Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Metsähallituk- sesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi
laki Metsähallituksesta. Esitys pohjautuisi valtion liikelaitoksista annettuun lakiin. Esi- tyksessä on otettu huomioon Metsähallituk- sen ominaispiirteet valtion suurimpana maa- ja vesiomaisuuden haltijana ja toiminnasta saadut kokemukset.
Metsähallitus olisi edelleen maa- ja metsä- talousministeriön hallinnonalalla toimiva val- tion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa rajoit- tavia yhteiskunnallisia velvoitteita ja liiketoi- minnasta erillisiä julki sia hallintotehtäviä.
Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsä- hallitus toimisi ympäristöministeriön ohjauk- sessa.
Metsähallituksen tehtävät säilyisivät ennal- laan. Metsähallitus hoitaisi, käyttäisi ja suo- jelisi hallinnassaan olevia luonnonvaroja ja muuta omaisuutta, harjoittaisi metsätaloutta ja muuta luonnonvarojen käyttöön liittyvää liiketoimintaa sekä hoitaisi ne luonnonsuoje- lutehtävät ja muut julkiset hallintotehtävät, jotka säädetään sen tehtäviksi. Metsähallituk- sen tulisi toimia kestävästi ja tuloksell isesti.
Metsähallituksen yhteiskunnallisia velvoit- teita täsmennettäisiin.
Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen olisi riit- tävästi otettava huomioon biologisen moni- muotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukai- nen lisääminen toiminnalle asetettujen mui- den tavoitteiden kanssa.
Metsähallituksella säilyisi työllisyyden edistämisvelvoite. Lakiin lisättäisiin sään- nökset luonnon virkistyskäytön sekä tutki- muksen, opetuksen, puolustusvoimien ja ra- javartiolaitoksen maankäytön tarpeiden huomioon ottamisesta.
Metsähallituksen hallinnassa olevien luo n- nonvarojen hoito, käyttö ja suojelu olisi sovi- tettava yhteen siten, että saamelaisten kult- tuurin harjoittamisen edellytykset saamelais- ten kotiseutualueella ja poronhoitolain mu- kaiset poronho idon edellytykset poronhoito- alueella turvataan.
Metsähallituksen tulisi varautua hoitamaan tehtäviään myös poikkeusoloissa sekä varau- tua metsäpalojen ennalta ehkäisyyn ja torjun- taan hallinnassaan olevilla valtion mailla.
Yhteiskunnalliset velvoitteet otett aisiin huomioon Metsähallituksen palvelu- ja mui- den toimintatavoitteiden asettamisen yhtey- dessä. Tilaaja-tuottaja suhteeseen perustuvis- ta velvoitteista aiheutuva menetys korvattai- siin talousarviossa.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoituksessa siirryttäisiin niin sanottuun bruttobudjetointiin. Tehtävistä aiheutuvat menot rahoitettaisiin valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla ja ristisubventoinnit purettaisiin. Bruttobudjetoinnin puitteissa luonnonsuojelualueiden hankintaan voitaisiin edelleen käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta vaihto- maina ja sanotun omaisuuden myynnistä saa- tavia tuloja.
Julkisia hallintotehtäviä varten Metsähalli- tuksessa olevat luonnonsuojeluyksikkö ja vi- ranomaisyksikkö yhdistettäisiin yhdeksi yk- siköksi tehtävien ohjaus - ja valvontasuhteita muuttamatta.
Esitys liittyy vuoden 2005 talousarvioesi- tykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
—————
SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
SISÄLTÖ ... 1
SISÄLLYSLUETTELO ... 2
YLEISPERUSTELUT... 3
1. Johdanto... 3
2. Nykytila ... 3
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö 3 Hallinnollinen asema... 3
Tehtävät ... 3
Toiminnan rahoitus... 4
Palveluiden hinnoittelu... 5
Toiminnan organisointi... 5
Metsähallituksen toimielimet... 6
Toiminnan ohjaus ja suunnittelu.. 6
Maa- ja vesialueet ... 6
Metsätalous... 7
Metsähallitus työnantajana ... 7
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut ... 7
2.2. Nykytilan arviointi... 7
3. Valtion metsien hallinnointi eräissä muissa maissa... 9
Ruotsi ... 9
Itävalta... 10
Ranska... 10
4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ... 10
5. Esityksen vaikutukset ... 13
5.1. Taloudelliset vaikutukset 13 5.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ... 16
5.3. Ympäristövaikutukset ....16
5.4. Alueelliset vaikutukset ....17
6. Asian valmistelu... 17
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ... 19
1. Lakiehdotuksen perustelut... 19
2. Tarkemmat säännökset ... 34
3. Voimaantulo... 34
4. Suhde perustuslakiin... 34
Luonnonsuojelun julkiset hallintotehtävät ... 35
Muut julkiset hallintotehtävät ... 36
Erävalvonta...37
LAKIEHDOTUS ...39
Metsähallituksesta... 39
ASETUSLUONNOS ... 45
VALTIONEUVOSTON ASETUS ...45
Metsähallituksesta... 45
YLEISPERUSTELUT 1 . J o h d a n t o
Metsähallitus perustettiin yli 140 vuotta sit- ten hoitamaan valtion metsiä. Valtion liike- laitoksista annetun lain (627/1987) mukaise- na, maa- ja metsätalousministeriön hallin- nonalalle sijoittuvana liikelaitoksena Metsä- hallitus on toiminut vuoden 1994 alusta.
Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa valta- kunnan maa- ja vesiomaisuudesta, alaltaan nykyisin runsaat 12 miljoonaa hehtaaria.
Alueet sijaitsevat pääosin Itä- ja Pohjois- Suomessa, minkä vuoksi Metsähallituksella on ollut alusta alkaen merkittävä yhteiskun- nallinen rooli. Tämä rooli ei näyttäisi lähi- vuosina pienenevän ottaen huomioon valtion kiinteistöstrategian mukaisen tavoitteen siir- tää virastoille ja laitoksille tarpeetonta raken- tamatonta kiinteistövarallisuutta Metsähalli- tuksen hallintaan.
Metsähallituksen yhteiskunnallisen roolin vuoksi sen tehtävät eivät ole kaikilta osin so- pusoinnussa liiketaloudellisten toimintaperi- aatteiden kanssa. Koska tehtävät liittyvät Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden käyttöön, ne säilytettiin liikelaitos- tamisen yhteydessä ennallaan. Kokemuksen perusteella Metsähallituksen erilaiset tehtävät on voitu yhteensovittaa liikelaitosmuodossa koko yhteiskunnan kannalta hyvin.
Metsähallituksen keskeisiä yhteiskunnalli- sia velvoitteita ovat vaatimus luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja tuloksellisuudesta sekä luonnon biologisen monimuotoisuuden suojelun ja tarkoituksenmukaisen lisäämisen periaatteen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa. Metsähallituksen julkisista hal- lintotehtävistä on mainittava luonnonsuojelu- alueiden hoitoon ja hankintaan liittyvät teh- tävät, joissa se toimii ympäristöministeriön ohjauksessa.
Esityksessä Metsähallituksen yhteiskunnal- liset velvoitteet ja julkiset hallintotehtävät säilyisivät vähäisin täsmennyksin ennallaan.
Mainituista velvoitteista ja tehtävistä johtuu, että esitykseen sisältyy monta valtion liike- laitoksista annettua lakia (1185/2002, jäljem- pänä liikelaitoslaki) täydentävää säännöstä.
Liikelaitoksen keskeiset periaatteet kuten lä- pinäkyvyys ja kilpailuneutraliteetin vaati-
mukset kuitenkin turvattaisiin. Tämän vuoksi muun muassa julkisten hallintotehtävien ra- hoituksessa siirryttäisiin nii n sanotun brutto- periaatteen noudattamiseen ja nykyiset ris- tisubventoinnit purettaisiin.
Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoit- teet luovat liiketoiminnan harjoittamisen puitteet. Ne on sen vuoksi otettava huomioon toiminnan tavoitteita asetettaessa.
Lii kelaitosten tytäryhtiöpolitiikkaa koske- vat säännökset sisältyvät liikelaitoslakiin.
Lain mukaan tytäryhtiöpolitiikkaa käsitellään ministeriöiden suorittaman tulosohjauksen ja muun omistajaohjauksen yhteydessä. Toi- mintoja, joissa korostuu yhteiskunnallisen ohjauksen tarve, ei yhtiöitettäisi. Arvoltaan huomattavat tai muuten merkittävät tytäryh- tiöasiat ja toiminnan aloittamisen yhtiömuo- dossa ulkomailla ratkaisee valtioneuvosto.
Metsähallituksen toiminnan sisäinen järjes- täminen, kuten liiketoiminta-alueiden muo- dostaminen, ei kuulu lainsäädännön alaan, vaan Metsähallituksen hallitukselle ja toimi- tusjohtajalle sekä omistajaohjauksesta vas- taavalle ministeriölle. Julkisten hallintoteh- tävien organisoinnista säädettäisiin kuitenkin lailla.
2 . N y k y t i l a
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Hallinnollinen asema
Metsähallituksen toiminnan perusteet sisäl- tyvät liikelaitoslakiin sekä Metsähallituksesta annettuun lakiin (1169/1993) ja asetukseen (1525/1993).
Metsähallitus on maa- ja metsätalousminis- teriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelai- tos, joka luonnonsuojelua koskevissa asioissa on ympäristöministeriön ohjauksessa.
Tehtävät
Metsähallituksesta annetun lain mukaan Metsähallituksen tehtävänä on hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaan olevia luonnonvaro- ja ja muuta omaisuutta kestävästi ja tuloksel-
lisesti. Metsähallituksen on otettava tehtävis- sään riittävästi huomioon biologisen moni- muotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukai- nen lisääminen luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana metsien hoidolle ja käytölle as etettujen muiden ta- voitteiden kanssa.
Valtion liikelaitoksena Metsähallitus har- joittaa liiketoimintaa. Liiketoiminnan ytimen muodostaa metsätalous. Puutavaran myynnin osuus on yli 90 prosenttia Metsähallituksen liikevaihdosta. Muut liiketoiminnot liittyvät maan ja maa-ainesten hyödyntämiseen sekä virkistyspalveluiden tuottamiseen.
Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksella on lukuisia lakisääteisiä ja sille annettuja jul- kisia hallintotehtäviä. Lakisääteiset julkiset hallintotehtävät perustuvat luonnonsuojelula- keihin (71/1923) ja (1096/1996) ja niiden no- jalla annettuihin säännöksiin, erämaalakiin (62/1991), kalastuslakiin (286/1982), koltta- lakiin (253/1995), maastoliikennelakiin (1710/1995), metsästyslakiin (615/1991), pe- lastuslakiin (468/2003), poronhoitolakiin (848/1990), porotalouden- ja luontaiselinkei- nojen rahoituslakiin (45/2000), oikeudesta yleisiin vesialueisiin annettuun lakiin (204/1966), ulkoilulakiin (606/73) ja vesila- kiin (246/1961).
Julkisista hallintotehtävistä keskeisimpiä ovat lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hallinnointi, hoito ja käytön ohjaus järjestys- sääntöjen avulla sekä uusien luonnonsuojelu- alueiden hankinta yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Muut julki set hallintotehtävät liittyvät Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden käyt- töön, saamelaiskulttuurin harjoittamisen sekä poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytysten turvaamiseen se- kä saamelaisten ja kolttien sekä muiden pai- kallisten asukkaiden tarpeiden huomioon ot- tamiseen lähinnä Pohjois-Suomen alueella.
Palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden yh- teydessä annettuina julkisina hallintotehtävi- nä Metsähallitus tuottaa ja ylläpitää yhteis- kunnallisia retkeilypalveluita, toteuttaa riista- ja kalataloudellisia hankkeita, valvoo hallin- nassaan olevien alueiden käyttöä, ylläpitää uittorakenteita ja hoitaa valtakunnalliseen metsäpuiden siemenhuoltoon liittyviä tehtä- viä. Metsähallitus tarjoaa kannattavan liike-
toiminnan ja laaje nevien yhteiskunnallisten tehtävien puitteissa työmahdollisuuksia Itä- ja Pohjois-Suomen sellaisilla alueilla, joilla muuten on vähän työpaikkoja.
Toiminnan rahoitus
Liikelaitoksena Metsähallitus toimii kilpai- lutilanteessa avoimella sektorilla liiketalou- dellisin periaattein. Metsähallitus kattaa lii- ketoiminnan menot tuloillaan. Liiketoimin- nan harjoittamista rajoittavat lainsäädännös- tä, eduskunnan asettamista palvelu- ja muista toimintatavoitteista aiheutuvat sekä ohjaavan ministeriön tulosohjauksen yhteydessä anta- mat yhteiskunnalliset velvoitteet, jotka ote- taan huomioon tulostavoitteiden asettamisen yhteydessä.
Vuonna 2003 Metsähallituksen talousmet- sien ympäristöinvestoinnit metsälaissa met- sänomistajille asetettujen yleisten kestävyys- vaatimusten lisäksi olivat säästetyn puuston markkinahinnan perusteella laskettuna lähes 25 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat ovat vuokranneet Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion alueita 285 000 hehtaaria 1,7 miljoonan euron vuosikorvauksella. Tästä ai- heutuva menetys Metsähallituksen metsäta- loudelle on ollut 2,5 miljoonan euron luo k- kaa vuodessa ja tuoton menetys siten 0,8 mil- joonaa euroa vuosittain. Tämän lisäksi Met- sähallitus on suunnannut investointejaan puo- lustusvoimien käyttöön tuleviin maa- alueisiin viime vuosina keskimäärin 1,7 mil- joonan euron arvosta vuodessa. Metsäope- tuksen ja metsäntutkimuksen tarpeiden huo- mioon ottamisesta aiheutuneet tuoton mene- tykset ovat olleet 0,5 miljoonaa euroa vuo- dessa.
Porotalouden ja muiden luontaiselinkeino- jen harjoittamisen huomioon ottamisesta ai- heutuu Metsähallitukselle noin 2 miljoonan euron vuosikustannukset.
Yhteiskunnallisista velvoitteista aiheutuvat kokonaiskustannukset Metsähallituksen liike- toiminnalle ovat olleet noin 30 miljoonaa eu- roa vuosittain.
Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtä- vien hoitoa voidaan lain mukaan rahoittaa valtion talousarvioon erikseen otetuilla mää- rärahoilla tai ottamalla tehtävien hoidosta ai- heutuvat kustannukset huomioon vähentävä-
nä tekijänä tulostavoitetta asetettaessa. Käy- tännössä erityislakien mukaisten ja muiden julkisten hallintotehtävien hoito on rahoitettu talousarvioon otetulla määrärahalla luonno n- suojelualueiden hankintaa lukuun ottamatta.
Vuonna 2003 Metsähallituksen tuottamia yhteiskunnallisia palveluita rahoitettiin eri ministeriöiden pääluokista seuraavasti (milj.
euroa):
Inves- toinnit
Kulut Yhteensä Maa- ja metsätalo-
usministeriö
0,5 11,4 11,9
Ympäristöministeriö 1,3 16,5 17,8
Työministeriö 2,2 2,5 4,7
Muut 0,0 0,3 0,3
Yhteensä 4,0 30,7 34,7
Luonnonsuojelualueiden hankintaa on ra- hoitettu Metsähallituksesta annettuun lakiin sisältyvän erityissäännöksen perusteella myös maan myynneistä saaduilla tuloilla ja luovuttamalla vastikkeeksi Metsähallituksen hallinnassa olleita ja vaihtotarkoituksiin han- kittuja alueita. Vuonna 2003 luonnonsuoje- luohjelmiin kuuluvien alueiden hankintaan käytettiin 15,6 miljoonaa euroa, josta ostojen osuus oli 7,7 miljoonaa euroa, maanvaihtojen osuus 4,1 miljoonaa euroa ja hankintakustan- nusten osuus 3,8 miljoonaa euroa. Metsähal- litus sai vuonna 2003 maanmyyntituloja 12,6 miljoonaa euroa, jotka käytetään luonno n- suojelualueiden hankintaan vuonna 2004 .
Palveluiden hinnoittelu
Metsähallituksen liiketoiminnan tuotteet ja palvelut hinnoitellaan lähtökohtaisesti liike- taloudellisin periaattein. Luonnonsuojeluun, kalastukseen, metsästykseen, retkeilyyn sekä muihin niihin rinnastettaviin toimintoihin liit- tyvistä palveluista perittävä maksu voi olla erityisin perustein liiketaloudellista hintaa alempi tai palvelut voivat olla kokonaan maksuttomia. Paikallisen väestön oikeudet, edut ja elinolot tai muu rinnastettava syy on erityinen hinnan alentamisen tai maksutto- muuden peruste. Käytännössä Metsähallituk- sen yh teiskunnalliset palvelut ovat olleet pääosin maksuttomia tai maksut on määrätty
käypää hintaa alemmiksi. Tämä on koskenut muun muassa pääosaa luonnonsuojelualueilla tuotetuista retkeilypalveluista sekä paikalli- selle väestölle, yrittäjille ja jokamie hen oi- keudella liikkuville tuotettuja metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn liittyviä yhteiskun- nal lisia palveluita.
Metsähallituksen julkisoikeudellista suorit- teista perittävät maksut määrätään valtion maksuperustelain (150/1992) säännösten mukaisesti, jolleivät ne ole muiden lakien no- jalla maksuttomia. Maksuttomia ovat esi- merkiksi porotalouden- ja muiden luontais- elinkeinojen harjoittajille Lapissa myönnetyt erityisoikeudet Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden käyttöön sekä Lapin läänis- sä että eräissä Oulun läänin kunnissa vakinai- sesti asuvien vapaa metsästysoikeus kotikun- nassaan sijaitsevilla valtion mailla.
Toiminnan organisointi
Metsähallitus päättää liiketoiminta- alueistaan ja liiketoiminnan muusta sisäisestä järjestämisestä käytännössä ohjaavan minis- teriön kanssa neuvoteltuaan. Hallitusta ja toimitusjohtajaa koskevat perussäännökset sisältyvät liikelaitoslakiin.
Julkisten hallintotehtävien organisoinnista säädetään Metsähallituksesta annetussa lais- sa. Tämän lisäksi Metsähallituksen Ylä- Lapin luonnonhoitoalue on säädetty koltta- lain (253/1995) 55 §:ssä yhdeksi lain täytän- töönpanoviranomaiseksi, joka koltta- asetuksen (133/1997) 46 §:n nojalla antaa kolttalain 9 §:ssä säädetyn luvan tai suostu- muksen.
Metsähallituksen nykyiset liiketoiminta- alueet ovat talousmetsien hoito ja käyttö (Metsätalous), luontomatkailu (Villi Pohjo- la), kiinteistöjen myynti ja vuokraus (Laatu- maa), sekä maa-ainesliiketoiminta (Morenia).
Metsähallitus harjoittaa lisäksi tytäryhtiö- muodossa metsäpuiden siemen- ja taimituo- tantoa (Forelia Oy). Metsähallituksella on omistamansa Metsähallitus Holding Oy:n kautta osakkuus metsäpalveluja tuottavassa Foria-ÖBF Forstmanagement GmbH -nimi- sessä yrityksessä. Sen toinen omistaja on Itä- vallan vastaava metsäorganisaatio. Metsähal- lituksen tytäryhtiöistä Forelia Oy:llä on
osakkuus Eestissä toimivassa metsäpuiden siemeniä ja taimia tuottavassa Eesti Metsa- taim-nimisessä yhtiössä.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät on organisoitu kahdeksi eri yksiköksi. Luo n- nonsuojelutehtäviä varten on luonnonsuoje- luyksikkö ja muita julkisia hallintotehtäviä varten on viranomaisyksikkö. Yksiköt toimi- vat liiketoiminnasta erillään siten, että kum- makin yksikön päällikkö ratkaisee yksikkö n- sä toimialan osalta itsenäisesti Metsähallituk- sen päätettäviksi säädetyt julkisen vallan käyttöä sisältävät hallintoasiat ilman, että hallitus ja toimitusjohtaja voivat päätöksen- tekoon puuttua.
Luonnonsuojeluyksikön tehtäviin kuuluvat luonnonsuojelualueiden hoidon lisäksi aluei- den järjestyssääntöjen vahvistaminen, luon- nonsuojelualueen haltijalle viranomaisena kuuluvien lupa-asioiden käsittely ja muut luonnonsuojelulain nojalla Metsähallitukselle viranomaisena kuuluvat tehtävät.
Viranomaisyksikölle kuuluvat muut lailla säädetyt tai eduskunnan lain nojalla antamat julkiset hallintotehtävät, joihin sisältyy julki- sen vallan käyttöä lukuun ottamatta aikai- semmin mainittuja kolttalain täytäntöön- panotehtäviä. Näitä tehtäviä ovat valtion ret- keilyalueiden järjestyssääntöjen antaminen, erävalvonta sekä erityislainsäädäntöön perus- tuvat luvat paikallisille asukkaille Metsähalli- tuksen alueiden käyttöön luontaiselinkeino- jen tarpeita varten Lapin alueella.
Sellaisten julkisten hallintotehtävien hoi- toon, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, osallistuu myös liiketoiminnan henkilöstöä.
Tehtävät koskevat muun muassa uittoa ja metsäpuiden siemenhuoltoa. Luonto- ja ret- keilypalveluiden tuottamisesta vastaa luo n- nonsuojeluyksikkö. Metsäpuiden siemen- huoltotehtävään liittyvät palvelut Metsähalli- tus on tilannut tytäryhtiöltään, Forelia Oy:ltä ja uittoon liittyvät palvelut Järvi-Suomen Uittoyhdistykseltä.
Metsähallituksen toimielimet
Metsähallituksen ylin toimielin on johto- kunta, jonka puheenjohtaja ja varapuheenjoh- tajan sekä viisi muuta jäsentä valtioneuvosto nimeää enintään kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Metsähallituksesta annetun asetuksen
mukaan johtokunnan jäsenillä tulee olla met- sätalouden, liikkeenjohdon, luonnonsuojelun tai alueellisten näkökohtien asiantuntemusta.
Lisäksi heidän tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia. Johto- kunnan jäsenistä yksi tulee määrätä Metsä- hallituksen henkilöstön keskuudestaan ehdot- tamista henkilöistä, yhden tulee olla maa- ja metsätalousministeriöstä, yhden ympäristö- ministeriöstä ja yhden Lapin läänistä.
Liikelaitoksen toimintaa hoitaa ja kehittää sekä hallituksen päätösten toimeenpanosta huolehtii valtioneuvoston nimittämä toimi- tusjohtaja.
Toiminnan ohjaus ja suunnittelu
Metsähallituksen keskeiset palvelutavoit- teet ja muut toimintatavoitteet vahvistaa eduskunta vuosittain valtion talousarvion kä- sittelyn yhteydessä. Eduskunta hyväksyy muun muassa tavoitteet siitä, missä määrin Metsähallitus hankkii vuosittain hallintaansa suojelualueita alueiden myynnistä saatavilla tuloilla ja vaihtomailla. Maa- ja metsäta- lousministeriö päättää eduskunnan hyväksy- missä rajoissa Metsähallituksen tarke mmista palvelu-, toiminta- ja tulostavoitteista sekä Metsähallituksen talouden ja toiminnan vuot- ta pitempää ajanjaksoa koskevista tavoitteis- ta.
Valtioneuvosto vahvistaa Metsähallituksen tilinpäätöksen ja päättää tässä yhteydessä voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäris- töministeriö ohjaavat toimialojensa osalta Metsähallituksen toimintaa. Luonnonsuojelu- tehtävien hoidosta, niihin liittyvien palvelui- den tuottamisesta ja rahoituksesta Metsähalli- tus tekee sopimuksen ympäristöministeriön kanssa. Virkistyspalveluista, uittotehtävistä ja metsäpuiden siemenhuoltoon liittyvistä tehtävistä sekä niiden rahoituksesta Metsä- hallitus tekee sopimuksen maa- ja metsäta- lousministeriön kanssa.
Metsähallitus sovittaa yhteen eri tehtävät niin sanotun osallistavan suunnittelujärjes- telmän avulla, jossa laajasti kuullaan eri si- dosryhmiä ja kansalaisia.
Maa- ja vesialueet
Metsähallituksen hallinnassa olevien valti- on alueiden kokonaisala oli vuoden 2003 lo- pussa 12,4 milj. ha, josta maa-alueita oli 9 milj. ha ja vesialueita oli 3,4 milj. ha. Vesi- alueista 2,8 milj. ha oli lähinnä merialueille sijoittuvia yleisiä vesialueita.
Maa-alueista talouskäytössä olevaa metsä- maata oli 3,4 milj. ha eli 37 % Metsähallituk- sen hallinnassa olevien maa-alueiden pinta- alasta. Taloustoiminnan ulkopuolella maa- alueista oli 5,6 milj. ha eli 63 %. Taloustoi- minnan ulkopuolelle jääneistä alueista ta- lousmetsiin liittyviä kitu- ja joutomaita oli 1,4 milj. ha, lakisääteisiä ja muita luonno n- suojelualueita 1,4 milj. ha ja erämaa-alueita 1,4 milj. ha sekä suojeluohjelmien alueva- rauksia ja muita alueita 1,4 milj. ha.
Metsätalous
Metsähallituksen talous - ja virkistysmet- sien puuston arvioitu kokonaismäärä on 259 milj. m3 ja arvioitu vuotuinen kokonaiskasvu 8 milj. m3. Vuotuinen poistuma on noin 5 milj. m3. Vuonna 2003 puutavaran myynti- määrä oli 4,8 milj. m3 ja myyntitulot noin 214 milj. €. Puutavaran myyntitulot muodos- tavat yli 90 % Metsähallituksen tuloista.
Tuotannon erilaisesta painotuksesta huoli- matta Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa yh- teen tarkoitukseen nimetyllä alueella tuote- taan myös muiden ryhmien tuotteita. Esimer- kiksi talousmetsien luonnonsuojelutavoitteet voidaan saavuttaa vain metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyönä. Vastaavasti virkistyspalveluja tuotetaan sekä talousmet- sissä että luonnonsuojelualueilla.
Metsähallitus työnantajana
Metsähallituskonsernin henkilöstömäärä vuonna 2003 oli 2131 henkilöä, josta liikelai- toksen palveluksessa oli henkilöstöä keski- määrin 1989 henkilötyövuotta vastaava mää- rä. Metsähallituksen henkilöstö on työsopi- mussuhteessa virkasuhteisia toimitusjohtajaa ja viranomaistehtävissä toimivia lukuun ot- tamatta. Vakinaisia metsureita henkilöstöstä oli noin 900 (runsaat 40 %).
Metsähallituksen henkilöstöstä vajaat 10 prosenttia työskentelee Vantaalla ja loput
Metsähallituksen eri toimipisteissä ympäri Suomea. Suurin osa Metsähallituksen pal- koista maksetaan Oulun ja Lapin lääneihin (yhteensä lähes 60 %). Metsähallitus työllis- tää lisäksi noin 800 henkilötyövuoden edestä ulkopuolisia urakoitsijoita.
Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut
Metsähallitus-konsernin liikevaihto vuonna 2003 oli 244 milj.€ (vuonna 2002 244 milj.€). Tilikauden liikevoitto oli 76 milj.€
(2002 76 milj.€), mikä on 31 % liikevaihdo s- ta. Tulos ilman kiinteistöjen myyntivoittoja oli 58 milj.€. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2003 oli 9 %, investointien määrä lii- kevaihdosta 15 % ja omavaraisuusaste 98 %.
Tuloutus valtiolle vuonna 2003 oli 47,4 milj.€ .
2.2. Nykytilan arviointi
Metsähallituksen hallinnassa on kolmannes valtakunnan alueesta. Liiketaloudellisten vaatimusten lisäksi Metsähallituksen aluei- den käyttöön kohdistuu tästä syystä myös muita yhteiskunnallisia odotuksia. Alueiden sijainnista pääasiassa Pohjois- ja Itä- Suomessa johtuu, että Metsähallituksen toi- minnalla on huomattava alueellinen merki- tys.
Metsähallituksen tehtäväala on moninai- nen. Liiketoiminnan ohella sillä on julkisia hallintotehtäviä ja liiketoiminnassa huomi- oon otettavia yhteiskunnallisia velvoitteita.
Erilaisista tehtävistä ja velvoitteista huoli- matta Metsähallituksen voidaan katsoa hoita- neen hallinnassaan olevaa valtion maa- ja ve- siomaisuutta liikelaitosmuodossa hyvin. Lii- ketoiminta, yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkiset hallintotehtävät on voitu tarkoituk- senmukaisella tavalla sovittaa yhteen. Julkis- ta valtaa sisältävät julkiset hallintotehtävät on organisoitu liiketoiminnasta erillisiksi yksi- köiksi ja tehtäviin liittyvä ratkaisuvalta on erotettu hallituksen ja toimitusjohtajan toimi- vallasta. Ottaen huomioon, että valtion ra- kentamatonta maa- ja vesiomaisuutta ollaan siirtämässä valtion kiinteistöstrategian mu- kaisesti Metsähallituksen hallintaan, voidaan olettaa, etteivät sen toimintaan kohdistuvat erilaiset yhteiskunnalliset tarpeet olisi vähen-
tymässä.
Metsähallituksen toimintaympäristö muut- tuu koko ajan, mikä asettaa muun muassa ekologisen kestävyyden puitteissa tapahtuvan liiketoiminnan kannattavuudelle uusia haas- teita. Ilman toiminnan kannattavuutta Metsä- hallituksen kehittäminen liikelaitoksena kil- pailutilanteen asettamien haasteiden mukai- sesti ei olisi pitemmällä aikavälillä mahdol- lista. Kannattava liiketoiminta vaikuttaa myönteisesti Metsähallituksen mahdollisuuk- siin huolehtia yhteiskunnallisista velvoitteis- taan.
Metsähallituksen nykyisiä yhteiskunnallisia velvoitteita voidaan pitää yhä perusteltuina.
Kestävyys ja tuloksellisuus ovat yhteiskun- nan näkökulmasta edelleen Metsähallituksen toiminnan peruspilareita. Metsähallituksen velvollisuus biologisen monimuotoisuuden huomioon ottamiseen kaikessa toiminnassa vastaa tämän päivän vaatimuksia eikä siihen ole tarvetta puuttua. Tarkoituksenmukaisena voidaan pitää työllisyyden edistämisvelvo i- tetta, jonka eduskunta vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä on Metsähallitukselle antanut.
Metsähallituksesta annetussa asetuksessa nykyisin oleva säännös luontaiselinkeinojen sekä saamelaiskulttuurin harjoittamisen edel- lytysten turvaamisesta on edelleen perusteltu, mutta luonteensa vuoksi asiasta tulisi säätää lailla. Säännöstä tulisi samalla selventää saamelaisten kulttuurin sisällön kannalta ja lisätä siihen maininta poronhoidon vaatimus- ten huomioon ottamisesta muutoinkin kuin vain osana saamelaiskulttuuria. Samalla olisi muistettava, että poronhoito, metsästys ja ka- lastus ovat olleet jo kauan osa kaikkien Poh- jois-Suomen paikallisten asukkaiden elämää.
Käytännössä Metsähallituksen toiminnassa on otettu huomioon myös muita yhteiskun- nallisia velvoitteita kuin edellä mainitut, vaikka niistä ei ole laissa säännöksiä. Nämä velvoitteet ovat liittyneet lähinnä metsäntut- kimukseen, metsäopetukseen sekä maanpuo- lustuksen maankäytön tarpeisiin.
Metsähallituksen yhteiskunnallisten vel- voitteiden säädöspohja ei ole kaikilta osin selvä, minkä vuoksi lakia olisi tältä osin sel- vennettävä.
Metsähallituksen julkisista hallintotehtävis- tä merkittävimpiä ovat ympäristöministeriön
ohjauksessa olevat luonnonsuojelualueiden hoitoon ja hankintaan liittyvät tehtävät. Met- sätalous - ja luonnonsuojelukäytössä olevien valtion alueiden sijoittaminen yhden haltija- organisaation hallintaan on osoittautunut tar- koituksenmukaiseksi valtion maa- ja ve- siomaisuuden hallintamuodoksi. Se on anta- nut alueiden käytön suunnittelulle hyvän läh- tökohdan sovittaa yhteen niihin kohdistuvat ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kult- tuurisen kestävyyden vaatimukset koko yh- teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisim- malla tavalla. Järjestelyllä on voitu välttää rinnakkaisista maaomaisuuden haltijaorgani- saatioista aiheutuvia päällekkäisiä kustan- nuksia ja saada muita valtion maankäyttöön liittyviä synergiaetuja. Sillä on ollut myös vastakohtia tasoittavaa vaikutusta luonno n- suojelun toteutuksessa.
Vaikka Metsähallitus on kahden ministeri- ön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympä- ristöministeriön alainen tulos- ja muussa omistajaohjauksessa, ei tästä ole aiheutunut haittaa sen toiminnalle. Ministeriöiden väli- nen yhteistyö Metsähallituksen ohjauksessa on sujunut hyvin.
Osaan Metsähallituksen julkisista hallinto- tehtävistä sisältyy julkisen val lan käyttöä, minkä vuoksi ne on organisoitu liiketoimin- nasta erillisten yksiköiden hoidettaviksi.
Luonnonsuojelutehtävien hoito kuuluu luon- nonsuojeluyksikölle, jonka virkasuhteinen päällikkö ratkaisee itsenäisesti yksikön toi- mialaan kuuluvat yksittäiset hallintoasiat.
Ratkaisuista voidaan valittaa hallinto- oikeuteen, minkä lisäksi asioiden käsittelyssä on noudatettava hallintomenettelyä koskevia yleisiä säännöksiä.
Muita julkisen vallan käyttöä sisältäviä jul- kisia hallintotehtäviä varten on viran- omaisyksikkö, jonka virkasuhteessa oleva päällikkö ratkaisee itsenäisesti yksikkönsä toimialan osalta asiat, joita koskeva päätös- valta säännösten mukaan kuuluu Metsähalli- tukselle. Päätöksiin voidaan hakea muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa ja asioiden käsittelyssäon noudatettava yleisiä hallintomenettelysäännöksiä. Viranomaisyk- sikölle kuuluvat tehtävät perustuvat erityis- lainsäädäntöön ja ne koskevat Metsähallituk- sen hallinnassa olevien valtion alueiden käyt- töä ja valvontaa sekä lähinnä eräiden Lapin
kuntien asukkaille lakien mukaan myönnet- täviä lupia alueiden käyttöön poronhoidossa ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittami- sessa.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kuuluminen kahdelle erilliselle yksikölle on tehtävien eriluontoisuudesta huolimatta toi- minnan kannalta epätarkoituksenmukaista.
Epätarkoituksenmukaisuutta lisää muutok- senhakutien kaksijakoisuus hallinto -oikeu- teen ja maaseutuelinkeinojen valituslauta- kuntaan. Lisäerikoispiirre aiheutuu siitä, että kolttalaissa Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue on säädetty erääksi sanotun lain täytäntöönpanoviranomaiseksi.
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hal- lintotehtävä voidaan antaa muulle kuin vi- ranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaa- timuksia. Liikelaitoksena Metsähallitus ei ole perustuslaissa tarkoitettu viranomainen, joten julkisten hallintotehtävien antamisen sille on täytettävä perustuslai ssa säädetyt edellytyk- set. Asiaa tarkastellaan lähemmin jäljempänä yksityiskohtaisten perustelujen luvussa 4.
Suhde perustuslakiin.
Metsähallitukselle kuuluvien julkisten hal- lintotehtävien hoito rahoitetaan pääosin val- tion talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla.
Luonnonsuojelualueita on hankittu liiketoi- minnasta sekä maan ja muun käyttöomaisuu- den myynneistä saaduilla tuloilla, minkä li- säksi tarkoitukseen on käytetty vaihtomaita.
Lisäksi liiketoiminnan tuloja on käytetty luonnonsuojelualueiden ennallistamiseen, jolloin samalla on voitu työllistää Metsähalli- tuksen metsureita ympärivuotisesti ja välttää heidän lomautuksiaan. Rahoitusjärjestelmä on ollut valtiontalouden kannalta joustava ja toiminut hyvin. Se on tarjonnut käyttökelpoi- sen keinon tarjota maanomistajalle vastik- keeksi luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvasta alueesta joko maata tai rahakorvauksen.
Maanomistajien korvauksensaanti ohjelmilla tosiasiassa sidotuista maistaan on nopeutu- nut. Alueellisten ympäristökeskusten ja Met- sähallituksen yhteistyönä voimavaroja on voitu kohdentaa luonnonsuojeluohjelmien to- teuttamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Se on merkittävästi edistänyt luonnonsuoje-
luohjelmien toteutumista ja vähentänyt niistä aiheutuvaa menopainetta talousarviossa. Ete- lä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) toteuttamisesta tehdyn valtioneu- voston periaatepäätöksen mukaan rahoitusta on tarkoitus jatkaa vuoden 2014 loppuun.
Metsähallituksen tehtävien moninaisuus korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä, vaikka Metsähallituksen toimin- nassa ei ole tässä suhteessa ilmennyt puuttei- ta, olisi lainsäädäntöä avoimuuden lisäämi- seksi tarkistettava.
Metsähallituksen tehtäväkuvausta ei voida pitää nykylaissa selkeänä. Liiketoimintaa, yhteiskunnallisia velvoitteita ja julkisia hal- lintotehtäviä ei ole selvästi erotettu toisistaan, minkä lisäksi yhteiskunnallisten velvoittei- den määrittelyssä on puutteita. Laista puuttuu säännös Metsähallituksen liiketoiminnan toimialasta.
Hallinnollisesti epätarkoituksenmukaisena ja toimintaa hankaloittavana on pidetty oi- keuskäytäntöön perustuvaa laintulkintaa, että kalastuslain ja metsästyslain nojalla annetut yleiset luvat kalastukseen ja metsästykseen Metsähallituksen hallinnassa olevilla alueilla ovat valituksenalaisia hallintopäätöksiä ei- vätkä normaaliin omistajahallintaan kuuluvi- en lupia. Lupia voi nykyisin ostaa muun mu- assa automaateista ja kioskeista.
3 . V a l t i o n m e t s i e n h a l l i n n o i n t i e r ä i s s ä m u i s s a m a i s s a
Ruotsi
Ruotsissa on kaikkiaan 23 virastoa, laitosta ja yhtiötä, jotka hallinnoivat Ruotsin valtion omistamaa kiinteistöomaisuutta. Keskeisim- mät niistä ovat:
Sveaskog AB, joka on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Sen hallinnassa on 4,6 miljoonaa hehtaaria valtion maita, joista 3,6 miljoonaa hehtaaria on talouskäytössä. Sen toimialaan kuuluu muun muassa metsätalous sisältäen siemen- ja taimituotannon, kiinteis- tökauppa, metsästys ja kalastus sekä teolli- suustuotteiden markkinointi ja puun tuonti.
Tytäryhtiöittensä kautta Sveaskog harjoittaa sahatavarantuontia ja kartongin valmistusta.
Valtiovarai nministeriön alainen Fastighets- verket hallinnoi 6 miljoonaa hehtaaria valtion
maita ja huonokasvuisia metsiä lähinnä Ruotsin tunturialueilla. Viraston päätehtävät liittyvät porotalouteen, saamelaisiin, virkis- tyskäyttöön, monimuotoisuuden suojeluun ja aluepolitiikkaan. Fastighetsverket harjoittaa vähäisessä määrin liiketoimintaa.
Fortifikationsverket on puolustuslaitoksen kiinteistölaitos. Laitoksen metsäosasto hoitaa Ruotsin puolustuslaitoksen hallinnassa olevia runsaan 400 000 hehtaarin suuruisia valtion alueita ensi sijassa puolustuslaitoksen tar- peista lähtien. Se harjoittaa niissä puitteissa myös puun myyntiä.
Naturvårdsverket on ympäristöministeriön alainen luonnonsuojeluvirasto, joka hallinnoi noin 1,2 miljoonan hehtaarin suuruisia kan- sallispuistoja. Puistojen käytännön hoidosta vastaavat lääninhallitukset.
Ruotsissa on vuonna 2002 valmistunut kat- tava selvitys valtion maa- ja metsäomaisuu- den hallinnoinnista. Lausuntokierroksen jäl- keen asia ei ole edennyt.
Itävalta
Metsähallitusta vastaava yhteisö Itävallassa on Österreichische Bundesforste (ÖBf AG).
ÖBf AG on Itävallan valtion kokonaan omis- tama osakeyhtiö. Se hallinnoi yhteensä 850 000 hehtaarin suuruisia maa- ja vesialu- eita. Vuonna 1997 tapahtuneen yhtiöittämi- sen yhteydessä siirrettiin 4 % valtion maista yhtiön omistukseen. Hallinnoimiensa valtion alueiden osalta ÖBf AG toimii lakisääteisenä palveluyhtiönä.
Metsänhoidon ja puunmyynnin lisäksi yh- tiö tarjoaa puunkorjuupalveluja ja rakentaa metsäteitä myös ulkopuolisten metsissä sekä hankkii puutavaraa kotimaasta ja ulkomailta.
Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat konsultoin- ti, turismi (metsästys ja kalastus) ja kiinteis- töjen vuokraus. Yhtiöllä on lisäksi osakkuuk- sia useissa lähinnä metsäalaan liittyvissä yh- tiöissä. Yhtiö hoitaa erillisellä palveluso pi- muksella osaa Itävallan suojelualueista. Tästä aihetuvat kustannukset korvataan yhtiölle budjettivaroista.
Ranska
Ranskan valtion metsien hoidosta vastaa maatalousministeriön alainen liikelaitos, Of-
fice National des Fôrets (ONF) kansallis- puistoja lukuun ottamatta. ONF:n hallinnassa on yhteensä 4,5 miljoonaa hehtaaria julkisia metsiä, joista 1,4 miljoonaa hehtaaria kuuluu valtiolle, 2,2 miljoonaa hehtaaria kunnille ja 0,9 miljoonaa hehtaaria muille julkisyhtei- söille. Valtion alueiden metsitystä tuetaan budjettivaroin, minkä lisäksi valtio vastaa pääosin kunnallisten metsien hoidon kustan- nuksista kuntien saadessa itselleen puun- myyntitulot.
ONF:llä on sekä liiketoimintatehtäviä että viranomaistehtäviä. Liiketoimintatehtävistä keskeisin on metsätalous. Tämän lisäksi lai- tos harjoittaa metsätalouteen liittyvää kan- sainvälistä liiketoimintaa itse tai omistamien- sa yhtiöiden kautta. Muista tehtävistä etusi- jalla on virkistyspalvelujen tarjoaminen.
ONF hoitaa metsien hallinnoinnin myös me- rentakaisissa provinsseissa.
Kansallispuistot (7) ovat ympäristöministe- riön alaisia itsenäisiä yksiköitä. Muita pie- nempiä suojelualueita ja -kohteita hallinnoi- vat alue- ja paikallisviranomaiset ympäristö- ministeriön avustuksella.
4 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Esityksen mukaan Metsähallitus säilyisi nykyisenkaltaisena liikelaitoksena, joka har- joittaa liiketoimintaa säädettyjen yhteiskun- nallisten velvoitteiden puitteissa ja hoitaa sil- le säädetyt julkiset hallintotehtävät.
Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että Metsähallitus kykenisi huolehti- maan tehtävistään kestävästi ja tuloksellisesti koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenm u- kaisimmalla tavalla.
Vaikka on perusteltua odottaa, että Metsä- hallituksen hallinnassa olevien valtion aluei- den käyttö on taloudellisesti tarkoituksenm u- kaista, ei taloudellisuusnäkökohta olisi ainoa Metsähallituksen toimintaa ohjaava periaate.
Yhteiskunnan kokonaisetuun kuuluisi kan- nattavan liiketoiminnan harjoittamisen ohel- la, että Metsähallituksen hallinnassa oleviin alueisiin liittyvät muut yhteiskunnalliset tar- peet tulevat asianmukaisella tavalla huomi- oon otetuiksi. Metsähallituksen ei myöskään aina tarvitsisi harjoittaa liiketoimintaa itse, vaan se voisi ainoastaan luoda edellytyksiä
ulkopuoliselle yritystoiminnalle. Kilpailu- neutraliteetin kannalta olisi tärkeää, ettei Metsähallituksen merkittävimmän liiketoi- minnan, metsätalouden tuotoilla ylläpidetä kannattamattomia liiketoimintoja muuta yri- tystoimintaa rajoittaen. Kilpailuneutraliteetti edellyttää lisäksi, että kun Metsähallitus käyttää tehtäviensä hoitamiseen alihankinta- palveluja, niihin sovelletaan julkisia hankin- toja koskevia säännöksiä.
Metsähallituksenalueilla ja toiminnalle on merkitystä useiden yhteiskunnallisten vel- voitteiden ja tehtävien hoidossa kuten biolo- gisen monimuotoisuuden suojelussa, työlli- syyden edistämisessä, tutkimuksessa ja ope- tustoiminnassa sekä maanpuolustuksessa.
Viime vuosina luonnonsuojeluun liittyvät tehtävät ovat erityisesti korostuneet.
Metsähallituksen keskeiset yhteiskunnalli- set velvoitteet säilyisivät esityksessä ennal- laan. Biologisen monimuotoisuuden suojelu olisi entiseen tapaan Metsähallituksen kaik- kea toimintaa rajaava reunaehto, joka olisi otettava riittävästi huomioon metsien ja mui- den luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suo- jelulle asetettujen muiden tavoitteiden kans- sa.
Metsähallituksen hallinnassa olevilla alu- eilla on huomattava merkitys luonnon virkis- tyskäytön kannalta. Maisema-arvojen säilyt- täminen muun muassa matkailualueiden ja -reittien vaikutuspiirissä olisi sen vuoks i tär- keää. Luonnon virkistyskäytön vaatimusten huomioon ottaminen lisättäisiin Metsähalli- tuksen yhteiskunnalliseksi velvoitteeksi
Työllisyyden edistäminen olisi edelleen tarkoituksenmukaista säilyttää Metsähallituk- sen yhteiskunnallisena velvoitteena. Velvoit- teella olisi erityisesti merkitystä Itä- ja Poh- jois-Suomen alueilla, jossa muuten on vähän työpaikkoja. Viime vuosien tapaan työllisyy- den edistämisvelvoitteen yhteydessä kiinni- tettäisiin huomiota kannattavan liiketoimin- nan sekä laajenevien yhteiskunnallisten pal- veluiden luomiin puitteisiin työllisyyden edistämisen mahdollistajana.
Esityksellä pyrittäisiin turvaamaan saame- laisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset saamelaisten kotiseutualueella. Elämistavan ohella kulttuuriin kuuluisi saamelaisten mah- dollisuus perinteisten elinkeinojensa, kuten poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen
harjoittamiseen samalla muistaen, ettei sanot- tujen luontaiselinkeinojen harjoittaminen ole vain saamelaisten yksinoikeus, vaan että ne ovat kuuluneet jo kauan osaksi myös muiden Pohjois-Suomen paikallisten asukkaiden elä- mää. Lakiin lisättäisiin säännös poronhoito- laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisestä poronhoitoalueella Metsähallituksen toimin- nassa. Säännös olisi luonteeltaan informatii- vinen eikä tarkoituksena ole, että se lisäisi Metsähallituksen velvoitteita poronhoitolais- sa erikseen säädetyistä.
Muina Metsähallituksen hallinnassa olevi- en alueiden käyttöön liittyvinä yhteiskunnal- lisina velvoitteina lakiin lisättäisiin säännö k- set tutkimuksen, opetuksen sekä puolustus- voimien ja rajavartiolaitoksen maankäytön tarpeiden huomioon ottamisesta. Tutkimuk- sen ja opetuksen tarpeet liittyisivät lähinnä metsätalouteen ja luonnonsuojeluun sekä riis- ta-, kala- ja porotalouteen. Asiallisesti vel- voitteet eivät olisi uusia, vaan niistä aiheutu- via tarpeita Metsähallituksen hallinnassa ole- vien alueiden käyttöön on otettu huomioon jo aikaisemmin. Metsähallituksen ja edellä tar- koitetuista toiminnoista vastaavien viran- omaisten hyvin sujuneella yhteistyöllä ja so- pimusjärjestelyillä on pitkät perinteet. Vel- voitteiden ottaminen lakiin selkiinnyttäisi ti- lannetta sekä Metsähallituksen että käyttäjien näkökulmasta. Lisäykset olisivat perusteltuja myös sen vuoksi, että Metsähallituksen ase- ma valtion kiinteistövarallisuuden haltijana on valtion kiinteistöstrategian mukaan vah- vistumassa.
Metsähallituksen yhteiskunnallisten vel- voitteiden asianmukainen huomioon ottami- nen käytännön toiminnassa edellyttää vel- voitteiden säännönmukaista huomioimista tu- los- ja muun omistajaohjauksen yhteydessä sekä Metsähallituksen omassa toiminnan suunnittelussa, jota se toteuttaa laajaan kan- salais- ja sidosryhmäkuulemiseen perustuva- na osallistavana luonnonvarasuunnitteluna.
Metsähallituksen hallinnassa olevien aluei- den käyttöä koskevat muut yhteiskunnalliset tarpeet liittyvät paikallisen väestön perintei- siin ja eri laeissa vahvistettuihin oikeuksiin käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevia valtion alueita lähinnä poronhoidon ja luo n- taiselinkeinojen harjoittamiseen. Oman ko- konaisuutensa tässä mielessä muodostavat
vapaata metsästysoikeutta valtion mailla koskevat metsästyslain säännökset.
Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa edellä tarkoitettuja paikallisen väestön oikeuksia.
Yhteiskunnalliset velvoitteet rajoittavat Metsähallituksen liiketoimintaa. Liiketoi- minnan harjoittaminen ja yhteiskunnallisten tehtävien hoito samassa organisaatiossa aset- taa sellaisenaan vaatimuksia eri toimintojen yhteensovittamiselle ja läpinäkyvyydelle.
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden tarvetta lisää se, että yhteiskunnalliset velvoitteet otettai- siin huomioon Metsähallituksen tavoitteita asetettaessa.
Läpinäkyvyyttä parannettaisiin säätämällä laissa erikseen Metsähallituksen yhteiskun- nallisista velvoitteista ja julkisista hallinto- tehtävistä sekä lisäämällä lakiin säännös yh- teiskunnallisten velvoitteiden huomioonot- tamisesta.
Erityisesti Metsähallituksen toimintaa sel- keytettäisiin ja läpinäkyvyyttä parannettaisiin liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien nykyistä selvemmällä eriyttämisellä toisis- taan. Julkisten hallintotehtävien rahoitukses- sa siirryttäisiin bruttobudjetointiin, mikä tar- koittaa sitä, että tehtävien hoidosta aiheutuvat menot rahoitetaan täysimääräisesti valtion ta- lousarvioon otettavallamäärärahalla. Rahoi- tukseen nyt liittyvät ristisubventoinnit puret- taisiin.
Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät säilyisivät asiallisesti ennallaan.Ne keskitet- täisiin yhteen yksikköön, jota toimialojensa osalta maa- ja metsätalousministeriö ja ym- päristöministeriö ohjaisivat ja valvoisivat.
Mets ähallituskokonaisuudesta saatavien, muun muassa luonnonsuojeluun ja metsäta- louteen liittyvien synergiaetujen hyödyntä- miseksi esityksessä ehdotetaan, että Metsä- hallituksen hallitus ja toimitusjohtaja voisivat osallistua asianomaisten ministeriöiden oh- jauksen puitteissa yleisellä tasolla julkisten hallintotehtävien ohjaukseen. Metsähallituk- selle kuuluva julkisen vallan käyttöä sisältä- vä ratkaisutoiminta ei kuitenkaan kuuluisi missään muodossa hallituksen ja toimitusjoh- tajan toimivaltaan. Samoin toimivallan ulko- puolelle jäisivät virkamiehiä koskevat virka- miesoikeudelliset asiat, kuten nimitys - ja palkkauskysymykset.
Esityksellä selkeytettäisiin Metsähallituk-
sen myöntämien yleisten kalastus - ja metsäs- tyslupien oikeudellista luonnetta siten, että niillä selvästi tarkoitettaisiin omistajahallin- taan kuuluvia lupia hallintopäätösten asemes- ta. Muutos joustavoittaisi menettelyjä sekä kansalaisten että metsähallituksen kannalta.
Muutoksesta huolimatta muun muassa met- sästyksen järjestämistä valtion alueilla kos- kevat metsästyslain säännökset koskisivat edelleen Metsähallitusta ja ohjaisivat sen lu- pakäytäntöä.
Metsähallituksen lakisääteiseksi julkiseksi hallintotehtäväksi lisättäisiin erävalvonta.
Erävalvonnasta vastaavien erävalvojien teh- tävänä olisi huolehtia, että Metsähallituksen hallinnassa olevilla laajoilla ja usein syrjäisil- lä alueilla liikkuvat noudattavat voimassa olevia lakeja.
Esityksellä ei ole tarkoitus puuttua poliisin toimivaltuuksiin, jotka säilyisivät Metsähalli- tuksen alueilla ennallaan. Erävalvonta mer- kitsisi lakien noudattamisen valvontajärjes- telmän täydentämistä Metsähallituksen alu- eilla tehtävissä, joissa korostuvat paikallis- tuntemuksen ja muun erityisasiantuntemuk- sen merkitys.
Erävalvontatehtävän luonne asettaisi erityi- siä vaatimuksia tehtävän hoidolle ja eräval- vojien koulutukselle sekä sopivuudelle tehtä- vään. Tehtävä korostaisi omistajaohjauksesta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön oh- jaus- ja valvontaroolia.
Julkisten hallintotehtävien antamista Met- sähallitukselle on perusteltu lähemmin ko h- das sa 2.2. Nykytilan arviointia sekä yksityis- kohtaisten perustelujen kohdassa 4 Suhde pe- rustuslakiin.
Esityksen valmistelun yhteydessä on po h- dittu myös vaihtoehtoa, että julkiset hallinto- tehtävät siirrettäisiin Metsähallitukselta pois jollekin olemassa olevalle tai uudelle viran- omaiselle. Nykyjärjestelmässä ei kuitenkaan ole voitu havaita sellaisia puutteita, että muu- tokseen olisi tarvetta mennä. Nykytilannetta voidaan pitää koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena tapana järjestää valti- on maa- ja vesialueiden hallinnointi ottaen huomioon alueisiin kohdistuvat erilaiset yh- teiskunnalliset odotukset sekä toiminnan ta- loudellisuus ja tehokkuus. Vaihtoehtoista si- joituspaikkaa, jossa Metsähallitukselle kuu- luvat julkiset hallintotehtävät voitaisiin hoi-
taa valtion ja kansalaisten kannalta yhtä tar- koituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, ei ole osoitettavissa. Kritiikkiä ei myöskään ole kohdistunut perusoikeuksien, oikeustur- van ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutu- miseen.
Eduskunnan vuosittain tekemän päätöksen mukaisesti Metsähallituksen toteuttamaa luonnonsuojelualueiden hankintaa on rahoi- tettu liiketoiminnasta ja käyttöomaisuuden myynneistä saaduilla tuloilla, minkä lisäksi hankinnan vastikkeina on käytetty vaihtomai- ta. Tämä alueellisten ympäristökeskusten ta- lousarviossa osoitetuin määrärahoin toteut- tamaa luonnonsuojelualueiden hankintaa täydentävä rahoitusjärjestelmä on osoittautu- nut yhteiskuntapoliittisesti onnistuneeksi ja se on merkittävällä tavalla edistänyt luo n- nonsuojeluohjelmien toteutumista.
Valtion kiinteistövarallisuuden käyttöä luonnonsuojelualueiden hankinnassa ehdote- taan jatkettavaksi. Liikelaitoslain periaattei- den mukaisesti julkisten hallintotehtävien ra- hoituksessa siirryttäisiin tältäkin osin valtion talousarviosta tapahtuvaan rahoitukseen ja siihen nykyisin liittyvät ristisubventoinnit pu- rettaisiin. Kiinteistövarallisuuden käytössä luonnonsuojelualueiden hankintaan tämä tar- koittaisi maiden myyntitulojen ja vaihtomai- den arvon tulouttamista talousarvion kautta valtiolle ja niitä vastaavan määrärahan osoit- tamista ympäristöministeriön pääluokassa suojelualueiden hankintaan Metsähallituksel- le edelleen siirrettäväksi.
Liikelaitoslain mukaan liikelaitoksen on toimittava liiketaloudellisin periaattein. Tästä seuraa, että Metsähallituksen liiketaloudellis- ten tuotteidenja palveluiden hinnoittelun tu- lee perustua liiketaloudellisiin näkökohtiin.
Puutavaran myynnissä ja muissa keskeisissä liiketoimintatehtävissä tämä olisi esityksen lähtökohtana.
Kaikkien palveluiden hinnoittelussa liiketa- loudellisia periaatteita ei ole sellaisenaan pi- detty tarkoituksenmukaisena. Voimassa ole- van lain mukaan luonnonsuojeluun, retkei- lyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvät palvelut hinnoitellaan niiden yhteiskun- nallisen merkityksen, erityisesti Lapin alueen paikallisen väestön perinteisten oikeuksien turvaamisen vuoksi liiketaloudellista hintaa alemmiksi tai ne ovat kokonaan maksutto-
mia. Tämän käytännön jatkaminen on katsot- tu edelleen perustelluksi. Ottaen huomioon, että useimmat edellä tarkoitetuista tuotteista ovat maksuttomia erityislakien perusteella ja että eräiden voimassa olevan lain mukaan maksuttomiksi säädettyjen tuotteiden maksu- jen perusteet määräytyisivät esityksen mu- kaan valtion maksuperustelain mukaan julki- siin hallintotehtäviin kuuluvina suoritteina, jäisi tarve säätää niistä tässä esityksessä vä- häiseksi. Asian taloudelliset vaikutukset oli- sivat vähäisiä.
Uudessa liikelaitoslaissa korostetaan halli- tuksen asemaa liikelaitoksen keskeisimpänä toimielimenä. Tämä näkyy muun muassa sii- nä, että lain mukaan liikelaitoksen hallitus nimittää laitoksen toimitusjohtajan. Liikelai- toslain perustelujen mukaan lain tarkoitukse- na on toisaalta vahvistaa ohjaavan ministeri- ön asemaa liikelaitoksen toiminnan suunta- viivojen asettamisessa sekä tulos- ja muussa omistajaohjauksessa. Vanhan liikelaitoslain mukaan liikelaitosten toimitusjohtajat nimitti valtioneuvosto.
Mikäli Metsähallituksen toimitusjohtajan nimittämisvalta annettaisiin Metsähallituksen hallitukselle, merkitsisi se tosiasiallisesti oh- jaavan ministeriön aseman ja yleensä poliit- tisluontoisen omistajaohjauksen edellytysten heikkenemistä. Metsähallituksen tehtävien yhteiskunnallisen merkityksen huomioon ot- taen tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaise- na. Esityksessä ehdotetaan, että Metsähalli- tuksen toimitusjohtajan nimittämisvalta säi- lyisi edelleen valtioneuvostotasolla. Luo n- nonsuojeluun liittyvien tehtävien vuoksi asi- asta olisi pyydettävä ennen nimittämistä ym- päristöministeriön lausunto.
5 . Esityksen vaikutukset 5.1. Taloudelliset vaikutukset
Metsähallituksen liikevaihto vuonna 2003 oli 245 miljoonaa euroa, liikevoitto 73 mil- joonaa euroa ja tuloutus valtiolle 47 miljoo- naa euroa sekä sijoitetun pääoman tuotto 9 %. Uuden valtion liikelaitoslain sekä tämän esityksen seurauksena Metsähallituksen lii- ketoiminnan harjoittamisen edellytykset sel-
kiintyisivät ja kilpailuedellytykset paranisi- vat. Tämän vuoksi voidaan arvioida, että Metsähallituksen taloustulos ja sen myötä valtiolle tuloutettava osuus kehittyvät ylei- sesti ottaen myönteisesti. Metsähallituksen taloudellinen tulos riippuu kuitenkin olennai- sesti puutavaran hintakehityksestä.
Esitys vaikuttaisi Metsähallituksen liike- toiminnan tulokseen lähinnä sen vuoksi, että esityksen mukaisten yhteiskunnallisten vel- voitteiden vaikutus otettaisiin huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta määrättäes- sä. Suoraan lakiin perustuvilla yhteiskunnal- lisilla velvoitteilla kuten biologisen moni- muotoisuuden, työllisyyden edistämisen ja luonnon virkistyskäytön vaatimusten huomi- oon ottamisella olisi Metsähallituksen talo us- tulosta vähentävä vaikutus.
Samaan suuntaan vaikuttaisi Metsähalli- tukselle saamelaisten kotiseutualueella aset- tava velvoite sovittaa luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu yhteen siten, että saamelais- ten kulttuurin harjoittamisen edellytykset saamelaisten kotiseutualueella turvataan. Po- ronhoidon vaatimusten huomioon ottamisella poronhoitoalueella olisi vastaavankaltaista vaikutusta. Mainittujen alueiden sijainti etu- päässä Ylä-Lapin alueella merkitsee sitä, että vaikutukset metsätal ouden harjoittamiselle jäisivät vähäisiksi.
Metsähallituksen laskelmien mukaan bio- logisen monimuotoisuuden suojeluun liitty- vien metsälain vaatimukset ylittävien velvoit- teiden vaikutukset niihin sisältyen talouskäy- töstä viime vuosina poistuneiden alueiden osuus olisi 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Muiden edellä tarkoitettujen yhteiskunnallis- ten velvoitteiden vaikutukset olisivat yhteen- sä 5 miljoonaan euroa. Velvoitteiden kustan-
nusvaikutus olisi kokonaisuudessaan 30 mil- joonaa euroa vuodessa.
Valtion budjettitalouteen liittyviä vaikutuk- sia olisi sillä, että julkisten hallintotehtävien rahoituksessa siirryttäisiin kokonaisuudes- saan niin sanottuun bruttobudjetointiin. Tä- män mukaisesti kaikki julkisten hallintoteh- tävien hoidosta aiheutuvat menot rahoitettai- siin valtion talousarviossa osoitetuilla määrä- rahoilla eikä osaksi Metsähallituksen liike- toiminnan piiriin kuuluvilla tuloilla kuten tä- hän asti. Metsähallituksen tuloutus valtiolle nousisi määrärahoja vastaavasti.
Suurin julkisten hallintotehtävien rahoitus- erä, johon on käytetty Metsähallituksen liike- toiminnan piiriin kuuluvia tuloja, on ollut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoitus valtion kiinteistövarallisuutta hyväksikäyttä- en. Kiinteistövarallisuuden myynnistä saadut tulot ja vaihtomaiksi käytettyjen alueide n ar- vo ovat olleet viime vuosina 13 miljoonan euron luokkaa vuosittain. Julkisten hallinto- tehtävien hoidon osuus Metsähallituksen konsernikuluista, johtamisesta, tietojärjes- telmistä, talous-, laki - ja muista niitä vastaa- vista hallintopalveluista on ollut vuodessa runsaat 3 miljoonaa euroa. Vakinaisten met- sureiden työllistämiseen luonnonsuojelualu- eiden ennallistamistöissä on käytetty liike- toiminnan tuloja 1,2 miljoonaa euroa vuodes- sa. Sanotut määrärahat lisättäisiin julkisten hallintotehtävien rahoituksesta vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäris- töministeriön pääluokkien menoihin. Ris- tisubventoinnin purkamisen vaikutukset tältä osin budjettitalouteen momenteittain käyvät yksityiskohtaisesti ilmi alla olevasta taulu- kosta.
Metsähallituksen tuloutus ja rahoitus momenteittain (milj. euroa) 2003 toteutuma
2004 ennakoitu
2005 TAE Liikelaitoksen liiketoiminnan tuloutus t u-
lomomenteille
12.28.89 Takausmaksut 13.05.01 Voiton tuloutus
– 47,100
– 47,100
0,052 66,200
Yhteensä 47,100 47,100 66,252
Julkisten hallintotehtävien määräraharahoitus
30.60.24 Metsähallituksen eräät julkiset hal- lintotehtävät
30.60.25 Metsäpuiden siemenhuolto 30.60.43 Eräät korvaukset
5,696 0,529 0,235
5,626 0,529 0,235
6,071 0,300 0,235
MMM:n hallinnonala yhteensä 6,460 6,390 6,606
35.20.22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
35.20.74 Luonnonsuojelualueiden talonr a- kennustyöt
35.20.76 Luonnonsuojelualueiden hankkimi- nen
35.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion r a- hoitusosuus ympäristöministeriön osalta 35.01.21 Ympäristöministeriön toimintame- not
16,787 0,585 – 0,160 0,124
19,300 1,050 – – 0,100
21,600 0,505 12,900 – 0,120
YM:n hallinnonala yhteensä 17,656 20,450 35,125
YHTEENSÄ 24,116 26,840 41,731
Tutkimuksen, opetuksen ja maanpuolus- tuksen maankäyttö perustuisi käyttäjien tila- ukseen, minkä vuoksi tästä aiheutuva mene- tys korvattaisiin talousarviossa Metsähalli- tukselle. Valtion talouden kannalta vaikutus olisi neutraali ja vain vähäisiä hallintokuluja aiheuttava.
Ristisubventoinnin purkamisesta aiheutuva lisämäärärahatarve puolustusministeriön pää- luokassa olisi 0,8 miljoonaa euroa ja opetus- ministeriön pääluokassa 0,4 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion vuoden 2005 talousarvio- esitystä on tarkoitus korjata täydennysvai- heessa sanotuilla määrärahaesityksillä ja lisä- tä Metsähallituksen tuloutusta määrärahoja vastaavasti.
Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin liittyviin investointeihin ja kuluihin on lisäksi käytetty työministeriön pääluokasta saatuja määrärahoja. Määrärahojen määrä on vaih- dellut jonkin verran vuosittain. Vuonna 2003 työministeriön määrärahoja käytettiin 4,7 miljoonaa euroa.
Paitsi ristisubventointien purkua liiketoi- minnan ja julkisten hallintotehtävien hoidon erillisyys edellyttää toimintojen eriyttämistä myös taseiden tasolla. Tuottovaateenalainen, liiketoiminnan käytössä oleva omaisuus ja julkisia hallintotehtäviä varten oleva omai- suus erotettaisiin toisistaan. Julkisten hallin- totehtävien käytössä oleva omaisuus muo- dostuisi Metsähallituksen nykyisen taseen
muuhun omaan pääomaan merkityistä suoje- lualueista (kansallisomaisuus) ja muusta teh- tävien hoidon kannalta tarpeellisesta omai- suudesta. Sille ei asetettaisi tuottovaatimusta.
Metsähallituksen alustavan taseen loppusum- ma 1.1.2005 alkaen olisi 2114,3 miljoonaa euroa, josta liiketoiminnan käytössä olevan omaisuuden arvo olisi 1153,8 milj. euroa ja julkisten hallintotehtävien käytössä olevan omaisuuden arvo olisi 960,5 miljoonaa eu- roa.
Liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävi- en erillisyyttä korostaisi lisäksi liikelaitosla- kiin perustuva velvoite julkisten hallintoteh- tävien erillisestä kirjanpidosta ja tilinpäätök- sestä.
5.2. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- tukset
Metsähallitus päättäisi liikelaitoksena itse liiketoiminta-alueistaan ja muusta toimintan- sa sisäisestä järjestämisestä. Julkisten hallin- totehtävien organisoinnista säädettäisiin lais- sa.
Esityksen mukaan Metsähallituksen luo n- nonsuojelutehtäviä hoitava luonnonsuojelu- yksikkö ja muita julkisia hallintotehtäviä hoi- tava viranomaisyksikkö yhdistettäisiin liike- toiminnasta erilliseksi julkisten hallintotehtä- vien yksiköksi, jonka päällikkönä toimisi luontopalveluj ohtaja.
Muutoksen jälkeen Metsähallituksen kaikki julkiset hallintotehtävät hoidettaisiin erillään liiketoimintatehtävistä omassa yksikössä.
Yksikön päällikkö tai määräämänsä ratkaisisi sellaiset Metsähallituksen päätettäviksi sää- detyt yksittäiset hallinto asiat, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä. Muutoksella koros- tettaisiin liiketoiminnan ja julkisten hallinto- tehtävien erillisyyttä ja tehostettaisiin Metsä- hallitukselle kuuluvien julkisten hallintoteh- tävien hoitoa.
Tehtävien ohjaus- ja valvontasuhteita ja ra- hoitusta ei olisi tarkoitus muuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö vastaisi lakkautettaval- le viranomaisyksikölle kuuluneiden asioiden ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituksesta ja ympäristöministeriö kumottavan lai n mukai- selle luonnonsuojeluyksikölle kuuluvien asi- oiden ohjauksesta, valvonnasta ja rahoituk- sesta.
Metsähallituksen hallitus ja toimitusjohtaja osallistuisivat ministeriöiden ohjauksen puit- teissa yleisellä tasolla julkisten hallintotehtä- vien hoitoon. Hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaltaan ei kuuluisi yksittäisiä asioita koskeva ratkaisutoiminta eikä virkamiehiä koskevien virkamiesoikeudellisten asioiden käsittely.
Tämän lain tullessa voimaan toimitusjohta- jan, luonnonsuojelujohtajan ja viranomaisyk- sikön päällikön virat lakkaisivat. Metsähalli- tuksen toimitusjohtaja siirtyisi uuden liikelai- toslain mukaiseksi Metsähallituksen toimi- tusjohtajaksi. Nykyisen luonnonsuojeluyksi- kön päällikkönä toimiva luonnonsuojelujoh- taja siirtyisi esityksen mukaiseen luontopal- velujohtajan johtajan virkaan.
Metsähallituksen muu henkilöstö viran- omaisyksikönpäällikkö mukaan lukien siir- tyisi tämän lain mukaisen Metsähallituksen palvelukseen entisin oikeuksin ja velvolli- suuksin palvelussuhteen laatua lukuun otta- matta.
5.3. Ympäristövaikutukset
Metsätaloustoiminnan ja luonnonsuojelu- asioiden hoidon sijainti samassa organisaati- ossa on saatujen kokemusten perusteella edistänyt toimintojen yhteensovittamista ja osaltaan tasoittanut metsätalouden ja luo n- nonsuojelun vastakkainasettelua Metsähalli- tuksen hallinnassa olevilla valtion mailla.
Myönteisen kehityksen voidaan arvioida jat- kuvan.
Esitykseen sisältyvä mahdollisuus rahoittaa luonnonsuojelualueiden hankintaa osaltaan Metsähallituksen tuloilla ja vaihtomailla edi stäisi merkittävästi luonno nsuojeluohjel- mien toteuttamista, vaikka rahoituksessa siir- ryttäisiin bruttobudjetointiin. Esityksessä ko- rostettaisiin nykyisen tapaan kestävyyden pe- riaatteen noudattamista Metsähallituksen toiminnassa. Esityksen mukaan biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksen- mukainen lisääminen tulisi luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana riittävästi ottaa huomioon metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelul- le asetettujen muiden tavoitteiden kanssa.
Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen olisi edelleen Metsähallituksen kaikkea toi-
mintaa rajoittava reunaehto.
Käytännössä Metsähallituksen ympäristö- velvoitteet huomioitaisiin ja sovitettaisiin yh- teen muun toiminnan kanssa jo nyt sovelle- tun osallistavan luonnonvarasuunnittelujär- jestelmän avulla, jonka yhteydessä laajasti kuultaisiin kansalaisia ja sidosryhmiä. Suun- nittelujärjestelmään kuuluvissa alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa tarkasteltaisiin Metsähallituksen ympäristövelvoitteita laa- jempien aluekokonaisuuksien yhteydessä, päätettäisiin alueiden suojelu- ja virkistys- käytöstä sekä määriteltäisiin metsätaloustoi- minnan laajuus. Suunnitelmissa myös syven- nettäisiin luonnonvarasuunnittelua tavoittee- na turvata eliölajien säilymistä ja leviämis- mahdollisuuksia sekä parannettaisiin virkis- tyskäytön edellytyksiä metsätaloustoiminnan yhteydessä. Tehtyjä päätöksiä täsmennettäi- siin metsikkötasolla toimenpidesuunnittelun avulla.
5.4. Alueelliset vaikutukset
Metsähallitus on merkittävä työnantaja.
Sen palveluksessa on runsaat 2000 työnteki- jää ja toimihenkilöä. Metsureita heistä on 900. Metsähallitus työllistää lisäksi vajaat 800 ulkopuolista urakoitsijaa. Metsähallituk- sen kokonaistyöllistävyys on siten noin 2800 henkilötyövuotta.
Metsähallituksen henkilöstöstä vajaat 10 prosenttia työskentelee Vantaalla ja loput eri toimipisteissä eri puolilla Suomea. Suurin osa Metsähallituksen palkoista maksetaan Lapin ja Oulun läänien alueilla (yhteensä lä- hes 60 %).
Metsähallituksen toiminnalla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Esitys ei muuttai- si Metsähallituksen asemaa tässä suhteessa.
Esityksen mukaan Metsähallituksen toi- minnot olisi yhteen sovitettava siten, että saamelaisten oikeus kulttuurinsa harjoittami- seen kotiseutualueellaan sekä poronhoitolais- sa säädettyjen poronhoidon edellytysten huomioon ottaminen poronhoitoalueella tur- vattaisiin.
Lapin alueen väestöllä on erityislainsää- däntöön perustuvia eri oikeuksia Metsähalli- tuksen alueiden käyttöön kalastukseen ja metsästykseen sekä poronhoitoon. Esitykses- sä ei puututtaisi näihin oikeuksiin, vaa n ne
säilyisivät ennallaan.
Esityksellä ei myöskään puututtaisi siihen, mitä metsästyslain 7 §:ssä säädetään oikeu- desta metsästää yleisellä vesialueella, eikä siihen, mitä sanotun lain 8 §:ssä säädetään kuntalaisten oikeudesta metsästää kotikun- nassaan sijaitsevilla valtion alueilla.
6 . A s i a n v a l m i s t e l u
Asia on valmisteltu maa- ja metsätalous- ministeriön, ympäristöministeriön ja Metsä- hallituksen yhteisenä virkatyönä. Valmistelu- tehtävään ei ole kuulunut Metsähallituksen aseman perusteita koskeva uudelleenarvioin- ti. Valmistelun aikana on neuvoteltu Saame- laiskäräjistä annetun lain (974/1995) mukai- sesti Saamelaiskäräjien edustajien kanssa se- kä kuultu Paliskuntain yhdistystä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:tä, Suomen yrittäjien keskusjärjestöä, Maa- ja metsätaloustuotta- jain Keskusliitto MTK ry:tä ja Metsäteolli- suus ry:tä. Lisäksi esityksestä on neuvoteltu valmisteluvaiheessa useaan otteeseen oi- keusministeriön, puolustusministeriön ja val- tiovarainministeriön kanssa sekä oltu yhtey- dessä sisäasiainministeriön e dustajiin.
Lausunnot esityksestä on pyydetty seuraa- vilta tahoilta:
Oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusminis- teriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työminis- teriö, ympäristöministeriö,
kilpailuvirasto, maanmittauslaitos, Metsä- hallitus, Metsätalouden kehittämiskeskus Ta- pio, Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alu- eella toimivat metsäkeskukset (Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon), Kainuun metsäkeskus, Lapin metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus,
Itä-Suomen lääninhallitus, Lapin lääninhal- litus, Oulun lääninhallitus, Etelä-Savon maa- kuntaliitto, Kainuun liitto, Lapin liitto, Poh- jois-Karjalan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liit- to, Pohjois-Savon liitto, Enontekiön kunta, Inarin kunta, Posion kunta, Sodankylän kun- ta, Utsjoen kunta, Lapin TE Keskus,
Kainuun riistanhoitopiiri, Koneyrittäjien liitto, Lapin riistanhoitopiiri, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Maa- ja metsä-
taloustuottajain Ke skusliitto MTK r.y., Met- sästäjäin keskusjärjestö,
Metsäteollisuus ry, Oulun riistanhoitopiiri, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, Puu- ja eri- tyisalojen liitto, Suomen Kuorma-autoliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ry., Suomen yrittäjät,
Enontekiön manttaali lautakunta, Inarin ka- lastusalue, Inarin manttaalikunta, Lapinkyli- en Yhteistyöjärjestö, Lappalaiskulttuuri ja perinneyhdistys ry., Luonnonvarainneuvosto, Metsähallituksen henkilöstöjärjestöt, Metsä- hallituksen Lapin neuvottelukunta, Metsähal- lituksen Oulun läänin alueellinen neuvottelu- kunta, Metsähallituksen Pohjois-Karjalan alueen neuvottelukunta, Paliskuntain yhdis- tys, Saamelaiskäräjät, Suomen Latu ry, Suo- men Partiolaiset,
Suomen porosaamelaiset, Suoma Boa-
zosàmit rs ja Tunturi-Lapin Kehitys ry.
Lausuntojen ja neuvottelujen seurauksena esityksen suhdetta perustuslakiin koskevia perusteluja on täsmennetty ja luovuttu erä- valvojille alunperin suunnitelluista oikeuksis- ta määrätä rikesakko ja antaa rangaistusmää- räys. Liiketoiminnan ja siinä huomioonotet- tavien yhteiskunnallisten velvoitteiden suh- detta on selkeytetty. Julkisten hallintotehtä- vien operatiivinen hoito on eriytetty liiketoi- minnasta ja tehtävien rahoituksessa on siir- rytty kokonaisuudessaan bruttobudjetointiin.
Saamelaiskäräjien lausunnossa esitettyä viittausta maanomistusolojen epäselvyyteen ja vireillä olevaan sitä koskevaan selvityk- seen ei ole otettu huomioon, koska esitys ei muuta nykytilannetta.
