostot
Kahden tai useamman tieteellisen toimi- kunnan taikka yhden tai useamman tieteelli- sen toimikunnan ja tutkimusinfrastruktuuri- komitean alaan kuuluva asia voidaan Akate- mian hallituksen päätöksellä siirtää hallituk- sen asettaman jaoston käsiteltäväksi ja rat- kaistavaksi. Jaoston jäseniksi voidaan määrä- tä vain hallituksen ja tieteellisten toimikunti- en, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja stra- tegisen tutkimuksen neuvoston puheenjohta- jia ja jäseniä.
8 § Hallintovirasto
Akatemiassa on hallintovirasto, joka hoitaa Akatemian, sen tieteellisten toimikuntien ja tutkimusinfrastruktuurikomitean, sekä strate- gisen tutkimuksen neuvoston hallintoa ja vastaa asioiden valmistelusta sekä päätösten esittelystä ja toimeenpanosta.
10 §
Akateemikon arvonimi
Tasavallan presidentti voi Suomen Akate- mian hallituksen esityksestä myöntää aka- teemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoitta- jalle. Akateemikon arvonimi voi olla saman- aikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisel- la tieteenharjoittajalla. Toimituskirja, jolla arvonimi myönnetään, on maksuton.
12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkempia säännöksiä Akatemian tehtävis- tä, hallituksesta, tieteellisistä toimikunnista, infrastruktuurikomiteasta, strategisen tutki- muksen neuvostosta ja niiden toiminnasta, asioiden ratkaisemisesta ja henkilöstöstä an- netaan valtioneuvoston asetuksella.
Siltä osin kuin 1 momentissa tarkoitetuista asioista ei ole säädettävä valtioneuvoston
asetuksella, voidaan niistä antaa määräyksiä hallituksen hyväksymässä johtosäännössä.
Akatemian hallintovirastosta ja sen sisäi- sestä toiminnasta annetaan tarkemmat mää- räykset työjärjestyksessä, jonka pääjohtaja vahvistaa.
12 a § Esteellisyys
Akatemian toimielimen jäsen ei ole esteel- linen käsittelemään asiaa yksinomaan sillä perusteella, että hän on palvelussuhteessa yliopistoon tai muuhun tutkimusorganisaati- oon, joka on asiassa asianosainen. Toimieli-
men jäsen on kuitenkin esteellinen, jos hän on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa.
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 2014.
Ensimmäisen tämän lain voimaantulon jäl- keen nimitettävän Akatemian hallituksen ja strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenten toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2018.
Lain 3 §:n 1 momentissa säädettyä toimi- kausia koskevaa rajoitusta ei sovelleta tämän lain voimaan tullessa hallituksessa oleviin.
—————
Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014
Pääministeri
JYRKI KATAINEN
Opetusministeri Krista Kiuru
