• Ei tuloksia

Seminaari monitieteisyydestä ja kansainvälisyydestä historiantutkimuksessa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Seminaari monitieteisyydestä ja kansainvälisyydestä historiantutkimuksessa näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

42

Tekniikan Waiheita 2/11

SEMINAARIT JA MATKAT

SEMINAARI MONITIETEI- SYYDESTÄ JA KANSAIN- VÄLISYYDESTÄ HISTORI- ANTUTKIMUKSESSA

Riikka Jalonen

Turun yliopiston Suomen historian oppiaine jär- jesti 25.3.2011 seminaarin professori Timo Myl- lyntauksen 60-vuotisjuhlapäivän kunniaksi. Pro- fessori Myllyntaus on erikoistunut teknologian, talous- ja ympäristöhistorian alaan liittyvään tutkimukseen. Teknologian historiantutkimuksen alalla hän on tutkinut mm. Suomen sähköisty- mistä, sähköön liittyvän tiedon popularisointia sekä arkipäivän teknologioiden sosiaalisia kon- teksteja. Professori Myllyntauksella on tutki- muksissaan vahva kansainvälinen ote ja hänel- lä on useita kansainvälisiä luottamustehtäviä.

Hän toimii mm. maailmanlaajuisen ICOHTEC- järjestön (International Committee for the History of Technology) pääsihteerinä.

Seminaarin avaussanat lausunut Suomen historian oppiaineen professori Kari Teräs korosti puheessaan professori Myllyntauk- sen ansioita kansainvälisessä tutkimus- ym.

toiminnassa. Professori Teräksen mukaan Myllyntaus on osoittanut, että Suomen his- torialla on kysyntää ja sitä voidaan tutkia kansainvälisesti relevantilla tavalla.

Seminaariin oli kutsuttu kolme suoma- laista tutkijaa teknologian, talous- ja ympä- ristöhistorian aloilta. FT Petri Juuti Tampe- reen yliopistosta puhui otsikolla Kokemuksia ja havaintoja ympäristö- ja tekniikan historiantut- kimuksesta 2000-luvulla. Esitelmässään Petri Juuti korosti Tekniikan Historian Seuran ja Tekniikan Waiheita -lehden olevan erittäin merkittäviä ja tarpeellisia kanavia alan tut- kimukselle ja muulle toiminnalle Suomes- sa. FT Jan Kunnas Jyväskylän yliopistosta

esitelmöi otsikolla Taloustiede ja taloushistoria – historiantutkimusta taloustieteen menetelmillä vai taloustiedettä historiantutkimuksen keinoin?

Kunnas esitteli puheessaan käyttämiään historiallisia menetelmiä tutkimustyössään.

Hän on tehnyt paljon tutkimuksellista yh- teistyötä professori Myllyntauksen kanssa.

Viimeisen esitelmän seminaarissa piti FT Mikko Saikku Helsingin yliopistolta otsikol- la Ympäristöhistorian viimeaikaisesta kehitykses- tä. Esitelmässään Saikku käsitteli modernin ympäristöhistorian kehitystä niin kotimai- sesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta, jonka lisäksi hän arvioi, minkälaista tutki- musta tulevaisuudessa pitäisi tehdä.

Professori Myllyntauksen kiitospuheen jälkeen häntä kävivät onnittelemassa useat tahot. Tekniikan Historian Seuran onnitte- lutervehdyksen veivät hallituksen puheen- johtaja Petri Paju ja sihteeri Riikka Jalonen.

Seuran puheenjohtaja Petri Paju onnittelee professori Timo Myllyntausta. Kuva: Jarkko Keskinen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Rantala: Pieni ongelma on toki siinä, että peruskoulussa ja lukiossa opiskel- laan samoja sisältöjä, lukiossa tosin temaattisesti ja syvällisemmin.. Oppikou- lun osalta ongelma oli

Tekniikan historian ohella Mats Fridlundin tutkimukset ovat nojanneet vahvasti poliit- tisen historian, valtio-opin ja innovaatioiden tutkimuksen eri aihealueisiin.. Kuva:

Kaitera sai kosketuksen eurooppalai- seen hydrologiseen tutkimustoimintaan ke- sällä 1936 Helsingissä järjestetyssä Viiden- nessä balttilaisen hydrologian kokouksessa,

Aiheiltaan monipuolinen seminaari alkoi lääketieteen historian ja sukupuolen yhdis- tävillä puheilla, joista vastasivat professori Helen King sekä Heini Hakosalo.. Kingin ai-

Suomen historian professori Pertti Haapalan toimittama Suomen Rakennehistoria – Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000) on Suomen akatemian Yhteiskunnan

Kari Takala, VTL, ekonomisti, Suomen Pankki Antti Tanskanen, TTT, professori, pääjohtaja,.

suomen kielen professori Jyväskylän yliopisto Aila Mielikäinen suomen kielen professori Jyväskylän yliopisto Pirkko Muikku-Werner suomen kielen professori Joensuun yliopisto

Kun Virtaranta 18 vuoden jälkeen jäl- leen oli Vihtoria tapaamassa, repliikeissä oli jo kohtalonomaista tuntua ajan ku- lumisesta: ››Kyllä se mailma muuttuu ja me mailmasa»