  HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY





Päiväys Datum

Dnro Dnr

28.5.2008 PSA-2007-R-8-531

Tätä päätös/lausuntoversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta.

Finn Nickel Oy Kaupintie 11 00440 Helsinki

Viite / Hänvisning

Asia / Ärende

Yhteysviranomaisen lausunto Finn Nickel Oy:n Leppävirran Valkeisenrannan kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Finn Nickel Oy on toimittanut Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ympäristövaiku- tusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisen arvioin- tiselostuksen, joka koskee Valkeisenrannan kaivoshanketta Leppävirran kunnan alueel- la.

HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY

Hankkeen nimi

Valkeisenrannan nikkelikaivoshanke, Leppävirta.

Hankkeesta vastaava Finn Nickel Oy Kaupintie 11 00440 Helsinki

Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on Kati Aaltonen puh: 050 410 5108.

Konsultti

WSP Environmental Oy Rautionkatu 2 C

90400 Oulu

Konsultin yhteyshenkilö on Jaana Hakola puh: 0207 864 856 ja 050 3758 482.

Yhteysviranomainen

Pohjois-Savon ympäristökeskus Sepänkatu 2 B

70100 Kuopio

Yhteysviranomaisen yhteyshenkilö on Hanna Huhta, puh. 040 749 9938.

2/25 YVA-menettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista eri hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

YVA-menettelyä sovelletaan tässä hankkeessa YVA-asetuksen (713/2006) 6 §:n mu- kaisen hankeluettelon kohdan 2 a kohdan perusteella.

YVA-menettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysvi- ranomaisena toimivalle alueelliselle ympäristökeskukselle. Arviointiohjelma on hank- keesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yhteysviran- omaisen antamassa lausunnossa esitetään, miltä osin arviointiohjelmaa on mahdollises- ti tarkistettava.

Hankkeesta vastaava arvioi hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja siitä saamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä kokoaa arvioinnin tulokset ar- viointiselostukseen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä.

YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa muiden kannanotot ja oman lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle.

HANKE, SIJAINTI JA TAVOITE SEKÄ ESITETYT VAIHTOEHDOT

Hankkeen tavoitteena on aloittaa sulfidisen nikkeli – kuparimalmin louhinta Leppävir- ran Kotalahden kylässä sijaitsevalla Valkeisenrannan valtausalueella. Valtausalue on kooltaan 81,2 ha. Valkeisenrannan esiintymästä 800 metriä länteen kulkee nykyinen valtatie 5 ja esiintymän itäpuolella on luoteis-kaakkoissuuntaisesti muodostunut Oravi- lahti. Valkeisenrannan esiintymä sijaitsee kilometrin verran kaakkoon Kotalahden sul- jetun kaivoksen rikastushiekka-alueesta. Oravikosken kylän taajama sijaitsee Kotaleh- den suljetun kaivoksen pohjoispuolella. Särkiniemen kaivos sijaitsee 1,6 km koilliseen Valkeisenrannan esiintymästä.

Arvioitavat vaihtoehdot:

Vaihtoehto 0 (VE0): Kaivostoimintaa ei aloiteta Valkeisenrannan kaivosalueella. Alue säilyy metsätalousvaltaisena.

Vaihtoehto 1 (VE1): Malmin maanalainen louhinta- ja rikastamotoiminta aloitetaan kaivosalueella. Valkeisenrannan malmiosta louhittu malmi rikastetaan aluksi Luikon- lahden tai Hituran rikastamolla ja kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen rikastus saatetaan siirtää tapahtuvaksi Kotalahden kaivosalueelle rakennettavaan rikastamoon.

Kotalahden vanhan kaivoksen uudelleen avaamisesta ja loppuun louhimisesta pääte- tään myös kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Vaihtoehto 2 (VE2): Malmin maanalainen louhinta aloitetaan. Rikastamoa ei rakenne- ta kaivosalueelle. Malmi kuljetetaan muualle jatkojalostettavaksi.

HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Kaivoshankkeen toteuttaminen edellyttää Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää kaivospiiriin perustuvaa kaivoskirjaa sekä ympäristölupaviraston myöntämää ympäris- tölupaa ja vesilain mukaista lupaa. Rakentamiseen on saatava maankäyttö- ja rakennus- lain edellyttämät rakennusluvat. Voimansiirtojohdon rakentaminen edellyttää sähkö- markkinaviranomaisen ja lunastuslain mukaisen luvan. Varsinainen kaivostoiminta

3/25 vaatii useita teknisiä lupia, suunnitelmia, ilmoituksia tai päätöksiä, joista tärkein on

turvatekniikan keskukselle esitettävä yleissuunnitelma.

Viranomainen ei saa myöntää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA- laki) 13 §:n mukaan YVA-lain soveltamisalaan kuuluvaan hankkeen toteuttamiselle lupaa tai tehdä siihen rinnastavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arvioin- tiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.

ARVIOINTIMENETTELYN SOVITTAMINEN YHTEEN MUIDEN LAKI- EN MUKAISIIN MENETTELYIHIN

Tämän hankkeen arviointimenettely kytkeytyy valtatien 5 parantamiseen välillä Palo- kangas – Humalajoki sekä Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston 12.11.2007 hy- väksymään Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavaan.

Leppävirran kunnassa on vireillä Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti alueiden osayleis- kaavoitus, jonka kasvusuuntatarkastelut tulee huomioida kaivoshankkeen suunnittelus- sa.

Vaasan hallinto-oikeudessa on käsittelyssä Kotalahden kaivoksen kunnostamis- ja päästöjen ehkäisemistoimenpiteitä koskeva ympäristölupa.

ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN

Pohjois-Savon ympäristökeskus on yhteysviranomaisen ominaisuudessa kuuluttanut ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Leppävirran kunnan ja Pohjois-Savon ym- päristökeskuksen ilmoitustauluilla 26.2.2008 – 28.3.2008. Kuulutus on julkaistu Savon Sanomat –lehdessä 24.2.2008 ja Soisalon Seutu -lehdessä 26.2.2008. Arviointiohjelma on nähtävillä arviointimenettelyn ajan Leppävirran kunnanvirastolla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa.

Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös internetissä osoitteessa:

http://www.nikkeli.fi/?pid=4&l=finnish.

Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva yleisötilaisuus on järjes- tetty Leppävirran Oravikosken kuntotalolla 12.3.2008.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on pyytänyt arviointiohjelmasta lausuntoja viranomai- silta, muilta tahoilta ja kansalaisilta 28.3.2008 mennessä.

YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ

Pohjois-Savon ympäristökeskukselle toimitettiin 24 lausuntoa ja mielipidettä. Pohjois- Savon ympäristökeskus toimittaa lyhentämättömänä kopion kaikista annetuista lausun- noista ja mielipiteistä Finn Nickel Oy:lle tämän lausunnon liitteinä.

Arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen ympäristövaiku- tusten arviointiin liittyvä sisältö oli seuraava:

Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto pitää arviointiselostusta moni- puolisena ja havainnollisena. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon hyvin lääninhallituksen arviointiohjelmalausunnossa esitettyjä seikkoja. Sosiaa- listen vaikutusten arviointia lääninhallitus pitää kuitenkin vaikeana hahmottaa, koska arvi- ointiselostuksesta ei ilmene, mitä haastattelun kysymykset, kenelle kysely on tehty (esim.

Oravikosken kylän asukkaat) eikä kyselyn vastausprosentti. Lääninhallitus katsoo, että ky-

4/25 selylomakkeen olisi pitänyt sisältyä arviointiselostukseen ja vastauksia olisi pitänyt

olla enemmän, jotta kyselyn tuloksia voitaisiin yleistää ja pitää luotettavina.

Henkilö A.A. ja 12 muuta allekirjoittajaa ovat Kotalahden kaivoksessa työskennelleitä vanhoja kaivosmiehiä. He hyväksyvät Valkeisenvuoren kaivostoiminnan, mutta vastusta- vat vanhan kaivoksen tyhjennystä vedestä ja kaivostoiminnan aloittamista sekä rikastamon rakentamista Kotalahden kaivosalueelle.

Muistuttajien mielestä poraukseen tarvittavat vedet tulee ottaa avolouhoksesta ja kaivosve- det tulee johtaa entiselle jätealueelle hyvin tehtyyn altaaseen selkiytymään ja sitten uudel- leen käyttöön. Muistuttajat esittävät Arkkuselälle johdettavien ylivuotovesien purkuputken jatkamista kilometrillä Konnukselle päin. Maastoon suunniteltua allasta ja kosteikkoa ei tu- le rakentaa. Muistuttajien mukaan näin menetellen selkeytysaltaasta lähtevät Valkeisen- vuoren kaivoksen ylivuoto- ja porausvedet ovat tutkimuksen mukaan vain 8 l/s. Vesiä ei missään tapauksessa pidä laskea Lahnaseen päin. Lisäksi muistuttajat ovat miettineet, onko mahdollista puhdistaa noin kolme miljoonaa kuutiometriä kaivoksen tyhjennysvesiä ras- kasmetalleista puhtaaksi ja mihin vesi lasketaan. Muistuttajat toteavat kaivokseen jätetyn erilaista voiteluaineita sisältävää romua ja huonosti puhdistettu öljyisten vesien keräilyyn tarkoitettu öljynkeräysperä tasolle 275. Muistuttajat ovat huolissaan kaivoksen tyhjentämi- sen seurauksena mahdollisesti aiheutuvista kaivoksen seinämien sortumista ja öljypitoisen liejun joutumisesta pumpattavaan veteen. Sortumia sattui kaivoksen toiminnan aikana ta- soilla 150, 250, 600 ja alapuolella Jussin malmiossa. Muistuttajat toteavat, että Finn Nicke- lin suunnitelmissa ei selvitetä, mitä vaaraa on rikastehiekkavaraston korottamisella puiden latvojen yläpuolelle (27 m).

Muistuttajat esittävät Valkeisenvuoren kaivoksen suuaukolta lähtevä tie nousisi jätealueelle kalliopohjaiselle tielle, laskisi sivukivellä pohjustetulle entiselle ja käytössä olevalle tielle, jatkuisi vanhaa viitostietä Mertajoen ylittävälle vanhalle sillalle, nousisi konepajan hallin länsipuolelle kumpareelle ja ylittäisi Asserin ojan päätyen Oravikosken pääliittymään.

Muistuttajat vaativat tien pinnoittamista melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Muistutta- jat vastustavat suunnitelmaa tien linjauksesta lähes kylän halki ja tulevan asutusalueen reu- nasta. Kaivoksen suuaukolta kaivoksen täyttöaukolle lähtevä tie pitäisi muistuttajien mie- lestä oikaista ja jatkaa Ollinsalmen tielle, jota käytettäisiin kaivokselta ulossuuntautuvaan liikenteeseen.

Leppävirran kunnanhallitus sekä rakennus- ja ympäristölautakunta suhtautuu vara- uksella VE1 mukaiseen rikastamotoimintaan Oravikosken taajaman välittömässä läheisyy- dessä, koska toiminta tulisi aiheuttamaan taajaman asutukselle ja lähiympäristölle huomat- tavia ympäristöhaittoja. Lautakunnan mielestä YVA-menettelyn yhteydessä olisi pitänyt suorittaa kattavampi riskinarviointi, jossa huomioidaan riskit sekä nykyiselle asutukselle että laajenemissuunnille. Lisäksi menettelyssä olisi tullut selvittää vaihtoehtoisesti vino- tunnelin sijoittuminen Valkeisenvuoren eteläpuolelle ja tieyhteyden rakentaminen Ollin- salmen yksityistielle. YVA-menettelyssä tulee erityisesti kiinnittää huomiota rikastushiek- ka-alueiden ja sivukivien ympäristövaikutuksiin, vesien käsittelyn ja johtamisen ympäris- tövaikutuksiin sekä jälkihoidon ja maisemoinnin suunnitteluun. Lautakunta korostaa, että hankkeen toteutusvaihtoehdoksi tulee valita haitattomin parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti.

Henkilö B.B. vastustaa hanketta suunnitelmaa sijoittaa Valkeisenrannan louhoksen jäteve- sien poistoputki Konnusveden Arkkuselälle. Muistuttaja asuu ympärivuotisesti rantakiin- teistöllä eikä halua veden laadun pilaantuvan niin, että virkistyskäyttö mm. onkiminen ja uiminen lastenlasten kanssa tulee mahdottomaksi.

5/25 Henkilöt C.C. ja D.D. vaativat arviointiselostuksen laajentamista niin, että se

taa Oraviniemen vapaa-ajan asutukseen kaavoitetun rantakaava-alueen, johon suunniteltu purkuputki Arkkuselällä laskisi. Muistuttajat vastustavat purkuputken sijoittamista Ark- kuselälle noin kymmenelle vapaa-ajankiinteistölle aiheutuvan pilaantumis- ja ympäristö- haitan takia. Vallitseva tuulensuunta aiheuttaa pöly- ja äänihaittojen kulkeutumisen järven- selkää pitkin suoraan vapaa-ajanasuntojen pihapiiriin. Jos kaivoshanke toteutuu, toimintaa pitäisi muistuttajien mielestä rajoittaa kesälomakaudella, viikonloppuina ja iltaisin. Lisäksi he haluavat kiinnittää lupa- ja valvontaviranomaisten huomiota Särkiniemen avolouhoksen kytkentään nyt arvioitavaan hankkeeseen. Muistuttajat epäilevät, että jo käynnissä oleva Särkiniemen kaivoshanke kytkeytyy toiminnallisesti Valkeisenrannan hankkeeseen, mikä pitkittää Särkiniemen kaivostoimintaa ja aiheuttaa siten kohtuutonta haittaa vesistölle ja meluhaittoja vapaa-ajankiinteistöille. Muistuttajat esittävät, että Valkeisenrannan kai- voshankkeesta luovuttaisiin kokonaan (vaihtoehto 0) siitä aiheutuvien haittojen takia. Tois- sijaisesti he esittävät, että arviointi on ulotettava koskemaan myös Oraviniemen rantakaa- va-aluetta. Arkkuselän syvänteeseen kaavailtu purkuputki aiheuttaa kiistatonta ympäristö- haittaa alueen kiinteistöille. Lisäksi alue on altis maisema-, melu- ja pölyhaitoille, joita ei ole selostuksessa lainkaan selvitetty tämän alueen osalta.

Henkilöt E.E. ja F.F. esittävät, että kaivoshankkeen toteutuessa toiminnassa otetaan käyt- töön viimeisin ympäristötietous ja –teknologia, mikä kaivostoiminnan vesien osalta tarkoit- taa suljettua kiertoa. Muistuttajat kysyvät, miten voi olla ympäristöystävällistä kuormittaa Arkkuselkää, jonka happamuus- ja happipitoisuusarvoissa on jo nyt moitittavaa, ja miten voidaan luottaa kosteikkojen kykyyn siivilöidä mittavaa jätekuormitusta? Tuhojen poista- minen on heidän mielestään jälkikäteen vaikeaa. Ympäristöasioissa tulee toimia enna- koivasti niin, että haitallisten aineiden riskit minimoidaan nykyaikaista teknologiaa käyttä- en. Heidän mielestään arvioinnin henki on, että luonnon tila, pieniä poikkeuksia lukuun ot- tamatta, voisi säilyä ilman eri toimenpiteitä ja toiminta voisi jatkua samanlaatuisena. Näin toimien heidän mielestään vesistön tila heikkenisi edelleen jopa vuosisadoiksi, vaikka ta- voitteena pitäisi olla vesiluonnon tilan parantaminen ja kunnostus.

Erityisen raskaana ympäristölle he pitävät kaivosvesien laskemista Arkkuveden syväntee- seen, mikä lisäisi asutuksen veden käyttöön ja kalastukseen liittyviä ongelmia aina Etelä- Kallavettä myöten. Ympäristösaasteiden piilottaminen Arkkuselän syvänteeseen on muis- tuttajien mielestä poissuljettu vaihtoehto jo siitä syystä, että alueen kautta hinataan puuta- varaa ja hinaajan potkurivirta saa pohjasedimentit liikkeelle useita kertoja vuodessa. Muis- tuttajat pelkäävät myrkkyjen siirtyvän kalojen kautta ihmisravintoon. He toteavat lisäksi, että Oravilahden ja Arkkuveden vesistön virtaus on varsin voimakasta erityisesti keväällä, vuositasolla vedenkorkeuden vaihtelu voi olla lähes metrin luokkaa. Muistuttajat kysyvät, miten kosteikot ja Arkkuselkä kestävät kaivoksen jätevesien kuormitusta, jonka jatkuvuus ja kokonaisvolyymi ovat vielä epäselvät?

Melusta muistuttajat toteavat, että se varmasti on kuultavissa yli selostuksessa mainitun yhden kilometrin etäisyydellä. Vettä pitkin äänet kantautuvat tehokkaasti. He toteavat ke- sällä 2007 kaivoksen tien rakentamisesta aiheutui sopivalla säällä jatkuva, osin haitallinen melu.

Henkilö G.G. toteaa, että Valkeisen ranta-alueelta ei ole tehty luontoselvityksiä, vaikka Valkeisen etelärantaan on esitetty rakennettavan. Myöskään vesistön nykytilan kartoitusta ei ole tehty suunnitellun kaivoksen prosessivesien imeytyskosteikosta ja pumppaamosta etelään Ollinsalmeen päin. Keväisin Kallaveden tulviessa veden virtaussuunta muuttuu Oravilahdesta Ollinsalmeen ja edelleen Särkilahteen asti eli päinvastoin kuin YVA:ssa on esitetty. Tulvan laskiessa vesi virtaa Särkilahdesta takaisin pohjoiseen. Tälle vesialueella ei ole esitetty tarkkailupisteitä. Muistuttaja vaatii rikastushiekka-alueiden valumien estämistä vesistöihin tai ainakin minimoimista normien mukaisiksi. Hänen mielestään tarkkailupis-

6/25 teitä kaivoksen ympäristössä tulisi lisätä ja mittausvälejä tihentää. Hän vaatii

voksen kaikkien vesien puhdistamista metalleista ja kiintoaineista niin, ettei niitä tarvitse kierrättää kosteikon kautta, joista hän arvelee saasteiden siirtyvän vesistöön. Rikastushiek- ka-, sivukivi- ja vesienkäsittelyalueilta ei saa suotautua haitta-ainepitoisia vesiä pohjave- teen ja kemikaali- ja polttoainevuodot on estettävä.

Muistuttajan mielestä vaikutuksia maa- ja kallioperään tulisi minimoida käyttämällä Val- keisen kaivoksen huoltotienä alueen entisiä tiepohjia. Ollinsalmesta Valkeisen kaivokselle suunniteltu uusi sähkölinja on vedetty taimikon ja metsän halki. Muistuttaja esittää sen ra- kennettavan Oravikoskelta kaivokselle malmin kuljetusreitin viereen, jolloin linjan huolto- työt olisi helppo suorittaa. Muistuttaja vaatii, että rikastushiekka-alueiden raskasmetallipi- toisen pölyn leviämisen estämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja rikastushiekan pölyäminen huoltotietä pitkin on estettävä kuljetusten aikana sekä pastatyössä Valkeisen rannan sekoitusasemalla. Muistuttaja toteaa, että päästöjen vaikutuksia kaivoksen ympäril- lä olevien metsien kasvuun ja terveyteen ei ole huomioitu ja arvelee metsätalouden harjoit- tamisen kaivoksen välittömässä läheisyydessä vaikeutuvan. Myöskään metsien pienilmas- ton muutosta ei ole huomioitu. Muistuttajan mielestä kaivostoiminta muuttaa Valkeisen ja Valkeisenvuoren rauhallisen ympäristön täysin ja vähentää alueen virkistysarvoja jopa es- tää kokonaan esim. marjastuksen, sienestyksen ja metsästyksen. Kiinteistöjen ja rantojen arvon seuranta tulisi tehdä vuoden välein samoin liikennelaskenta ja onnettomuustiedot tiepiiriltä.

Lopuksi muistuttaja toteaa rikastamon lisäävän vielä huomattavasti lueteltuja haittoja, joten sitä ei hänen mielestään saa rakentaa kaivoksen yhteyteen.

Henkilö H.H. vaatii, että Valkeisen ja Lahnasen suuntaan ei johdeta eikä lasketa minkää- laisia rikastushiekka-alueen jätevesiä, kaivoksen kuivanapitovesiä eikä kaivoksesta pum- pattavia vesiä. Muistuttaja vaatii, että nykyisen rikastushiekka-alueen ympärysojan tiiviy- destä ja vetävyydestä on ehdottomasti etukäteen huolehdittava uudessa vaativammassa ti- lanteessa, jos alueelle sijoitetaan rikastushiekkaa. Hän on sitä mieltä, että puhdistetut kai- vosvedet tulisi johtaa Arkkusalmen mataluuden ja Oravilahden huomattavan vuodenaikai- sen korkeusvaihtelun takia Arkkuselälle tai vieläkin laajemmalle. Näin ollen kaivoksen kuivanapitovesien selkeytysallasta ei sijoiteta Pölkkykankaalle. Muistuttaja vaatii myös kaivostoiminnasta, rikastushiekka-alueesta ja kuljetuksista aiheutuvien pölyhaittojen estä- mistä sekä näytteiden ottamista Lahnasen järvestä ennen toiminnan alkua ja määräajoin sen jälkeen. Muistuttaja toteaa Lahnasen alueella olevan rauhoitusalueita. Muistuttaja suhtau- tuu muutoin myönteisesti elinkeinotoiminnan laajenemiseen.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY) pitää arviointiselostusta kohtuullisen hyvin tehtynä, joskin epätasaisena, ja vaihtoehtoja periaatteessa oikein kuvattuina.

Rikastamon vesi johdetaan vaihtoehdossa VE1 Kotalahden kaivoksen selkeytysaltaaseen.

Lausunnossa kysytään, miten paljon rikastamojätevedestä tulee raskasmetalleja Oravilah- teen, mitkä ovat hydroksidien liukoisuustulot tai lopulta vesifaasin raskasmetallipitoisuu- det. KLYY:n on vaikea uskoa nikkelikaivoksen ja rikastamon olevan ainoita keinoja vesis- tön nikkelipitoisuuden laskemiseksi (verrattuna vaihtoehtoihin nolla ja VE2) varsinkin, jos nikkelipitoisen pölyn määrä lisääntyisi tässä vaihtoehdossa eniten. KLYY pitää hämmäs- tyttävänä johtopäätöstä, että nykyisellään Oravikosken tai Arkkuselän vesi ei soveltuisi ta- lous-, uima- tai kasteluvedeksi, mutta kaivostoiminnan alkamisen jälkeen rajoitusta ei enää olisi. KLYY vaatii esittämään perusteet olettamukselle, esim. kineettinen malli, ja kerto- maan, miten alas ja miten nopeasti Oravilahden nikkelipitoisuuden oletetaan laskevan toi- minnan alettua. Mahdollisessa ympäristöluvassa tulee KLYY:n mielestä asettaa nikkelille tiukat päästörajat, jotta pitoisuus voisi laskea selostuksen vihjaamalle tasolle. KLYY tote- aa, että kuormitus vesistöihin ei missään tapauksessa saisi ylittää vuoden 2006 kuormaa sa-

7/25 teisuudesta huolimatta eikä vesistöön laskettavan veden nikkelipitoisuus

delle sallittua pitoisuutta (20 ug/l), jotta nikkelipitoisuus voisi vähitellen laskea talousvesi- vaatimuksen tasolle. KLYY arvelee konsultin erehtyneen johtopäätöksissään (s. 73) Oravi- lahden fosforipitoisuudesta. Jos veden rauta-, mangaani- ja nikkelipitoisuudet ovat 4 mg/l, 1,4 mg/l ja 0,3 mg/l, ei vesi voi KLYY:n mukaan sisältää fosforia, koska fosfaatin raskas- metallisuolat niukkaliukoisina saostuvat eikä fosforin sisäistä kuormaa voi olla. Ark- kuselässä klorofylliä ja fosforia voi olla enemmän, koska vastaavaa raskasmetallien saos- tumaa ei ole, mutta tällä ei ole mitään tekemistä hajakuorman suuruuden kanssa (s. 74).

KLYY:n mielestä purosedimenteistä olisi pitänyt julkaista taulukko ja käyttää lukijaystä- vällisempiä symboleja. KLYY toteaa, että julkaisu ja laboratoriomuistiinpanot ovat eri asia.

Pölyäminen on KLYY:n mielestä kuvattu pintapuolisesti. Selostuksen mukaan pöly leviäisi vain 100 – 300 m:n etäisyydelle ja maksimissaan 800 m. Varsinaisia mittaustutkimuksia ei ole tehty lukuun ottamatta muutamaa maaperä- tai humusnäytettä. Hyvin hienon (alle 2,5 mikrometrin partikkelit) pölyn määrä olisi pitänyt selvittää, koska sillä on merkitystä ih- misten terveyteen. KLYY vaatii erityisesti selvitettäväksi, miten pitkälle hienoin aines kul- keutuu eri tuulitilanteissa. Tässä olisi voitu tutkia myös Kotalahden kaivostyöläisten terve- ys- tai jopa kuolleisuustietoja. KLYY pitää pölypäästöjen säännöllistä seurantaa tärkeänä ja esittää, että asukkaiden hengitysilma ei saa ylittää STM:n http -pitoisuuksia. Seurannas- sa tulee olla nikkeli, kupari ja koboltti niin, etteivät ne tunkeutuisi hengitysilmaan eivätkä rajoittaisi mm. syötävien kasvien viljelyä, sienien ja marjojen keräilyä, eivätkä kulkeutuisi riistaeläimiin kuten jäniksiin. Rikastehiekkakasojen pölyämistä on estettävä kasvillisuuden istuttamisella hiekkapinnalle.

Kaivosmelu ja siihen liittyvä räjäytysten melu voi jäädä alle ohjearvojen, mutta yhdistetty- nä kaivosmeluun lisääntyvä liikennemelu saattaa KLYY:n arvion mukaan kuitenkin olla häiritsevää. Kaivostoiminta lisää liikennemelua. Melua voitaisiin jossakin määrin vähentää kasvillisuudella, puilla ja pensailla tai kuusiaidoilla. Kasvillisuus rajoittaisi myös pölyn le- viämistä.

Kaivostoiminta tuhoaisi pysyvästi muutaman harvinaisen kasvin elinoloja. Suunniteltu kul- jetusreitti ja sen liikenne vaarantaisi myös nykyisen rikastamon alueen liito-oravapaikan.

Liito-oravan sekä ihmisten liikenneturvallisuuden kannalta olisi parempi, jos kaivostoi- minnan liittymä viitostielle kulkisi Oravikosken taajaman eteläpuolelta. Lepakkotutkimus puuttuu, mikä myönnetäänkin. Yksi lausunnon allekirjoittaneista on havainnut Oravikos- kella Mainarintien ja Oravikosken risteyksen lähellä useita tunnistamattomaksi jääneitä le- pakoita, joten oletettavasti niitä on edelleen joko kylän alueella tai sen läheisyydessä.

Kaivostoiminnan aloittaminen heikentää KLYY:n mielestä alueen liikenneturvallisuutta.

Onko Kotalahden kaivoksen mahdollisesti muodostama sortumavaara otettu huomioon?

Jos autoliikenne ja varsinkin raskas liikenne kasvaa, suurin vaara kohdistuu jalankulkijoi- hin. KLYY katsoo, että toiminta haittaisi vähiten Oravikoskentien liikenneturvallisuutta, jos raskasta kaivosliikennettä varten tehtäisiin oma liittymä Oravikosken ja mahdollisesti Lahnasen eteläpuolelle. Vaihtoehtoisesti turvallisuutta voidaan parantaa tiukoilla nopeusra- joituksilla ja tehostaa tarvittaessa töyssyillä. Viitostiellä liikenneturvallisuutta voidaan pa- rantaa nopeusrajoituksin (jopa 50 tai 60 km/t) ja valvoa tehokkaasti mm. kameroilla. Riste- ysalueella myös liikennevalot ovat käyttökelpoinen ratkaisu – edelleen nopeusrajoituksin.

Yleinen tavoite on alentaa energiankulutusta ja suosia julkista liikennettä, niinpä KLYY pi- tääkin pöyristyttävänä ehdotusta joukkoliikennepysäkkien ja kevyen liikenteen yhteyden poistamisesta. Lausunnossa kannatetaan lämpimästi Oravikosken pohjoisemman bussi- pysäkkiparin turvallisuuden parantamista ja pidetään kummallisena, että pysäkiltä ei ole kulkuyhteyttä viereiseen alikäytävään.

8/25 Henkilö I.I. vastustaa sulfidisen nikkeli-kuparimalmin louhinnan aloittamista

keisenrannan alueella. Muistuttaja asuu Arkkuselän kohdalla ja on ennen kaikkea huolis- saan jätevesien kuormittavasta vaikutuksesta vesistöön ja ympäristöön mm. veden laatuun, kalastoon, linnustoon, eläimistöön ja yleensäkin veden virkistyskäyttöön. Hän pitää sel- nä, että haitta-aineista (rauta, nikkeli, kupari, sulfaatti), joita vesistöön aiotaan laskea, daan kärsiä kymmenien vuosien ajan. Muistuttajan mielestä yrityksellä, jolla on varaa aloittaa laajamittainen kaivostoiminta, olisi varaa myös kustantaa jokin muu vaihtoehto jät- teen hävitykselle kuin laskea ne puhtaaseen vesistöön.

Henkilö J.J. tuo muistutuksessaan esille kaivostoiminnan aiheuttamia haittoja loma- asumiselle ja loma-asuntonsa arvolle. Muistuttaja arvioi pitävän paikkansa arviointiselos- tuksen toteamuksen, että hanke vaikuttaa haitallisesti luonnonoloihin ja haittaa siten virkis- tyskäyttöä. Muistuttaja toteaa melu- ja räjähdystärinän sekä pölyn kulkeutumisen tuulen mukana loma-asunnon pihaan olevan merkittävä haitta. Muistuttaja pitää merkittävänä ta- loudellisena haittana alueen asuntojen ja varsinkin loma-asuntojen myyntiarvon alenemis- ta, jota ei ole mainittu selostuksen sosiaalisissa vaikutuksissa (taul. 41). Yhteenvedossa hankkeen vaikutuksista (taul. 43) ei oteta kantaa siihen mahdollisuuteen, että Valkeisen järven pinnan korkeus laskee kaivokseen juoksevan veden ollessa suurempi kuin järven va- luma-alueen kertymä. Jos Valkeisen järven pinta laskee 20 – 30 cm normaalista, vaikutus loma-asutuksella on jo merkittävää. Loma-asukkaan mahdollisuudet käyttää Valkeisen jär- veä ja sen ympäristöä supistuvat muistuttajan mielestä huomattavasti, koska Valkeisen vuoren marja- ja sienestysmahdollisuudet vähenevät. Muistuttajan mielestä hankkeella on vaikutuksia järven virkistyskalastukseen. Muistuttaja toteaa, että arviointiselostuksessa (taul. 43, s. 181) arvioidaan melun aiheuttavan merkittävimmän haitan asukkaille ja tärinän tuntuvan selvästi lähimmissä rakennuksissa. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä sekä Valkeisenrannan malmiosta että mahdollisesti uudelleen avattavasta Ko- talahden kaivoksesta. Haitta aiheuttaa loma-asunnon käyttö ja myyntiarvon merkittävän alenemisen, josta kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvauksiin. Muistuttaja katsoo, että hänen tontilleen ja Oravikosken taajamassa pölyhaitta lisääntyy, jos rikastushiekka-alue korote- taan tasoon +132 m.

Metsähallitus ei vastusta uutta kaivoshanketta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja lu- pamenettelyssä on erityisesti otettava huomioon, että kaivostoimintaa esitetään osittain Oravikosken taajamaan ja sen välittömään läheisyyteen. Taajaman laajentaminen suunni- telmallisesti kaavoittamalla tulee metsähallituksen mukaan turvata huomioiden maankäyt- tö- ja rakennuslain vaatimukset turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä asuinympäristös- tä. Metsähallitus arvioi nollavaihtoehdon toteutuessa taajaman laajenevan kaakkoon ja koulun länsipuolelle sekä tiivistyvän nykyisellä asemakaava-alueella, eivätkä ympäristö- haitat alueella lisäänny. Kaavoituksessa voidaan edetä maakuntakaavan ja yleiskaavaluon- noksen mukaisesti.

Vaihtoehdon 1 mukainen toiminta tulisi Metsähallituksen mielestä aiheuttamaan Oravikos- ken taajaman asutukselle ja lähiympäristölle huomattavia liikenne-, pöly- ja meluhaittoja sekä vesistökuormitusta. Metsähallitus esittää, ettei toiminnan tarvitsemia teitä ja selkey- tysaltaita rakenneta rantavyöhykkeelle eikä sinne esitettyä luonnonkosteikkoa käytetä jäte- vesien puhdistamiseen. Rantavyöhyke tulee Metsähallituksen mukaan säilyttää luonnon- mukaisena tulevaa kaavoitusta varten. Selkeytysaltaat, vesien puhdistuslaitteistot ja kos- teikot pystytään Metsähallituksen mukaan sijoittamaan rikastushiekka-alueelle.

Metsähallituksen mielestä uuden tieyhteyden rakentamista Valkeisenrannan tunnelista ny- kyisen rikastushiekka-alueen itä- ja pohjoispuolelle ei tule sallia, koska liikenteestä aiheu- tuisi kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa taajaman asutukselle ja taajaman kaakkoispuolen mahdolliselle laajenemisalueelle. Kaivostoiminnan liikenne ei Metsähallituksen mielestä kuulu asutustaajamaan eikä sen välittömään läheisyyteen. Metsähallitus esittää, että mo-

9/25 lemmissa vaihtoehdoissa 1 ja 2 murskaamattoman malmin kuljetukset suunnitellaan

ensisijaisesti Ollinsalmen yksityistien liittymän kautta viitostielle ja toteaa, että uutta tietä tarvitsee rakentaa vain noin 150 m täyttöaukolle johtavalta tieltä. Toissijaisesti liikenne tu- lee Metsähallituksen mielestä ohjata rikastushiekka-alueen läpi viitostielle ottamalla käyt- töön entisen kaivoksen aikainen liittymä. Siinä tapauksessa, että rikastamo rakennetaan, Metsähallitus esittää vaihtoehtona liikenteen ohjaamista rikastushiekka-alueen läpi viitosti- en läheisyyteen vanhalle viitostien pohjalle ja siitä kaivostornin länsipuolelle rikastamolle.

Metsähallitus esittää myös täytön kuljetusreitin rakentamista suoraan vinotunnelin lähtö- paikan vieritse etelään eikä rantavyöhykkeelle. Lausunnon liitteenä on kartta, johon tielin- jat on merkitty. Lisäksi Metsähallitus esittää vaihtoehdossa 2 selvitettäväksi, voidaanko vi- notunnelin alkupää sijoittaa Valkeisenvuoren eteläpuolelle lähemmäksi Ollinsalmen yksi- tyistietä tai Ollinsalmentien/viitostien liittymän läheisyyteen (esim. Lahnasenkangas). Li- säksi olisi tutkittava tielaitoksen kanssa mahdollisuus liittymän rakentamiseksi Palokan- kaan/Suonenjoen liittymän kohdalla huomioiden uuden viitostien liittymäjärjestelyt. Met- sähallitus katsoo, että liittymärakentamisessa voitaisiin hyödyntää kaivoksen sivukiveä.

Myllärintien ja Vehkapellon asukkaat (23 allekirjoittajaa) ovat huolestuneita asuinym- päristönsä tulevaisuudesta. Muistutuksessa todetaan, että herkimmät ihmiset ovat alttiita melun aiheuttamalle kuulovauriolle, jossa kuulo heikkenee salakavalasti ja voi ilmetä vuo- sikymmenien päästä. Heidän mielestään melu heikentää elämän laatua ja luonnon äänet häviävät meluun. He toteavat räjäytysten olevan jo nyt meluhaitta asukkaille. Erityisesti al- lergiasta, astmasta ja atopiasta kärsivät kylän lapset ovat alttiimpia pölyn aiheuttamille hai- toille. Asukkaat kysyvät, kuinka kaivosyhtiö korvaa asukkaille mahdollisesti aiheuttaman- sa terveyshaitat?

Suunniteltu malmin kuljetusreitti lastausalueiden pohjoispuolelta kulkisi muistuttajien mu- kaan vaarallisen lähellä taajamaa aiheuttaen melun, pölyn ja viihtyvyysongelmien lisäksi liikenneturvallisuusriskin. Asukkaiden mukaan raskas liikenne kulkisi Vehkapellontiellä asuvien kodeista noin 200 metrin päässä, yksi ajoneuvo alle kymmenen minuutin välein.

Lapsiperheiden turvallisuudentunne häviäisi ja rauha kaikkoaisi. Asukkaat toteavat suunni- tellun reitin kulkevan liito-oravien havaintoalueella. Asukkaat esittävät, että mahdollinen kaivosliikenne kulkisi Ollinsalmen kautta.

Asukkaiden mielestä kaivostoiminnasta syntyisi alueelle vetovoimatekijän sijasta työntö- voimatekijä. Myös Sammallahden läheisyyteen suunnitellut altaat turmelisivat asukkaille arvokkaita alueita. Asukkaat tuovat esille, että Oravikosken kylän alueella on jo nyt maa- peräongelmia ja uiminen ja kalastus tuntuvat epämiellyttävälle. Asukkaat kysyvät, kuinka kaivosyhtiö korvaa asukkaille mahdolliset aiheuttamansa ympäristöhaitat?

Asukkaat ovat huolissaan myös kaivostoiminnan jälkihoidosta ja epäilevät kaivoksen työl- listävää vaikutusta. He näkevät uhattuina myös paikallisten yrittäjien mahdollisuuden har- joittaa elinkeinoaan (matkailu-, maa- ja metsätalous) alueella. Asukkaat pitävät viihtyisää, luonnonläheistä ja lapsiystävällistä kylää keskeisenä vetovoimatekijänä kaupunkilaisten houkuttelussa Oravikoskelle. Kaivoshanke, taajamaan ulottuva raskas liikenne ja virkistys- alueiden käyttö teollisuuden tarpeisiin uhkaavat Oravikosken kyläimagoa ja kylän nykyistä asemaa kaupunkilaisten muuttokohteena. Asukkaat pelkäävät, että pahimmassa tapaukses- sa kaivostoiminta saattaa pakottaa nykyisiä asukkaita muuttamaan toisaalle.

Oravikosken kyläyhdistys ry:n mielestä arviointiselostus antaa kokonaisuutena varsin hyvän kuvan hankkeen vaikutuksista, joskin hankkeeseen liittyvät epävarmuustekijät vai- keuttavat pidemmän aikavälin vaikutusten arviointia. Ongelmallisena kyläyhdistys pitää myös sitä, että jotkut YVA:ssa nykytilan selvityksiin käytetyistä tutkimuksista ovat luotet- tavuuden kannalta liian vanhoja. Esitetyistä vaihtoehdoista yhdistys toteaa nollavaihtoeh- don olevan paras loma-asumisen lisääntymisen kannalta. Yhdistys pitää rikastamon vaiku-

10/25 tuksia merkittävimpinä ja keskittyy lausunnossaan käsittelemään sen vaikutuksia.

Yhdistys vastustaa rikastamon rakentamista. Mikäli rikastamo kuitenkin rakennetaan, yh- distys vaatii sen rakentamista selostuksen liitteen 1 kartassa alueeksi 17 merkittyyn koh- taan. Rikastushiekka-alue jäisi vuosikymmeneksi pois virkistyskäytöstä ja aiheuttaisi mai- sema- ja pölyhaittoja. Kyläyhdistys edellyttää, että suunnitelman mukaiset hoitotoimenpi- teet toteutuvat toiminnan aikana ja sen loputtua. Yhdistys näkee, että mäestä voisi tulla ky- lälle uusi virkistysalue, jos toiminnan jälkeiset puhdistustoimenpiteet ja maisemointi ovat riittäviä.

Yhdistyksen mielestä Valkeisenrannan kaivoksen vaikutukset vesiin tulevat olemaan mer- kittäviä. Kyläyhdistys toteaa, että asukkaille on jäänyt epäselväksi, lasketaanko selkey- tysaltaista kosteikkojen kautta vesiä osin myös lahtiin ja mitkä tulevat olemaan johdettavi- en vesien kokonaisvaikutukset Arkkuselän purkupaikan lähellä ja alapuolissa vesissä. Yh- distys on huolissaan kosteikkojen riittävyydestä kaivosvesien käsittelyyn. Yhdistyksen mielestä selostuksen liitteessä 1 numerolla 7 merkitty kosteikko sijoittuu luonnon tasapai- non kannalta häiriöherkimmälle alueelle. Yhdistys katsoo, että selkeytysaltaiden 5 a, b ja c –alueet eivät sovellu kosteikkojen sijoituspaikoiksi eikä hyväksy alapuolisten kosteikkojen käyttöä kaivosvesien puhdistamiseen. Kyläyhdistys vastustaa uusien rakenteiden mm. sel- keytysaltaiden sijoittamista rantavyöhykkeelle ja katsoo, että selkeytysaltaita ei saa sijoit- taa luonnonuomiin eikä luonnon kosteikkoihin, koska niiden palauttaminen luonnontilai- siksi on mahdotonta. Kosteikot tulisi yhdistyksen mukaan tehdä nykyiselle rikastushiekka- alueelle. Kyläyhdistys edellyttää, että viimeistään lupahakemuksessa selvitetään selkey- tysaltaiden aiheuttamat hajuhaitat ja nykytekniikan altaille tarjoamat vaihtoehdot.

Kyläyhdistys vaatii rikastushiekka- ja läjitysalueiden maisemointia ja tehokasta pölynsi- dontaa ja vaatii selvitettäväksi, voidaanko kostutukseen soveltaa esimerkiksi puutavarayri- tysten kastelumallia. Yhdistys esittää, että hajuhaittojen eliminoimiseksi on huolehdittava rikastamokaasujen talteenotosta.

Kyläyhdistys vastustaa kaivoksen liikenteen ohjaamista Oravikosken liittymään ja edellyt- tää sen ohjaamista Ollinsalmentien liittymän tai uuden liittymän kautta Oravikosken etelä- puolelta. Uutta tieyhteyttä rikastushiekan itä- ja pohjoispuolelle ei yhdistyksen mukaan saa rakentaa. Kyläyhdistys esittää, että tieyhteys lähtisi malmin läjitysalueelta (liite 1 nro 4) kulkien Jussinmalmin sortuma-alueen eteläpuolelta ja jatkuisi viitostien itäreunaa rikasta- molle. Uutta tieyhteyttä pitkin voitaisiin kuljettaa myös muualta Oravikoskelle rikastetta- vaksi tuotava malmi. Sisäinen kaivosliikenne on vedettävä riittävän kauas asutuksesta. Ky- läyhdistys on erityisesti huolissaan liikenneturvallisuudesta Oravikoskentiellä, viitostien liittymässä sekä viitostien ja Kaivostien alueilla. Yhdistys esittää kevyen liikenteen ylikul- kusillan tai tunnelin rakentamista Oravikoskentien kohdalle, kevyen liikenteen väylien ra- kentamista Paukarlahden ja Kotalahden suuntaan sekä liittymäkaistoja raskaalle liikenteel- le viitostielle. Yhdistys ei pidä selostuksessa mainittua pysäkkien poistoa hyvänä.

Kyläyhdistys haluaa tietää, miksi selostuksen melukartoissa 45 desibelin melualueen on katsottu kiertävän asuinkäytössä olevat talot. Yhdistys vaatii läjitys-, välivarastointi- ja muiden vastaavien alueiden sijoittamista melun leviämistä estäville alueille ja murskaamon sijoittamista maanalaiseksi. Meluhaittojen vaimentamista yhdistys vaatii teiden rakentami- sessa esim. tierakenteilla. Koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden valinnassa on muun ohella otettava huomioon niiden aiheuttamat meluhaitat. Kyläyhdistys pitää tärkeänä, että mah- dolliset tärinän rakennuksille ja rakenteille aiheuttamat haitat selvitetään etukäteistarkas- tuksin ja tältä osin noudatetaan ankaran vastuun periaatetta.

Kaivostoiminnan alkaminen vaikeuttaa erityisesti taajaman laajentumista kaakkoon Särki- niemen suuntaan, mikä on maakuntakaavassa ja kunnan yleiskaavoituksissa Oravikosken taajaman yksi merkittävin kasvusuunta. Kyläyhdistys painottaa, että Oravikosken nykyinen

11/25 kyläkeskusta on nimetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi

ristöksi ja on säilytettävä nykyisellään. Kaivos lisäisi kylän asukkaiden määrää 200 – 300:lla ja asuntorakentamisen tarvetta. Yhdistys katsoo, että asuntorakentaminen olisi mahdollista Särkiniemeen, mutta se hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, veisi luonnontilaisia virkistysalueita ja olisi kallis. Loma-asumiseen kaivostoiminta vaikuttaisi negatiivisesti ja aiheuttaisi kysynnän vähenemistä. Myönteisenä kyläyhdistys pitää työpaikkojen lisäänty- mistä.

Kyläyhdistys pitää hyvänä ja välttämättömänä kaivosyhtiön selostuksessa korostamaa avoimuutta ja vuorovaikutuksellista yhteyttä kaivoksen, kyläyhdistyksen ja kunnan välillä.

Kyläyhdistys esittääkin, että kaivokselle nimetään henkilö, joka pitää yhteyttä kyläyhdis- tyksen, muiden kylän asukkaiden ja kunnan välillä.

Oraviniemen Osakaskunta pitää päästöjen viemistä Arkkuselän syvänteeseen jo esityk- senä törkeänä vesialueen turmelemisena ottaen huomioon nykyinen veden laatu, kalasto ja ympäristön tila. Kalastettavat kalalajit hauki, ahven, kuha, lahna, muikku, siika, taimen ovat harvinaisia. Osakaskunnan mielestä rikastamoa ei tule rakentaa Oravikoskelle. Osa- kaskunta katsoo, että päästöjen haitta-ainepitoisuudet eivät ole niin pieniä, etteikö vesistön totaalista saastumista tapahtuisi. Osakaskunta vaatii vesistön nykytilan ja pohjalaskeumien koostumuksen selvittämistä. Kerran kesässä otettavat näytteet eivät riitä ja vesien virtaamat esitetään epämääräisinä oletuksina. Osakaskunta toteaa, että Arkkusalmi virtaa kumpaan- kin suuntaan Koirus Kallaveden alapuolisena ja Konnuskosken niskalla on runsaiden satei- den ja kevättulvien aikana Iisalmen yläpuolelta saakka yläpuolisen vesistön tulva-altaana, kun taas Oravilahteen/Särkilahteen ei näitä laskuvesiä tule. Sulamisvedet keväällä ehtivät Särki- ja Oravilahdella jo mennä alajuoksulle ennen kuin Iisalmen reitin vedet purkautuu juhannukseen saakka Koirukseen ja Konnusveteen, jolloin vettä virtaa Särkilahteen. Pääs- töjen tarkkailun tulee osakaskunnan mukaan olla läpinäkyvää ja dokumentoitua. Osakas- kunta vaatii, että kaikkien asianosaisten tulee olla mahdollisuus tarkkailla ja seurata päästö- jä putkensuulla ja ottaa näyte. Päästövesien laskemista muualle kuin Oravilahden jo saastu- tetulle vesialueelle ei tule sallia missään tapauksessa.

Henkilö K.K. toteaa, että arviointiselostuksessa on tuotu esille pääosin ne kaivoshankkeen vaikutusten arvioinnin ydinkohdat. Hän kuitenkin kyseenalaistaa arviointiselostuksen teki- jöiden ammattitaidon ja katsoo, että hankkeen pitkäkestoisten vaikutusten takia arvioin- tiselostuksen taustalla olisi oltava parasta ja viimeistä tietämystä. Muistuttaja pitää arvioin- tiselostusta osin laaja-alaisena, mutta sekavana ja esimerkiksi pinta- ja pohjavesivaikutus- ten arvioinnin osalta kokonaiskuvaa piilottelevana. Muistutuksessa kuvataan tarkemmin selostuksessa ja arvioinnin luotettavuudessa, riskikartoituksessa sekä ympäristöongelmien pysyvyyden arvioinnissa todettuja merkittäviä puutteita, joita on otettu esille jäljempänä.

Muistuttaja kokee, että selostuksessa todellisia vaikutuksia kuvaillaan tai peitellään epä- varmuustekijöillä, tietämättömyydellä, tuntemattomilla tekijöillä, vaikutusten selvittämisel- lä myöhemmin, suuntaa antavilla arvioilla, arvioiden yleispiirteisyydellä, arvioinnin vai- keudella, historia, tilasto- ja mittaustiedon puutteella. Muistutuksessa viitataan selostuksen sosiaalisten vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijöiden tarkasteluun, jossa esitetään ai- empien kokemusten olevan parhaita vaikutusten arviointikeinoja. Niitä ei kuitenkaan voida käyttää, koska uusia kaivoksia ei ole perustettu näin lähelle asutusta. Muistuttajan mielestä hankkeen taloudellisia vaikutuksia on vaikea mitata yksiselitteisesti, koska hankinnoista tu- lee ulkomailta suuri osa.

Arviointiselostuksessa ei muistuttajan mielestä esitetä yhtään kestävän kehityksen mukais- ta vaihtoehtoa. Selostuksessa esitettyä ajattelua, joka pohjaa ongelmien vähättelyyn ja yk- sittäisten taloudellisten arvojen ylikorostamiseen, muistuttaja pitää ajastaan jälkeen jäänee- nä. Mikäli kaivosyhtiö haluaisi toimia taloudellisten ja ympäristöarvojen yhdistäjänä, se muistuttajan arvelun mukaan olisi esittänyt suljetun kierron vesijärjestelmiä ja jätevesien

12/25 puhdistamista päästöttömiksi. Vesien käsittelyyn liittyy yksi suurimmista,

vistä sekä pitkäkestoisista ympäristöuhkista ja on perusteltua vaatia kaivoksen toimintaan erillinen, suljettu ja viranomaisten tarkkaan valvoma käsittelyjärjestelmä sekä jäteveden- puhdistamo.

Muistuttaja katsoo arviointiselostuksessa olevan runsaasti ristiriitaisuuksia ja lisäselvityk- sen tarvetta, joita hän yksityiskohtaisemmin kuvaa muistutuksessaan. Ristiriitaisuudet liit- tyvät mm. vanhan kaivoksen ympäristövaikutuksiin, kaivoksen kuivanapitovesien käsitte- lyyn, pöly- ja meluhaittojen selvittämiseen, vesistövaikutusten selvittämiseen, pölyhaitto- jen estämiseen, raakaveden käyttöön ja rantakaava-alueille ja asukkaisiin kohdistuvien vai- kutusten arviointiin.

Muistuttaja pelkää vanhan kaivoksen patorakenteiden läpi suotautuvien raskasmetallipi- toisten vesien pilaavan pohjavedet. Muistuttaja pitää kuvausta vanhan Kotalahden kaivok- sen tyhjentämisestä epämääräisenä ja vaatii täsmällistä tietoa kuivatusvesistä ja niiden hai- tasta. Muistuttaja ihmettelee, että hankkeella lisätään tietoisesti kiintoaine-, humus- ja ra- vinnekuormituksia pintavesiin ja aiheutetaan vesiekologisia muutoksia ja kalakuolemia laajalle Etelä-Kallaveteen ja Unnukkaan saakka ja siten heikennetään sekä ammatti- että virkistyskalastuksen edellytyksiä. Muistuttaja on huolissaan vesistöjen pohjasedimentteihin sitoutuneiden myrkkyjen mahdollisesta päätymisestä kalojen kautta ihmisravintoon ja tote- aa, että vesistövaikutusten laajuutta ei esitetä. Muistuttaja esittää, että mikäli Oravilahtea käytettäisiin kaivoksen raakavesilähteenä, veden määrä muuttaisi selvityksen mukaan yli- virtaamaltaan Oravilahden vesialtaan alivirtaamaksi. Veden virtaussuunta muuttuisi Ollin- salmessa ja Oravilahdesta tulisi myrkyllinen ja rehevöitynyt jäteallas. Muistuttaja pitää tie- toa raakaveden kierrätyksestä ja tarpeesta epämääräisenä ja ristiriitaisena. Muistutuksen mukaan osa asukkaista ottaa käyttövetensä Arkkuselän vesistöstä ja osalla on omat kaivot.

Muistuttaja kritisoi, että Oravilahden, Arkkuselän ja muiden vaikutusalueen vesistöistä ei ole tehty biomassa- eikä sedimenttiselvityksiä. Suunnitellun kaivostoiminnan ja sen toi- mintojen välittömässä läheisyydessä kuten Arkkuselälle suunnitellun purkuputken lähialu- eilla on asema- ja rantakaavoitettuja alueita, joille aiheutuvia vaikutuksia ei kuitenkaan ole huomioitu selostuksessa.

Muistuttaja on huolissaan selvitysalueelta löytyneiden arvokkaita luontokohteiden, kasvila- jien ja elinympäristöjen hävittämisestä.

Muistuttaja pitää todennäköisenä, että rikastamon ja murskaamon toiminnasta aiheutuu oh- jearvot ylittyvää melua. Hän toteaa, että pelkkä mallintaminen ei ole riittävä meluvaikutus- ten arviointiin (KHO 2004/64). Muistuttaja pitää harhaanjohtavana esitystä rikastushiekka- alueen pölyämisen ehkäisystä suolaamalla, koska suolauksen vaikutus pohjavesiin on to- dettu haitalliseksi. Muistuttaja arvelee kiinteistöjen arvojen laskevan merkittävästi kaivos- yhtiön toiminnan takia.

Esitetyistä vaihtoehdoista muistuttaja pitää kannatettavimpana nollavaihtoehtoa, jossa kai- vostoimintaa ei aloiteta ja toissijaisena vaihtoehtoa 2, jossa malmi maanalainen louhinta aloitetaan ja malmi kuljetetaan muualle jatkojalostettavaksi. Vaihtoehtoa 1, jossa malmin maanalainen louhinta ja rikastamotoiminta aloitetaan kaivosalueella, muistuttaja ei voi hy- väksyä. Hänen mielestä Kotalahden kaivoksen avaaminen pahentaisi nykyisiä vaikutuksia vesiin ja maaperään ja aiheuttaisi taantuman ympäristön tilaan. Muistuttajan mielestä jäte- vesien purkuputken sijoittaminen Arkkuselän syvänteeseen tulee kieltää kaikissa vaihtoeh- doissa.

Pohjois-Savon liitolla ei ole arviointiselostuksesta yleisesti tarkastellen huomautetta- vaa.

13/25 Pohjois-Savon TE-keskus toteaa, että arviointiselostuksessa käsitellään kaivos-

toiminnan vaikutuksia kaloihin, mutta ei kalastoon ja kalastukseen, vaikka luvun 8.2.1 ot- sikko niin lupaakin. Em. luvun lopussa todetaan kuitenkin, että purkuvesien kalastovaiku- tuksia tullaan selvittämään koekalastuksella. Toisin sanoen ympäristövaikutusten arvioin- tiohjelmassa ja –selostuksessa tämä selvitys on jätetty tekemättä ja ilmoitetaan vain, että se tehdään jälkikäteen ikään kuin tarkkailuna. TE-keskus toteaa, että nyt tietoa kalastosta ja kalastuksesta ei ole lupaviranomaisen käytössä lupapäätöstä valmisteltaessa. Lausunnossa todetaan, että kaivostoiminnan aiheuttamat todennäköiset muutokset purkuvesistön metal- lipitoisuuksissa, happamuudessa, happiolosuhteissa ja ravinteiden liukenemisessa vaikutta- vat kaloihin ja niiden elinympäristöön haitallisesti. TE-keskuksen mukaan näistä vaikutuk- sista arviointiselostuksessa käsitellään oikeastaan vain kaloista mitattuja nikkeli- ja kupari- pitoisuuksia. TE-keskuksen mukaan yksi keskeinen selostuksessa arvioitava asia olisi ollut toiminnan kalataloudellisten haittavaikutusten laajuus vesialueella, mistä riippuu haitan määrä yleisen edun kalatalousedun osalta.

Savo-Karjalan tiepiirin mielestä kaivoshankkeen toteutuminen edellyttää tarkempia selvityksiä liikennejärjestelyistä Oravikosken taajamassa sekä valtatie 5 ja Oravikos- kentien liittymässä.

Henkilöt L.L. ja M.M. sekä N.N. ja O.O. esittävät samansisältöiset muistutukset. Muistu- tuksissaan he esittävät, että Finn Nickel Oy:n ehdotus avata vanha kaivos tulee hylätä.

Muistuttajat ovat huolissaan mm. vanhasta kaivoksesta pumpattavan suuren, saastuneen jä- tevesimäärän puhdistamisesta ja sen vaikutuksista pohjavesiin ja ympäristöön. Muistuttajat vaativat, että rikastamoa ei missään tapauksessa tule sijoittaa Oravikoskelle, koska vesistö saastuisi ja kalastus loppuisi ja rikastamon vaikutukset luontoon olisivat todella haitalliset.

Muistuttajat ihmettelevät, miksi kaivosyhtiö ei ole suunnitellut jätevedenpuhdistamoa kai- voksen jätevesille, vaikka haja-asutusalueen asukkaat ja isot teollisuuslaitokset joutuvat te- kemään investointeja jätevesijärjestelmiin ja omat puhdistamonsa. Jos hanke kuitenkin to- teutuisi, purkuputki pitäisi vetää vielä ainakin kaksi kilometriä nyt suunniteltua eteläm- mäksi, Leipäsaaren eteläpuolelle, jotta virtaama saataisiin riittäväksi. Sama vaatimus kos- kee myös porauksesta aiheutuvan jäteveden johtamista. Toinen vaihtoehto on johtaa jäte- vedet putkella Leppävirralle tai Varkauteen. Muistuttajien mielestä Finn Nickel Oy ei ole ottanut riittävässä laajuudessa Oravikosken kylän asukkaita ja loma-asukkaita huomioon arvioidessaan hankkeensa terveys- ja asumisviihtyvyyttä.

Tuomaalanharjun osakaskunta ja Valkeisen osakaskunta pitävät suunnitelmaa sikäli hyvänä, että ympäristöä kuormittavat toiminnat, läjitys-, selkeytysaltaat ja sisäinen liikenne on pääosin sijoitettu entiselle kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Osakaskun- nat vaativat varmistusta, ettei kaivostoiminnasta tule päästöjä Särkilahteen ja Kotalahteen eikä rikastushiekan varastoalueelta Valkeiseen ja Rytkyn lampeen eikä pohjavesiin. Osa- kaskunnat vaativat jätevesipäästöille sellaisia raja-arvoja, että purkuvesistö ei kuormitu, ravintoketjun pieneliöt ja kasvit sekä kalat ja eläimet eivät kärsi päästöistä eikä veden laatu talousvetenä huononisi. Purkuvesien raskasmetalli- ym. jäämien pitoisuuksien mittaukseen on määrättävä mittausmenettely. Mikäli vanhat kaivoskuilut otetaan käyttöön, on kuilujen tyhjennysvesien ympäristöhaitat selvitettävä erikseen. Osakaskunnat vaativat prosessivesi- en ja rikastamovesien selkeytys- ja käsittelyaltaiden pohjien rakennetta sellaiseksi, että nii- den kautta ei pääsisi päästöjä pohjaveteen eikä vesistöön (Mertajokeen, Oravilahteen, Val- keiseen, Rytkyn lampeen). Lisäksi vaaditaan malmin ja sivukiven kuljetuksen sekä läjitys- alueiden pölyhaittojen minimoimista ja pölyn kulkeutumisen estämistä vesistöön, asutus- alueelle ja metsäluontoon. Sama koskee kaivoksen räjäytyskaasuja. Osakaskunta vaatii kaivostoiminnan jälkeen tapahtuvasta päästöjen seurannasta ja mahdollisesta ympäristön pilaamisesta aiheutuvan korvausvastuun määräämistä.

14/25 VTR-VESRAK Oy sekä henkilöt P.P. ja Q.Q. kannattavat vaihtoehtoa 0 eli kai-

vosta ei aloiteta ollenkaan. Heidän mielestä hankkeen terveysriskit ovat asutukselle lii- an suuret. Mikäli kaivostoiminta aloitetaan, he pitävät vaihtoehtoa 2 parempana, edel- lyttäen, että Oravilahteen ei lasketa käsittelyvesiä eikä sieltä oteta raakavettä. He vaati- vat kaivosvesiä käsiteltäväksi suljetussa systeemissä nykyaikaisella puhdistustekniikal- la. Lisäksi heidän mielestä melun, tärinän, liikenteen ja louhinnan aiheuttamat vaiku- tukset sekä taloudelliset että aluetaloudelliset vaikutukset on arvioitava uudelleen.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Yleistä

Koska arviointimenettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, siihen ei liity vali- tusoikeutta. Hankkeen toteuttamista koskevissa muissa laeissa säädetään asianosaisten oikeudesta valittaa hanketta koskevista päätöksistä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on edistää toteutettavaksi esi- tetyn hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten yhtenäistä huomioon ot- tamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja heidän vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiaan.

Valkeisenrannan kaivoshankkeessa YVA-lain tarkoitus on saavutettu. Selostuksessa on esitetty YVA-asetuksen (268/1999) 10§:ssä edellytetyt asiat, mukaan lukien hankkeen vaihtoehtojen vertailu, selvitys arviointiohjelman vaiheista osallistumismenettelyineen ja selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunto on otettu huomioon. Arviointiselostus on laadittu pääasiassa arviointiohjelman mukaisesti, lukuun ottamatta sitä, että ohjelmassa esitettyjä tutkimuksia ei ole selostusta varten teh- ty. Ainoastaan ohjelmassa esitetty luontotyyppien kartoitus on tehty selostukseen.

Myöskään ohjelmalausunnossa esitettyjä tutkimuksia ei ole tehty. Tutkimusten teke- mättä jättämiselle olisi tullut esittää perustelut arviointiselostuksessa.

Ohjelmavaiheeseen verrattuna Valkeisenrannan esiintymän malmimäärä on noussut kahdesta miljoonasta tonnista neljään miljoonaan tonniin, vuosittainen louhintamäärä on pudonnut 400 000 – 500 000 tonnista 200 000 – 250 000 tonniin ja kaivoksen toi- minta-aika on pidentynyt 4 – 8 vuodesta 6 – 12 vuoteen. Hankkeen suunnittelun ede- tessä vaihtoehtojen toimintojen sijoittelu on muuttunut ja tarkentunut ohjelmassa esite- tystä. YVA-ohjelmaan verrattuna vaihtoehdoissa on muuttunut malmin kuljetusreitti, vinotunnelin lähtöpaikka ja kaivosvesien käsittelypaikka. Lisäksi tarkennuksia on tehty murskaamo- ja rikastamotoimintoihin sekä läjitysalueiden sijoittumiseen. Muuttuneilla ja tarkentuneilla toimintojen sijoittelulla ei ole ollut vaikutusta näistä toiminnoista ai- heutuvien ympäristövaikutusten arviointitapoihin.

Ympäristövaikutusten arvioinnin taso vaihtelee osatekijöittäin. Nykytila, käytetty ai- neisto ja arviointimenetelmät on kuvattu arviointiselostuksessa pääosin hyvin. Vaiku- tukset on arvioitavasta osatekijästä riippuen esitetty hankevaihtoehdoittain. Vaikutus- ten arvioinnin luotettavuus, epävarmuustekijät ja oletukset on selostuksessa esitetty omana lukunaan. Joissakin kohdin nykytilan arviointi ja arvioinnin taustatietojen esitys jää irralleen varsinaisesta osatekijän ympäristövaikutusten arvioinnista, kuten esimer- kiksi terveysvaikutusten arvioinnissa. Erityisen ansiokkaasti selostuksessa on arvioitu maisema-, melu-, tärinä-, maankäyttö-, liikenne- ja sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutus- tenarviointia ja sen riittävyyttä on tarkasteltu jäljempänä olevien otsikoiden alla.

Hankkeen kaikkia ympäristövaikutuksia ei tarvitse aina arvioida, vaan arvioinnissa tu- lee keskittyä kunkin hankkeen ominaisuuden perusteella merkittäviin vaikutuksiin.

Valkeisenrannan kaivoshankkeessa merkittävimpiin vaikutuksiin kuuluvat vesistö-,

15/25 luonto-, liikenne-, sosiaaliset- ja terveysvaikutukset. Arviointiselostuksesta

tussa tiivistelmässä olisi tullut esittää keskeisimmät arviointitulokset ja arvioinnin epä- varmuustekijät. Olisi hyvä, jos selostuksessa olisi tuotu esille minkä hankevaihtoehdon ympäristövaikutukset jäävät vähäisimmiksi.

Arviointiselostuksessa on tarkasteltu jonkin verran eri vaikutusten yhteisvaikutuksia.

Tarkastelussa olisi pitänyt tuoda selkeämmin esille, korostaako jonkun vaikutuksen merkittävyyttä jokin muu samaan kohteeseen kohdistuva vaikutus, vai pienentääkö jo- kin vaikutus jotakin muuta haitallista vaikutusta, esimerkkinä mainittakoon melun ja tärinän yhteisvaikutuksen tarkastelu. Tässä lausunnossa on keskitytty pääasiassa hank- keesta aiheutuviin merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Yksityiskohtaisemmat täyden- nysesitykset on lausunnossa annettu hankkeen jatkosuunnittelua ja mahdollista lupa- menettelyä varten.

Hankkeen kuvaus ja aikataulu sekä hankkeen tarvitsemat luvat

Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta ja tavoitteesta, toteutettavuudesta, sijainnista ja maankäyttötarpeesta on esitetty pääosin selkeästi ja ymmärrettävästi. Erityisesti kuvien ja prosessikaavioiden käyttäminen tekee kaivostoimintojen ymmärtämisestä helpom- paa. Se, mitä toimintoja mihinkin vaihtoehtoihin sisältyy, ei edelleenkään ole kovin selkeästi esitetty. Selostuksessa kuvataan toimintojen sijoittumista sekä ohjelmavai- heen kartoilla että uusilla, muuttuneita toimintoja kuvaavilla kartoilla. Tämä vaikeuttaa erityisesti vesienkäsittelyjärjestelyjen hahmottamista. Selostuksessa olisi tullut käyttää ainoastaan päivitettyjä karttoja. Myös murskaamon sijoittuminen maan alle olisi tullut esittää selkeämmin selostuksessa.

Vaihtoehdon 1 osalta selostuksessa tuodaan esille uutena asiana, että malmin nosto Valkeisenrannasta tapahtuu Kotalahden kaivoksen kuilun kautta, kun se on avattu uu- destaan tuotannolle. Rikastushiekan läjitys ja toiminnassa syntyvän rikastushiekan määrä ovat tarkentuneet ohjelmaan verrattuna. Rikastushiekkaa tullaan läjittämään Ko- talahden rikastushiekka-alueen eteläosaan, jota korotetaan nykyiseen korkeusasemaan verrattuna noin 27 metriä. Vastaavasti rikastushiekka-alueen pohjoispuolen hiekkaa käytetään Valkeisenrannan kaivostäyttöön. Maiseman poikkileikkauskuvat rikastus- hiekka-alueesta on esitetty selostuksen liitteenä. Pelkän poikkileikkauskuvan perusteel- la uuden rikastushiekka-alueen maisemallista vaikutusta on vaikea hahmottaa. Rikas- tushiekka-alueen muutokset olisi tullut esittää selostuksessa maisemasovitteena. Selos- tuksessa on esitetty arvio rikastushiekan maksimimäärästä, joka syntyy Kotalahdelta ja muualta tuotavien malmien rikastuksesta. Tämä määrä on arvioitu olevan 70 % nykyi- sestä Kotalahden rikastushiekkamäärästä. Esitettyjen arvioiden perusteella suunniteltu rikastushiekan läjitysalueen pinta-ala vaikuttaa riittämättömältä. Selostuksesta ei käy ilmi, onko rikastushiekka-alueen stabiliteettia on tutkittu. Selostuksessa ei ole myös- kään kerrottu, ovatko muidenkin esiintymien malmit nikkeli- kuparimalmeja, millä on merkitystä rikastushiekka-alueesta aiheutuvien ympäristövaikutusten määrittämisessä.

Toimintojen uudelleen sijoittelussa on huomioitu jossain määrin ohjelmavaiheen palau- tetta. Malmin kuljetusreitin sijoittamiselle rikastushiekka-alueen pohjoispuolelle lähel- le asutusta ja vesien käsittelyaltaiden sijoittamiselle lähelle häiriöherkkiä alueita ei ole esitetty perusteita. Liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee jatkossa välttää alueen asutukselle aiheutuvaa häiriötä ja hyödyntää olemassa olevia tieyhteyksiä mahdolli- suuksien mukaan. Myös vesien käsittelyjärjestelmien rakentamista neitseelliseen maas- toon tulee välttää, pitkäaikaisten ja peruuttamattomien ympäristövaikutusten takia. Oh- jelmalausunnossa edellytettyä arviota kosteikkopuhdistamon laajuudesta ei selostuk- sessa ole esitetty.

16/25 Hankkeen suunnitteluprosessi on kuvattu selkeästi, tosin ympäristölupaprosessin

valitus- ja käsittelyajan pituus on esitettyä pidempi. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja hankkeen toteuttamiseen liittyvän lainsäädännön mukaisten hyväksymis- ja päätösme- nettelyiden väliset yhteydet katoavat välillä, jonka vuoksi yleisön on ehkä paikoin vai- kea hahmottaa miten ja missä vaiheessa heillä on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen mahdolliseen toteuttamiseen.

Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset on kuvattu selos- tuksessa pääosin hyvin. Selostuksessa ei ole tuotu esille luonnonsuojelulain mukaisia lupia. Selvitysalueelta on löytynyt hajuheinää, joka on luonnonsuojelulailla rauhoitettu kasvilaji, ja se kuuluu myös EU:n luontodirektiiviin liitteen IV (b) lajeihin. Rauhoite- tun kasvin hävittäminen on luonnonsuojelulain 43 §:n mukaan kielletty. Mikäli kai- voshankkeessa tehtävien toimenpiteiden arvioidaan hävittävän hajuheinäesiintymät, on alueelliselta ympäristökeskukselta haettava luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista poik- keuslupaa lajirauhoituksesta. Lupa voidaan myöntää ainoastaan luontodirektiivin artik- lassa 16 (1) mainituilla perusteilla, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella. Poikkeus voidaan myöntää vain kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakot- tavista syytä mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle. Jos alueelta tehtävässä lepakkoselvityk- sessä löytyy lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, on ne pyrittävä säilyttämään.

Mikäli kaivoshankkeessa tehtävien toimenpiteiden arvioidaan hävittävän tai heikentä- vän lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, tulee niihinkin hakea luonnonsuoje- lulain 49 §:n mukaista poikkeuslupaa, kuten edellä on kerrottu.

Selostuksessa mainittu tervaleppäkorpi on mahdollisesti luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi. Luontotyyppien ominaispiirteitä ei luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tie- doksi alueen omistajille ja haltijoille. Alueella esiintyvään tervaleppäkorpeen ei koh- distu em. rajauspäätöstä. Jos alueellinen ympäristökeskus tekee alueelle luontotyypin rajauspäätöksen, on luontotyypin muuttaminen mahdollista ainoastaan ympäristökes- kuksen poikkeusluvalla.

Vaikutusalueen rajaus

Vaikutusalueiden rajaukset on kohdistettu arvioitavan tekijän perusteella kaivospiirin lähialueelle, valuma-alueelle ja liikenneväylille. Pöly- ja meluvaikutukset on rajattu korkeintaan kilometrin säteelle kaivostoiminnoista. Eri vaikutusalueita kuvaavat kartat ovat pääasiassa selkeitä. Rajausten riittävyyteen on otettu kantaa jäljempänä olevien otsikoiden alla.

Luontovaikutukset sekä vaikutukset vesiekologiaan ja kalastukseen

Hankealueelta tehty selvitys alueen luonnonarvoista on pääosin riittävä sekä nykytilan että hankkeen vaikutusten arvioinnin osalta. Selvityksessä on otettu huomioon arvioin- tiohjelmasta annetussa lausunnossa esitetyt lisäykset luontoselvityksiin. Selvitysalueel- ta on määritetty luontotyypit ja niiden luonnontilaisuus kuvioittain sekä kuvioilla esiin- tyvä kasvilajisto kesällä 2006 ja 2007. Alueen maalinnusto on kartoitettu ns. linjalas- kentamenetelmällä touko-kesäkuussa 2007 kartoituksia vesilinnuston osalta täyden- täen. Liito-oravakartoitus on tehty keväällä 2007. Kartoitus on tehty hieman laajem- malta alueelta kuin kasvillisuus- ja linnustoselvitykset, selvitysalueeseen kuuluivat

17/25 myös kaivosalueen ja valtatie 5 välinen alue. Selostukseen on liitetty myös tiedot

muiden luontoselvitysten yhteydessä havaituista luonnonarvoista hankealueen lähiym- päristössä. Lepakoiden osalta viitataan vuonna 2008 talvella/keväällä tehtävään lepak- koselvitykseen. Lepakkoselvitys ei ole ollut käytettävissä tätä lausuntoa annettaessa.

Lepakkoselvityksen tulokset tulee ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä. Arvioin- tiselostuksesta ei ilmene, miksi luontoselvitykset on luontotyyppien ja kasvilajiston osalta tehty hankealuetta suppeammalta alueelta. Tiedot puuttuvat mm. Valkeisenvuo- ren eteläpuolelta, jonne on suunnitelmassa esitetty täytön kuljetusreittiä/tietä. Kuvassa 14 on tosin esitetty alueella esiintyvän metsälakikohteita, jotka eivät sijoitu tielinjauk- sen alueelle. Luontoselvityksessä näitä alueita ei kuitenkaan ole yksilöity. Tien raken- tamisen osalta vaikutuksia luontoarvoihin ei voida selvittämättä jääneen alueen osalta täysin arvioida. Lisäksi selostuksessa ei ole kerrottu tiealueiden leveyksiä, jolloin tei- den rakentamisen vaikutuksia luonnonarvoihin on vaikea arvioida.

Selvitysalueen kasvistoltaan ja kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet sijaitsevat vyöhykkeellä, joka ulottuu Valkeisenvuorelta koilliseen, Oravilahden rantaan. Oravi- lahteen rajautuu lähes luonnontilainen koivuluhta (kasvillisuusselvityksen kuvio 5).

Luhdan lajistoon kuuluu mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävä hajuheinä (Cinna la- tifolia). Luhdan länsiosassa on luonnontilainen lähde. Luhdan luoteisosaan rajautuva tervaleppäkorpi on mahdollisesti luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi. Val- keisenvuoren koillisosassa on puustoltaan pääosin luonnontilainen kallionalusmetsä (kuvio 15). Metsään rajautuu luonnontilainen ruoho- ja heinäkorpi, jossa kasvaa niu- kasti hajuheinää (kuvio 14). Arvokas on myös selvitysalueen kaakkoisosassa sijaitseva rantalehto (kuvio 41), jonka vaateliaaseen lehtolajistoon mm. hajuheinä kuuluu.

Selvitysalueen kaakkoisosassa on useita liito-oravaesiintymiä. Liito-oravasta on tehty havaintoja lisäksi kaivosalueen pohjoispuolelta vuonna 2006 (Suunnittelukeskus Oy).

Hankealueelle rajautuvaa liito-oravan elinympäristöä ei kuitenkaan voida pitää luon- nonsuojelulain tarkoittamana lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Alueelta on löytynyt vuonna 2006 ainoastaan yksittäinen liito-oravan papanoin merkitsemä puu. Vuonna 2007 alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta (Pohjois-Savon ympäristökeskus).

Vanhan kaivosalueen ja VT 5:n länsipuolelta on löydetty liito-oravaesiintymä vuonna 2006.

Lintulajisto on pääosin seudulle tyypillinen. Linnusto on runsain Valkeisen rantamet- sissä ja alueen kaakkoisosan rehevässä kuusikossa. Selvitysalueen arvokkaimmat lintu- lajit ovat valtakunnallisesti uhanalaiset käenpiika ja tiltaltti. Käenpiika on havaittu Valkeisen pohjoispään rantametsässä ja tiltaltti alueen kaakkoisosan kuusikossa.

Vanhojen metsien linnuista selvitysalueella esiintyvät mm. puukiipijä, pyy, tiltaltti ja palokärki. Vesi- ja rantalinnuston huomionarvoisimmat lajit ovat Valkeisella ja Ollin- salmella havaitut kuikka ja joutsen.

Kaivostoiminnot sijoittuvat pääosin tavanomaisille, luonnontilaltaan muuttuneille tai jo rakennetuille alueille. Valkeisvuoren itäpuolelle suunniteltu vinotunneli sekä malmin kuljetusreitti hävittävät kuitenkin luonnontilaisen kallionalusmetsän ja kuivattavat to- dennäköisesti metsän itäpuolelle sijaitsevaa ruoho- ja heinäkorpea. Korvessa kasvavan hajuheinän arvioidaan häviävän toiminnan seurauksena. Oravilahden rantaan rajautu- vaan kasvistoltaan arvokkaaseen puro-, lähde- ja luhtakokonaisuuteen hankkeen ei ar- vioida juurikaan vaikuttavan. Alueen pohjoispuolelle sijoittuvien kosteikon, pump- paamon ja tien rakentamisen vaikutuksia purokokonaisuuteen on selvityksen perusteel- la kuitenkin vaikea arvioida. Tärkeää on, etteivät alueen kosteusolosuhteet muutu ra- kentamisen tai muun toiminnan seurauksena. Selvitysalueen kaakkoisosan liito- oravaesiintymiin hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Vanhan kaivosalueen poh- joispuolelta vuonna 2006 havaittua liito-oravan elinympäristöä ei voida tällä hetkellä

18/25 pitää luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittamana liito-oravan lisääntymis- ja

dyspaikkana. Kaivostoiminnan vaikutukset linnustoon on arvioitu lieviksi, sillä linnus- ton kannalta tärkeät metsäalueet Valkeisen ja Oravilahden rannoilla sekä selvitysalueen kaakkoisosassa säilyvät. Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset alueen luontoarvoihin ovat samaa suuruusluokkaa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ei vesiekologian osalta ole tehty kaikkia yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitettyjä selvityksiä.

Erityisesti vaikutukset kalastoon, pohjaeläimiin ja kasvillisuuteen eivät perustu tässä hankkeessa tehtyihin selvityksiin vaan pikemminkin erilaisten kirjallisuustietojen ver- tailuun. Eri lähteistä ja eri menetelmin tehtyjen, osin vanhojen selvitysten, vertailu ei anna riittävän luotettavaa tietoa juuri tämän hankeen vaikutuksista. Tämän vuoksi joh- topäätökset jäävät vähäisiksi ja epävarmoiksi ja selostus painottuukin lähdekirjallisuu- teen nojautuen alkutilanteen kuvaukseen vaikutusten arvioinnin sijasta. Kuitenkin ve- sistö- ja vesiekologia- vaikutukset ovat yksi tämän hankkeen keskeisimpiä ympäristö- vaikutuksia.

Tästä lähtökohdasta johtuen arviointiselostus ei ole riittävän perusteellinen vesiekolo- gisilta vaikutuksiltaan ja hankkeesta vastaavan on syytä täydentää aihetta viimeistään lupahakemusvaiheessa. Koska kalaston, pohjaeläinten, vesikasvillisuuden ja muiden vesiekologisten mittareiden osalta ei ole nyt selvitetty lähtötilannetta riittävästi, ei myöskään mahdollisen hankkeen ympäristövaikutusten seurantaa voida rakentaa luo- tettavalle pohjalle. Näin laajoissa hankkeissa tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huo- miota seurantaan, jotta todelliset ympäristövaikutukset voitaisiin todentaa.

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Arviointiohjelmassa maa- ja kallioperävaikutusten arviointi on esitetty tehtävän Val- keisenrannan ja Kotalahden kaivosalueiden maaperätutkimusten ja alueella tehtävien maaperän pilaantuneisuustutkimusten perusteella. Vaikutuksia kallioperään arvioidaan louhittavan malmimäärän ja vinotunnelin sisäänkäynnin perusteella. Maa- ja kalliope- rän nykytilan kuvauksessa selostuksessa on hyödynnetty ansiokkaasti alueelta olevaa tutkimustietoa. Finn Nickel Oy:n toimesta maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ei ole alueella tehty.

Vaikutusten arviointi on tehty selkeästi vaihtoehdoittain sekä geologisesta että kemial- lisesta näkökulmasta. Geologisten vaikutusten tarkastelussa ei ole huomioitu Kotalah- den kaivoksen uudelleen avaamista sekä Valkeisenrannan ja Kotalahden kaivostunne- leiden yhdistämistä, ja yhteisvaikutusta, mikä näillä hankkeilla voi olla uusien sortumi- en syntymiseen Kotalahden kaivoksen ympäristössä. Maaperään aiheutuu kemiallisia vaikutuksia myös rikastushiekka-alueelta imeytyvistä suotovesistä, mitä ei ole huomi- oitu selostuksessa. Hankkeesta maa- ja kallioperään aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää myös välttämällä sivukivien louhintaa sekä kaivannaisjätealueiden pohjara- kenteiden huolellisella toteutuksella, mitä selostuksessa ei ole tuotu esille.

Vaikutukset pintavesiin ja purosedimentteihin

Arviointiohjelmalausunnossa pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia kehotettiin selvittä- mään veden fysikaalis- kemiallisilla laatututkimuksilla ja happamien valumavesien muodostumisriskin selvityksellä. Lisäksi arviointiohjelmassa kerrottiin, että vesistön valuma-alueen ja ominaispiirteiden määritykseen käytetään olemassa olevan tiedon li- säksi tarkentavia tutkimuksia. Pintavesien nykytilan selvittämiseen on käytetty olemas- sa olevaa tutkimustietoa, joka oikeellisuus olisi tullut tarkistaa. Erityisesti Kotalahden puhdistamon osalta tulee huomioida, että puhdistamolla ei ole jatkuvaa virtaamamit-