• Ei tuloksia

Pitkäaikaisin professori? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pitkäaikaisin professori? näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

kESkUSTElUA

Pitkäaikaisin professori

Katsauksessaan ”Oikaisuja suomalaisen tieteen historiaan” (Tieteessä tapahtuu 1/2020) yliopiston- lehtori Pekka Pere ja emeritusprofessori Jukka Nyblom kirjoittavat s:lla 44 (alaviite 2): ”[Gustaf Gabriel] Hällström… on pisimpään professorina koskaan toiminut suomalainen (Leikola 1996).”

Hän oli kirjoituksen mukaan fysiikan professorina vuosina 1801–44.

Helsingin yliopiston latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden professori Iiro Kajanto kertoo pos- tuumissa teoksessaan (2000: 204): ”Kaunopu- heisuuden professoriksi nimitettiin 1728 Henrik Hassel, joka piti oppituoliaan hallussaan ennätyk- selliset 48 vuotta, aina vuoteen 1776, tosin kolme viimeistä vuotta virkavapaana.”

Loppuvuosien virkavapaudesta huolimatta Has-sel siis toimi de facto 45 vuotta professorina, siis kau- emmin kuin Hällström. Kumpi tieto on oikea?

Lähteet

Kajanto, Iiro 2000: Latina, kreikka ja klassinen humanismi Suomessa. SKS.

Leikola, Anto 1996: Fyysikko ja yliopistomies Gustaf Gabriel Häll- ström (1775–1844). Teoksessa A. Tiitta ym. (toim.): Kansallis- galleria. Suuret suomalaiset. Sääty-yhteiskunnan Suomi (1150–

1850). Weilin+Göös.

JAAKKO ANHAVA

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

On siis varsin luonnollista, että tähän valin- taan on kiinnitetty vakavaa huomiota ja se on pyritty tekemään siten, että paras ja tehtävän kannalta ansioitunein hakija

Aalto-yliopiston professori Risto Nieminen ja Helsingin yliopiston professori Irma Thesleff ovat tieteen uusia akateemikkoja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi

Fogelholm, Mikael: Ravitsemustut- kijat kovilla julkisessa keskuste- lussa (1/12, 1–2). Multisilta, Jari: Cicero Learning – oppimisen monitieteinen tutki- musverkosto

”Galilein ongelmat kirkon kanssa nostetaan hanakammin esille kuin se, että katolinen kirkko oli läntisen kulttuurin veturi läpi koko keskiajan ja että nimenomaan luostareissa

— Lyhyesti: 6/11 (45–48): Akateemiset yrittäjät / Globaalit haasteet / Yliopistojen rakenteelli- nen kehittäminen / Metsien hiilinielu / Suomen kalakannat /

Tyytyväisyydeksemme ovat säätiön halli- tuksen yksittäiset jäsenet kertoneet, että niihin ongelmiin, joihin myös professori Liisa Salo- Lee kirjoituksessaan (Tieteessä

Pertti Linkolan kriitikot käpertyvät ihmiseen (6/10, 16–22). Koskimies, Pertti: Linkola ja eliitit

[r]