312
Suomessa, PISAN huippu- maassa, teos Sytykkeitä syrjäy- tymisen ehkäisemiseen on erit- täin ajankohtainen. ”Koulumaa- ilmassa eletään haasteellista ai- kaa. Oppiminen ja koulutus ovat polarisoitumassa. Osa nuorista suoriutuu opinnoista loistavas- ti ja päämäärätietoisesti, osa jät- täytyy koulutuksen ulkopuolel- le ja suhtautuu kyynisesti tule- vaisuuteen. Polarisoitumisen vähentämiseksi tarvitaan moni- puolisia toimia. Tarvitaan kas- vattajien, tutkijoiden ja hallinnon yhteistyötä kehittämään koulu- kulttuuria erilaisten opiskelijoi- den kasvua tukevaksi”, todetaan osuvasti teoksen esitteessä.
Teoksessa kuvataan syrjäy- tymisen ehkäisyn SYTYKE-pro- jektia, joka laajeni toimijoiden käsissä yli hallintorajojen ulot- tuvaksi moniammatilliseksi toi- minnaksi. Teos koostuu hank- keen toimijoiden ja taustavaikut- tajien artikkeleista jakautuen kol- meen osaan. Ensimmäisessä osassa avataan kehittämistoi- minnan perusteita käsitteineen, tavoitteita ja toimintamallia sekä esitellään tehtyä osatutkimusta.
Toisessa esitellään toimintoja yksityiskohtaisemmin. Teos päättyy analysoivaan pohdin- taan hankkeesta koulukulttuurin muutostekijöinä.
Merkittävää on se, että toimi- joita on ollut koulutuksen kaikil- ta asteilta: perusasteelta yliopis- toon, sosiaali-, terveys- ja nuo- risotoimesta sekä kolmannesta
Heleena Lehtonen (toim.) Sytykkeitä syrjäytymisen ehkäisemi- seen. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Hämeenlinnan yksikkö. 2008. 187 s.
Oppimisympäristöt syrjäytymisen ehkäisyssä
sektorista. Kukin kirjoittaja on kuvannut toimintaa oman sekto- rin näkökulmasta.
Avausartikkelissa Ilkka Ver- tasen käsittelee syrjäytymispro- sessin etenemistä ja osatekijöi- tä, hän erittelee myös syrjäyty- misen käsitettä ja taustoja. Ver- tanen toteaa, että syrjäytyminen on prosessi, joka kehittyy vähi- tellen ja koostuu monien eri teki- jöiden kasaantumisena. Syrjäy- tymisen ongelma syntyy, kun ih- minen ajautuu ulos keskeisiltä yhteiskunnallisilta foorumeilta kuten koulutuksesta, työstä, so- siaalisista suhteista, osallisuu- desta ja vaikuttamisesta. Syrjäy- tyminen etenee usein koulutuk- sellisen ja sosiaalisen syrjäyty- misen kautta yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Syrjäytymisris- kin tunnistaminen antaa kasvat- tajille mahdollisuuksia ennalta ehkäisevään työhön.
Seuraavaksi Vertanen kuvaa systemaattisesti syrjäytymisen ehkäisyhankkeen lähtökohtia ja tavoitteita. Ydintavoite toimin- nassa on ollut oppimisen tuke- minen ja oppimisympäristöjen laajentaminen niin, että kaikki oppijat voivat kokea oppimisen mielekkäänä. Kehittämistyön perustaksi ja opettajien sitoutta- miseksi on selvitetty koulujen tarpeet syrjäytymisen ehkäisyyn haastattelemalla opettajia ja kou- lun muuta henkilöstöä. Selvitys- työn pohjalta on luotu koulukoh- taisia ratkaisuja moniammatilli- seksi tukiverkostoksi ja oppimis-
ympäristöjen laajentamiseksi ympäröivään yhteiskuntaan. Ver- tanen päättää artikkelin pohdin- taan miten koulukulttuurin kehittämistä tulisi saatujen koke- musten pohjalta jatkaa.
Yrittäjyyskasvatuksesta työkaluja
Oppimisympäristöjen luo- misen kontekstiksi hankkeessa on otettu yrittäjyyskasvatus.
Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen argumentoivat artik- kelissaan, miksi yrittäjyyskasva- tuksen pedagogiikassa nähdään hyviä mahdollisuuksia syrjäyty- misen ehkäisyyn. Käsitteistön avaaminen ja yrittäjyyskasva- tuksen pedagogiikan pohtiminen mitä-, miten- ja missä-kysymyk- sin selventää yrittäjyyskasva- tuksen merkitystä perusopetuk- sessa. Kirjoittajat painottavat, että yrittäjyyskasvatuksella pe- rusopetuksessa pyritään tuke- maan oppilaiden kasvua yhteis- kunnan täysivaltaisiksi ja aktii- visiksi jäseniksi. Yksilön raken- tava aktiivinen ja luova toiminta pohjautuu luottamukseen, joka on rikastavan yhteisön perusta.
Pekka Himasen rikastavan yhtei- sön malli on ollut lähtökohtana Lehtosen ja Lehkosen luomal- le mallille perusopetuksen yrittä- jyyskasvatukseen.
Heleena Lehtosen artikkeli koskee tutkimusta, jossa omaeh- toisen yrittäjyyden osatekijöis- tä nostettiin tarkastelun kohteek- si itseohjautuvuus ja tulevaisuu- sorientaatio. Artikkelissa syven- netään omaehtoisen yrittäjyy- den käsitettä ja eritellään oppi-
u NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN u AIKUISKASVATUS u 4/2008
313
misympäristön tekijöitä, jotka tu- kevat omaehtoista yrittäjyyttä.
Oppimisympäristön luomises- sa tulee painottaa sitä, että ym- päristö antaa oppijalle vastuuta ja vapautta, kannustaa oppimaan itse tekemällä, keksimällä, mah- dollisuuksia havaitsemalla ja nii- hin tarttumalla, harkittuja riskejä ottamalla, pitkäjänteisesti pon- nistelemalla yhteistyössä toisten kanssa. Tutkimuksen perusteel- la itseohjautuvuuden kehittämi- nen on merkittävä tekijä tavoit- teisuuden, motivaation ja tule- vaisuuden hahmottamisen kan- nalta. Tutkimus tarjoaa hyvää pohjaa jatkotutkimukselle, jossa tehdään näkyvämmäksi itsesää- telyn osatekijöiden rakenteita ja toimintaa tulevaisuusorientaati- ossa.
Sosiaalipedagogiseen orien- taatioon ja sosiokulttuuriseen innostamiseen pohjautuvaa am- mattikorkean sosiaalialan osallis- tumista oppimisympäristöjen luomiseen kuvaa Liisa Harak- kamäki. Raija Paju ja Saija Honkala puolestaan erittelevät ohjaustoiminnan koulutusohjel- man monipuolisia mahdollisuuk- sia tuottaa toiminnallisia ja luo- vuutta tukevia oppimisympäris- töjä. Artikkelit avaavat innosta- vasti uusia näkymiä moniammat- tillisten verkostojen hyödyntä- miseen kasvatuksessa. Huomi- onarvoisia ovat erityisesti teo- reettiset perusteet ja käytännön ratkaisut. Toiminta integroidu hy- vin hankkeen päämääriin ja tu- kee taustalla olevaa yrittäjyys- kasvatuksen oppimisympäristö- jen mallia. Oppinäyte- ja loppu- töiden sitominen toimintaan on vahvistanut tutkimuksellista otetta työhön.
Jukka Kemppi kuvaa toimin- taa nuoren pudottua kulutukses- ta. Osan nuorten syrjäytyminen on edennyt normatiiviseksi ja kri-
minalisoituminen on alkanut.
Opettajan rehellistä puhetta haasteellisten tilanteiden koke- muksista edustaa Pirjo Aholan artikkeli. Hän toteaa, että suures- sa koulussa yksilötasolla tapah- tuvat asiat eivät välttämättä ulo- tu vain lähipiirin tietoon ja kehi- tystä on vaikea mitata perintei- sin koulun keinoin. Yhdenkin oppilaan kääntyminen asenteis- sa koulua kohtaan myönteiseen suuntaan on arvokasta. Rikasta- van yhteisön luottamus on tu- kenut luovuutta etsiä ongelmiin uusia ratkaisuja, uskallusta yrit- tää epäonnistumisen uhallakin.
Hankkeet koulukulttuurin muutostekijöinä -luvussa analy- soidaan hankkeiden mahdolli- suuksia olla tienviittoina uuteen kouluun. Koulun näkökulmaa hanketoimintaan avaa Arto Ny- känen. Hän pohtii kriittisesti ke- hittämistoiminnan lähtökohtia;
mitä kehittäminen edellyttää kou- lulta, mitä hankkeelta. Hän erit- telee kehittämistä koulun raken- teiden, opettajan ja oppijan nä- kökulmasta ja paljastaa koulun monimuuttujaista maailmaa orga- nisaationa ja kasvuympäristönä.
Kirsti Mäensivu näkee koulun perustehtävän ytimessä tukea ihmisenä kasvamista, jota ei voi- da ohittaa itsestäänselvyytenä.
Hän toteaa, että tavoite on ny- kykoulussa entistä ajankohtai- sempi, haasteellisempi ja syväl- lisempi. Mäensivu nostaa esiin John Quicken puheen identitee- tin kehittämisen tärkeydestä.
Quicke kiinnittää identiteetin ke- hittämisen perinteiseen ammatin ja uran valintaan, mutta laajen- taa identiteetin koskemaan kan- salaisena, miehenä, naisena, oppijana jne. olemista ja kasva- mista. Koulun uudistamisen kes- keinen kysymys on, miten rat- kaistaan oppilaiden ihmisenä kasvamisen liittyvät haasteet.
Teos liittyy tiiviisti keskuste- luun koulukulttuurin ja oppimis- ympäristöjen kehittämisestä.
Syrjäytymisen problematiikasta on tullut polttava aihe. SYTYK- KEEN toimijat ovat olleet edel- läkävijöiden joukossa ennalta ehkäisevässä työssä ja tutkimuk- sessa. Kirja tarjoaa tutkimuksin ja kokemuksin perusteltua uutta näkökulmaa oppimisympäristö- jen avartamiseen ja ihmisen kasvun tukemiseen.
4/2008 u AIKUISKASVATUS u NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN u
