YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Tuulialfa Oy
Tuulivoimahanke
Vaalan Turkkiselkä
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO
Hankkeesta vastaava:
Tuulialfa Oy
Knuutintie 3 as 2, 00370 Helsinki Toimitusjohtaja
Antti Tanskanen puh. 044 9770 409
etunimi.sukunimi@tuulialfa.fi
Yhteysviranomainen:
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
PL 86, 90101 OULU Tuukka Pahtamaa puh.0295 038 394
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Pöyry Finland Oy
Elektroniikkatie 13, 90590 Oulu YVA-projektipäällikkö Ella Kilpeläinen puh. 010 33 28373
etunimi.sukunimi@poyry.com
Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Veteraanikatu 1, Oulu
Vaalan kunnanvirasto Vaalantie 14, Vaala
Arviointiohjelma on saatavissa sähköisesti:
www.ymparisto.fi/yva → YVA-hankkeet
SISÄLLYSLUETTELO
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO ... 3
SISÄLLYSLUETTELO ... 5
YVA-TYÖRYHMÄ ... 7
TERMIT JA LYHENTEET ... 8
TIIVISTELMÄ ... 9
1 JOHDANTO ... 13
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 14
2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ... 14
Arviointiohjelma ... 15
2.1.1 Arviointiselostus ... 16
2.1.2 2.2 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET... 16
2.3 YVA-MENETTELYN ALUSTAVA AIKATAULU ... 17
2.4 YVA-MENETTELYN SOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA ... 18
2.5 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN ... 18
Seurantaryhmä ... 18
2.5.1 Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen... 19
2.5.2 Asukaskysely ... 19
2.5.3 3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 19
3.1 HANKKEESTA VASTAAVA ... 19
3.2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET VALTAKUNNALLISESTI ... 19
3.3 HANKKEEN ALUEELLINEN MERKITYS ... 20
3.4 TUULISUUS ... 21
3.5 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 23
3.6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 26
4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS ... 27
4.1 TUULIVOIMALAT... 27
4.2 SÄHKÖNSIIRTO ... 28
4.3 HANKEALUEEN SISÄINEN TIEVERKOSTO ... 30
4.4 TUULIVOIMALOIDEN, TEIDEN JA SÄHKÖNSIIRTOREITTIEN SIJOITTELUN PERIAATTEET ... 31
4.5 TUULIPUISTON RAKENTAMINEN ... 31
Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen ... 31
4.5.1 Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu ... 31
4.5.2 Perustukset ... 31
4.5.3 Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen ... 32
4.5.4 Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto ... 32
4.5.5 4.6 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTO ... 33
5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT ... 33
5.1 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT ... 33
Ympäristövaikutusten arviointi ... 33
5.1.1 Kaavoitus... 33
5.1.2 Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset ... 34
5.1.3 Rakennuslupa ... 34
5.1.4 Lentoestelupa ... 34
5.1.5 Puolustusvoimien hyväksyntä ... 34
5.1.6 Sähköverkkoon liittyminen ... 34
5.1.7 5.2 MUUT MAHDOLLISESTI EDELLYTETTÄVÄT LUVAT ... 35
Ympäristö- ja vesilupa ... 35
5.2.1 Liittymälupa ... 35
5.2.2 Luonnonsuojelulain poikkeamislupa ... 35
5.2.3 Natura-arviointi ... 35 5.2.4
Erikoiskuljetuslupa ... 36
5.2.5 Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta 5.2.6 tiealueelle ... 36
Muinaisjäännöksen kajoamiseen liittyvä lupamenettely ... 36
5.2.7 5.3 LAUSUNTOPYYNNÖT ... 36
Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin ... 36
5.3.1 Vaikutukset säätutkiin ... 36
5.3.2 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 37
6.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ ... 37
Asutus ja alueen muut toiminnot ... 37
6.1.1 Elinkeinot ... 38
6.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat... 39
6.1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 39
6.1.3.1 Maakuntakaava ... 39
6.1.3.2 Yleiskaavat ... 44
6.1.3.3 Asemakaavat... 45
6.1.3.4 6.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ... 46
Maisema ... 46
6.2.1 Kulttuuriympäristö ... 47
6.2.2 Muinaisjäännökset ... 49
6.2.3 6.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOLTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET ... 49
Luonnon yleispiirteet, kasvillisuus ja luontotyypit ... 49
6.3.1 Linnusto ... 51
6.3.2 Muu eläimistö ... 52
6.3.3 Suojelualueet ja muut luontoarvoltaan erityisen merkittävät kohteet ... 52
6.3.4 6.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJA- JA PINTAVEDET ... 54
6.5 ILMASTO ... 56
6.6 LIIKENNE ... 57
7 SUUNNITELMA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA... 57
7.1 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT... 57
7.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET ... 59
7.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET ... 60
7.4 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ... 61
7.5 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA TALOUTEEN ... 61
7.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 62
Vaikutukset muinaisjäännöksiin ... 62
7.6.1 7.7 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN ... 63
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys ... 63
7.7.1 Linnustoselvitykset ... 63
7.7.2 Direktiivilajiselvitykset ... 64
7.7.3 Natura-arvioinnin tarve ... 65
7.7.4 7.8 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN ... 65
7.9 LIIKENNEVAIKUTUKSET ... 66
7.10 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN ... 66
7.11 MELUVAIKUTUKSET ... 66
7.12 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 67
7.13 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN, TERVEYTEEN JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN .... 67
7.14 TURVALLISUUTEEN SEKÄ TUTKA- JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET ... 69
7.15 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ... 69
7.16 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET ... 69
7.17 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ... 69
7.18 EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 70
8 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ... 70
9 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 70
10 LÄHDELUETTELO ... 71
YVA-TYÖRYHMÄ
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja -selostuksen laatimisesta vastaa konsultti- työnä Pöyry Finland Oy. Vaikutusten arviointityöhön osallistuu laaja joukko asiantunti- joita, joiden vastuualueet ja pätevyydet on esitetty alla olevassa taulukossa.
Kokemus vuosina
YVA Projektipäällikkö Ella Kilpeläinen FM (biologia) 15
Kaavoituksesta vastaava Miia Nurminen-Piirainen
FM, kaavan laatijan pätevyys
YKS513 15
Luonto William Velmala FM (eläintiede) 10
Sari Ylitulkkila FM (kasvitiede) 18
Maisema- ja kulttuuriympäristö Sirkku Huisko Maisema-arkkitehti 13
Näkymäalue-analyysi ja Iida Sointu FM (meteorologia) 7
havainnekuvat Piia Heikkinen Kand. (yhdyskuntasuunnittelu) 1
Melumallinnus Carlo di Napoli DI (energiatekniikka) 15
Tapio Lukkari DI (konetekniikka) 1,5
Välkemallinnus Iida Sointu FM (meteorologia) 7
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ville Koskimäki FM (suunnittelumaantiede) 10
Pintavedet Eeva-Leena Anttila FM (luonnonmaantiede) 10
Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Pekka Keränen FM (maaperägeologia) 20
Liikenne ja logistiikka Leena Kurkinen DI (ympäristötekniikka) 15
Teemu Sandberg Ins. AMK 11
Teemu Tuunanen Ins. AMK 1
Muinaismuistoselvitys
Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelut
Paikkatietoaineisto ja kartat Jukka Korhonen Tekn. 25
Tehtävä Henkilö Koulutus
TERMIT JA LYHENTEET
YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä:
LYHENNE SELITYS
CO2 Hiilidioksidi
dB(A), desibeli Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Melumittauksissa käytetään eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Yleisin on niin sanottu A-suodatin, jonka avulla pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen.
ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
FINIBA-alue Kansallisesti arvokas lintualue
IBA-alue Kansainvälisesti arvokas lintualue
Hankealue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-ohjelmassa aluetta, jolle tuulivoimalat sijoi- tetaan. Hankkeeseen sisältyy hankealueen lisäksi voimajohto.
kV Kilovoltti, jännitteen yksikkö
LAeq Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään äänen A-äänitasoa. A- painotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Kun pitkän ajan- jakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viih- tyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään keskiäänitasoa. Keskiäänitason muita nimityksiä ovat ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso, ja sen tunnus on LAeq.
Keskiäänitaso ei ole pelkkä melun äänitason tavallinen keskiarvo. Määritelmään sisältyvä neliöön korotus merkitsee, että keskimääräistä suuremmat äänenpaineet saavat korostetun painoarvon lopputuloksessa.
metriä mpy Metriä meren pinnan yläpuolella
MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW)
MWh (GWh) Megawattitunti (gigawattitunti), energian yksikkö (1 GWh = 1000 MWh)
SAC-alue Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Areas of Conservation)
SPA-alue Lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Protection Area)
SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Sähköasema Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi verkkoon. Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja, tai muuntoasema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai use- ampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle.
YVA Ympäristövaikutusten arviointi
TIIVISTELMÄ
Hankekuvaus
Tuulialfa Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Vaalan kunnan alueelle. Hankealue sijaitsee Vaalan kunnan itäosassa noin 20 kilometrin etäisyydellä Vaalan keskustaaja- masta. Hankealueen pinta-ala on noin 46 km2. Alue rajautuu idässä Puolangan ja Pal- tamon kunnanrajaan. Tuulipuisto tulee koostumaan enintään 65 tuulivoimalasta perus- tuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkon liittymistä varten tarvittavasta mahdollisesta 110 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.
Tuulipuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 65 tuulivoimalaa.
Kunkin tuulivoimalan yksikköteho on 3,45–8 MW. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta VE1 250 metriä ja VE2 280 metriä. Sähkönsiirron osalta on tarkastelussa kaksi liityntävaihtoehtoa eli liittyminen hankealueen eteläosan poikki sijoittuvaan Fingridin voimajohtoon (220 kV tai Fingridin suunnittelemaan tulevaan 2 x 110kV) tai liittyminen Nuojuan sähköasemalla noin 30 kilometrin etäisyydellä.
Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Me- nettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet.. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yh- teydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja.
YVA-menettely
Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuk- sia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muas- sa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottami- sesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Val- mistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipi- teiden ja lausuntojen, sekä tehtyjen selvitysten perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvi- oitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi selostuksessa kuva- taan mm. haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa perustellun päätelmänsä hankkeesta vastaavalle.
Arvioitavat vaihtoehdot
YVA-menettelyn päävaihtoehtoina tarkastellaan ohjelmavaiheessa Vaihtoehto Kuvaus
VE0 · Hanketta ei toteuteta.
· Tuulipuistoa ei rakenneta.
VE1
· Hankealueelle sijoitetaan enintään 65 voimalaa.
· Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3,45–8 MW.
· Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 250 metriä.
VE2
· Hankealueelle sijoitetaan enintään 65 voimalaa.
· Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3,45–8 MW.
· Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 280 metriä.
Sähkönsiirto
Kaksi liityntävaihtoehtoa
1. liittyminen hankealueen eteläosan poikki sijoittuvaan Fingridin voima- johtoon (220 kV tai Fingridin suunnittelemaan tulevaan 2 x 110kV).
tai
2. liittyminen Nuojuan sähköasemalla noin 30 kilometrin etäisyydellä.
Kuva 1-1. Tuulipuiston sijoitussuunnitelma.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja sen sähkönsiirron aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympä- ristöön. Arvioinnissa huomioidaan hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset sekä käy- töstä poiston vaikutukset ympäristöön. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia:
· yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön
· pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
· ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
· näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Tuulivoimahankkeissa yleisesti merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti vaikutukset maisemaan ja luontoon sekä melusta ja varjon vilkkumisesta aiheutuvat vaikutukset. Yleisesti merkittäviksi tunnistettujen vaikutusten lisäksi arvioinnissa paino- tetaan myös tässä hankkeessa merkittäviksi/oleellisiksi koettuja vaikutuksia, joita pyri- tään tunnistamaan YVA-menettelyn aikana selvitysten, lausuntojen, muistutusten ja si- dosryhmätyöskentelyn (muun muassa seurantaryhmä ja yleisötilaisuudet) kautta.
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdol- lisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittä- mällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdolli- suus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista. Toinen tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua.
YVA-menettelyä seuraamaan kootaan seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tie- donkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta.
Aikataulu
Turkkiselän hankkeen YVA-menettely on käynnistetty YVA-lain 8 § mukaisella ennak- koneuvottelulla 16.4.2018 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. YVA-ohjelman laa- timinen aloitettiin huhtikuussa 2018 ja se jätetään yhteysviranomaiselle toukokuussa 2018. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään kesän ja syksyn 2018 aikana.
YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle marraskuussa 2018, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen perusteltuun päätelmään hel- mikuussa 2019.
1 JOHDANTO
Tuulialfa Oy (myöhemmin hankevastaava) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Vaa- lan kunnan alueelle. Hankealue sijaitsee Vaalan kunnan itäosassa noin 20 kilometrin etäisyydellä Vaalan keskustaajamasta (Kuva 1-1). Hankealueen pinta-ala on noin 46 km2 ha. Alue rajautuu idässä Puolangan ja Paltamon kunnanrajaan. Tuulipuisto sijoit- tuu yksityisten maanomistajien maille.
Kunkin tuulivoimalan yksikköteho on 3,45 – 8 MW ja kokonaiskorkeus alustavasti 250 - 280 metriä. Tuulipuisto tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdis- tävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkon liittymistä varten tarvittavasta 110 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta VE1 250 metriä ja VE2 280 metriä. Sähkönsiirron osalta on tarkaste- lussa kaksi liityntävaihtoehtoa eli liittyminen hankealueen eteläosan poikki sijoittuvaan Fingridin voimajohtoon (220 kV tai Fingridin suunnittelemaan tulevaan 2 x 110kV) tai liittyminen Nuojuan sähköasemalla noin 30 kilometrin etäisyydellä.
Kuva 1-1. Hankealueen sijainti
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet
Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva lainsäädäntö on vastikään uudistunut.
Uusi laki (252/2017) ja asetus (277/2017) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja YVA-asetus) astuivat voimaan 16.5.2017. YVA-menettelyn tavoite ei ole muuttunut aikaisemmasta, mutta menettelyn toteutukseen ja painotuksiin laki on tuonut joitakin muutoksia. Uuden lain myötä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi suju- voitui ja merkittävien ympäristövaikutusten painoarvo arvioinnissa kasvoi.
YVA-menettelyä sovelletaan hanketyypistä ja kokoluokasta riippuen joko suoraan YVA- asetuksen hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksessa tehtävän päätöksen poh- jalta. Tuulivoimalahankkeet vaativat YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähin- tään 30 megawattia.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain(252/2017) tavoitteena on edis- tää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- mismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallis- ten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoit- teita.
Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa ar- viointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten ar- viointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei teh- dä päätöstä tuulivoimahankkeen toteuttamisesta.
YVA-menettelyn alkuvaiheessa käydään ennakkoneuvottelu, jossa hankevastaava ja viranomaiset hahmottelevat hankkeen vaikutusten arvioinnista järkevän kokonaisuu- den. Turkkiselän hankkeen YVA-menettely on käynnistetty ja YVA-lain 8 § mukainen ennakkoneuvottelu on pidetty 16.4.2018 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.
YVA-menettelyyn sisältyvät ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutus- ten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointi- menettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet, tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ym- päristövaikutuksista.
Kuva 2-1.YVA-menettelyn vaiheet.
Arviointiohjelma 2.1.1
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVA- ohjelma, jossa esitetään hankealueen ja voimajohdon reittivaihtoehtojen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvi- tykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja tutkittavat vaihtoehdot, sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja ar- vio hankkeen aikataulusta.
YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuu- luttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville omilla nettisivuillaan ja hankkeen vai- kutusalueen kuntien nettisivuilla sekä ainakin yhdessä paikallisessa sanomalehdessä.
Arviointiohjelma on nähtävillä vähintään kuukauden ajan, jonka aikana kansalaiset voi- vat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää lisäksi lausuntoja viranomaisilta ja vaikutusalueen kunnilta, jonka jälkeen se ko-
koaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lau- suntonsa hankevastaavalle.
Arviointiselostus 2.1.2
Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman, tehtyjen selvi- tysten ja YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausun- tojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, jossa esitetään muun muassa:
- Hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot
- Tiedot YVA-menettelyn toteuttamisesta osallistumismenettelyineen - Kuvaus ympäristön nykytilasta
- Hankevaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset - Hankevaihtoehtojen vaikutusten vertailu
- Ympäristövaikutusten lieventämiskeinot - Kuvaus ympäristövaikutusten seurannasta
- Selvitys yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon huomioimi- sesta vaikutusten arvioinnissa
- Yleistajuinen yhteenveto
Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksesta vastaavasti kuin arviointiohjelmas- ta. Arviointiselostus on nähtävillä 30–60 päivän ajan, jolloin viranomaisilta ja kunnilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet, tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päätty- misestä.
Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa pe- rusteltua päätelmää oman päätöksentekonsa perusaineistona. Lupaviranomaisen on varmistettava, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa.
2.2 YVA-menettelyn osapuolet
Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankevastaava, joka tässä hankkeessa on Tuulialfa Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatimisesta vastaavat hankevastaavan toimeksiannosta Pöyry Finland Oy:n asiantuntijat, joiden vastuualueet ja pätevyydet on esitetty tämän YVA-ohjelman alussa kohdassa ”YVA-työryhmä”. Yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös kansalaiset ja muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu kuvassa (Kuva 2-2).
Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot.
2.3 YVA-menettelyn alustava aikataulu
Turkkiselän tuulivoimahankkeen YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen alku- vuodesta 2019. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu.
Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadin- ta suunnitellulle tuulipuistoalueelle (kappale 2.4).
Kuva 2-3. YVA-menettelyn tavoitteellinen aikataulu.
YVA- menettely
Pöyry Finland Oy (YVA- ja kaavakonsultti)
Tuulialfa Oy (hankevastaava)
Pohjois- Pohjanmaan
ELY-keskus (yhteys- viranomainen)
Pohjois- Pohjanmaan
liitto Kainuun liitto
Kainuun ELY
Elinkeinojen edustajat
Vaalan kunta, Paltamon kunta, Puolangan kunta
Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt
Tiedotus- välineet
Työn vaihe
YVA-menettely 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4
1. YVA-ohjelma
Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma viranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä (30 vrk) Yhteysviranomaisen lausunto (30 vrk) 2. YVA selostus
Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset
Arviointiselostus viranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä (30 vrk)
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä (60 vrk)
Osallistuminen ja vuorovaikutus 1 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Yleisötilaisuus
2018 2019
2.4 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa
Turkkiselän tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista.
YVA-lain 22 §:n mukaan yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa.
Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA- menettelyn kanssa. Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain (Kuva 2-4) muun mu- assa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet. Osayleiskaa- voituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutus- ten arviointeja.
Kuva 2-4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen.
2.5 Tiedottaminen ja osallistuminen
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdol- lisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menette- lyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle (Tuulialfa Oy) tai YVA- ja kaavoi- tuskonsultille (Pöyry Finland Oy). Saadut mielipiteet ja näkemykset pyritään huomioi- maan ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan hankkeen suunnittelussa prosessin edetessä.
Seurantaryhmä 2.5.1
YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan kootaan eri tahoista koostuva seuranta- ryhmä. Seurantaryhmän kokoonkutsujana toimii Pöyry. Seurantaryhmän tarkoituksena on muun muassa saada tietoa ja näkemyksiä eri osapuolilta sekä varmistaa, että työn aikana käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia.
Seurantaryhmä seuraa ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sekä sitä tukevien selvitysten laadinnasta.
Seurantaryhmään kootaan edustajia eri tahoista, kuten metsästysseurat, kyläyhdistyk- set, kunnan ja viranomaistahojen edustajat.
Seurantaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran YVA-selostuksen luonnosvaiheessa loppukesällä 2018.
Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen 2.5.2
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsu- massa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa sekä osayleiskaavan osal- listumis- ja arviointisuunnitelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ym- päristövaikutusten arvioinnista, hankkeesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselos- tuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja kaavaluonnosta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäris- tövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä sekä kaavaluonnoksesta.
Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan yhteysviranomaisen ylläpitämällä YVA-hankkeiden internet-sivulla.
Asukaskysely 2.5.3
YVA-menettelyn yhteydessä, osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, toteutetaan asukaskysely, jonka tarkoituksena on selvittää tuulipuistohankkeen lähialueen asukkai- den ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Asukaskyselyn avulla hankevas- taava saa tietoa eri asukasryhmien yleisestä suhtautumisesta ja mahdollisista huolen- aiheista hankkeeseen liittyen. Asukaskyselyn yhteydessä asukkaille jaetaan lisäksi tie- toa hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista heidän elinympäristöönsä.
3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
3.1 Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaa Tuulialfa Oy, joka on suomalaisin voimin perustettu yhtiö, jonka taustalla on pitkä kokemus voimaloiden rakentamisesta ja energian tuotannosta. Tuu- lialfa keskittyy hankkeisiin, jotka soveltuvat hyvin tuulivoiman tuotantoon, aiheuttavat vähän ympäristövaikutuksia ja on suunniteltu yhdessä maanomistajien kanssa. Yhtiö keskittyy tuulivoima- ja aurinkosähköhankkeisiin, niihin liittyvään suunnitteluun ja han- kekehitykseen. Toimintamalli perustuu kiinteään yhteistyöhön maanomistajien kanssa.
Tuulialfa Oy pitää tuulivoimaa mahdollisuutena tuottaa CO2 – vapaata uusiutuvaa energiantuotantoa, jolla saavutetaan Suomen osuus ilmastotavoitteista. Hankekehi- tysmalli perustuu siihen, että tuulipuiston rakentaminen ja käytönaikainen hallinnointi toteutetaan paikallisesti, joko Tuulialfa Oy:n toimesta, tai yhteistyössä paikallisten yh- teistyökumppaneiden kanssa.
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet valtakunnallisesti
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. 10.11.2010 jul- kaistun EU:n uuden energiastrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020. Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiu- tuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä(2009/28/EY).
Kansallinen energia- ja ilmastostrategian päivitys julkaistiin 20.3.2013 (Työ- ja elinkei- noministeriö 2013). Strategian päivittämisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa vuo- delle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita. Vuoden 2008 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tuo- tantotavoitteeksi vuodelle 2025 asetetaan noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuo- delle 2020 on 6 TWh. Päivityksessä esitetään keinot, joilla voidaan turvata samanaikai- sesti uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiansäästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen sekä pääs- töjen vähentäminen. Tuulivoima nähdään tärkeänä uusiutuvan energian tuotantomuo- tona, joka vähentää Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista kuten hiilestä ja öljystä, li- sää energiaomavaraisuutta ja parantaa kauppatasetta.
Kuvassa (Kuva 3-1) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimatuotannon kehitys vuo- sina 1997–2017. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuonna 2017 2044 MW ja tuulivoi- maloiden määrä oli 700. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2017 sähköä noin 4,8 TWh, mikä vastaa noin 5,6 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2017).
Kuva 3-1. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2017).
3.3 Hankkeen alueellinen merkitys
Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2011. Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan tasol- le. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi mm.
tuulivoimatuotannon kasvattaminen 1 TWh:iin. Vuonna 2050 Pohjois-Pohjanmaan kan- taa ilmastovastuun pitkälle kehittyneellä energiataloudella ja tuulivoimaa tuotetaan vä- hintään 3 TWh.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on päivittänyt energiastrategiaansa vuoden 2012 lopulla.
Päivitys on laadittu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykseksi.
Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa on määritetty maakunnan strategisille tavoit- teille kaksi ylätason päämäärää: 1. Energiatoimiala tukee elinkeinoelämän kilpailuky- kyä, alueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja asukkaiden elämänlaatua. 2.
Kehitys kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä. Nämä päämäärät yritetään saavuttaa muun muassa edistämällä ja toteuttamalla investointeja energiantuotantoon ja –teknologiaan, minkä yhtenä avaintoimenpiteenä on maa- ja me-
rituulivoimatuotannon edistäminen ja hankkeiden edellyttämän osaamisen varmistami- nen.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018–2021 on hyväksytty maakuntavaltuus- tossa marraskuussa 2017. Ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Uuden maakuntaohjelman rakenne ja taso poikke- aa aiemmasta. Ohjelmassa haetaan uutta ajattelua maakunnalliseen ja kansalliseen aluekehittämiseen ja siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa strategista ajattelumallia.
Tällä tavoitellaan joustavuutta sekä ennakoivaa ja nopeaa reagointikykyä ympärilläm- me tapahtuviin muutoksiin. Hankelistoista ja toimenpidetasoisista kirjauksista on luovut- tu. Tavoitteet tarkentuvat maakuntaohjelman toimeenpanosuunnittelussa. Maakuntaoh- jelman ympäristöselostuksen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2017) mukaan Pohjois- Pohjanmaa on Suomen merkittävimpiä tuulivoiman tuotantoalueita. Vuonna 2016 koko maan asennetusta tuulivoimakapasiteetista 44 % sijoittui Pohjois-Pohjanmaalle. Uusiu- tuvan energian tuotannon määrä on Pohjois-Pohjanmaalla kasvussa, tuulivoimaraken- tamisella on tässä keskeinen rooli. Energiateollisuuden sähkötilastojen mukaan tuuli- voima kattoi noin 17 % Pohjois-Pohjanmaalla tuotetusta sähköstä ja 16 % sähkön lop- pukulutuksesta vuonna 2015.
Sähkönkulutus Vaalassa oli vuonna 2016 noin 43 GWh, josta asumisen ja maatalou- den osuus oli noin 53 %. Palveluiden ja rakentamisen osuus oli noin 44 % ja teollisuu- den noin 3 %(Energiateollisuus ry 2018).
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen säh- köverkkoon. Suunniteltujen tuulivoimaloiden (65 kpl, 4,2MW) vuosittainen sähköntuo- tanto olisi noin 960 GWh. Siinä vaiheessa kun hanke on valmis rakennettavaksi, on tar- jolla todennäköisesti tehokkaampia turbiineita, jolloin sähköntuotanto tulee olemaan suurempi.
Hankkeen toteutumisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tuulipuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteis- tö- ja yhteisöverotuloja. Tuulivoimahankkeella tulee toteutuessaan olemaan positiivisia vaikutuksia myös alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin. Lisääntyneel- lä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia myös alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan.
3.4 Tuulisuus
Suomen Tuuliatlas kuvaa tuuliolosuhteita Suomessa ja sen tarkoituksena on toimia apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä sekä suunnata tuulivoimarakentamista tuuliolosuhteiltaan hyville alueille. Tuulen nopeus kasvaa kor- keuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista ja rosoisuudesta (maaston muodot, sekä pintakasvillisuus ja -piirteet), sekä ilman lämpöti- lamuutoksesta. Tämän vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuuli- voimaloita. (Tuuliatlas 2018)
Vallitseva tuulensuunta Turkkiselän alueella on lounaasta (Kuva 3-2). Tuulennopeus hankealueella on 100 metrin korkeudella noin 5,7 m/s ja 200 metrin korkeudella noin 7,1 m/s (Tuuliatlas 2018).
Kuva 3-2. Tuulensuunta Turkkiselän alueella 200 metrin korkeudella.
3.5 Arvioitavat vaihtoehdot
YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulee esitellä hank- keen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen.
Turkkiselän tuulipuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodosta- maan vaihtoehto, joka lähtökohtaisesti aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähi- alueen asukkaille ja ympäristölle, mutta on kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattava.
Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma- asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on sijoitettu siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on riittävä suojaetäisyys.
Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavaksi ilmajohdolla, jonka liittymisellä sähköverkkoon on tässä vaiheessa kaksi vaihtoehtoa. Sähkönsiirto tuulipuiston sisällä toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen.
Voimaloiden sijoittelu ja huoltoteiden linjaukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa YVA- menettelyä ja kaavoitusta varten laadittavien selvitysten perusteella sekä hankkeesta saadun palautteen perusteella.
Lähtökohtaisesti tässä YVA:ssa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja (Taulukko 3-1):
Taulukko 3-1. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot.
Vaihtoehto Kuvaus
VE0 · Hanketta ei toteuteta.
· Tuulipuistoa ei rakenneta.
VE1
· Hankealueelle sijoitetaan enintään 65 voimalaa.
· Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3,45 – 8 MW.
· Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 250 metriä.
VE2
· Hankealueelle sijoitetaan enintään 65 voimalaa.
· Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3,45 – 8 MW.
· Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 280 metriä.
Sähkönsiirto
Kaksi liityntävaihtoehtoa
1. liittyminen hankealueen eteläosan poikki sijoittuvaan Fingridin voima- johtoon (220 kV tai Fingridin suunnittelemaan tulevaan 2 x 110kV) tai
2. liittyminen Nuojuan sähköasemalla noin 30 kilometrin etäisyydellä.
Kuva 3-3. Tuulipuiston sijoitussuunnitema.
Kuva 3-4. Tuulipuiston sijoitussuunnitelma ilmakuvalla.
Kuva 3-5. Tuulipuiston sähkönsiirtoreitti.
3.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2018) hankealueen lähin tuulivoimahanke on noin 15 km etelään sijoittuva Otsotuuli Oy:n Pal- tamon Teerivaaran 17 - 22 tuulivoimalan hanke, jonka YVA-menettely on valmistunut vuonna 2014. Hankkeen tämän hetkisestä tilanteesta ei ole tietoa. Hankealueelta noin 30 km luoteeseen Utajärven alueelle sijoittuvan Tornator Oyj ja NV Nordisk Vindkraft Maaselkä-Hepoharju 39 voimalan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on päättynyt al- kuvuodesta 2017. Hankkeen jatkosuunnittelussa tutkitaan tuulivoimaloiden keskittämis- tä Maaselän alueelle. Hankekehitys Hepoharjun puolella on keskeytetty. 30 km pohjoi- seen Utajärvelle sijaitsevan Pahkavaaran noin 40 voimalan tuulivoimahankkeen YVA- menettely on päättynyt alkuvuodesta 2017. Tornator Oyj ja NV Nordisk Vindkraft tuuli- voimahankkeen osayleiskaavoitus on käynnissä, osayleiskaavaluonnos on ollut nähtä- villä alkuvuodesta 2018.
Vaalan kunnan alueella sijaitsee kaksi tuulivoimahanketta noin 40 km Turkkiselän alu- eelta lounaaseen. LähiTuuli Oy Vaalan Metsälamminkankaan 27 voimalan hanke ja TuuliWatti Oy Naulakankaan 6 voimalan hanke. Molempiin hankkeisiin on laadittu osayleiskaava, mutta kaavoista on valitettu eivätkä kaavat ole lainvoimaisia.
Fingrid Oyj suunnittelee uutta Muhoksen Pyhänselän ja Vaalan Nuojuan välistä 400+110 kV voimajohtoyhteyttä. Turkkiselän hankealue on noin 30 km etäisyydellä suunnitellusta voimajohtohankkeesta.
4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS
Suunniteltu tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista ja voimaloiden välisestä maan- alaisesta 20 - 40 kV:n keskijännitekaapeliverkostosta. Tuulipuiston alueelle rakenne- taan lisäksi huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille. Sähkönsiirtoa varten rakennetaan sähköasema sekä hankealueen Fingrid Oyj:n sähköverkkoon yh- distävä ilmajohto.
4.1 Tuulivoimalat
Tuulivoimalat muodostuvat perustuksesta, tornista, konehuoneesta ja roottorista (Kuva 4-1). YVA-vaiheessa hankkeessa käytettävä tuulivoimalatyyppi ei ole vielä selvillä, jo- ten vaikutusten arvioinnin perusteena käytetään hypoteettista tuulivoimalaa, jonka enimmäismitat on esitetty seuraavassa. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3,45 - 8 MW ja kokonaiskorkeus 250 – 280 metriä. Napakorkeus (kohta, jossa roottori liittyy torniin) on enintään 190 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, ettei 250 tai 280 metrin kokonaiskorkeus ylity.
Kuva 4-1. Periaatekuva tuulivoimalasta.
Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina, betonin ja teräk- sen yhdistelmänä (hybriditornit) tai kokonaan betonista. Tyypillisesti yli 100 metriä kor- keat tornit ovat teräs-betonitorneja. Torni voidaan myös varustaa mahdollisesti haruk- silla, jotka alkavat noin 70 – 80 metrin korkeudelta siipien alapuolelta. Tässä hank- keessa käytettävä tornityyppi tullaan päättämään hankkeen suunnitelmien tarkentues- sa. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoi- mia varten tarvittava kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaa- rin laajuisen alueen. Voimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennusteknii- kasta.
Kemikaalit
Tuulipuiston toimintaan liittyvät merkittävimmät kemikaalit ovat voimaloissa olevat öljyt ja jäähdytysnesteet. Tuulivoimaloissa on kemikaaleja noin 2–3 tonnia/voimala. Tuuli- voimaloissa on keruualtaat, joilla estetään kemikaalien pääsy ympäristöön mahdollisen, mutta epätodennäköisen vuodon sattuessa.
Lentoestevalot
Voimalat varustetaan lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritte- lee Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lentoesteluvassa (kappale 5.1.5).
Trafi on marraskuussa 2013 julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden lentoestevalaistusta koskien. Ohjeen vaatimukset lentoestevaloista tuulivoimaloissa, joiden lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa, on esitetty taulukossa (Taulukko 4-1). Ohjeessa huomioidaan puistomaiset, useista tuulivoimaloista muodostuvat tuulivoimahankkeet si- ten, että alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempi.(Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Täl- lä lievennetään lentoestevalaistuksen vaikutuksia lähiympäristöön.
Taulukko 4-1. Tuulivoimalan lentoestevalot, kun tuulivoimalan lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa. (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013).
Päivällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen pääl- lä
Hämärällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen pääl- lä
Yöllä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen, tai - keskitehoinen B-tyypin vilkkuva punainen, tai
- keskitehoinen C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle - Mikäli voimalan tornin korkeus on 105 metriä tai enemmän maan-
pinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoi- set lentoestevalot tasaisin, enintään 52 metrin, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle.
4.2 Sähkönsiirto
Turkkiselän tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloiden välillä toteute- taan keskijännitemaakaapeleilla. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti alueelle ra- kennettavien ja alueella jo olemassa olevien teiden varsille kaivettaviin kaapeliojiin.
Tuulipuiston liittymisestä sähköverkkoon on tarkastelussa kaksi vaihtoehtoa. Uusi säh- köasema (Kuva 4-2) rakennetaan hankealueen eteläpuolella sijaitsevan Fingridin voi- majohtokäytävän läheisyyteen, jolloin liittyminen tapahtuu Fingridin voimajohtoon (220
kV tai Fingridin suunnittelemaan tulevaan 2 x 110 kV). Toinen vaihtoehto on liittyä Nuo- juan sähköasemaan noin 30 kilometriä pitkällä 110 kV voimajohdolla. Uusi voimajohto sijoittuu Fingridin voimajohdon rinnalle. Uuden 110 kV voimajohdon rakentaminen ny- kyisten voimajohtorakenteiden rinnalle laajentaa johtoaluetta noin 20-25 metrillä.
Kuva 4-2. Esimerkki tuulivoimahankkeen 20/110 kV sähköasemasta. (Kuva: Pöyry)
4.3 Hankealueen sisäinen tieverkosto
Hankealueen sisäinen tieverkosto tullaan toteuttamaan siten, että olemassa olevia teitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tällä tavalla vältetään turhien tie- osuuksien rakentaminen ja minimoidaan rakennettavan tieverkoston haitalliset vaiku- tukset hankealueella ja sen lähiympäristössä. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnos- tetaan niiltä osin kuin tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyska- luston erikoiskuljetukset parannuksia vaativat. Erikoiskuljetuksiin tarvittavan tien ajora- dan minimileveys on noin 5–6 metriä. Käännösten kohdilta tiet ovat leveämpiä.
Hankealueen tiesuunnitelma rakennettavista ja kunnostettavista teistä tullaan esittä- mään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.
Kuva 4-3. Esimerkki tuulipuiston rakennus- ja huoltotiestä. (Kuva: Pöyry)
4.4 Tuulivoimaloiden, teiden ja sähkönsiirtoreittien sijoittelun periaatteet
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään suurimmalle mahdolliselle alueelle si- joitettavalle tuulivoimaloiden lukumäärälle. Suunnittelualue, sijoitettavien tuulivoimaloi- den määrä ja sijainti tarkentuvat hankkeen suunnittelun aikana tehtävien selvitysten pe- rusteella. Samoin sähkönsiirron vaihtoehtojen linjaukset ja liityntään käytettävän säh- köaseman valinta perustuvat suunnittelun aikana tehtäviin selvityksiin.
YVA-menettelyssä tarkasteltavaa tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa sekä siihen liit- tyvää tieverkostoa ja sähkönsiirtoreittejä suunniteltaessa huomioidaan muun muassa seuraavat seikat:
- tärkeimmät ympäristön aiheuttamat rajoitteet liittyen hankealueeseen ja sen lä- hialueisiin (muun muassa hankealueen ja sen lähiympäristön nykytila, kuten asutus ja luontokohteet)
- alustava tuulianalyysi
- voimaloiden minimietäisyydet toisistaan tuotantohävikin minimoimiseksi - maaperän rakennettavuus ja rinteiden jyrkkyys
- mahdollisimman pieni tarve rakentaa uutta tiestöä alueelle
- luonnonsuojelualueiden sekä asutuksen välttäminen voimajohtoreittisuunnitte- lussa
4.5 Tuulipuiston rakentaminen
Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen 4.5.1
Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla tarvittava määrä puustoa voimalapaikoille johtavien tieyhteyksien kohdalta. Hankealueen tieverkosto rakennetaan ja kunnoste- taan raivauksien jälkeen. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin voimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset vaativat. Lopuksi rakennetaan tarvittava uusi tiestö, jolla tuulivoimalat yhdistetään ole- massa oleviin ja kunnostettuihin teihin.
Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu 4.5.2
Rakennustöitä varten poistetaan kunkin tuulivoimalan rakennuspaikalta puustoa noin 0,5 hehtaarin alueelta. Voimaloiden rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahviste- taan niin sanottu asennusalue pystytyskalustoa varten. Asennusalueen koko on noin 30 x 50 metriä ja sen pinta on joko luonnonsoraa tai kivimurskaa. Roottorin kokoamista varten puustoa on lisäksi raivattava ainakin niiltä kohdilta, joille roottorin lavat sijoittuvat roottorin kokoamisvaiheessa. Tämän raivauspinta-alan tarve on noin 20 x 100 metriä, mutta se riippuu roottorin koosta ja kokoamistekniikasta. Voimalapaikalla on pystytyk- sen ajan myös väliaikainen alue nostureiden ja voimalaosien kokoamista varten.
Perustukset 4.5.3
Hankkeen suunnittelun edetessä tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla tehdään alustavia maaperätutkimuksia kairaamalla tai maatutkaamalla. Näiden tutkimusten perusteella valitaan tuulivoimaloiden perustustapa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehdään vielä tarkentavia maaperätutkimuksia, joiden perusteella tehdään perustusten lopullinen mitoitus ja yksityiskohtainen suunnittelu. Perustamistapoja on useita ja niiden valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohjaolosuhteet. Voimaloiden perustamis-
tavan valinta riippuu myös valittavasta tornivaihtoehdosta. Seuraavassa on esitelty ly- hyesti tyypillisesti käytettävät perustustekniikat.
Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn sy- vyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1–2 metriä ja keskikohdasta noin 2–3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuvat suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Nykyään käytettävillä voimalavaihtoehdoilla halkaisija on tyypillisesti noin 15–25 metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksella, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perus- tus edellyttää maaperältä riittävää kantavuutta.
Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittu- vat ehjille kallioalueille ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa.
Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten.
Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuuli- voimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhittuun varaukseen. Tar- vittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan ai- heuttamasta kuormituksesta. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi.
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kanto- kyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei mas- sanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa or- gaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Eri paalutyypeillä on eri asennusmene- telmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen.
Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalu- jen varaan.
Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen 4.5.4
Ennen tuulivoimaloiden pystyttämistä rakennetaan ja asennetaan hankealueen sisäiset kaapeloinnit sekä rakennetaan yhteys sähköverkkoliitynnälle. Hankealue tullaan yhdis- tämään sähköverkkoon maakaapelilla. Tuulipuiston vaatimat maakaapelit pyritään si- joittamaan hankealueen sisällä kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin.
Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto 4.5.5
Voimalaosien tuominen hankealueelle vaatii ison määrän kuljetuksia, joista osa on eri- koiskuljetuksia (mm. lavat). Kuljetukset jaksotetaan voimaloiden pystytysaikataulujen mukaan. Tuulivoimaloiden pystytys alkaa, kun perustukset, tarvittavat tuulipuiston tie- yhteydet ja asennusalue ovat valmiina ja voimaloiden eri komponentit on toimitettu pai- kalle. Tuulivoimalat pystytetään nostureiden avulla. Ensimmäisenä nostetaan torni loh- ko kerrallaan, tämän jälkeen konehuone ja viimeiseksi roottori.
Yhden voimalan asentamiseen valmiille perustukselle kuluu tyypillisesti 2–3 päivää.
Nosturin siirtäminen pystytyspaikalta toiselle voi viedä yhden työpäivän. Vaikeat sää- olosuhteet, kuten esimerkiksi kova tuuli tai sumu, voivat keskeyttää nostotyöt. Yhden tuulivoimalan asennukseen ja käyttöönottoon kuluu, käyttöönotto- ja testausvaihe mu- kaan lukien, yhteensä noin 1,5–2 viikkoa.
4.6 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto
Tuulivoimaloiden käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuuli- voimalan tekninen käyttöikä on noin 20–30 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden raken- teiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Koneistoja uusimalla voimaloi- den käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti, joka on tornin ja perustusten mi- toitettu rakenteellinen käyttöikä. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uu- sia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten. Voimajohdon tekninen käyttöikä on 50–70 vuotta, mutta sen käyttöikää on mahdollista pidentää minimissään 20–30 vuodella tekemällä siihen perusparannuksia.
Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoima- puistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Purkamisen työvai- heet ja kalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tuulivoimaloiden entiset sijaintipaikat voidaan maisemoida ympäröivän maiseman mukaisesti. Tarvitta- essa myös tuulivoimaloiden perustukset poistetaan. Perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä kuin niiden poistaminen. Perustuksia voi olla mahdollista hyödyntää myös osana muuta rakentamista.
Voimajohdon käytön päätyttyä sähköliitännän (sähkö- tai kytkinasema) rakenteet pois- tetaan ja sähköliitäntää varten käytössä ollut maa-ala vapautetaan maanomistajan muuhun käyttöön. Maakaapelit voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa.
5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT
5.1 Hankkeen edellyttämät luvat
Ympäristövaikutusten arviointi 5.1.1
YVA-lain (252/2017) 3 §:n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä hai- tallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Lain liitteen 1 hankeluettelon e) kohdan mukaan tuulivoimahankkeisiin sovelletaan YVA- menettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 MW.
Hankkeen YVA-menettely käsittää tämän YVA-ohjelman sekä YVA-selostuksen laati- misen. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen (tässä hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) siitä antama perusteltu päätelmä ovat edellytyksenä hanketta koskevien lupien saamiselle.
Kaavoitus 5.1.2
Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja (luku 6.1.3). Samanaikai- sesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty osayleiskaavan laadinta suunnitellulle tuulipuistoalueelle. YVA-menettelyn yhteydessä tehtävät selvitykset, esimerkiksi luonto- ja maisemaselvitykset, sekä vaikutusten arvioinnit toimivat myös kaavoituksen selvitys- aineistona. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteensovittamista on kuvattu kappalees- sa 2.4.
Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva MRL:n muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä ns. tuulivoimakaavalla voidaan ohjata tuulivoima- rakentamista siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla.
Turkkiselän osayleiskaava laaditaan MRL:n 77 a §:n mukaisena kaavana siten, että ra- kennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella.
Hankevastaava on tehnyt Vaalan kunnalle esityksen osayleiskaavan käynnistämisestä hankealueelle. Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoitusaloitteen 15.2.2018 § 12.
Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset 5.1.3
Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat pääosin yksityisten omistamille maille. Hankkeesta vastaava sopii maan käytöstä ja vuokrauksesta alueiden omistajien kanssa.
Rakennuslupa 5.1.4
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mu- kaista rakennuslupaa. Lupa haetaan Vaalan kunnan rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun yleiskaavan ja raken- nusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista.
Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu.
Lentoestelupa 5.1.5
Lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voivat hankaloittaa niin sanotut lentoesteet.
Lentoesteen asettamiseen tarvitaan marraskuussa 2014 voimaan astuneen ilmailulain (864/2014) mukaan lentoestelupa, jonka tarve määritellään ilmailulain 158 §:ssä. Käy- tännössä kaikki yli 60 metriä (lentoasemien lähellä 30 metriä) korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan, jota haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ANS Finlandin lausunto.
Ilmailulain mukaan lentoeste ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennet- tä, eikä sitä voida asettaa niin, että sitä voisi erehdyksissä pitää lentoliikennettä palve- levana laitteena tai merkkinä. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista haetaan ilmai- lulain mukainen lentoestelupa.
Hankealue sijoittuu johdetulle korkeusrajoitusalueelle, jossa suurin sallittu huipun kor- keus merenpinnasta on 644 metriä (ANS Finland 2018).
Puolustusvoimien hyväksyntä 5.1.6
Suunnittelun aikana selvitetään puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen vaikutukset sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn ja muihin joukkojen ja alueiden käyttöön vaikuttaviin seikkoihin. Pääesikunta antaa lau- sunnon tuulivoima-alueiden lopullisesta hyväksyttävyydestä. Hankevastaavan tulee tästä syystä pyytää suunnitellusta tuulipuistosta lausuntoa Puolustusvoimilta. Hyväk- syntä on edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle.
Puolustusvoimat on antanut suunnitellusta tuulivoimahankkeesta hyväksyvän lausun- non 9.1.2018.
Sähköverkkoon liittyminen 5.1.7
Sähköverkkoon liittyminen edellyttää liittymissopimuksen tekemistä verkkoa hallinnoi- van yhtiön kanssa (Fingrid Oyj tai paikallinen sähköverkkotoimija). Tarkentavia keskus- teluja verkkoliitynnästä sekä verkkoliityntäsopimuksesta käydään hankkeen edetessä.
5.2 Muut mahdollisesti edellytettävät luvat
Ympäristö- ja vesilupa 5.2.1
Tuulivoimaloilta voidaan tapauskohtaisesti edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa, mikäli niistä voi aiheutua naapuruussuhdelain (26/1920) mukaista rasitusta. Tuulivoimaloiden tapauksessa tällaisia rasitusta aiheuttavia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi melu ja lapojen pyörimisestä aiheutuva varjon vilkkuminen. Ympäristölupaa haetaan Vaalan kunnan ympäristöviranomaiselta.
Hanke voi edellyttää vesilain (587/2011) mukaista lupaa (vesilupa), jos se vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen tai aiheuttaa muita muutoksia vesistöihin (esimerkiksi luonnontilaisen lähteen tilan muuttaminen).
Liittymälupa 5.2.2
Uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liittymien parantaminen ja/tai le- ventäminen edellyttävät liittymälupaa, jonka myöntämisestä vastaa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus.
Luonnonsuojelulain poikkeamislupa 5.2.3
Jos tuulivoimahankkeen toteuttaminen vaikuttaa haitallisesti erityisesti suojeltaviin la- jeihin, rauhoitettuihin tai luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin, tulee hanke- vastaavan hakea luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa.
Luonnonsuojelulain (1996/1096)42 §:n nojalla on rauhoitettu lajeja, joiden olemassaolo on käynyt uhatuksi tai rauhoittaminen on muusta syystä osoittautunut tarpeelliseksi.
Rauhoitettujen kasvien tai niiden osien poimiminen tai hävittäminen on kielletty. Luon- nonsuojelulain 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiinty- mispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun ELY-keskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4. ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kasvilajin rauhoitussäännöksistä tai erityisesti suojeltavan lajin kiellosta, jos lajin suoje- lutaso säilyy suotuisana.
Luonnonsuojelulain (1996/1096) 49 §:n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainit- tujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Nämä lajit ovat niin sanottuja tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia li- sääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. ELY- keskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta.
Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve hankkeen osalta selviää alueelle laadittujen luontoselvitysten sekä ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta.
Natura-arviointi 5.2.4
Natura 2000 -verkosto on Euroopan yhteisön kattava ekologinen verkosto. Luonnon- suojelulain (1996/1096) 65 §:ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksel- lisesti heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joi- den suojelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty, on hankkeen toteuttajan tai suunni- telman laatijan arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla.
Osana tämän hankkeen YVA-menettelyä tullaan käsittelemään luonnonsuojelulain 65
§:n mukaisen Natura-arvioinnin tarve koskien Joutensuon (SAC FI1200306) Natura- aluetta. Laadittavassa Natura-arvioinnin tarveselvityksessä selvitetään, voisiko hank- keella olla jokin vaikutuskanava Natura-alueen suojelun perusteina oleviin luontoarvoi- hin.
Erikoiskuljetuslupa 5.2.5
Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitut mitta- tai massarajat. Erikoiskuljetuslupaa haetaan kirjallisesti lähettämällä hakemus Pirkan- maan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki erikoiskuljetusluvat Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tuulivoimaloiden komponenttikuljetukset voivat vaatia erikoiskuljetusluvan hakemista.
Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta 5.2.6
tiealueelle
Kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen yleisen tien tiealueelle edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta.
Muinaisjäännöksen kajoamiseen liittyvä lupamenettely 5.2.7
Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja ja ilman muinaismuis- tolain nojalla annettua lupaa on kielletty kaikenlainen kiinteään muinaisjäännökseen ka- joaminen kuten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja poistami- nen. Mikäli muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa, voi ELY-keskus hakemuksesta Museovirastoa kuultuaan myöntää kajoamislu- van muinaisjäännökseen. Yksityisissä työhankkeissa sovelletaan mml:n 11§ mukaista kajoamislupamenettelyä. Lausunnossaan Museovirasto voi asettaa kajoamiselle ehto- ja, jotka liittyvät useimmiten tutkimuksiin. Vasta riittävien tutkimusten jälkeen muinais- jäännöksen rauhoitus voidaan purkaa ja kohteeseen kajota.
5.3 Lausuntopyynnöt
Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin 5.3.1
YVA-menettelyn yhteydessä pyydetään lausunto Digita Oy:ltä hankkeen vaikutuksista tv- ja radiolähetyksiin.
Vaikutukset säätutkiin 5.3.2
Tuulivoimalat voivat vaikuttaa säätutkien toimintaan, jos tutkat sijaitsevat lähellä tuuli- voimaloita. Ilmatieteen laitokselta pyydetään YVA-menettelyn kuulemisen yhteydessä lausunto.
6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Asutus ja alueen muut toiminnot 6.1.1
Turkkiselän hankealue sijaitsee Vaalan kuntakeskuksesta noin 20 kilometriä itään.
Hankealue rajautuu idässä Puolangan ja Paltamon kunnanrajaan.
Hankealue on asumatonta aluetta. Alue muodostuu lähinnä metsätalouskäytössä ole- vista kivennäis- ja turvemaista. Hankealueella sijaitsee metsästysmaja, joka on suunni- teltu siirrettäväksi pois. Alueen lähiympäristössä ei ole asuin- tai lomarakentamista.
Hankealuetta ympäröivä yhdyskuntarakenne on pääosin maaseudun harvaa asutusta.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,9 kilometrin etäisyydellä alustavista voi- malapaikoista (Kuva 6-1).
Kuva 6-1. Hankealueen lähiasutus.
Moottorikelkkaura Liminpuro-Manamansalo kulkee hankealueen kautta voimajohtolin- jan varrella (Kuva 6-2, retkikartta.fi). Hankealueella on Yhteismetsän laavu. Hankealu- een koillis-itäpuolella sijaitsee pienriistan (5608 Puolanka) ja hirven metsästysalueet (8764 Kantojoki 23). Turkkiselän alueella toimii Vaalan riistanhoitoyhdistys. Tiedot alu- een nykyisestä virkistyskäytöstä tarkentuvat vaikutusten arvioinnin edetessä.
Kuva 6-2. Moottorikelkkaurat hankealueella (Metsähallitus; Retkikartta.fi).
Elinkeinot 6.1.2
Vaalan väkiluku oli vuonna 2017 2 941 asukasta (Tilastokeskuksen PX-Web- tietokannat 2018) ja pinta-ala 1 772 km², josta 454 km² on vesistöjä (Vaalan kunta 2018).
Vuonna 2015 Vaalassa oli 890 työpaikkaa ja työttömyysaste oli vuoden 2016 lopulla 18,1 %. Vaalan työpaikat koostuvat pääosin palveluiden (66,5 %), teollisuuden, kunnal- listekniikan ja rakentamisen (14,5 %) ja maa-, metsä-, ja kalatalouden työpaikoista (17,5 %) (Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat 2018).
