KAIELY/26/07.04/2013
9.1.2015
KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0100
www.ely-keskus.fi/kainuu
Kalliokatu 4 87100 Kajaani Kainuu
TuuliSaimaa Oy Snellmaninkatu 3 53100 Lappeenranta
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA
TuuliSaimaa Oy on toimittanut 23.9.2014 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympä- ristövaikutusten arviointiselostuksen Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto – hankkeesta.
ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Hankkeen nimi
Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto Hankkeesta vastaava
TuuliSaimaa Oy
Snellmaninkatu 3, 53100 Lappeenranta YVA-konsultti
Sweco Ympäristö Oy PL 669, 20701 Turku
Ympräristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympä- ristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök- senteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdolli- suuksia.
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jatkossa ELY-keskus) toimii arvioin- timenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki
468/1994, muutos 458/458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena. Ympäristövaiku- tusten arvioinnista annetun asetuksen 6 §:n perusteella tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähin- tään 30 megawattia sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
YVA-menettelyn tarkoituksena on selvittää ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkees- sa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä.
Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arvioin- tiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehto- jen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjestetään. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenve- don muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä.
Toisessa, YVA-selostusvaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa arvioinneista arvioin- tiselostuksen, joka tulee laatia arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lau- suntoon arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaavan on liitettävä yhteysviranomai- sen lausunto arviointiselostuksen kanssa valmiin hankesuunnitelman lupa- ja hyväk- symishakemuksiin.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvi- tykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. Osayleis- kaavan laatiminen on meneillään ja koskee Vaalan kuntaan sijoittuvia alueita. Kaavan laatiminen on edennyt samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.
Tuulivoimalat tarvitsevat rakennusluvan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselta.
Voimajohdon rakentaminen edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreittien maastotutkimukseen ja johtoalueen lu- nastamiseen tarvitaan lunastuslain mukaiset tutkimus- ja lunastusluvat. Mikäli ympä- ristöluvan tarve todetaan, ympäristölupaa haetaan Vaalan kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselta. Kytkentä sähköverkkoon edellyttää liittymissopimusta sähköverkon omistajan kanssa. Hanke edellyttää ilmailulain mukaisen lentoesteluvan liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Hankealueelle rakennettavien uusien tieyhteyksien osalta kyseeseen voi tulla myös vesilain mukaisen luvan hakeminen Pohjois-Suomen alue- hallintovirastolta.
Arvioitava hanke, sen tarkoitus ja sijainti
Tuulivoimapuistohanke sijaitsee kokonaisuudessaan Vaalan kunnan alueella. Met- sälamminkankaan alue sijaitsee lähimmillään n. 5 km Oulujärvestä länteen. Vaalan Enonkylän ja Salmenrannan kyliin on matkaa n. 5-6 km. Kajaanin Ojanperän kylään on matkaa vähimmillään n. 3 km. Siikalatvan Järvikylälle on matkaa n. 5 km. Vaalan keskusta sijaitsee vajaan 30 km päässä pohjoisessa, Siikalatvan keskusta (Pulkkila) noin 40 km päässä lännessä, Kajaanin keskusta yli 40 km päässä itäkaakossa ja Pal- tamon keskusta n. 50 km etäisyydellä itäkoillisessa.
Tuulivoimapuiston suunnittelu on käynnistetty vuonna 2013. Hankkeen tarkoituksena on perustaa tuulivoimapuisto alueelle, jossa vaikutukset luontoon ja ihmisiin ovat mahdollisimman pienet ja jonka tuuliolosuhteet mahdollistavat hankkeen taloudellisen kannattavuuden. Hanke edesauttaa omalta osaltaan Suomen hallituksen 6.11.2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uu- siutuvan energian tuotannon lisääminen.
Tuulivoimapuistoa suunnitellaan 15-27:lle 2,5-5 MW yksikkötehoiselle tuulivoimalai- tokselle, joiden nimellisteho on yhteensä noin 38-135 MW.
Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntä- mään alueella jo nykyisellään olevaa tiestöä.
Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan rakentamalla 110 kV ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kV:n johdon Pyhänselkä – Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kV maakaapelein.
Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden, maakaapeleiden ja voimajohto- jen sijainnit tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä.
Vaihtoehdot
Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan 2,5-5 MW tehoisina napakorkeuden olles- sa noin 140 metriä ja roottorin halkaisijan noin 130 metriä. YVA-menettelyssä on tut- kittu seuraavat vaihtoehdot (VE).
VE0: Hanketta ei toteuteta
VE1: Alueelle toteutetaan 15 tuulivoimalaa (38-75 MW) VE2: Alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa (68-135)
Sähköverkkoon liitytään Vuolijoen sähköasemalla.
Tarkasteltaviin vaihtoehtoihin on päädytty huomioimalla tuulisuus, sähköntuotantolas- kelmat ja lähiympäristön rajoitteet (mm. asutus, luonto, infra). Tarkasteltavaksi vaih- toehdoiksi on otettu mukaan vain teknistaloudellisesti realistisia tuulivoimapuistovaih- toehtoja. Vaihtoehto VE1 on arviointiselostuksen mukaan taloudellisesti haastavampi
vaihtoehto, varsinkin kun olemassa olevaan sähkönsiirtolinjaan ei ole mahdollista liit- tyä.
Arviointimenettelyn liittyminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin
Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. Yleiskaavaa on laadittu rinnan YVA-menettelyn kanassa Vaalan kunnanhallituksen hyväksyttyä TuuliSaimaan kaavoitusaloitteen 2.12.2013. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toi- mivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana.
Vaalan kunnassa on vireillä koko kunnan tuulivoimayleiskaava, joka valmistunee ke- väällä 2015.
Lisäksi Kainuussa on vireillä maakunnallinen tuulivoimakaavoitus, vaihemaakunta- kaavana, joka toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa (ja asemakaa- vaa) sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Maa- kuntakaava tulee ottaa huomioon sekä pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Metsälamminkankaan YVA-menettely saadaan päätökseen ennen vaihemaakunta- kaavaa. Metsälamminkankaan yleiskaavoitusta ohjaakin näin ollen voimassa oleva maakuntakaava. Yleiskaavaa laadittaessa on kuitenkin myös valmisteilla oleva vai- hekaava otettava huomioon ristiriitaisuuksien välttämiseksi.
ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT
Ympäristövaikutukset ovat YVA –lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaiku- tuksia, jotka voivat kohdistua:
- ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
- maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden - keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen
- yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuri- perintöön
- luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhtei- siin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilli- set vaikutukset. Arviointityössä on esitetty hankkeen vaikutusalue; kullakin vaikutus- tyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Arvioinnin tarkastelualue kattaa Metsälammin- kankaan tuulivoimapuiston hankealueen ympäristöineen.
Arviointi on tehty tuulivoimapuistolle ja sen vaatimille sähkönsiirtolinjoille. Arvioinnissa eritellään tuulipuiston ja voimajohdon rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä käytön aikaiset vaikutukset samoin kuin vaikutukset toiminnan lopettamisen jälkeen.
Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, luonnonympäristöön, luonnon mo- nimuotoisuuteen, eliölajistoon, suojelualueisiin, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melun ja varjon muodostumiseen.
Arviointiin sisältyy tarkastelu epävarmuustekijöiden, haitallisten vaikutusten vähentä- misen, muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten sekä toiminnan lopettamisen osalta. Vaikutusten merkittävyyttä on myös arvioitu ja vaihtoehtoja vertailtu keske- nään.
Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Tuulivoi- mahankkeen laajimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmastoon ja maisemaan.
Maisemavaikutusten osalta tarkastelu ulottuu laajimmillaan 20-30 kilometrin etäisyy- delle. Maankäyttöön kohdistuva vaikutuksia on tarkasteltu hankkeen vaikutusalueen yhdyskuntarakennetta käsittävänä kokonaisuutena. Tuulivoimaloiden luontovaikutus- ten tarkastelu on kohdistettu pääasiassa hankkeen rakentamisalueisiin ja niiden lä- hiympäristöön ja lähistöllä oleviin suojelualueisiin. Melu- ja varjostusvaikutukset tar- kastellaan siinä laajuudessa, missä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vaikutuskohtaisesti. Keskeisin huomio kohdistuu hankealueen lähiympäristöön.
Vaikutusten arviointi perustuu mm. ympäristön nykytilan selvityksiin, maastokäyntei- hin, kartta-aineistoon sekä arviointimenettelyyn sisältyvään vuorovaikutukseen ja muuhun tausta-aineistoon. Alueelle on tehty mm. maiseman näkyvyysanalyysi, mui- naisjäännösinventointi, lepakkoselvitys, inventoitu hankealueen kasvillisuus- ja luon- totyypit sekä selvitetty liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt. Linnustoselvitys si- sältää muuttolinnuston ja pesimälinnuston inventoinnin. Arviointityön yhteydessä on tehty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi koskien Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet (FI2000800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura-alueita.
Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot ja varjonmuodostukset ympäristössä on mal- linnettu. Hankkeen lähialueen asukkaille ja loma-asukkaille on tehty asukaskysely.
Arviointi kokonaisuudessaan on toteutettu asiantuntijatyönä.
ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Vaalan ilmoitustaululla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Vaalan kunnan virastossa ja kirjastossa 6.10.-12.11.2014 väli- sen ajan ja siitä on pyydetty Vaalan kunnan sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu Kainuun Sa- nomat ja Kaleva lehdissä. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty 9.10.2014 Vaalan kunnan virastolla.
Yhteysviranomainen on pyytänyt lausunnot arviointiselostuksesta seuraavilta tahoilta:
Vaalan kunta, Kainuun liitto, Kainuun Museo, Fingrid Oyj, Loiste Sähköverkko Oy, Fi- navia, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimien Pääesikunta, Liikenteen turvallisuusviras- to Trafi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue, Digita Networks Oy, Suomen riistakeskus / Kainuu, Riista- ja kalatalouden tutkimus- laitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 7/ Peruspalvelut, oikeusturva, luvat, Met- säkeskus Kainuu / Julkiset palvelut, Metsähallitus / Luontopalvelut, Kainuun luonnon- suojelupiiri ry. sekä Kainuun lintutieteellinen yhdistys
Yhteysviranomaiselle toimitettiin arviointiselostuksesta 11 lausuntoa sekä viisi erillis- tä mielipidettä. Lyhennelmät näistä ovat ELY-keskuksen lausunnon liitteenä. Mielipi- teitä on esitetty 5 kpl. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja -asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteys- viranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti ja onko hankkeen vaikutuksia arvi- oitu riittävällä tavalla. Lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuule- misvaiheessa annetut viranomais- ja muut lausunnot sekä esitetyt mielipiteet, jotka lii- tetään lausuntoon tiedoksi ja huomioon otettavaksi hankkeesta vastaavalle.
Yhteysviranomaisen lausuntoon ei sisälly Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI2000800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura 2000 –alueita koskevaa luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta arvioinnista ELY-keskuksen antamaa lausun- toa, vaan Kainuun ELY-keskus lausuu siitä erikseen.
Yleistä
Arviointiselostus on selkeä kokonaisuus, jossa kartat, kuvat ja taulukot havainnollis- tavat tekstiä hyvin. Osa kartoista ja havainnekuvista on kuitenkin siinä määrin epä- tarkkoja, että se heikentää raportin luettavuutta. Kaava-asiakirjoissa kuvien laatuun ja vertailtavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä
Suurimmalla osalla lausunnon antajista oli jotain huomautettavaa arviointiselostuk- sesta. Maisema-vaikutusten arvioinnin täydentämiseksi esitettiin tehtäväksi lisää va- lokuvasovitteita sekä täydennettäväksi hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Poh- jois-Suomen aluehallintoviranomaisen lausunnossa käsiteltiin meluvaikutuksia, mm.
arvioinnissa olisi tullut selvittää hankkeen suurin mahdollinen meluvaikutus. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus puuttui lausunnossaan ennen kaikkea tieverkon soveltu- vuuden ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. RKTL:n lau- sunto käsitteli keskeisesti suurpetoihin, metsäpeuraan ja lajien ekologiaan liittyvien
vaikutusten arviointia ja niiden seurantaa. Lausunnossa käsiteltiin myös ekologisten yhteyksien ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kainuun Liiton lausunnossa otettiin esille maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien huomi- oiminen arviointiselostuksessa sekä maakunnallisen tuulivoimamaakuntakaavan laa- timinen. Metsähallituksen lausunto käsitteli Natura 2000 –verkostoon kohdistuvia ja muita luontovaikutuksia. Lausunnoissa tarkasteltiin myös hankkeiden yhteisvaikutus- ten ja vaikutusten merkittävyyden arviointia. Koska hanke saattaa aiheuttaa rajoituk- sia maankäytölle myös Vaalan kunnan aluetta laajemminkin, nähtiin naapurikuntien kuuleminen yleiskaavan valmistelun yhteydessä tärkeäksi. Yksityishenkilöiden jättä- mät mielipiteet koskivat mm. melun ja varjon vilkkumisen mallintamista ja meluhaitto- ja, terveysvaikutuksia, maisema- ja virkistysarvojen heikentymistä ja alueen luontoar- vojen vaarantumista. Muistutuksissa kannettiin huolta myös matkapuhelinten kuulu- vuudesta ja TV-lähetysten näkymisestä.
Yhteysviranomaisen aiemman lausunnon huomioon ottaminen
Arviointiselostuksesta on käytävä ilmi, miten arviointiohjelmasta annettu yhteysviran- omaisen lausunto on otettu huomioon (YVA-asetus 10 §). Yhteysviranomaisen lau- sunnon huomioon ottaminen arviointityössä ja YVA-selostuksessa on esitetty kohta kohdalta taulukossa 3 s. 44-60. Pääosin yhteysviranomaisen esille nostamat asiat on arvioinnissa otettu huomioon.
Selvityksiä on tehty eri vaikutustyyppien osalta varsin kattavasti, mutta suurpetoihin, metsäpeuraan ja linnustoon liittyvää tietoa ei kuitenkaan ole vielä tällä hetkellä riittä- västi luotettavan arvioinnin pohjaksi. Tarkennustarvetta on vielä myös yhteisvaiku- tusten, alueiden pirstoutumisen sekä ekologisiin yhteyksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta. Uhanalaisten eliölajien osalta suotuisan suojelutason turvaamiseen liittyvää arviointia tulee myös täydentää. Tämä koskee ennen kaikkea suurpetoja ja metsäpeuraa. Yhteysviranomainen kiinnitti erityisesti yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen huomiota arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa ja esitti, että sitä käsiteltäisiin jopa erillisenä kohtanaan. Yhteisvaikutuksia on kuitenkin käsitelty melko yleisellä tasolla. Arvioinnin täydennystarpeita on yksilöity tarkemmin jäljempänä.
Hankekuvaus
Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi. Hankkeen sijoittu- minen on esitetty kartalla siten, että ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat on nähtävis- sä. Hankekokonaisuus käy hyvin ilmi hankekuvauksesta. Voimalat ja sähkönsiirto vaihtoehtoineen on esitetty kartoilla. Havainnollisuutta lisää, kun esillä on myös muuta tulevaa hankealueen rakennetta kuten esim. sähköasemat ja rakennettavaa hankealueen sisäistä tiestöä. Tekstissä olisi ollut perusteltua mainita, että ne on esitetty erillisessä liitteessä 1. Hankekuvauksessa olisi ollut perusteltua käsitellä tarkemmin myös hankkeen elinkaarta, toimintaa ja lopettamisvaihetta. Hankkeen toiminnan ylläpitoon ja huoltoon liittyviä toimia olisi myös ollut perusteltua esitellä enemmän.
Hankkeen suunnittelutilanne mukaan lukien yleiskaavoitusmenettely ja tarvittavat lu- pamenettelyt ja päätökset on esitetty selkeästi ja kattavasti. Selostuksessa on ku- vattu myös hankkeen kytkeytymistä muihin alueelle suunniteltuihin hankkeisiin.
Selostuksessa on esitetty selkeästi kokonaisuudessaan ympäristövaikutusten arvi- ointimenettely ja siihen keskeisesti liittyvä vuorovaikutus.
Vaihtoehtojen käsittely
Hankkeessa on käsitelty kahta toteuttamisvaihtoehtoa toteuttamatta jättämisen (0- vaihtoehto) lisäksi.
Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista tavoitteena löytää op- timaalinen vaihtoehto mm. haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vaikka hankkeella olisi saattanut olla useitakin vaihtoehtoja, lähinnä voimaloiden lukumäärän suhteen, arvioitu maksimaalinen vaihtoehto kuvaa kuitenkin hyvin hankkeen suu- rimpia mahdollisia kokonaisvaikutuksia.
Vaikutusten tarkastelualue
Hankkeen vaikutusten tarkastelualue on suppeimmillaan yksittäisen tuulivoimavoima- lan lähiympäristö ja hankealue. Suunnittelualueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten arvioinnissa on vaikutuksia selvitetty niin kauas kuin niitä hankkeesta voi suinkin ai- heutua. Maisemavaikutukset ulottuvat jopa 30 km:n etäisyydelle hankealueesta. Vai- kutusalueen rajaus on riittävän laaja ja helposti hahmotettavissa.
Vaikutusten selvittäminen, vaikutusten merkittävyyden arviointi ja hankkeiden yhteisvaikutukset
Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä an- taman lausunnon pohjalta pääsääntöisesti monipuolisesti ja kattavasti. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia YVA-lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia.
Vaikutusten merkittävyyttäkin on arvioitu, vaikka tältä osin tarkastelu jää osin puut- teelliseksi.
Arviointi kohdistuu hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaikutukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja hyväksymis- ja lu- pamenettelyjen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin ar- viointiselostuksen mukaisessa esittämisjärjestyksessä alkaen luvusta 5.
Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutukset ihmis- ten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yh- dyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maakäyttöön, maisemaan ja kulttuuriperin- töön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten selvittäminen painottuu toiminnasta yleisesti ai- heutuviin keskeisiin vaikutuksiin, kuten ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, maise-
maan, melun ja varjon muodostumiseen, rakennuspaikkojen luontoon, linnustoon ja maankäyttöön. Toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamisaikaiset vaikutuk- set ja toiminnan lopettaminen on otettu huomioon. Arvioinnin yhteydessä on tehty tarkastelu Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI2000800) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura 2000 –alueisiin kohdistuvista vaikutuksista.
Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Hankkeen vaikutusten selvittämi- sessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja tehtyjä erillisselvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla ja mallinnuksilla sekä inventoinneilla, asukaskyselyllä ja yleisöltä sekä viranomaisilta saadulla palautteella.
Epävarmuuksia on tunnistettu ja tuotu esille. Vaikutukset on esitetty pääsääntöisesti varsin kattavasti ja haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimia on kunkin vaikutustyypin arviointikohdassa tuotu esille. Haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimet ovat pääpiirteissään konkreettisia ja toimivia. Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on koottu lähdeluetteloon. Arvioinnissa käytetty aineisto ja asiantuntemus on pääasiassa monipuolista.
Hankealue sijaitsee lähes asumattomalla alueella, joka on säilyttänyt erämaisen luon- teensa. Aluekokonaisuutta onkin Ojanperän kylän muistuksessa jopa yhtenä viimei- simmistä laajoista erämaa-alueista, joissa pystyvät elämään arat suojellut lajit kuten suurpedot, suuret petolinnut ja metsäpeura sekä harvinaistuvat riistalinnut metsä- hanhi ja riekko. Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset muodostavatkin näin hyvin merkittävän osan arvioinnissa. Aluekokonaisuudelle ollaan suunnittelemassa myös toista tuulivoimapuistohanketta (Piiparinmäki-Lammaslamminkangas), joilla tulee olemaan yhdessä ympäristövaikutuksia. Yhteisvaikutusten arvioinnin merkittä- vyyttä korostettiin useassa lausunnossa jo arviointiohjelmavaiheessa. Yhteisvaiku- tuksia on arvioitu, mutta ei kuitenkaan riittävän syvällisesti, mihin useassa lausun- nossa on kiinnitetty huomiota. Yhteysviranomainen pitääkin tätä yhtenä arvioinnin merkittävimpänä puutteena, joka korostuu tällä alueella merkittävien luontoarvojen vuoksi. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomiota kiinnittää myös siihen, mitä hank- keet aiheuttavat alueen erämaisuudelle, joka on useiden lajien esiintymisen edellytys alueella.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luku 5.1
Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja tuulivoimaloiden nä- kyminen, ääni ja liike voidaan kokea elinympäristön laatua heikentävänä. Vaikutusten arvioinnissa on käsitelty mm. ihmisten terveyteen liittyviä kysymyksiä, asumisviihtyi- syyttä, virkistyskäyttöä, työllisyyttä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia ongelmia ja vaikutus- mahdollisuuksia sekä kartoitettu ihmisten asennetta tuulivoimapuistoa kohtaan.
Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on selostuksen mukaan selvitetty menettelyn aikana kertyneen tiedon sekä lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille teh- dyn asukaskyselyn ja sitä täydentävien haastattelujen perusteella. Ihmisiin kohdistu- vien vaikutusten arvioinnissa on valtaosin selvitetty ne ryhmät, joihin vaikutukset eri- tyisesti kohdistuvat. Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevan Ojanperän kylän osalta
arviointiin liittyy epäselvyyksiä, minkä kylän asukkaat toteavat muistutuksessaan.
Puutteita on mainittu olevan mm. asukaskyselyn toteuttamisessa ja tiedonsaannissa.
YVA-selostuksessa ei ole kerrottu otantamenetelmää eikä vastausprosenttia, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirastokin tuo esille lausunnossaan. Kyselyn huolelli- seen ja kattavaan toteuttamiseen yhteysviranomainen kiinnitti huomiota jo arviointioh- jelmasta antamassaan lausunnossa.
RKTL ilmoitti lausunnossaan kiinnittäneen jo arviointiohjelmasta antamassaan lau- sunnossa huomiota siihen, että alueen riistallisten ja virkistyskäytön nykytilan kuva- us on vaatimaton. Nämä puutteet eivät ole RKTL:n mukaan olennaisesti korjaantu- neet ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kuvaus hankkeen vaikutuksista mm. metsästykseen on selostuksessa hajallaan. Arviointiselostuksesta voidaan kui- tenkin päätellä, että vaikutus ainakin kanalintujen metsästykseen on negatiivinen. Yh- teysviranomainen katsoo, että hankkeen vaikutusten arviointia virkistyskäytön ennen kaikkea metsästyksen osalta on täydennettävä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä.
Hankealueen vaikutusalueella olevien Vuolijoen lähikylien asutus tulee jatkossa ottaa valmisteilla olevan yleiskaavoituksen yhteydessä huomioon siten, että huolehditaan riittävästä asukkaiden hankkeeseen liittyvän tiedon saannista sekä turvataan kylä- läisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Koska selostuksen ja Ojanperän kyläläisten tekemän muistutuksen perusteella hanketta jopa melko selvästi vastuste- taan, on kylillä kaavoituksen yhteydessä perusteltua järjestää mm. esittely- ja kes- kustelutilaisuuksia.
Melu, luku 5.2
Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Tuulivoimalamelun luonne poik- keaa tyypillisestä teollisuusmelusta ja se koetaankin häiritsevämpänä kuin esimerkik- si tieliikennemelu. Merkittävin syy tuulivoimalamelun häiritsevyydelle on ampliditudi- modulaatio eli melun ajallinen vaihtelevuus kunkin yksittäisen lavan kierroksen aika- na. Tämä ”swoosh” –ääni saa tuulivoimalamelun kuulostamaan epämiellyttävältä ja ääneen on vaikea tottua. Voimalan pyörivien mekaanisten osien värähtely tuottaa jonkin verran myös matalataajuuksista melua sekä infraääntä. Tasoltaan se voi vaih- della voimalatyypin mukaan ja värähtely voi olla jaksollista siipien pyörimistaajuuden mukaan
Tuulivoimatuotannon meluvaikutusten syntyminen ja luonne on hyvin kuvattu selos- tuksessa. Kyseessä olevan tuulivoimahankkeen meluvaikutusten arvioinnin havain- nollistamiseksi on tehty melumallinnus ja tulokset on esitetty havainnollisesti le- viämiskarttojen avulla. Mallinnukset on tehty siten, että laskennassa on arvioitu tuu- livoimaloista syntyvää melua kahden eri voimalatyypin, 3 MW ja 4,5 MW, lähtöme- lutason perusteella. Selostuksessa todetaan, että voimaloiden yksikköteho voi olla 5 MW. Vaikutusten arvioinnissa olisi tullut selvittää hankkeen suurin mahdollinen me- luvaikutus, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on maininnut lausunnossaan.
Vaikutusten arvioinnissa olisi lisäksi ollut syytä esittää havainnollisesti, mitä eroja tuu- livoimaloiden koolla (2,5 MW - 5 MW) on meluvaikutusten osalta. Hankkeen melu-
vaikutusten arviointi on kuitenkin riittävä ja antaa varsin havainnollisen ja oikeasuun- taisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle.
Molemmissa vaihtoehdoissa lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Sen sijaan lähin lomarakennus sijaitsee molem- missa vaihtoehdoissa noin 300 metrin päässä lähimmästä voimalasta.
Mallinnustulosten mukaan Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot ylittyvät vaihtoehdossa VE1 viiden kiinteistön kohdalla ja vaihtoehdossa VE2 kuuden kiinteis- tön kohdalla. Sen sijaan pienitaajuinen melu ei ylitä selostuksen mukaan suunnitte- luohjearvoa kummassakaan vaihtoehdossa.
Selostuksen mukaan lähimmän loma-asutuksen kiinteistön omistaja on mukana vuokraamassa maa-alueita tuulivoimapuiston rakentamista varten. Lisäksi hankevas- taava on sopinut kiinteistön omistajan kanssa tuulivoimalan sijoittamisesta tuulivoima- rakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvon mukaista laskennallista suosi- tusetäisyyttä lähemmäs. Tuulivoimasta syntyvän melun ei tule ylittää määrättyjä raja- arvoja vakituisen tai loma-asutuksen kohdalla, ellei kyseisten kiinteistöjen käyttötar- koitusta muuteta, minkä myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on maininnut lau- sunnossaan.
Melua tulisi Ympäristöministeriön suunnitteluohjeen ohjearvon vastaisesti kohdistu- maan myös Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueelle kummassakin vaihtoeh- dossa, merkittävämmin Natura-alueen itäosassa vaihtoehdossa VE2, mistä mm.
Metsähallitus on lausunnossaan maininnut. Yhteysviranomainen katsoo, että voima- loiden tuleekin sijaita riittävän kaukana Natura-alueesta, jotta niistä aiheutuva melu pysyisi ohjearvojen alapuolella.
Varjostusvaikutukset, luku 5.3
Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä häiritsevää varjon vilkuntaa, kun aurin- gon säteet osuvat sen lapoihin niiden pyöriessä. Tuulivoimapuiston aiheuttaman liik- kuvan varjostuksen vaikutuksia arvioidaan mallintamalla.
Varjon vilkunnan vaikutuksia on verrattu Ruotsissa käytössä olevaan ohjearvoon, jo- ka on 8 tuntia vuodessa. Vaikutuksia on arvioitu seitsemän arviointikohteen (A-G) toimivan kiinteistön avulla. Selostuksen mukaan molempien hankevaihtoehtojen ar- vioidaan aiheuttavan jonkin verran varjostusvaikutuksia lähialueelle. Ruotsin ohjear- vo ylittyisi molemmissa vaihtoehdoissa viidessä tarkastelussa olleessa kohteessa.
Selostuksen mukaan hankkeen ei arvioida aiheuttavan yhteisvaikutuksia varjon vil- kunnan suhteen muiden lähialueen hankkeiden kanssa.
Lentoestevalojen aiheuttama muutos maisemaan voi olla merkittävä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutuksen merkittävyyttä voi korostaa sekä hankealueen lä- hiympäristön että kaukomaiseman nykyisellään vähäinen ihmisen aiheuttaman ”va- losaasteen” vähäisyys. Kuvasovitteita yöaikaisesta maisemamuutoksesta olisi tullut esittää enemmän eri paikoista. Arviointiselostukseen ei sisälly lentoestevaloja kos- kevaa määräysten kuvausta, mistä Vaalan kunta on huomauttanut lausunnossaan.
Yhteysviranomainen katsoo, että lentoestevalojen välkkymisen vaikutusten arviointia on syytä täydentää yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä ja selvittää sitä tarkemmin myös Ojanperän kylän osalta.
Liikennevaikutukset, luku 5.6
Liikennevaikutusten yhteydessä on arviointiselostuksessa tarkasteltu myös vaikutuk- sia viestiyhteyksiin ja puolustusvoimien valvontasensoreihin.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut ohjelmasta antamassaan lausunnos- sa, että tieverkon soveltuvuus hankkeen aiheuttamalle liikenteelle tulee selvittää. Se- lostuksen mukaan tieverkon soveltuvuus tarkastellaan tarkennetussa kuljetussuunni- telmassa, joka tehdään yksityiskohtaiseen suunnitteluun siirryttäessä. ELY-keskus huomauttaa, että kuljetussuunnitelmaa tehtäessä tulee erityisesti huomioida maan- tien 8190 ongelmat sekä keväisen että syksyisen kelirikon aikana. Lisäksi suunnitel- massa tulee arvioida YVA-selostusta tarkemmin hankkeen vaikutukset liikenneturval- lisuuteen, sillä YVA-selostuksessa esitetty liikenneturvallisuuden arviointi on ELY- keskuksen näkemyksen mukaan puutteellista. Suunnitelmaa tehtäessä tulee olla yh- teydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen.
Mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa on tarpeen parantaa, hankkeesta vastaavan tulee osallistua parantamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Syynä tähän ovat ELY-keskuksen rajalliset resurssit maanteiden parantamiseen sekä parantamis- tarpeen aiheutuminen pelkästään tuulivoimahankkeen kuljetuksista. Samanlaista me- nettelyä käytetään nykyään mm. kaivoshankkeiden edellyttämissä maanteiden paran- tamishankkeissa. Tästä syystä hakijan tulee hyvissä ajoin informoida ELY-keskusta hankkeen toteuttamisesta sekä sopia suunnittelu- ja kustannusvastuiden jakamisesta ELY-keskuksen kanssa.
Selostuksessa on esitetty lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet maantiestä 8190, ja kuten selostuksessa todetaan, voimala METSÄ-1 sijaitsee lähempänä maantietä 8190 kuin Liikenneviraston tuulivoimalaohjeen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) riski- tarkasteluun perustuva minimietäisyys suosittaa. Yhteysviranomainen katsoo, että lii- an lähellä maanteitä sijaitsevat tuulivoimalat on siirrettävä Liikenneviraston ohjeen edellyttämän etäisyyden päähän maanteistä.
Selostuksessa ei ole käsitelty tuulivoimapuiston vaikutuksia matkaviestinverkon toi- mintaan. Hankkeen toteuttaminen saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia matka- viestinverkon toimivuuteen etenkin Järvikylällä. Matkapuhelinten kuuluvuus on muistutuksen mukaan jo nykyisellään erittäin heikkoa kylän eteläosassa Möykkylän- perällä ja Raatosaaressa niin kuin yhdessä muistutuksessa tuodaan esille. Hank- keen haitallisista vaikutuksista viestintäyhteyksiin on huolta kannettu useassa muistu- tuksessa.
Yhteysviranomainen katsoo, että hankeen vaikutuksia viestiyhteyksiin tulee arvioida tarkemmin valmisteilla olevan yleiskaavan yhteydessä.
Maisema ja kulttuuriympäristö, luku 5.6
Selostuksessa on kuvattu hyvin hankealueen maiseman piirteet ja selvitetty ar- vokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. Havainnemateriaalina on käytetty va- lokuvasovitteita, jotka auttavat hahmottamaan sitä, miten voimalat tulisivat näky- mään eri kohteissa ja etäisyyksillä. Selostuksessa on tuotu esille keskeisimmät vai- kutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Kokonaisuutena maisemaan ja kulttuu- riperintöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty varsin havainnollisesti ja riittävän laa- jasti.
Selostuksen mukaan tuulivoimaloiden suorat maisemavaikutukset ovat merkittä- vimpiä lähialueiden pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle. Hankkeen lähi- alueella (0-5 km tuulivoimapuiston keskuksesta) sijaitsee 138 asuinrakennusta, joista suurin osa (94) on pysyvää asumista. Selostuksessa on arvioitu, että vaikutusalueen metsäisyys lieventää hankkeen maisemavaikutuksia, vaikka alue muutoin onkin maastonmuodoiltaan loivapiirteistä. Maastonmuotojen näkymiä katkaiseva vaikutus on tällöin vähäistä. Näkyvyysanalyysi auttaa hahmottamaan tarkemmin alueita, joille maisemavaikutuksia tulisi kohdistumaan. Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä täysin luotettavia johtopäätelmiä paikallisesti mm. siksi, että alueen metsäisyydessä tapah- tuu koko ajan muutoksia metsänkäsittelyn seurauksena, mikä muuttaa voimaloiden näkyvyyttä. Näkyvyysanalyysin tulokset esitettynä siten, ettei mukana ole metsän peitteisyysvaikutusta antaakin kuvan haitallisimmasta mahdollisesta tilanteesta. Mai- seman tasaisuudesta johtuen laajallakin alueella voi siten ennen pitkää realisoitua tilanne, jossa voimalat näkyvät maisemakuvassa.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan maininnut, että selostuksessa olisi tullut ilmoittaa tarkkaan näkyvyysanalyysissä käytetty tuulivoimalan metrimäärä.
Maisemavaikutuksia tulee arvioida korkeimman mahdollisen alueelle rakennettavan tuulivoimalan korkeuden perusteella. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnin yhtey- dessä olisi tullut esittää selkeästi kappalemäärät niistä vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista, joihin suunnitteilla olevat tuulivoimalat tulevat näkymään. Yhteysviran- omainen katsoo, että tältä osin tarkennuksia tulee tehdä yleiskaavan vaikutusten ar- vioinnin yhteydessä.
Tuulivoimalat tulevat näkymään myös Oulujärven ranta-asutukselle sekä kylätaaja- miin. Kaukomaiseman osalta merkittävimmät, osittain negatiiviset, vaikutukset koh- distuvatkin lähes koko Oulujärven alueelle. Järven maisema ja erämainenkin suur- järven luonne tulevat selvästi muuttumaan tuulivoimapuiston rakentamisen myötä riippumatta siitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan. Koska hankkeella on todettu olevan näin laajoja ja negatiivisiakin vaikutuksia maakunnallisesti ja seudullisesti mo- nella tapaa merkittäväksi todetulle Oulujärvelle, olisi selostuksessa tullut tältä osin tarkastella syvällisemmin vaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon myös yhteis- vaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen muodostamat yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on kuvattu arvioin- tiselostuksessa varsin yleisellä tasolla, minkä mm. Kainuun liitto on maininnut lau- sunnossaan. Yhteisvaikutusten arvioinnin merkittävyyden ovat lausunnoissaan tuo- neet esille myös Kainuun liitto ja Kainuun Museo. Yhteysviranomainen katsookin, että
hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää yleiskaavoituksen yhteydes- sä.
Hankkeella on todettu olevan maisemallisia vaikutuksia Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura 2000- verkostoon kuuluvalle alueelle. Alue on suojelullisesti merkittävin ja laajin soiden suojelualue Kainuussa. Koska tuulivoimapuisto tulee si- jaitsemaan lähimmillään aivan suojelualueen vieressä, tulee se selvästi vaikuttamaan tällä hetkellä erämaisen suon maisemaan. Suo on suurelta osin avosuota ja koko- naisuutenakin vähäpuustoinen, joten voimalat tulevat näkymään lähes koko suon alueella. Suolla on luonnonsuojeluarvojen lisäksi myös merkittävää virkistyskäyttöar- voa, joten vaikutuksia suoalueen maisemaan olisi tullut selvittää syvällisemmin ja ar- vioida ennen kaikkea vaikutusten merkittävyyttä. Havainnekuvia olisi tullut ottaa myös suon alueelta. Yhteysviranomainen katsoo, että myös tältä osin maisemallisten vai- kutusten arviointia tulee täydentää yleiskaavoituksen yhteydessä.
Linnusto, luku 7.1
Linnustovaikutusten arviointi perustuu maastoselvityksiin, joihin sisältyy kevät- ja syysmuuton seurannat ja pesimälinnustoselvitykset. Arvioinnissa on lisäksi hyödyn- netty linnustoa koskevia muita tietolähteitä mm. Metsähallituksen petolinturekisteriä ja Hertta eliölajit –tietokantaa.
Linnustovaikutusten arvioinnin osalta yhteysviranomainen toteaa, että selvitykset se- kä niistä laaditut raportit ovat huomattavan puutteelliset, minkä myös Metsähallitus on tuonut lausunnossaan esille.
Linnuston muuton seurannan käytännön toteuttamisessa on puutteita, mikä vaikeut- taa luotettavan kuvan saamista hankealueen kautta muuttavasta linnustosta. Tulos- ten raportoinnissa on myös merkittäviä puutteita ja virheellisyyksiä ennen kaikkea taulukoissa ja uhanalaisten lajien osalta. Muuttoraporttien viittauskäytäntö ei myös- kään ole yleisen raportointikäytännön mukaista mm. kirjallisuuslähteiden käytön osalta. Raportissa olisi tullut olla esillä myös selvitysten alkuperäisaineisto tulosten ja johtopäätösten arvioimisen pohjaksi. Sen vuoksi myöskään arviota mahdollises- ti rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksista muuttavaan linnustoon ei ole mahdol- lista tehdä riittävän luotettavasti.
Varsinaisen lintumuuton seurannan lisäksi alueella olisi tullut seurata lintujen pesi- mäaikaista liikkumista, mistä yhteysviranomainen mainitsi jo arviointiohjelmasta an- tamassaan lausunnossa. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue on yksi Suo- men tärkeimmistä kaakkurin pesimäalueista. Kaakkurit käyvät pesimäsoiltaan päivit- täin kalassa Oulujärvellä. Ruokailulennot (hyvinkin monta päivässä) tapahtunevat enimmäkseen huomattavan matalalla verrattuna muuttolentoon. Rumala-Kuvaja- Oudonrimpien Natura-alueen pesimäsoiden ja Oulujärvellä sijaitsevan ravinnonhan- kinta-alueen väliin rakennettavan tuulivoimala-alueen kaakkurille aiheuttama tör- mäysriski voi olla hyvinkin suuri. Kaakkurin kaltaiselle pitkäikäiselle linnulle törmäys- riskin aiheuttamat vaikutukset voivat olla merkittäviä, minkä Metsähallitus on mainin- nut lausunnossaan.
Metsähallitus on lausunnossaan tuonut esille, että mahdollisia kaakkuriin kohdistuvia vaikutuksia on mahdollista arvioida vain koko pesimäaikaisella ruokailulentojen seu- rannalla. Yhteysviranomainen katsookin, että näin merkittävän kaakkurialueen ky- seessä ollen seuranta tulee toteuttaa satelliittilähettimen avulla tai muulla menetel- mällä, jolla lintujen lentoreitit ja liikkuminen pystytään riittävän luotettavasti selvittä- mään.
Metsähallitus on lausunnossaan perusteellisesti käsitellyt myös pesimälinnustoselvi- tystä ja mm. todennut, että selvitys on puutteellinen ja riittämättömästi dokumentoi- tu. Raportin lyhyt tekstiosuus ei täytä luotettavien ja perusteellisesti tehdyn selvitys- raportin vaatimuksia, eikä sen pohjalta ole mahdollista tehdä luotettavia päätelmiä tuulivoimaloiden mahdollisista pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista. Puutteita on lisäksi mm. siinä, että käytetty menetelmä on kuvattu hyvin puutteellisesti ja laji- kohtaiset runsausluonnehdinnat eivät ole ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi laadittavan linnustoraportin edellyttämällä tasolla. Raportissa olisi tullut esittää selvi- tyksessä kertynyt alkuperäisaineisto riittävällä tarkkuudella, jotta raportin lukija voi tehdä omia johtopäätöksiä inventoinnin luotettavuudesta ja arvioida itsekin tuulivoi- maloiden mahdollisia vaikutuksia. Puutteellisuuksia ja virheellisyyksiä on lajiston osalta myös uhanalaisuusluokitus-sarakkeessa.
Pesimälinnustoraportti ei sisällä lainkaan viitteitä, ei tekstissä eikä lähdeluettelossa.
Raportissa ei myöskään ole millään tavalla arvioitu, millaisia mahdollisia vaikutuksia tuulivoimaloiden rakentamisella voisi olla hankealueen pesimälinnustoon. Pesimälin- nustoa kuvaava kartta on huomattavan puutteellinen ja epäselvä. Sen perusteella ei pysty tekemään päätelmiä kartassa kuvattujen lajien tarkemmasta sijainnista suh- teessa tuulivoimaloiden sijaintiin, eikä kartan perusteella ole myöskään mahdollista arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia pesimälinnustoon.
Kun kyse on Kainuun kenties arvokkaimmasta lintusuosta, ympäristövaikutusten ar- vioinnin on tukeuduttava perusteellisiin selvityksiin. Koska pesimälinnustoselvitykses- sä on niin merkittäviä puutteita, yhteysviranomainen katsoo, että alueella tulee yleiskaavoituksen pohjaksi tehdä uusi, riittävän tarkka, vakioituihin linnuston inven- tointimenetelmiin perustuva täydentävä selvitys, jonka pohjalta hankkeen pesimälin- nustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Myös lähistölle ra- kennettavan Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan ja Metsälamminkankaan hank- keiden yhteisvaikutus tulee perusteellisesti arvioida paitsi Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura –alueen myös muiden lähistön suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta.
Vaikutukset eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin, luku 7.2
Selostuksen mukaan vaikutuksia eläimistöön on arvioitu asiatuntija-arviona. Yhteys- viranomainen on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa esittänyt, että RKTL tulee lisättäisiin arvioinnissa mukana olevaksi asiantuntijatahoksi suurnisäkkäisiin ja riistaan liittyvän asiantuntemuksen vuoksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) asiantuntemusta riistaan, suurpetoihin ja metsäpeuraan liittyvissä kysymyk- sissä ei ilmeisesti kuitenkaan ole käytetty riittävässä määrin hyväksi, sillä näitä lajeja
koskevat tiedot ovat puutteellisia ja poikkeavat RKTL:n käsityksestä lajien nykytilasta alueella.
Selostuksessa on varsin kattavasti lueteltu alueella esiintyviä lajeja, mutta niiden esiintymistä alueella ei ole selvitetty tai pystytty selvittämään. Tästä johtuen vaikutus- ten arviointikin jää hyvin puutteelliseksi ja lähinnä yleisellä tasolla toteavaksi.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunnossaan todennut, että erityisen puut- teellisia ovat arviot suurten riistanisäkkäiden esiintymisestä hankkeen vaikutusalueel- la ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Arvio vaikutuksesta hirvikantaan puuttuu selostuksesta. Arviointia tulee täydentää tältä osin yleiskaavan vaikutusarvioinnin yh- teydessä.
RKTL tuo lausunnossaan esille myös hankkeen vaikutukset metsäpeuran suojeluun liittyen mainiten, että Oulujärven lounaispuolella on metsäpeuran erillisesiintymä.
Nämä peurat ovat levinneet alueelle Suomen osapopulaatiosta ja vasovat Pyhännän ja Oulujärven välissä suoerämaassa Pyhännän, Piippolan, Kestilän, Vaalan, Vuolijo- en ja Vieremän kuntien alueilla. Metsäpeuran elinympäristökartoituksen mukaan tuu- livoiman suunnitellulla tuotantoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on metsä- peuralle sopivia kesäelinympäristöjä. Erityisesti hankealueen lähiympäristön soiden reunamat ovat metsäpeuralle soveltuvia vasomisalueita. Esimerkiksi Piiparinmäen länsipuolinen suokokonaisuus (Törmäsenrimmen sekä Kivennevan-Kolkanneva- Kuurajärven soidensuojelualueet) on RKTL:n havaintojen perusteella metsäpeurojen asuttama ja tärkeä kesäinen lisääntymisalue. Metsäpeura on elinympäristön suhteen vaatelias ja arka häirinnälle. On kyseenalaista, löytääkö laji vaihtoehtoisia elinpaikko- ja lähialueelta, jos metsäpeura joutuu väistymään hankealueen ympäristöstä. Arvioin- tiin liittyy tältä osin hyvin merkittävää epävarmuutta.
Metsäpeuran kannan taantumisuhan vuoksi uusien osapopulaatioiden syntymistä pi- detään tärkeänä, ja sen vuoksi Suomessa on vastikään käynnistetty hanke metsä- peuran palautusistutusten toteuttamiseksi sopivalle alueelle. Pyhännän seudun eril- lisesiintymä Suomenselän populaation luonnostaan syntyneenä laajennuksena on la- jin kannalta arvokas. RKTL:n tekemän elinympäristökartoituksen perusteella potenti- aalisia metsäpeuran talvehtimisalueita on mm. Vaalan alueella, joten metsäpeuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen tälle seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista. Alueen esiintymän kautta voi ajan myötä syntyä yhteys Kainuun popu- laatioon. Toistaiseksi pienen yksilömääränsä vuoksi Pyhännän seudun erillisesiinty- mä on herkkä elinympäristössä tapahtuville kielteisille muutoksille, jollainen tuulivoi- man tuotantoalueen perustaminen selvästi on. Lisäksi lähelle hankealuetta, metsä- peuralle myös sopivaan kesäelinympäristöön, suunnitellaan selvästi Metsälammin- kankaan hanketta suurempaa Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahan- ketta. Yhdessä nämä hankkeet voivat olla uhka alueen metsäpeurakannan vakiintu- miselle ja kasvulle niin kuin RKTL toteaa lausunnossaan.
RKTL huomauttaa lausunnossaan, että myös suurpetojen tiedetään esiintyvän alu- eella vakituisesti eikä vain satunnaisina vaeltelijoina, kuten YVA-selostuksessa esite- tään. Alue on susireviirien ydinaluetta tällä seudulla. Tiedossa alueelta on 7 yksilön susilauma. Kuten myös YVA-selostuksessa todetaan, on todennäköistä, että hank-
keella on kielteisiä vaikutuksia suurpetoihin. Kuhunkin lajiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten lisäksi hankkeella on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia suurpetojen ja niiden saaliseläinten vuorovaikutukseen. Pohjois-Amerikassa tehtyjen elinympäristöä muovaavien hankkeiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että tei- den, sähkölinjojen ja muiden lineaaristen rakenteiden sekä pirstoutumisen lisäänty- minen ympäristössä muovaa suurnisäkkäiden välisiä peto-saalissuhteita. Erityisesti peuran riski jäädä petojen saaliiksi näyttää kasvavan tällaisten ympäristömuutosten seurauksena.
Yhteysviranomainen katsoo, että suurten nisäkkäiden osalta hankkeen vaikutusten arviointi on riittämätön. Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutukset suurpetojen ja metsäpeuran suojelun osalta tulee perusteellisesti selvittää ja vaiku- tukset arvioida myös näiden lajien vuorovaikutuksen osalta. Samoin tulee arvioida yhteisvaikutukset Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston kanssa.
Koska hankealue sijoittuu kansallista ja kansainvälistä merkitystä omaavien luontoar- vojen vaikutusalueelle, yhteysviranomainen on jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa korostanut, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon uhanalaisten lajien osalta suotuisan suojelun tason turvaaminen (LSL 5 §) eli luontodirektiivin velvoite huomioida luonto- ja lintudirektiivilajien säilymisedellytykset, myös suojelualueiden välisillä alueilla, mitä arviointiselostuksessa ei ole riittävässä määrin tehty. Yhteysvi- ranomainen kiinnittää erityistä huomiota suden esiintymiseen hankealueella. Sudella on todettu olevan alueella asuttu reviiri, jolla susi myös lisääntyy. Susi on luontodirek- tiivin liitteen IV (a) tarkoittama laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämi- nen tai heikentäminen on LSL 49.1 §:n nojalla kielletty. Yhteysviranomainen katsoo- kin, että suden lisääntymis- ja päivälepopaikat tulee selvittää ja arvioida myös se, mi- ten hanke yhdessä Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa tulee vaikuttamaan jatkossa suden esiintymisen edellytyksiin alueella.
Alueiden pirstoutumisen ja ekologisten yhteyksien osalta vaikutuksia on arvioitu lä- hinnä karttatarkasteluin, minkä Metsähallitus mainitsee lausunnossaan. Epävarmuut- ta aiheutuu siitä, että esimerkiksi eläinten nykyisellään käyttämistä reiteistä ei ole tie- toa käytettävissä, mikä kerrotaan selostuksessa. RKTL:n mukaan selostuksessa har- haanjohtavasti väitetään, että ”tiettävästi alueella ei ole eläinten vaellusreittejä”. Oulu- järven etelä- ja lounaispuoliset metsäalueet, joille tuulivoiman tuotantoalueita nyt suunnitellaan, muodostavat ekologisen käytävän, jota myöten monet riistaeläimet, suurpedot ja metsäpeura voivat siirtyä idänpuolen laajoilta metsäalueilta länteen muun muassa Suomenselälle. Tuulivoima-alueet katkaisevat tämän käytävän jopa 30 kilometrin leveydeltä.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointi on puutteellinen myös siltä osin, miten han- ke yhdessä Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen kanssa tulee vaikuttamaan ekologisiin yhteyksiin alueella. Yhteysviranomainen on korostanut tätä jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa. Tuulivoiman tuotannon suun- nittelu kokonaisuutena tällä aluekokonaisuudella tuleekin toteuttaa siten, ettei alueel- lisesti merkittävä ekologinen yhteys häviä tai merkittävästi heikkene.
Vaikutukset luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin, luku 7.5
Vaikka arviointiselostuksessa onkin arvioitu eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuk- sia, yhteysviranomainen katsoo, että Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ja Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset Ruma- la-Kuvaja-Oudonrimpien, Rimpinevan-Matilannevan ja Törmäsenrimmen- Kolkannevan muodostaman kolmen Natura-alueen suojelualuekokonaisuuteen tulee selvittää tarkemmin. Tuulivoimapuistot sijoittuvat linnuston kannalta erityisen aralle ja suojelullisesti keskeiselle aluekokonaisuudelle, joten vaikutusten arviointi korostuu entisestään. Selostuksessa on todettu, että yhteisvaikutuksia on mahdollista syntyä linnuston osalta, sillä linnut liikkuvat Natura-alueiden välillä ja voimalat aiheuttavat es- tevaikutuksia ja lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa.
Lisäksi hankkeet yhdessä pirstovat toistaiseksi vähän rakennettua aluekokonaisuut- ta ja samalla vaikuttavat suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien toimivuu- teen, miltä osin arviointia on myös syytä tarkentaa.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, luku 8
Arviointiselostuksessa on kuvattu varsin kattavasti hankealueen asutusta sekä alu- een muuta maankäyttöä. Selostuksessa on käsitelty valtakunnallisia alueidenkäyttö- tavoitteita, maakuntakaavoitusta ja aluetta koskevia yleis- ja asemakaavoja. Vaalan kunta toteaa lausunnossaan kaavoituksen nykytilanteen osalta täydennyksenä, ettei alueella ole aiemmin laadittuja yleis- eikä asemakaavoja. Lisäksi kunta huomauttaa lausunnossaan, että hankkeeseen liittyvän Metsälamminkankaan yleiskaavan käy- tännön suunnittelun toteutuksesta vastaa toimija / TuuliSaimaa kunnan ohjatessa kaavoitusta. Vaalan kunta ei vastaa kaavoituksesta.
Vaalan kunta huomauttaa lausunnossaan, että koska hankkeella on kaukovaikutuk- sia, hankkeeseen liittyviin lähialueen kuntiin on syytä lisätä Kajaanin ja Siikalatvan li- säksi Paltamo. Tämä tulee ottaa jatkossa huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä ja varattava kunnille mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta. Myös Pyhännän kunnalle on varattava mahdollisuus lausua yleiskaavaehdotuksesta, koska hanke sijaitsee lä- hellä kunnan rajaa ja Metsälammin tuulivoimahankkeella ja Piiparinmäki- Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeella on yhteisvaikutuksia, jotka saattavat koskea myös Pyhännän kuntaa.
Vaikka kaikki voimalat tulisivat sijoittumaan Vaalan kunnan alueelle, useat voimalat sijoittuisivat hyvin lähelle Siikalatvan tai Kajaanin rajaa. Koska hankkeen lähivaiku- tusalue ja rakentamisrajoitukset ulottuisivat ilmeisesti varsin pitkälle myös Siikalatvan ja Kajaanin puolelle, kaavoitus on toteutettava tiiviissä yhteistyössä Vaalan, Siikalat- van ja Kajaanin kuntien kanssa. Hankkeella saattaa olla vaikutuksia erityisesti ra- kentamisen osalta myös hankealuetta laajemmalla alueella niin kuin selostukses- sakin on todettu. Hankkeen toteutuksen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle ja muulle maankäytölle tulee yksilöidä huomattavasti tätä tarkemmin ja ottaa ne huomi- oon yleiskaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset saattavat aihe- uttaa rakentamisrajoituksia naapurikiinteistöjen alueelle. Tuulivoimaloiden ohjearvot ylittävälle melualueelle ei voida käytännössä rakentaa pysyvää asutusta, loma-
asutusta eikä sijoittaa muuta melulle herkkää toimintoa. Hankealueen osayleiskaa- vassa tuulivoimaloita ei voida sijoittaa siten, että ohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia tulee kohdistumaan pysyviin asuntoihin, lomarakennuksiin ja niiden potentiaalisille rakennuspaikoille. Tähän suunnitteluperiaatteeseen ei vaikuta maanomistustilanne.
Vaalan kunta huomauttaa lausunnossaan, että tutkittavissa vaihtoehdoissa osa voi- maloista sijoittuu Vaalan koko kunnan tuulivoimakaavan selvitysten mukaisille asu- tuksen suojaetäisyyksille, mikä tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa.
Toiminnan vaikutusten seuranta, luku 9
Toiminnan vaikutusten seurantaosiossa on tuotu esille tuulivoimatuotannon kannalta keskeisiä tekijöitä, joilla vaikutuksista voidaan saada tietoa. Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy vaikutuksia, jotka sisältävät jossain määrin epävarmuutta mm. vaikutusten määrästä ja kohdistumisesta. Vaikutuksiin liittyvät epävarmuudet kohdistuvat erityisesti paikalliselle pysyvälle ja loma-asutukselle. Yh- teysviranomainen katsoo, että tuulivoimahankkeen toteutuessa sen vaikutuksia seu- rataan luotettavasti ja pitkäaikaisella seurantamenettelyllä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla mahdollisia haitallisia vaikutuksia lievennetään ja poistetaan.
Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen toiminnan aikaisten vaikutusten osalta tulee laatia seurantaohjelma, jossa mukana on myös Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan tuulivoimapuisto ja niiden yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutus- ten seuranta on erityisen perusteltua aluekokonaisuuden erityisten luonnonarvojen vuoksi. Yhteisvaikutusten seurantaa tulee toteuttaa erityisesti linnuston ja suurnisäk- käiden (ennen kaikkea suurpetojen ja metsäpeuran), mutta myös erämaisen alueen pirstoutumisen ja ekologisten vaikutusten osalta.
Hankkeen toiminnan vaikutusten seurantaan on syytä liittää jo olemassa olevien seurantajärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. RKTL:n riistakolmio- ja hirvihavain- tokorttijärjestelmät tuottavat jatkuvasti tietoa alueen eläimistöstä riittävän tarkalla alu- eellisella resoluutiolla. On mahdollista rakentaa tieteelliset kriteerit täyttävä seuranta- järjestelmä, jossa hanke- ja kontrollialueiden aineistoja verrataan ennen ja jälkeen ar- vioitavien hankkeiden käynnistymistä. Seurantajärjestelmien avulla voidaan myös tut- kia, miten eläinkannat reagoivat hankkeisiin suhteessa etäisyyteen hankealueesta.
Ympäristövaikutusten yhteenveto, vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoi- suus, luku 10
Arviointiselostuksessa on toteutusvaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset koottu taulukkoon, jossa niitä verrataan keskenään, nykytilanteeseen ei vertailua ole tehty.
Vertailutaulukko kiteyttää ja tiivistää arviointiselostuksessa laajemmin käsitellyt hank- keen vaikutukset.
Kunkin vaikutustyypin kohdalla olisi merkittävyyden arvioinnin perusteita voinut avata enemmän esimerkiksi mainitsemalla kussakin kohdassa olennaisia tekijöitä (laajuus, kesto, kohteen herkkyys, vaikutusten intensiteetti jne.).
Koska arviointiselostuksessa on huomattavia puutteita mm. linnustoon ja suurnisäk- käisiin kohdistuvien tietojen osalta, ei hankevaihtoehtojen kokonaisvaikutukset ole tässä vaiheessa vielä luotettavalla tavalla selvillä. Yhteenvetotaulukossa ei ole käsitelty lajiston osalta millään tavalla myöskään hankkeiden yhteisvaikutuksia, alu- een pirstoutumisen vaikutuksia eikä myöskään vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin.
Arviointiselostuksessa arvioidaan molemmat vaihtoehdot toteuttamiskelpoisiksi, mitä johtopäätelmää ei ELY-keskuksen mielestä voi kuitenkaan vielä tässä vaiheessa teh- dä luontovaikutusten arvioinnissa olevien puutteellisuuksien vuoksi.
Yhteysviranomaisen lausunnon yhteenveto ja johtopäätökset
Johtopäätöksenään yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostus vastaa sisällöl- tään ja rakenteeltaan pääosin ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 10 §:n vaatimuksia. Arviointiselostus on jokseenkin hyvin laadittu, ja siinä on tuotu esiin hankkeen keskeisiä ympäristövaikutuksia päätöksentekoa varten.
Arviointiselostuksessa on myös huomattavia puutteita, mistä johtuen hankkeen kai- kista vaikutuksista ei tässä vaiheessa voida tehdä luotettavia johtopäätelmiä. Riittä- mättömät lajistoselvitykset ovat arvioinnin merkittävimpiä puutteita, mistä johtuen myöskään tuolle aluekokonaisuudelle keskeisiä ympäristöarvoja ei ole pystytty hah- mottamaan eikä siten niihin kohdistuvia vaikutuksia riittävän luotettavasti arvioi- maan. Arviointi ei tältä osin täytä sille asetettuja vaatimuksia.
Yhteysviranomaisen havaitsemat ja lausunnoissa ja mielipiteissä esille tuodut puut- teet ja tarkistustarpeet, jotka on kirjattu edellä tähän lausuntoon, tulee selvittää ja ratkaista asiasta riippuen joko kaavoitusmenettelyssä tai muussa hankkeen jatko- suunnittelussa. Näistä merkittävimpiä ovat seuraavat kysymykset:
Hankealueen läheisyyteen ollaan suunnittelemassa Piiparinmäki- Lammaslamminkankaan tuulivoimahanketta. Hankkeiden yhteisvaikutusten ja vaiku- tusten merkittävyyden arviointia tulee täydentää erityisesti maisemavaikutusten ja luontovaikutusten osalta. Yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää niin ikään aluekokonaisuuden pirstoutumiseen ja ekologisten yhteyksiin kohdistuvien vaikutus- ten osalta.
Hankkeen kaavoituksen yhteydessä tulee jatkossa turvata lähialueen ja Vuolijoen lä- hikylien asukkaiden tiedonsaanti hankkeesta sekä turvata yleiskaavoituksen yhtey- dessä asukkaiden osallistumismahdollisuudet.
Hankkeen vaikutusten arviointia virkistyskäytön, erityisesti metsästysmahdollisuuksi- en osalta tulee täydentää.
Lentoestevalojen välkkymisen osalta arviointia tulee täydentää erityisesti lähikylien mm. Ojanperän kylän osalta. Maisemavaikutusten arviointia lähiasutuksen, Oulujär- ven ja Rumala-Kuvajan-Oudonrimpien Natura –alueen osalta tulee täydentää.
Arviointiselostuksessa ei ole käsitelty hankkeen vaikutuksia viestintäyhteyksiin, mikä tulee jatkossa selvittää.
Hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi tulee tehdä uusi linnustoselvitys, jos YVA- menettelyn yhteydessä laadittu selvitys todetaan uuden tarkastelun perusteella riittä- mättömäksi. Linnuston pesimäaikaisesta liikkumisesta pesimäalueen ja ruokailualu- eiden välillä ei ole riittävästi tietoa, mikä tulee hankkia maastossa toteutettavan seu- rannan avulla. Erityisen keskeistä on selvittää kaakkureiden pesimäaikainen liikkumi- nen. Natura-alueisiin ja lisäksi myös muihin suojelualueisiin kohdistuvien yhteisvai- kutusten ja niiden merkittävyyden arviointia tulee niin ikään täydentää.
Suden ja metsäpeuran osalta vaikutusten arviointia tulee täydentää. Arvioinnin poh- jaksi on oltava lajien osalta riittävästi esiintymistietoa myös lisääntymis- ja levähdys- alueista. Metsäpeuran osalta tulee arvioida, mitä vaikutuksia hankkeella on lajin le- viämiselle, kannan vakiintumiselle ja kasvulle. Lisäksi on arvioitava vaikutuksia myös näiden lajien vuorovaikutussuhteeseen.
Hankkeen vaikutukset erämaisen aluekokonaisuuden pirstoutumiseen ja ekologisten yhteyksien toimivuuteen tulee arvioida tarkemmin myös yhteisvaikutukset Piiparin- mäki-Lammaslaminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa.
Hankkeen toteutuksen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle ja muulle maankäytölle tulee yksilöidä huomattavasti tätä tarkemmin ja ottaa ne huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN
Kainuun ELY-keskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon hankkeesta vastaaval- le. Kopiot arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä toimitetaan myös hankevastaavalle. Alkuperäiset lausunnot säilytetään ja arkistoidaan Kainuun ELY-keskuksessa.
Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjille. Lausunto on nähtävillä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- sessa sekä Vaalan kunnanvirastossa sekä sähköisenä osoitteessa
SUORITEMASKU
11 000 € (alv 0 %)
Maksun määräytymisen perusteet
Maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksessa 1397/2015 (Asetus elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työvoima- ja elinkeinotoimistojen sekä KEHA-keskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2015) olevan ympäristötehtävien suoritteita koske- van maksutaulukon mukaisesti (14-23) henkilötyöpäivää). Lausunnon valmisteluun on tässä tapauksessa käytetty 18 henkilöyöpäivää.
Laskun lähettäminen
Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskuk- sesta.
Oikaisun hakeminen maksuun
Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua ELY-keskukselta. Lausunnon liitteessä on ohje maksua koskevan oikaisun tekemiseen.
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
Vastuualuejohtajan sijainen Kari Pehkonen
Ylitarkastaja Jouko Saastamoinen
Liitteet 1. Maksua koskeva oikaisuvaatimus 2. Lausunnot ja mielipiteet
TIEDOKSI
Fingrid Oyj
Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut Kainuun liitto
Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kainuun Museo
Loiste Sähköverkko Oy
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva, luvat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puolustusvoimat, Pääesikunta, logistiikkaosasto
Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Vaalan kunta
Mielipiteiden esittäjät
YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Fingrid Oyj ilmoittaa lausunnossaan, että hankkeesta vastaavan kanssa on käyty alustavia keskusteluja hankkeen sähköverkkoliitynnästä. YVA-selostuksessa esitetty liityntäratkaisu on em. keskustelujen mukainen. Fingridillä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta.
Metsähallitus toteaa lausunnossaan meluvaikutusten osalta, että melumallinnuksen mukaa melua tulisi Ympäristöministeriön suunnitteluohjeen ohjearvon vastaisesti kohdistumaan Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueelle kummassakin vaihtoehdossa, merkittävämmin Natura-alueen itäosassa vaihtoehdossa VE2.
Voimaloiden tulisikin sijaita riittävän kaukana Natura-alueesta, jotta niistä aiheutuva melu pysyisi ohjearvojen alapuolella.
Selostuksessa on mainittu, että yhden voimalan osalta voi aiheutua vaikutuksia Natura-luontotyyppeihin Aapasuot ja puustoiset suot. Vaikutusten arvellaan olevan paikallisia ja merkittävyydeltään vähäisiä. Merkittävyydeltään vähäisiä vaikutuksia arvioidaan aiheutuvan myös joihinkin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Metsähallitus toteaakin, että varovaisuusperiaatteen mukaan voimaloiden tulisi sijaita riittävän kaukana Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueesta, jotta rakentamisesta ja toiminnasta ei aiheutuisi haittavaikutuksia ja alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit eivät heikentyisi.
Metsähallitus katsoo, että Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ja Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset Rumala-Kuvaja- Oudonrimpien, Rimpinevan-Matilannevan ja Törmäsenrimmen-Kolkannevan muodostaman kolmen Natura-alueen suojelualuekokonaisuuteen tulisi selvittää tarkemmin. Selostuksessa on todettu, että yhteisvaikutuksia on mahdollista syntyä linnuston osalta, sillä linnut liikkuvat Natura-alueiden välillä ja voimalat aiheuttavat estevaikutuksia ja lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa.
Alueiden pirstoutumisen ja ekologisten yhteyksien osalta Metsähallitus toteaa, että vaikutuksia on arvioitu lähinnä karttatarkasteluin. Epävarmuutta aiheutuu siitä, että esimerkiksi eläinten nykyisellään käyttämistä reiteistä ei ole tietoa käytettävissä, mikä kerrotaan selostuksessa.
Linnustovaikutusten arvioinnin osalta Metsähallitus toteaa, että selvitykset sekä niistä laaditut raportit ovat huomattavan puutteelliset. Muutonseurantaan käytettyä työpanosta ei voi ensinnäkään pitää riittävänä luotettavan kuvan saamiseksi hankealueen kautta muuttavasta linnustosta varsinkin, kun muuton voimakkuuden, ajoittumisen ja muuttoreittien sijainnin tiedetään vaihtelevan suuresti eri vuosina.
merkinnöissä.
Muuttoraporttien viittauskäytäntö ei ole normaalin raportointikäytännön mukaista.
Yleisen raportointikäytännön vastainen kirjallisuuslähteiden käyttö antaa raportista huomattavan huolimattoman vaikutelman ja lisää yhdessä puutteellisen havainnointitehon, täsmällisen alkuperäisaineiston puuttumisen sekä taulukoiden suuren virhemäärän kanssa arviota siitä, että toteutettujen muutonseurantojen perusteella ei ole mahdollista tehdä riittävän luotettavia päätelmiä hankealueen kautta tapahtuvasta muutosta. Sen vuoksi myöskään arviota mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksista muuttavaan linnustoon ei ole mahdollista tehdä riittävän luotettavasti.
Varsinaisen lintumuuton seurannan lisäksi alueella tulisi seurata lintujen pesimäaikaista liikkumista. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue on yksi Suomen tärkeimmistä kaakkurin pesimäalueista. Kaakkurit käyvät pesimäsoiltaan päivittäin kalassa Oulujärvellä. Ruokailulennot (hyvinkin monta päivässä) tapahtunevat enimmäkseen huomattavan matalalla verrattuna muuttolentoon.
Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen pesimäsoiden ja Oulujärvellä sijaitsevan ravinnonhankinta-alueen väliin rakennettavan tuulivoimala-alueen kaakkurille aiheuttama törmäysriski voi olla hyvinkin suuri. Kaakkurin kaltaiselle pitkäikäiselle linnulle törmäysriskin aiheuttamat vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Metsähallitus toteaakin, että mahdollisia kaakkuriin kohdistuvia vaikutuksia on mahdollista arvioida vain koko pesimäaikaisella ruokailulentojen seurannalla, joka tulee toteuttaa satelliittilähettimen avulla tai muulla menetelmällä, jolla lintujen lentoreitit ja liikkuminen pystytään riittävän luotettavasti selvittämään.
Pesimälinnustoselvitys on erityisen puutteellinen ja huonosti dokumentoitu. Raportin tekstiosuuden pituus on noin puoli A4-kokoista sivua, mikä ei täytä luotettavien ja perusteellisesti tehdyn selvitysraportin vaatimuksia, eikä sen pohjalta ole mahdollista tehdä luotettavia päätelmiä tuulivoimaloiden mahdollisista pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista. Puutteita on lisäksi mm. siinä, että käytetty menetelmä on kuvattu hyvin puutteellisesti ja lajikohtaiset runsausluonnehdinnat eivät ole ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi laadittavan linnustoraportin edellyttämällä tasolla. Raportissa tulee esittää selvityksessä kertynyt alkuperäisaineisto riittävällä tarkkuudella, jotta raportin lukija voi tehdä omia johtopäätöksiä inventoinnin luotettavuudesta ja arvioida itsekin tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia.
Puutteellisuuksia ja virheellisyyksiä on lajiston osalta myös uhanalaisuusluokitus- sarakkeessa.
Pesimälinnustoraportti ei sisällä lainkaan minkäänlaisia viitteitä, ei tekstissä eikä lähdeluettelossa. Raportissa ei myöskään ole millään tavalla arvioitu, millaisia mahdollisia vaikutuksia tuulivoimaloiden rakentamisella voisi olla hankealueen pesimälinnustoon. Pesimälinnustoa kuvaava kartta on huomattavan puutteellinen ja epäselvä. Sen perusteella ei pysty tekemään päätelmiä kartassa kuvattujen lajien tarkemmasta sijainnista suhteessa tuulivoimaloiden sijaintiin, eikä kartan perusteella
