• Ei tuloksia

Kainuussa on ennenkin eletty kovia aikoja · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kainuussa on ennenkin eletty kovia aikoja · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Kainuussa on ennenkin .

~ ~

eletty ko~iä'

111

Ji1wja.

Hämimä6tyttävifä, nurmeroita. sitrke-ilta katovuosjltff 1866-1868.

r1w.et~

Nykyisen vrunhernima.n polven mu.is- lJO.Sisa, ava't 'Vie[fäirii ne sur1mat kato- vuodet, Jot1k,a, tunnet,a,a.ni ',:su,uPten niäl- J,ä]vlumronl nirrne!llä. Keisäl j,a. sy:IIBy vuannla 1866 oliva.t <\:a,va:t1tama111 s,ate'i- oot., n!iin ,e,M;ä. usciss:a, 'P!a.ikoissia, nousi tuJLva: yliJ n.hl'btyjen ,j-a :pelmje;n. Seu- rairuvaJJla vuon.na, 1867 tul-i,vait, 1(tylmä.t säät., ja vi~ja.n ikiyips1ymime111 vi.i!väs,t:yi j,a, :lopurrmi halla viei: vilij.a,n, miltei tä~- de1lisestd. Ta~vi 1867-'68 oli kalmal.a, siitä. ;Sala J,äm1,y ksein1 Umn1 tiedeit:äföm, että v. 1867 3ruolii SuiOmees:a, pu:uittee:'

S€1en ja, ta1urtiin1 n, 25,000 ja, 'V'U'(mna.

1868 nbirn 70,000· ilhmjsit-ä ..

Myöskin, I{a:iTIIUlll'ssa. oli s.:L'Hoil11 klac maiLa, .a.iJm. Tä.äilt,ä: si.i1rtyi1 asuik[ta,H,a, Venäijiä.LLe ja. muua:Ile S·m:imee,n ebsli- mään leiwä.n~r.anniJklka,a: h,e;n,JmnJsäi pri.t:i- miUrsi. Airuai Hafluoix)CJnlltin ei\rjsy~ 1tai- n1u:u1aiisi ai o:nierronlkiie1r1:ä,jiä.

~ ä_ ens:fäsi,ktn truamiol:a .se;-_~;t,a: h,~\lfl-

j

Joma Slangeru use;iin, esiin'1:yvat s1llroset rengit, v'ieu.älpäl ;pa[velija1ttamt:kin, ja nlä/yttäiä, ettäJ S'll uri osa, oli johtum ut silitä, ettei ma.an!Viil!jelijöillä, lJUIOllnlolli- sest:i ö1Luit ma,lrsa,ru pafälk,atru a'P1uiLaisil- J.oon,. J.a ,kui!ni <p1unai'serua: lanikania 11oi:s:sa symlkissäi •u1asaurotux:1mioi.s:sa ,pistä.'väit si1mä:än1 Oulum, .terva,porvari- e1V saa.tavat. Tuamiapfa1,kat ov,at tälyn~

niäl rpiainiettuj a tervruh!a,n1kin:trukantr.ah- rtej.ai, joideni n1oj1al1:a: ;tU10IDdot ova,t saa- duJt. J1a, lklalilk'.ki n.,s. 1terva1porvarit' ovat ed,t11Srtet1:lud1nia .. Kun ·111ä\Il11äl oiv,a,t oi- Jreaista,a,n K,ai1n;u,uru vanhemmaiLlei väe[- Jfi :sa.rugeru 'tu:ttufja,', oleimrm:e ·poimineet temna[rontr.alhcLei1Sta: ndnn1et mujstii11 j.a.

j'u1kaismnime 1nte ''llluisti'n vath'Vi,slbMni- oolrst' täissä!. Seu:ra1aJV1at sarttuiv,art sil- nnröim1m1e: Z,achri:s Ca:strerr, C. H. Mass- auan, Ferd. Granoorg, Fe1rd. Sieimss'en, Ohrurles Herlofson,, ,Jdham, Ga,len.i!us, R. L. Engeilbelrg, Isa,k Castren, G. ja C. Beirgbom, Fred. Camlde11n, F ... Li.t-- :havLulS, P C. Jumrueli.u1s j,a sittemmin ihänlenl 1es1,ensä, Matbs E. Rim,gv:all, J. W,. Sneill.Jma1n G:,oon, O. E. Inberg,1 Fr. Mio1d1nl jai Isa~t Fe11imam (PilkJtu- Iiklr.a:'') · K1a1k/k/r c11iä\mäi Ou[unl ,Jra,~pi- a.rut oli.lVart e1111n~n yleru tuttuj,a :kain:u:rn-' iLaåsiJiJ.e,, ,j,a, nuKJ 1 ulkemattnma/t t.erva.- konrtmfii.dit rmubdootaiv:atfki.n: ehkä. tför~

'lreimman1 ooan eintioon I{,a;im1u:un talo- ushistortastai.

Mulblia \Inlyös lm1jaianilaj1si,a l1iim1,i:i.

~~n'tlyy 'paJ,jon nä[kä,aija1TI1 a1siialld.r- J01lssa:. Niin~ät esi\m. ~rn,jaan,i:lajsen rn1atimd.€llmn1 j.a, ~rullip,pia:aini Cacrl Gu-

$1:i~f 1?e:1'.'~him 11iimd, es!ii1ntyy flrnj,kJkiaillrt as1:akm•Joissa,, sa,IIJKU!n Sot:krumossai a.su- nei~elll lultjlm;ri Hin'dilk.aru ja, ,ka,urni~as ml'i Sqp_rua:111 1rninnet: 0V1a1t ta;valii sia, S?t'.kirumaa, flroslrevi'ssa rusd.bissru. Kruja,a-

n1~11:.

lka,uippi,as Mathias Re1pa n:ä(yttä1ä

myos a111:ba.rueen rp•a.ljaru •veil.k,aa, ma1a1oou~

duå~e. 'Erityis:tä1 h:uomi.bta1 herMitää ny-as se, että\ s:ilL?i,n ~111 sa,ngern paljon k~iyiteiltby . Lakkasinettiäi ni1m:ilkd11:;ioitu s- h:in va,h,v,1k,k,e:ema1 an1p,a: u1ooaJll,a. ma.a,n~

viljel!iij ä.llälkilll sella.i,nen oiLLrnt;.

*

Kmn 111y1cyaiiik,an1a, heirä,U:älvärtJ piainoo- taJVa,a, huorni:ota pal,/lrohuutoika.u'p,a:t: ja yleine111 '.P'U~a, oiLem!mei eitsiniee,t: K,ai- ,nm un atrldstoista1 Ueltaja, 1"a:s1ta1aiV'iista.

olosuhteista J~amihumv•UIOSirna. 1866'-- 1868, j1a, t,u1las, an suomst:aa,n häJmmäs- tybtätväi, Vurnma, 1866 on tuomioiden nojalla. ulasmi<\:ta1ul,sia. ollurt:. PaH:a1mos.- sa 265, So(Irjaimossa, 513, K.uhJJ:nanie- mellä 191., Hy'rynsa]meJla; 121 j,a, S,uo- mussaiLmella, 55 eili ylhteen:sä1 1,145 uU,oorn'i:tta1ulSl1:,a. Va,st:aJV;a;t lmtvut 'V'l10n-

111a 1867 01Vat.: P.a:11:ia:rno 305, Sotlk,amo 486, Kutbimoni~rni 174, Hyry.ns.alm.i.

116, SuammSisa1mi 51 ja. Särä\isniemi 80 e[i yhteec11säl 1,112 uilosmitba,u:srl:'a.

Selllraa,V'a,na vuort:ema, eU v. 1868 eli

u[os1r11itt:aiusiteirn . ~ t , il.ullrn ' !'\ yhteein:Sä.: t' . 1 1,102, t· Sy,n1rlkä ' 011 ' se ,_ ""Tw1•·~-uUS, ]IJl111(.8, i , ". 11UO '

,t'

'fan_ ,u,e~

IT

seura;;;s ~~ , ru.n1:i 1, vanh a;t ulotsortltaasfa;kd r:j1a,rövik:kii0t Krnsihmn. . a: am15o9 H, . '~_111?1 156,

meli□ ,l~

ka,ki!Vuos.ilta, kertovat. M.a:a1kw;;.-

,U1 mon.1em1: , . Y:;''.i'_~:Sa•i!ll1r . , 11a:ssa on oU,ut 111äillk""' ·, t;äJ ··

r , ··ik

Sumnussalmi :33 Jla, Sa.ra11smem1 73 -sf vdeLäl 1:luU,,~t ta J,a,. 'mani_ is.a _ 1-

u,-~·- . "' , "'~· erricap0Mnrur1ern J,a

J,U'cnul:uca.Uslla,. m1u,ide,n, ituhamn'-~'

·~'n - . ·

Kun 0Jteita1a1n humn:ioon, ,_ erl;.tä: olot oli- lli1'•ea .,,.. .. , setlllra,a;vmei · .' m, vas·a1'Veu rnihalkenniu1kse:t rama"''1k· · vatJ .... vuos1na, 1866-1868 paljon allm-... . . . lk" : nelelll. Ky.Ua .. .natma, •.. · .. a1i,art; . · · 1S11eta1s1:va1t . ..'. ":'" ..

rnC:~.

J,a

-

ipeiraasemtna Ja a.suld<:a'.it.a a,rna .1n herrnrpää:kiiru tutki:rn·

t ., ' •

.:h · ' ' : 'Puolta, vä,berrntrJi ar.UJi.n ny[,,yis.in, ovat dyttäJne~nlriin ·' . 1~ a,, J~, sn M ry:h- ulooolttotiLas~o~ suorasta1a1n y.~lättä:vi.ä. muurte,tui,ksi ' :kiuin arrilnstot ~ia,a.da'.~'n Kun aiy!lny~sm on uJosolttajem· lrnltu WOlli sHfä K -~uilum ,m:a~~lll~~;a-alr'los- nloussut K.aj,aani1111 lci;hla.k1un111a:ssa, noin luklklaifa

au;:

1:ul~~sal ea.!_ me, :s_1~:eru h~-

1.:500-1,600. v,uodessa, voidia,a,n, hyväl- lulltutu,~allll~tJt.a~ .;:~VQJa.

'.?

1

?1,

eaiksrra

la syyllä sa,n1oa,, ert:t.äi ulasmit:t:a.u~rsfa: on s:aiaJrtanieet Kai•n·: tt] ~ 11118 a s~,1:1 ovat oJ1 u t no·, , ~-•m · , , 1 . , lh~ , ' ' · 1~ U l :a/ Ja m1um11alni11Jeeit

. ~na u,auvv-L<ffi1111a, ,rn,n SU ,,eei- seru 'aJSUTT,iklaita p

iooer·~ ""' ·

h 1isuu:s otert:,aian1 h:umn,ioon, noin. kaksi ., ·, : . e · a.1m"'" rn, .aJla kertaa ,,_ . ememonäm- ~uin , . n11k1risen'äJ rv s - - · • na,mn~tJ. ~uos:rna~Jetn ik,?iluessat ts·i,ru v1€1ra1tai Kaimuwn tieittömissä ollee•t

an. -1

pi1,...,,.a1kana. TnolJTillbit on a.nta,ruult, maa.- ilrollV'i.ssal j·a litoo 1 b rt Jr:i · 1

~ermnJ V'.Lrrnsto ja ldihla . .ku,TI'nanoiikellls,, 1ik1itsa1s' .~urt:ta :ka~I~

~

0

t/

1

~.?

1n11 oUolli:t 1 Ja ,muoo.osta,Vlailkj_n yksistää,n, noi'den miatta: ~n! K;i~'urnni .,. . .,_81 .a:.. ika a ~-. ·i-1 1tollrnein od t ·1or1:-

r·h

1 ~ ' · · ,,.J:L, rea I amsa m,1s·-l

:v'll _en ,~mn~ , a e~ ,0 • teill:u't, maa1Ja1rnurt: j,a, ikesrt'"i t · ta··

.metrin• iJror1km.1sen _ip1nata.11, 'paipelJ'.'W. - vott.av,ai on etltä ;,1'= . .,.aln:Y

~

-J.a,k tr-' surun

.. . ., i."":'?'~

· M •1~.c=:'lll~, ~-"'··,1-,,.,- ,. ~--~,a,'-'.'-'~.iro~e1n1_ ~--. h"'' 1 taa1 vaföisatlllJpii ai,' ' "" •lb lra,, jol1.oi1VJaiC 01TI11U,11' n todeL'la oe r

[dälsta,. Talhan, tuileei iv:ieila, lls,äama. en.La1-- 'rarp1pa1rilt jal ryösitä)järt1 J "ikll t set verort ja: nuWllt ,ma.kis'Ult,. Joo, si1mä,i-\ 1~a1ulk.aisist~ kor'V'isiba !1n r:11

'~:V:~·'

sen:

lee 1;1oita tumnfoita., ,jotka. ikla.i\klci' ova,t syn,kf!ey',Yd0ll ·,mt{ri ,,

~l~

"1~1.,, a~ruu~

la:a.d1tu:t ruotsi_?lkielellä, h!El!'äit:t.•~}ä_ni},~,- Kiatnt.o 'NäJlk:älma,an, la1uru~!:a,n;m:~

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

in Bayesian networks modelling paradigm a model family consists of dierent graph structures with variable nodes and conditional dependencies (edges) between variables.. A model class

Tutki onko A rajoitettu,

Määrit4 mitä arvoja kuvan kulmavipuun vai- kuttava pystysuora voima F voi saad4 kun akseli on luistamaisillaan, mutta vielä,juuri ja juuri tasapainossa1. Akselin

Seitsemännen valta- kunnan metsien nventoinnin (VMI 7) yhteydes ä käytetyt määritelmät eri maaluokille on esitetty liitteessä 1. Täl hetkellä on käytettävissä

Mitä enemmän täm ä tapahtuu sitä pikemmin tulevat puolue- ja ammattiyhdistykset — ja missä työväen osuuskaupoilla on jotakin merkitystä, myöskin ne — vain

Järven pohja koostuu dynaamisesti erilaisista alueista. E roosioalueella ei laskeudu lainkaan hienoja hiukkasia. Täl lainen pohja sisältää kovia kerrostumia kuten kiviä, soraa ja

Tammikuu on eletty ja vuoden toinen kuukausi, helmikuu, on jo alkanut.. Vanhan sanonnan mukaan helmikuu helistää, millä tarkoitetaan kuukaudelle tyypillisiä

a) Oheisessa kuvassa on tyypillinen differentiaalisella pyyhkaisykalorimetrialla (DSC) saatava käyrä, kun näy'tettä on lammitetty. Mitä polymeeriteknisiä ilmiöitä tai