Professori Ahlqwistm matkoilta.

Professori ^{Ahlqwistm matkoilta.}

W iides

^tirje.

Jatkoa ^{wiime numeroon,}

jtondinstlnluostarissa 2!» P. Eloluussa 1877.

Tässä miittaamani

^luonteen

erilaisuus

^yhdeltä

puolen Syrjäänin ja

toiselta

^{puolen täällä}

asuman

Venäläisen

ja Ostjakinmalilla ^tekee,ettäkumpikaan

miimeksi mainituista

ei

kärsi

^{Syrjäniä. Ostjaki}

syyttää

häntä

^poron

martaaksi

^ja jumalankumaiu ryöstäjäksi,

Weuäläinen sauoo ^häntä Juutalaiseksi

ja petturiksi, ja

erittäin miimcksi

^{mainittu pelkää}

Syrjäniä

noitmniseu

takia, jonkalaisesta pelosta olen tamannut hämmästyttämiä ja

naurettamia esi-

merkkejä. Maiston tapaan pelkää

sekä ^Venäläinen

että Ostjaki Syrjänissä maan ^ja

sen rikkauksien

^tu-

lemaa perillistä, jouka takia

kummatkin

kaikin

moi-

minwastustawcttSyrjänin

sinne asettumista. Tässä suhteen

^on

heillä

ollut apulaisna paikkakunnan

mirkamichet,

joilla, jos

ei

oletkaan mitäkään

erin-

omaista hellyyttä Ostjakcja kohtaan,

kuitenkin

^on

Venäläisten

^pelko ja ennakkoluulot,

tahi

^aiuakaau

ei

^mät

tahdo

^ryhtyä

mihinkään

^{toimiin, jotka}

näissä herättäisimät

lemottomuutta ja

huolta.

^Scntähdcn

Syrjänit eimät ole moineet

saada ^makaita asuinsi-

joja täällä muualla

kuin Mushiu

kirkonkylässä wä-

hän

^Obin luolia, johon,

uiinkuin

^{eräsSyrjänilau^}

sui,

melkein mäkisin

^omat asettuneet, ja jossa

he

lienemät useimpien

huoneiden

^{omistajia ja nerok-}

kaimpia

setä

rikkaimpia asujamia.

Obdorskissa

^on

useita

Syrjäni-pereitä, mutta

sitkeästi

^kielletään

heitä siellä itselleeu huonetta

rakentamasta.

Useam-

min kuin terran omat Syrjänit

mirastoihin

^anta-

neet

hakemuksia saadakseeu asettua

^{Nadym-joenmar-}

relle, jokajuoksee

Obi-lahden

kaakkois-puolelle,mutta yhtä

turhaau. Ia kuitenkin

^on

silminnähtämä,

että

se _suuri

^{maa-ala, joka}

^tekee Bercsoman

piirikunuan, ainoastaan syrjäniläisellä

asutuksella

^moidaan

säi<

lyttää-

sille

»viljelykselle, joka täällä on

mahdollinen.

Venäläinen

^{mäestötällä}

muosisadalla

^{oumahan,jospa}

ollenkaan lisääntynyt, ja yleensä Venäläiset, aina

siitä saakka

^kuin maa malloitettiin,eimät ole^yrittä-

neetkään asettua muihin

paikkoihin,

kuin

^niihin,joi-

hin

malloittajat

ensin

asuinsijansa

ottimat.

^Ostja- kilais-mogulinen

kansa

^{taas on}

komin mäheuemään

päin, ja

sen

^pikainen ja tykkänäänkuolemme»

ei

ole maikea ^edeltäpäin

sanoa. ^Mutta

^{Syrjäuitomat}

sikiämä

^{ja kcstämä}

kansa

^{ja yhtä} sopimat turk-

ki-eläwäiu

^pyyutöön ja poron

hoitoon

^kuin

marsi- naisiin

miljelystoimiin.

Alin

^ja

keskimmäinen

Ob

sekä osa

^Sosman

seuduista

^{sopimaterittäiukarjan^}

hoidolle.

^{Kalastus, oikein} hoidettuna,

möisi

^antaa

kymmenen mertaa niin ^paljon kuin ^nyt, ja

lii- koihin

^menemättä

^moidaan

^{olettaa, että}

Beresowan

piiri

möisi ^niiden

kahdenkymmenen ja muutaman

tuhannen,

suurimmaksi osaa

^köyhän

^millin asukkaan

sijassa, jotka

siinä

^{uyt omat,}

ruokkia noin sadan tuhannen

^hengen werran wiljclyswäestöäjos maa

awattaisiin

Syrjäneille estelemättä

asuttamaksi.

Mutta

^panemaan

toimeen semmoista

parannusta,

jolla tämä

tulisi mahdolliseksi, —

_siihenpä

_tarwit-

taisiin

toimeliaampia ja taitawampia

wirkamiehiä

kuin ne

hitaat mauhoilla

olijat, joiden

huostassa

:naan

asiat

^{nyt omat.}

Obdorskissa

^{pidetään talmella}

siihcu

^aikaan,kuiu

päimä oulyhyiu,markkinat, jotkakestämät

kokonaisen kuukauden

^{ja joihiu tulee}

kansaa

aina Arkanqelskista lännestä ^ja Turukanskistaidästä, ja omatlameallc tunnetut samojedilaisessa pohjasessa. Samojedit ja Ostjakit myymät näillämarkkinoilla, joilla^ne,jotka

siihen

piirikuntaan kuulumat, myöskin

maksamat

muoden jäikin,

cuimmiten turkiksia,

^{ja ostamat}

mitä tarmitsemat

^{tupakkia, punastamerkaa,}

messinki

sormuksia, pieniä kulkusia, jamuita

scnlaisia korusia

kauuiimmalle sukupuolelle.

Tamaroiden

joukossa, joita

Venäläiset

näillä markkinoilla ^{myömät, on} myöskin

malmiiksi

^{leimotturnislcipä,jota asukkaat,}

joideu jurteissa ei ole uunia, joissa ^leipä

möisi

kypsyä,

herkkuna ^micmät

^mukanaan

^kotia.

^Waikka

leipä

silloin laitettaneen

^niitä

huonoutta

laadultaan,

sauotaan sitä ^kuitenkin mainitussa tilaisuudessa

^myötä

wäu 70

tuhatta

^puutaa.

Pääasiallisimman

^tamaran

Venäjän^puolelta

sanotaan kumminkinmiinan

^oleman,

ja

sanomattomia

määriä kuuluu

silloiu

nautittaman tuota pohjoisnaman nektaria. Voittomiinanmyön- nistä, jota jokainen,ken maan moi,

lumallisesti

^tai

lumattomasti

silloin

^pitää,

sanotaan

^oleman

niin

^suuri,

että

se,

_kellä ouollutmaraa_tuoda

markkinoille

^W

we-

drntn ^(noin 80 kamma),

saattaa

moitolla elää

huo-

leti kaiten lopuu muotta. Laki

tosiu

^{kieltää W»-}

näläistä täällä ostamasta

tahi

pitämästä enempää kuin aiman pientä määrää miinaa; mutta, merkil- listä kyllä, tätä kieltoa

ei

oleOstjakeilla,ja

Venä-

läiset, _jotka tumatonta miinakauppaa pitämät, osta- mat luotettamien Ostjakien kautta tamarau

Bereso-

manmiina marastoista. Sanotaan

usein

^tapahtumau

Obdorskiu markkinoilla,että Samojedit juomatkaikki tamarat, mitä omat tuouect, ja

siiheu lisäksi

^mielä

porot ja porojeu reet, joilla omat tulleet, ja

mih- doiu

^{maatteet päältänsä.}

Niille, jotta meillä

haameksimat

^Samojedin

^kie-

len oppimista,

tahdon

^{mainita että} puheena olemat markkinat

olisimat

sopimat aloittaa

senlaista

^oppi-

mista, kuiu

suuri

^paljous

ihmisiä

kaikista Samo- jedien

heimokuuuista

^{Wienan merestä}

^aina

hm sankkaa silloin

^tänne

^kokountuu

^ja

silloiu ^olisi

^helppo

malita

—

_opintojen

niiden _tekemistä

joukosta yhden

tahi useammau itselleeu

Marten.

Näitä saisi sittemmin kesäkuukausina

^jatkaa

meuäläisissä

kalastuspaikoissa Oliin

lahden

^ja

Jenisein

^{luona ja mielii pitkittää}

talmi-

eli kesä-aikana Petshoran

^{luova ja}

Mcsenin seuduilla.

^Crittäiu

suurta itsensäkieltämistä tässä

^ci

tarwittaisi

ja yrityksellä

olisi

epäilemättämenestystä, jos rakkautta

asiaau

yrittäjällä

tosiaau

^onolemassa,

ja myöskin jotakin _muuta kykyä kuin, ettämaante-

kee

lamealle käymiä

tuumia.

Tässä

^sopinee mainita, että Obdorst ^{nyt on}niin

tottunut näkemään

tiedemiehiä siellä

^{käymän, että}

jotkut

sen asukkaat

^{jo ottauemat}

semmoiset

^käymiset

ja käymien paikalla menemät rahakulungit ^lukuuu

»vuositulojansa

läskeissä.

^Niinpä

^wiime kesänä tällä seudulla ^ei

^ollut

wähemmän ^kuin

^{neljä eri}

matkuetta,

nimittäin

ennen

mainitsemani herra Pol-

Hätiänne ^{Tiistaina 23 päiwa Heinäkuuta}

Ji:o 58. ^1878.

elta ^jm., kolmeneljännekseltä 3^m., puolelta2^m.,neljän»

konttoreissa:

koko «vuodelta 5 m. <i4p., kolmeneljänn 82 p., neljännekseltätm.4l^p. yksityiset numerot t» p.

Ulosannetaan Weilin ^{ja (sjöös'in}kirjakaupassaluwäsknlässä joka Tiistai ja

Per» !

Tilaushinnat:^{koko wuo!}

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan Itt^p:stäpieneltäriwiltä.

—

_i

nekseltä ^lm.-

Hsost>

Toimittajat: K.(^öös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hcllareu,

F.

^{(santh. 4 m.}2:^ p., puolelta 2m

jakomin kalojen tutkimista ^Marten,

herra

^Dahlin,

jokaeräältä

seuralta Moskomassa

^oli

saavut toimeksi

meriliikcttä Marten

tehdä tutkimuksia

^Obin

lahdella

multa joka

seutähdeu

^eiouuistuuut,_kuinTjumenissa rakcttu laima oli^kelmoton,

sitten herra

Mattmejemin, erään pietarilaisen

senran

kustannuksella,

sillä

^tar-

koituksella,

että tutkisi, ouko mikään kulku Obin ^ja

Bärdaratin lahtien

^Malilla

läämcressä

^kanamalla

tahi

tien kautta

mahdolliueu,uiiu

että

sillä

^tawoin

hel-

ponnettaisiin ja lyhennettäisiin yhdistys tämänjoen ja mainituu meren

läntisen osan

^{Malilla: ja}

^mih-

doin tuo v.

s. brementiläiueu

inatkuc, jonka joli^

tajana

herra Finsch

^oli,

herra

Sibirjakomin kus- tannuksella,

samalla tarkoituksella

^{kuin Mattmejc-}

min. ^Kumpikaan

miimeksi

mainittu matkue ei myöskään

liene

^täydelleen

onnistunut.

^Wastaus

siihen

kysymykseen, joka

heidän

^{pitiratkaista, lie-} nee kummaltakin ollut kieltämä, jonka

seikan

^jokai-

nen, joka jotenkin _tuntee Pohjan oloja ja

erittäin

näitä ^täällä, moi edeltäpäin

sanoa.

^{Tänä muon-}

na

Obdorstissa

^{ei ollut muita kämijöitä tuin mc,}

mntta

tulemana

^{»vuonna odotetaan}

herra ^Dahlia

jälleen, ja toden

mukaisena

^{pidetään, että miclä}

muitakin tutkijoita

silloiu

^tulee.

Mutta

^nyt on aika lopettaa,

sillä

postitiima lä- hestyy.

Tahdon

^maan

siihen

lisätä, että ^paluu-

Ennenkuin lähden

Obdorskista,

tahdon

^minäkin

ilmestyä esityksellä niiden esityksen tekijäin joukossa, joita wiime aikoina niin monia ^on ollut

tekemään

Pohjolaa

onnelliseksi,

yksi yhdellä toinen

toisella.

Minun esitykseni koskee Norjaa,ja kuin^luulen,että

joitakuita Daqbladeja myöskin menee

siihen

^maa-

han, _toiwon esitykseni

siellä ^tuleman tunnetuksi. Esi

tytscuiou

seuraama.

^Ontunnettu

_asia

^{ettäTurjatuo-}

pi wiljatarpeeusa Arkaukelista. Jos ^uyt

sen osan

Jäämeren purjehtiminen, joka on NowajaSemljan itäpuolella, ou

miu

helppo kuiu

Nordeusköldiu

^mat-

kat ^näyttämät osoittaman, niin

eihän ^mitään

^estä

Norjalaisia sopimimmalla _muoden ajalla tuomasta

sitä

^{marteu tehdyillä}

^laimoilla

milja-tarpeitausa Obiu suulta,

sev

^{sijasta kuin ne tuodaan}

^Arkanke-

lista. Wilja täällä Sipirjassa on

niin

^halpaa, että ^puuta ruis-jauhoja, kuletus

Tobolskista siihen

luettuna,

mainituissa

^{paikoissa ei}

tulisi maksamaan

enempää kuin 30-35 kop.,

kuin sitä

^mastaan Ar-

kankelissa

^{puuta aina}

maksanee ^noin

^{ruplan mer-}

ran. Tämä

sanomattoman suuri hinnan

^eroitus

ei

ainoastaau palkitsisi pitemmäntien kuletusta Obiu lahdelta, maan

antaisi ^wielä

^hywän

woiton

^kaup- pamiehelle.

Mitääu

miljamarastoja tietysti tätäny- kyä

siellä

^{ci ole, mutta mikään ei}

olisi

^helpompaa,

kuin

saada Tobolskista

jauhoja kuinka monta lai- malastia hymänsä

sinne tuoduiksi

^noin

^Heinäkuun

keski-

eli loppupuolella. Oliin

lahtea

kulkee nNtlin joka syksy höyrylaimoja,jotka

silloin

^tuomat

takasin

kalastajoita ^ja

niiden

laiwoja. Hywiä

luutsia

^man-

naan

saataisiin, ainakin

aikaa moittaiu,

siellä asu-

mista Ostjakeista ja Samojedeista.

Tämän

laa- tuista

asiaa hoitaisi

^{paraiten yhtiö, johon}

kuuluisi

Norjalaisia ja

Venäläisiä,

jälkimmäisiä,

Tobolskista

eli

Tjumeuista. Ajatelkaa asiaa, Norjalaiset.

Tilastollisen taulun Huomen sanomalehti-lir- iallisuudesta

^(Apercu statistique de la presse n'n- landaiso), joka on tehty

Parisin

näyttelyä Marten, olemme saaneet, ja otamme

siitä seuraamat

^tiedot.

Kaikkiaan

^ilmestyy

Suomessa

^{54 lehteä, niistä 30}

suomalaista, 1,957 numerona

muodcssa

^{ja24 ruot-}

salaista

2,906 numerona

muodcssa.

Helsingissä

painetaan 22, muualla ^32. Suomalaisten

lehtien

kappalemäärä

nousee muodcssa

^{noin 4 miljonaan,}

ruotsalaisten

4,850,000:cen; Helsingissä painetaan 5,950,000 kappaletta, muualla 2,900,000 kpl.Unto*

dessa.

^jutuin

muotsi mainitsemme

^myös

siinä

^il-

moitetut

suomalaisten lehtien

painosmäärät:

Ahti

(ei ole ilmoitettu),

Hämäläinen

^1200,

Ilmarinen

1100,Kaiku1500,

Kansakoulu

125, Karjalatar ^600, Keski-Suomi

1160,

Kirj.

Kuukauslchti

^421,

^Kris- tillisiä

Sanomia 1,200, Kyläkirjasto 1,300,Kyläl.

Kumalchti

^2,400,

Länsi

^{Suomi 500,Maamies294,}

Nuorukainen 500, Oulun

Viikkosanomia

^1,200,

Polijois-Suomi (et ole ilm.),^Päijänne600,

Pääs-

kynen 450, _Raittiuden

Mtämä

^1,350,

^Sanansaat-

taja 1,525, Sanomia

Turusta

4,600, Satakunta 1,800 ii 2,000,Savonlinna 400(m.1876), Suom.

Virallinen

lehti

3,750, Suomen

Kumalchti

^1,600,

Suomen Lähetys-Sanomia 3,400, ^Tampereen Sa- nomat 1,400 (m. 1876), ^Tapio 1,000,

Uusi

^Suo-

metar 6,400,

Vaasan

^{Sanomat 810.}

Kirjallisuutta.

Hämeenlinnan

kirjapainossa on malmistunut: ./Suomalainen Tcatcrikirjasto n:o ^3.

Sirkka eli

Pikku Fadette.

Kansanäytclmä

s:ssä

näytöksessä,

7:ssä Maihotsessa.

^GeorgeSandin

nomellin

^mukaankirjoittanut:

Charlotte Birch-Pfcif- fer. Taksasta suomentanut

^C.

^Vdm.

^Törmänen.

Hinta

^80p.

Wuoden tulon toiweista Turun tienoolla

^kiri

Ä.

^U.

seuraamaa: Nuodentulon toimcet

^omat

näillä seuduilla

mitä parhaita. Ruispellot ^jo paikottain

omat kcllertamia;

tähkät, suuret

ja täyteläiset, lu- paamat

runsaan ^sadon.

Maanmiljeliäin^puheen mu- kaan on jo

se

^{aika ohi,} jolloin myrskyt ja

öiset hallat moisimat

ruiskasmuja mahingoittaa,

cll'ei

Marsin

^komia

semmoisia

^tule. Nähempiä halloja on muutamia ^kertoja ollut,muttanämä omat

maan

paikoittainmahingoittaneet perunan

Marsia. ^Kcmät

touoista odotetaan

kuitenkin

^parhain

sato.

^Samoin

on ^hymät toimeet ^myöskin

mehnästä

^{ja kaurasta.}

Nykyinen lämmin

sää

^on tietysti paljon joudutta- nut kasmuja.

Iloisilla

^toimeilla

^maamiehet

^odotte-

lemat parinmiikonpäästäjoutumaatouonaikaa,jolloin

saamat

^maimojensa

hedelmän ..tähkien

kullan" kerätä

aittoihinsa. Heinän

^{leikkuu ou tapahtunut hymien}

säiden

^{aikaan, ja tulo on} ollut parempi kuin mo-

neen aikaan tätä ennen.

talmeksi

^mat

Neiti Naemi Ingman

^on

H.

^M.

Keisarin lasi- kassasta Pietarissa ^saanut

^stipendion opintojensa

jatkamista ^warten,

sillä ehdolla

^että

hän

^tulee

har-

joittamaan laulua ^tunnetun

rouwa Nissen-Saloma-

nin

luotsi

^{Pietariin, jonne}

siis

^neiti

I. tulemaksi

(U.

Läätintätoimen

ylihallitukselle tulleitten ilmoi- tusten mukaan omat

kesäkuun kuluessa ^seuraamat kulkutaudit kotieläimissä liikkuneet: Hämeenlinnan läänissä:

^pernatauti sarmikarjassa; Viipurin lää-

nissä

^{räkätauti ja} kupulatauti

hemosissa;

^Kuopion

läänissä:

^{punatauti ja pernatauti} saMikarjassa ja

sioissa.

Uusi

lvaltiomeijeristi. Sittenkuin

Keis. seuati

12 p:nä

huhtikuuta

^{1877 oli}

^asettanut

^komitean

antamaan

lausuntoa

^ja

ehdoitusta

^{kuinka ja}

missä

jäärässä

moitaisiin ^saada

aikaan, että Suomen mientimoita paremminlajiteltaisiin ja

astioihin

^pan-

taisiin,

on

kcis.

^senati,

sen

^{johdosta, mitä}

^sanottu

komitea,

muun

ohessa,

on

ehdoittanut,

minne

kesäkuun

20 p:nä määrännyt että yksi lvaltiomeijeristi on Kuopion

lääniä

^Marten

asetettawa _aluksi

^kolmen

Muoden

^ajaksi.

Maamviljelyskokons Loimaan

pitäjässä.

(Jatkoa54 ^n:roou).

Kolmas

^kysymys: Koska

metsä

^{nmar taus} kieltämättä ^ou

suurena

^{esteenäparemman}

metsänhoidon

aikaansaamiselle, niin ky- sytään,

olisiko ^asian

^{mukaista ja mun^}

toin sopimaa, että eroitus

metsä

^nmarkau-

dcn jamuun markaudeu malilla lakilaa- dinnastapoistettaisiin?

Puheenjohtaja

luki

^maisteri

K.

G. Ollonqmist'in sisäänjättämän kirjelmän, jossakirjoittaja

huomaut-

taa

kuinka

nykyaikaan yhä

selmemmin

^rumetaan

käsittämään sitä suurta

^hyötyä,kuiu meillä ^{on met-} sistämme, ja luonlwllincn

seuraus

^{tästä on että}

rumetaan

metsiään

^{paremmin hoitamaan, joka,mi-}

ten ^tomomme, on ^tapahtuma

likeisimmässä

^tulcmai-

suudessa.

Luultamasti ei kukaan enää mäittäkään

malhceksi,

että

metsä

^on

hoidettama

^{j»uri yhtä}

hymin kuin pelto ^{ja niitty,} ehkäpä on

se metsän

paljous, joka on maikuttanut

sen

käsilystaman,

kuin

näihin saakka

^{on mallinnut tämän}

suhteen.

^Niin

kuin kaikki tietämät, on

hallitus ^asettanut

^komitean,

jonka tulee malmisina uuden

metsälain

^ehdotusta,

ja ^jos yksikään nyt

moimassa

oleman lainpykälistä

olisi

muutettama, niin pitäisi jm,ri

se

pykälä, joka määrää

sakkoa metsän

markaudesta, nnmtcttaman.

Tämän

asetuksen

^{määräämät}

sakot

^{omat liian mä-}

häiset, ja

merrattuina metsän

^tuotteiden

hintaan

nyky-aitana ei niitä moi pitää minäkään rangais-

tuksena. ^Kun siis ^laki

^{ei määrää mitään}

snurem-

paa

sakkoa metsän markaudesta,

niin onkin

kansa

tottunut ^{melkein cipitämään}

sitä

markantcna, maan pidetään metsä, niin sanoaksemme, yhteisenä _tama- rana, jota kukin

mielensä

^mukaan

saa

^käyttää.

Tämä

^{taas maikutti}

sen,

_ettei

_{huolittu hoitaa}

met-

säänsä, mutta kun ^nyt jo on rumettu

käsittämään

sen

^oleman

ehdottomasti

tarpeellisen,niin toimotaan luonnollisesti, ettälaki

määräisi metsän

wartauocsta komempia rangaistuksia kuin ^{ne, jotka} nyt omat määrätyt, jotta

metsän

^{markans jollakin tamalla}

saataisi

hillityksi, ja

katsoo

kirjoittaja sentähdcn,

lomitettu.

Novelli.

Knj. Emilie Tc.qtmclicr.

Mukailemalla suomentanut ^Nilja.

neleistämutta kun

hän ^huomasi

hämmästystä ja

huolta sisarensa

^{katseessa, heittäytyi}

^hän

^{alas tämän istui-}

men ääreen, kätki

taswcmsa hänen hameensa laskoksiiu

ja

lausui

^{sydämen tuskalla: Suo minulle anteeksi,}

Katri! Minä ^olen miu ^{Paha, enkä}

ansaitse

^lainkaan

sinun hywyyttäsi, mutta et woi ^käsittää, kuinka tyyten onneton minä ^olen!"

Kuinka se

^{woi olla}

mahdollista!

^{Oi, tuotajuuri}

aawistin heti, kuin

sinut

eilen näin." ^Sywä

suru soi

Katrin ^äänessä,

hänen

^tätä

lausuessaan,

ja ohuilla,

laihoilla käsillään hän

^hiljaa

hiwcli sisarensa

^maateitä

hiuksia. ^..Kuinka

^woi

se

^olla

mahdollista!

^{?jrjö on}

kuitenkin niin hywä."

„_Mutta

hän

waatii minua rakastamaan itseään,

hän wartioitsce

minua," kuului puoleksi luiskaania wastaus.

Enkä

^{minä woi}

sitä kärsiä. Hän

^{on tyy-}

tymätöin ^{minuun, ja minä tiedän, että}

hän

^tawal-

lansa

^{oikeassa, mutta}

^sitä

^en kuitenkaan woi ^auttaa.

Woi,kaikkian ennen

haluaisin

kuolla!"

Anna, Anna, mitä tämä

merkitsee! Enhän ^si-

nua enää tunnetaan!" Mistä

sanoista soi surcwa

hellcys, mutta

samalla

^{myöskinankara}

nuhde.

^Anna

nosti äkkiä

Päänsä sisarensa

^polwilta.

Wai

^niin!"

sanoi ^hän

^jaweti

^kahden

^käden

^hiuk-

set Ylös otsaltaan. Wai

^käy

se

^{nyt teidän}

ihmeet sennc,

kun olette minut

tänlaiseksi saaneet!

^{Nyt, kun}

se

^onliian myöhäistä ja onnettomuus ^joon

lasissa!"

Anna

^{ota maari}

sanoistasi!

^{Sinä ct tiedä mitä}

puhut."

Hywin

sen

tiedän!" Sama

omituinen

alakuloi-

suus/

^{joka Yrjö}

^Heikkisen

puolisoa wiime aikoina oli waiwannut,

ilmautui

^nytkin

hänenkatsannossaan.Olin

uolla ulos ikkunasta.

Katseliko

^{hän, kuinka wilpoi-}

ncn aamutuuli

tuuditti

maantien warrella kaswawien toiwujcn

lchwäisiä

^{latwoja, tai oliko}

huomionsa

^we-

tääntynyt

hiukan

^kauemmas,

—

kenties

tuohon

^tuu-

limyllyyn, joka näkyi

hictakummulta wähän

^matkan

päässä maantien

toisella

^{puolen, tai}

sen micrcssä

^ole-

waan

muhkeaan

taloon, joka erkani kaikista muista kylän

huoneuksista uudcmman-aikaisen

rakennustapansa puolesta.

Anna

^mitä ajattelet?"

Lauhkea

ääni tempaisi wiimeinkin ^nuoren maimou tällä kysymyksellä ajatuk-

sistaan

^taimuistelmistaan, ja kun

hän

^{äkkiä kääntyi,}

tapasi

hän

ynnuärtämäiset, sywänuetteiset silmät, jotka eräistä ^kalmeista,kimuliaista,_{mutta kuitenkin miellyt-} tämistä kaswoista oliwat

häneen

kiinnitetyt, ja juuri tällä

hetkellä haikean surullisella katsannolla.

Niiden omistaja istui jonkunlaisessa rullatuolissa, jota

hän mielensä

mukaan tottuneella tamalla liikut- teli

mihin

^{hymänsä, maan johon, kun jaloillaan ci}

woinut askeltakaan ^ottaa, oli tuomittu aiman kuin ko- teloinen

kuoreensa.

Mitä

sinä ajattelet?,, toisti

hän. „

_Sittenkuin

olemme täällä

kahdakesken

^{olleet, et oleminulle}

sanaa-

kaan puhunut etkä edes

wilahdukselta

^minuun

^katso-

nut, maan lakkaamatta tuijottanut _tuonne ulos. Mie- lestäni on kuitenkin jo kauansiitä,kuin

miimeksi

^olem-

me

toisiamme kohdanneet."

Annan

kasmoissa

ilmautui maltiton katkeruus.

Enkö

^enää

saa

ajatuksianikaan

itsekseni

pitää?"kysyi

hän Enkö

enää

saa

muistollakaan

sitä

^{aikaa, jolloinwiat>}

tomuna lapsena noidenloimujen alla leikin?"

Hänen äänensä

^mapisi

^ikäänkuin

pidätetyistä kyy-

(Satfoa wiime ^ikvooiO

Warmaankin

se

^oli

Peltolan

^{mielestä juuri par-}

haasen

^{aikaan, kuin}

kirkossa

^{urut nyt kajahtiwat}

soi-

maau,

kehoittaen siten

^ulkona

seisomia tulonsa

^oikeata

tarkoitusta muistamaan.

Peltola ^luuttasi

^wäwyllecn,

janäiden

astuessa Herranhuoneesen,

ympäröiwätnuo- rukaiset nauraen uudelleenTommin, jonka

katse osoitti

selmaan, että

he ^sitä

^{ennen olimat epäilleet}

hänen us-

kaliasta

rohkeuttaan.

Jos Anna

olisi

^{tietänyttästä} tapauksesta, kuinka

hän silloin olisikaan

^{iloinnut siitä,ettei}

hän

^{tänäänkirkkoon}

mennyt!

Hänen

wanhempainsa talo olikylän

toisessa

päässä, maantien

wieressä. Paitse

^{aittoja jamuita}

tarpeellisia

ulkohuoneita,

kuului

siihen

^tumallinen

^asuin--

huonerimi,jonka

rakennuksen

keskellä olema ^{porstua ja-} koi

kahteen osaan. Porstuan toisella

^puolenoli

mah-

dottoman

suuri

Perheentupa ja

toisella

^{paripienempää}

kammaria ynnä mierastuva.

Peltolan tilukset

^oliwat

suurimmat

^{koko kylässä;}

hän

^{oli jo} kauan ollut kylän

wanhuksena

^ja kaikin puolin

sen

armokkaimpana mie- henä, eikä

itse ruhtinastaan

moinut olla

Peltolan isäntää

^ylpeämpi

maallisen asemansa

^{puolesta. Wie-}

rastuwan ikkunassa, joka oli maantielle

Päin,

istui talon masta tullut tytär juuri silloin, kuin Tommi kirkonpihassa ^puhutteli

hänen isäänsä.

^Annansuuret,

wäsyneet

silmät

^wijottiwat

eriskummallisella katsan-

mattamme Obdorskista onnistuihymin,

samoin

^kul-

kumme ylöspäin Sosmajokea. Näistä matkoista kirjoitan mastedes

tarkemmin. Wiikon

^päästä

läh-

demme täältä

kuumemmaksi

^{etelään ja}

toitDomme

Syyskuu» loppupuolealla olemamme

Tobolskissa.

Do svidanija!

A. A.

että

sama

^{rangaistuspitäisi oleman}

moimassa

^met-

sän

martaudesta, kuin muustakin »varkaudesta.

Lopullisesti pyysi kirjoittaja

saada chdoitclla:

^että

pappein pllustcllicl:

metsät asetettaisiin saman

^mir-

ka'kunnan

tarkastuksen ^alaiseksi

kuin kruununpuus- tellitkin.

Kun

sitten

kysymyksestä

keskustellessa toiset

^puo-

lustimat sen ehdoittamaa

muutosta ja

toiset

^mas'

tustiwat, niin ratkaistiin

asia

^{ääl,estämällä, ja tuli}

siten kokouksen

^päätös kuulumaan näin:

metsän

markans on pidettä wä yhtäläisenä rilok^

sena

kuin muukin ^marka

us.

Neljäs kysymys: Mitkä uuden

aikaiset maanmil!

^clySkalut

ansaitsemat

^erinäistä

huomiota?

Puheenjohtaja

selitti

^{nyt ajan ci} enää inyöittä- wäli keskustelun jatkamista wi».'lä jäljellä olemista kysymyksistä.

Kysymyksen esiteltyä pyysi puhccn-mnoroa kaS-

sööri

^{Gallen, joka}

sanoi

^kaikkien maanmiljclysta- lujcn

luettelemisen

^{käywän maitcaksi,} mutta puhu- jan

kokcmulscn

mukaan oliwat ^{aatr a,}

sen

^jälkeen

niitto- ^ja leikkuu-kone

sclä

^puima-kone tärkeimpiä.

Mansikoita

^oli

wiime wiikon

loppupuolella run-

saammin

^kaupan.

Hinta

^{alentui 70 p. kannu.}

Heinäntulo

näyttää kirjoituksien _mukaan

sanoma-

lehdissä

^joka

haaralla

^{maatammeolewanhywä. Sade}

useammassa ^kohden

^{onkuitenkintehnyt}

wähänhaittaa.

Neiti Naemi

Ingman aikoo Elokuun

kuluessa

antaa

konsertin

Samonlinnassa,

Joensuussa, lisal- messa,

Kuopiossa, Lappeenrannassa,

Mikkelissä

^ja

Iyniäskylässä.

llufi

postilaitos tulee

asetettamaksi

Padasjoelle.

Naulauksia Vallanin

^puolisella

sotalentällä

^las-

ketaan Wenäjän toimiwan armeijan

wiime sodassa

ampuneen ^204,U23

kanunanlaukausta

ja

10,0^>?,344

pyssynlaukausta.

Mustalaisia

^lk kappaletta, miehiä, waimoja ja lapsia, tuotiin

täkäläiseen ^wantilaan

^tämän kuun 10:tcnä p:nä Pudasjärwcltä. Ne oliwat

sicllä

^ra-

justi tapelleet wallesmannin

kanssa.

^(Kaitu.)

Parisin

maailmannäyttelyssä owat,Mbl.nmu- kaan, kuwanweistäjä W. Runeberg ja

taidemaalari

A. von Becker palkitut tunniakirjalla.

Tapaturmainen

kuolema: Talollisen

^lesti

^Bc-

nedikta Dawidintytär

Pörslölä

^{Kalkkisten kylästä}

Asikkalan

pitäjää, ou

tämän

kuun ^:l p. wastaan yölläpudonnut

saunan

^{lawolta jakuollut. (Hml.)}

Hukkuneita.

NuololahdcSta kertoo F., että

maakauppias Autti Tiilikainen, Nululan tylästä mainittuapitäjää,kun

hän siltamouti

^Wäutiu

taussa

t. k. ^päimäuä

souti

uistinta

Pölläu salmessa

^ja

piti ^{muuttm, paikkaa} mcuhccösä, ladotti

hän ^{lasa^}

paiuou, putosi järmecu ja

hukkui.

^Seuraamana

päimäuä ruumis löydettiin.

Samoin

hukkui

^siarstulau

seurakunnassa

^Syrjä-

mäcn cnmutä kolicSsaau^{pelastaa jokccupudonnutta} picuta tyttöä. Emäntä oli oman ja erään micraau tytön

kanssa

^{mcuuyl uiilyllc, joulun mirStau mat-}

laa talostaan. Kun micras tyttö täälläputosinii-

tyn poilki juoksemaan jokccu,hyppäsi emäntä ^maat-

tcissaan heti

^perässä,

sai

^{tyttöönkiinni ja alkoi}

uidarantaan.

Hänen ^moimansa

kuitcnki uupuimat, joukatähden

hän

^{wajosi ja hukkui, ktun avumichct,}

jcita

hänen

^{oma tyttönsä oli käyuyt hakemaan,}

saapuimat paikalla, löysimät

he

tytön,pitäen kiinni

rannalla kaSmawiSla pajupcusaiSta, _multa

hauen

pelastajansa

saatiin

^masta

hetken

kuluttua hcugc-

töunä ^ylös.

Uusia

petrolenmi-lähteitä on löydetty

Bradfor- dissa

Pohjois-Amcritassa. Tämä

uusi

^öljy-maaon

alaltaan 2 peninkulmaa pitkä ja

1/2

^{pcninl. lcweä.}

Siellä on jo awattu 1,300 öljy-laiwoa, joistakes-

kimäärin

joka päiwä ammennetaan 10,000 _astinta öljyä.

Muutamat

porausreijät _menewat 2,000 _ja- lan

slMMtcen.

Kauhea

^myrsky

ulkoisen

^ja

raesateen _kanssa

^rai-

mosi

^{4 p. t. k.} Pcnsylmaniassa

Amerikassa.

^Sa-

lama isli öljy

tehtaisin

^ja

hawitti

^{tto,ooo astinta}

öljyä. Paljon

huoneita

^ja

ihmisiä ^hukkui.

^Suuri

puu, jonka alla paljon

ihmisiä

^{oli etsinyt suojaa,}

temmattiin juurineen ilmaan ja

sen

pudotessa maa-

han

^{tuoli 14 ja}

haawoittui

^:l0

ihmistä.

Häiritty jumalan-palwelus. A. ^U. kertoo, että

toissa sunnuntaina

tapahtui Nummen pitäjän kir-

kossa se harwinainen

^{tapaus, että eräs mies}

saar-

nan

edellä nousi saarnastuoliin

^puhumaan

^seurakun-

nalle. Mies, jota oli mielcn-wiassa,

läksi

^kuitenkin

pois tirkon-palwelijain

waatiessa.

Nimitys. Postinjohtokunta on ^{määrännytneiti} Angelika Bergrothin

hoitamaan

postitoimistoa

Keuruulla.

Myöhäistä lylwöä. Kauppias

Kansanen

^Sy-

wanniemen kylässä

Karttulassa

^{on kylwänntruista}

wiime

wuoden Joulukuun

¹² päiwänä, jaMuurari Saarelainen

Nilsiän

^kirkon kylässä myöskin

samaan

aitaan ja molempien ruistylwöt owat taswunpuo- lesta erittäin ^hywin edistyneet. (Tp.)

Tutkinto Himmermannista

^oli

^esillä

^miime

wiikolla Kuopiossa, ^ja tulee uudestaan tutkit-

tawaksi

tulewantuun 12 ^p:nä, jolloin wielä

uustaki

wieraitamichiä,

joita ei ^{nyt ole} woitu

saada ^käsiin,

tulee

kuulusteltawiksi. ^{Rawintolan isäntä} Holm-

berg ja työmies

I.

^{Miettinen pidetään} wielä edel- leen ^kaupungin

arcstihuoneessa.

Nälkään kuslleita

^lckpsia.

toimistossa

^{oli t.k.}

9 päimänä

kaksi

tyttölasta,kumpikin

talsimuotiaat, lähteneet

^toisteli

huomaamatta

^kotoaan ja eksyneet.

Waikka

mauhemmat

^{ja muut}lyläumichct

heti sama-

lia päimäuä lapsia

hakimat

^ja

seuraamina

^päiminä

sllurcmmin

^{joukoin,ci lapsialöydetty}cuucutuiu ucl<

jäutcuä paimäuä eräältä ^niityltänoin mirstan m^t- kaa

siitä

kylästä, josta olimat

lähteneet.

^Äiitääu ulkouaista mammaa ci lapsissa ollut, mutta mo-

lemmat olimat

hciMtöinnä.

Muhoksen

^{padolla on O.}

^W.

^{Sanomain mu-}

kaan

lohen saalis

ollut mainio. Useampina koke- miskertona owat

onnelliset

kalastajat pyydyksistään nostaneet 120

—

_ja

wielä 160

lohta.

Tuarstaina

11 p. t. k. saatiin, äsken

tulleiden

tietojen mukaan,

Muhoksen

lohipadolla 204

lohta.

Waltioneuwos W tasosi Pietarista, oleskelee

^tätä nykyä Viipurissa h. ^ylh.kenraalikuwcrnöörin

suosi-

tuskirjeellä warustettuna,

tarkastelemassa

^{wanki- ja}

kurituslaitoksia sekä

wanginhoitoa.

Polisikamarilai-

tosta aikoo

hän

^myöskin tarkastella. (Ilm.)

Konkurssi. Tamaransa

wclkojilleen on luomut- tanut

suutari

^A.

^Kärkönen

Tampereella.

Snsia

^ou

Hämeenlinnan seuduin

^{ruwennut liik-}

kumaan tawallista enemmän. Ci

sitä

^{päimää, ettei}

matkustajat Nengon kirkon ja kaupunginwälillä ta- paisi näistä jonkun. Wälin

marssii

niitä useampia yhdessä. Mennä wiikolla ^löyttiin

läheltä

^Wanajan

pappilaa

suden

^pesä,

^siinä taksi

^{pentua. (Hml.)}

Pääwoitto, 200,000 ruplaa,

wenäläisen

^paltin-

tolainan arpomisessa l p. t. k.

lankesi

^{eräälletas-}

sörille Pietari-Tulan

maanwiljclys ^pankissa.

Joku

aika ^takaperin oli

saman

^pankin

kassörin

^apulainen

samanlaisessa

arpomisessa woittanut75,000ruplaa.

lvangl

Pernatautia

tuuluu pahasti liikkuman

eläimissä

Tammelan pitäjässä, ja sanotaanpa

siihen

^kuolleen

Si ihmi

*)Nousun murhasta on kerrottu lehtemme ⁵²

n:ssa.

on ny

Eläwältä

^haudattu, lääkärin

tutkinnossa

^on

Kuiwauiemelln murhatun Nousun

^"')

keuhkoissa

^löy-

detty santaa, josta woi päättää

hänen

^mielä

^hen-

gittäneen

maahan

^pautaissa. Pahantekijät oliwat

kaiwaneet

haudan

^{jo ennakolta.}

Nousun

^waimo

^Kristiina Nilsson

^{on lähtenytLontoosta jaoles-}

kelee tätä nykyä

Pariisissa. Piakkoin

mainio lau- lajatar _aikoo

MontDoren

kylwyille.

Italialainen

^Opera

Pietarissa

^on

keskusteluissa rouwa Nilssonnin kanssa

^pitemmän

aikuisista

^wic-

Waltiollista.

Nyt

maltainkokoutscu

^{päätettyä on rumettu mict;}

timääu, mitä waSten mamitlu kokous pidettiin, ja

sen suhteen

^{ou tultu}

siihen

päätökseen,että itämai- ucu kysymys

kokouksen

^{kauttaonsaatettuuudelle u«}

rallc ja että

asiaa

ryhdytään järjestelemään

heti

sen

^{pcräötä,kun}

sanottu

^kokous ou lopetettu. Mi-

ten kuuluu, eiwät Wcuäjau eitä

Ranskan

_eitä

Ita-

liaukaau waltuutctut ole pitäneet lukua näistä^puu- hista;mutta

sen

^sijaan

omattoisctollect siitä

^nnclcStä,

että Turkin curouppalniscu ja

aasialluseu maauosain

malliolliucn tila tulee

kokouansa muutetuksi

^Enqlan- uin

Turkin kanssa

tckcmäu sopimuksen tähdcu,kun

se

^ucictmainitun sopimutscu nojassa

ousacnnttTurkin

waltakuutaan kuuluman itypcriu

saaren

^pantawaksi

Euglandin

hoidanuou alaiseksi

^ja

sen lisäksi sulia-

uin

suoStumutseu

mukaau ottanut Turkin malta- kuuuau muutkin

osat holhottcimaksceu. ^Aosnian

^ja

Hcrtscgomiuan rajoilla

asumani Albencscin

^luul-

laan

ensiksi

paneman alkuun kapinan, syystä että

tahtoisimat saada maansa

yhdistetyksi Itämallan

kanssa.

Jos niin kämisi, odotetaan että

Italia Mlilloittaisi

^maan ja tarjoaisi

sen ^sitte

Itämallalle, pyytäen

—

Elclä-Tyrolin

kormaukscksi.

Wienissä

ulostulcwan ,Moutags Remycn"

kirjccumaiytaja

Bcrliuissä sauoo

^{luultawan, cttci}

Turkin

^waltakunta enään kauman tule

koossa pysy-

mään.

Kuu

kristitty siwistyS ja kristityt laittuu- kcumal ^joka

haaralta

waltakuutaau, _{uiiu cimät}

Turkin sultanin

waltakuuuau eurooppalaiset ^{jääu^}

nökset

moi kauankaan

koossa

pysyä. Makuutettuina Turkin maltakunnan wälttämättömästä

häwiöStä

omat

waltainkokoutscssa

^olleet

hallitukset

^ncuwotel-

leet wasta sanotul, waltakuuuan

wähiu

^erin

hä- mittämisestä.

^{Sen maau}

hämiö

ou auttamatta tv- Suorsakylässä owat ostauect

itselleen

kiinteän omai-

suuden.

^Mutta

onhan ^ihmisiä

^{niin pitkälle, kuin ar-}

mas

aurinko

walonsa

^{luo, eikä}

suinkaan

^{woi olettaa,}

että owat huonompia kuin nekään, joiden

esi isät

^mei-

dän kylässämme owat

asuneet."

He

^{owat tunkeuneet meidän sekaamme, ciwätkä}

kmtenkaan ^ole omistaneet maan tapoja.

Isälle he

^te-

kcwät kiusaa, unten waan parhaiten taitawat." Kat- rin täytyi

tässä

pysähtyä

henkeänsä

^vetämään,

^sillä hän

oli liian

kiiwaasti

^{puhunut; mutta} kun liäu

huo- masi sisarensa

^{pudistawan päätään, alkoi}

hUn

^taaskin

innolla:

Eikö

mylläri aiwan

uhalla ^isän harmiksi

^ole

nostanut tuotasuurta,uudenaikaista

huonettakin ^hänen silmäiusä

eteen?"

Hän osotti

^kädellään

^siihen

^suuntaan,jostamyllärin

rakennuksen walkoiset ^seinät hohtiwat

^{puiden wälistä}

wiihän

matkan päässä maantien

toisella Puolen.

(latk.) tään.

Hän

^{lnski kädet alas} kaswoiltaan ja kyynelty-

nein

Postin

^alkoi

hän

^{uudelleen: Oi,} Katri, Katri, kuiuka

taisit siuä houkutella

^miuua

Heikkistä

^ottamaan

kun kuitenkin

tiesit — "

Waiti,"

—

_{tautincu ojensi}

laihan ^kätensä

^pnhu-

jaa kohden,

waiti

^{Anua, ci}

sanankaan

^{enään. Sinä}

tiedät, kuinka sydämestäni toiwon ja tarkoitan

sinuu

onneasi, kuinka

olisi

walmis milloin

tahansa uhraa-

maan tämän kurjan elämäni, _{jos sillä}

woisiu ^sinua

auttaa, ja kuitenkin wielä tänäkin

Päiwänä

^puhuisiu

juuri

samoin

kuin

silloinkin." —

Ia kun nuori wai- mo nyt

silmät

lewällään kummastellen

häneen

^katsoi,

jatkoi

hän

^{:Sinä olit nuori}emmekä kukaan

olisi

kii-

rehtineet sinun

naimistasi, _cll'et

olisi

^{alkanut Ojalan} Tommin

kanssa

noita onnettomia rakkauden asioita, joista kaikella muotoa oli ^loppu

saatawa."

..Kaikella

muotoa!"

Katkerana

^tuskan

huudahduk-

sena

^nämä

sanat

puhkcsiwat Annan sydämestä,

hänen huulensa

^{wärisiwät,mutta} jäykistyneellä

katseella

Pyyhki

hän

^kosteat

^helmet

silmäripsistään ja ojensi

itsensä suoraksi.

En

^ole

sitä

koskaan woinut käsittää",

sauoi

^hän,

ja nyt kun olen

wanhemmaksi

^tullut,olen

^sitä

^mo-

nasti miettinyt, mitä teillä oikeastaan ^{on Ojalaisia} wastaan. Nyt minä

sinulta

^kysyn, mitä pahaaowat

he tehneet

^{ja mistä te}

heitä

moititte?"

Katrin kaswot jäykistyiwät. Näkyi selwään, että nyt koskettiin asiaan, josta

hänen

käsityksensä oliyhtä luja kuin kallio

meressä. _He

eiwät kuulumeihin",

wastasi hän. Kaukaa

^owat

he

^{tulleet ja tunkeuneet}

tänne meidän keskuuteen".

Toisin sanoen, _he

owat

wieraita ihmisiä,

jotka wiclä min ^{nuori, tuskm muuta} kuin lapsi, enkä ollut

tuin muutaman kerran miestäni ^uähnyt. Cu

sitä

woinut uneksiakaan, _että

hän

^minulle

olisi

^rakkaampi

kuin ken

tahansa

^{joku muu.} Silloiu miuullc eräänä päiwänä julistcttiiu, ^että

hän

^{oli minua}

^waimoksecn

pyytänyt, ja että

wauhemmat

oliwat hänelle antaneet lupauksensa. Kielto kuoli huulilleui, _kun

isä

^jyrkästi ilmoitti tahtonsa, ja kun

sitten ^hädissäni

otin turwaui sinuun, Katri, et

sinä

hcrjennyt päiwä ^päiwältä mi- nulle selwittämästä, kuiuka muka

wclwollisuuutcni

oli

isää

^totella, ettei minulle koskaan

olisi

^tarjona

sen-

laista ^onnea, ja munta semnioista,

siksi

^kuinpääni

käwi ymmälle jaminä wiimein

suostuin

^{siihen, jota}

en auttaa woinut. Nyt kuiteukin, nyt

sen

^tiedän,

ettei minuu

olisi

^pitänyt

^sitä

^{tehdä, ei, waikka}

siihen

paikkaan

olisin

nääntynyt!"

Hän

^oli

noussut

^{ylös tätä}

lausuessaan

^ja

seisoi

nyt

eteensä

tuijottaen, kaswot kalweina ja

huulet

^yh-

Sinä ^{teet syntiä,} kun

tuonlaisia

^puhut/'

sanoi

Katri. ..Sinusta ^on pidelty hywä

huoli.

^Sinulla

on mainio toimeentulo, hywä mies ja ^tcrwe,kaunis lapsi."

teen puristettuina.

la, nuori waimo tuli

lnahdollisimnlan

^lä-

helle sisartaan. Hän

^kumartui alas, nojasi

käsillään toisen

olkapäihin ja likeni

huulineen hänen kormuansa.

..Ia

^{ääretön, kalwaawa} ikäwystys sydämessä toista muistellessa,"

kuiskasi

hän

harwaan

^ja painawasti, ja kun

hän sen sanottuaan

^kätki

kaswonsa

^käsiin,wa-

wahteli ^hänen ruumiinsa

^komista nyyhkäyksistä.

Katri

huolestuneena

^ja hämmästyksissään, koki

häntä

rauhoittaa, mutta Anna pudisteli ewäten

Pää-

ras-näyttelyivtä

mainitussa

kaupungissa,

kamassa tarkoituksessa

^on mainittu opera

keskustellut

^myös- kin Abelina

Pattin

^{kanssa, mutta} kun opera ei woinut ^myöntyä

niihin

waatimuksiin, jotka lau- lajatar

herra ^Nikolinin

^{lautta ilmoitti,}

raukesiwat

keskustelut tyhjään.

Tislis issä

^on

sotawäeu otossa Ahalshitissa

^puh-

jennut

lcwottomuutsia. Tiflis'in

^kuwernörion men-

nyt

sinne.

Kahden

tauppalasia tulee nyt

wihdoinkin

^toden-

tekoa. Te

^on

saanut

arm. pcrustuslirjeensä. Sille on

armossa wahwistettu

^läänin

^{herra Kuwernörin}

walmistamat ohjesäännöt ja tämän luun 24 ^p.pi- detään huutokauppa, jossa tontit myydään

halulli- sille

rakentajoille. ^Kauppalan

asioita

^tulee

hoita^

maan järjestysmies ^ja

kuusi

^kauppalankuntakokouk-

sessa äänewaltaista

^{asujanta,jotta}kauppalaisetylei-

sessä

joulukuullapidcttäwässä

kokouksessa walitscwat

jota

wuost ^sitä

^{myöten kuin}

edellisillä

^{on wuoro}

päästä

tästä

toimesta wapaiksi. Kunnes

watinai-

nen järjestysmies saadaan, ^tulee

Nastolan

^ja

osan

Hollolan

^piirissä olema kruunun nimismies

hoita-

maan järjestystä kauppalassa.