Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara (Kuva 1-5), joista Rautaruukki Oyj lou- hi rautamalmia vuosina 1978–1988. Laurinojan avolouhokses- ta rautamalmia louhittiin yhteensä 3,26 Mt ja Kuervaarasta 1,1 Mt. Rautaruukki Oyj:n toiminnan jälkeen Outokumpu Oyj lou- hi Laurinojan kupari-kulta-pitoista rautamalmia 0,45 Mt vuosina 1989–1990. Hannukaisen alueella sijaitsevat avolouhosten lisäk- si louhinnan aikana muodostuneet sivukiven ja pintamaiden lä- jitysalueet (Pöyry Finland Oy 2010).
Hannukaisen avolouhoksilta malmi kuljetettiin läheiselle Rautuvaaran rikastamolle, joka oli ollut toiminnassa Rautuvaaran kaivoksen avaamisesta lähtien (Pöyry Finland Oy 2010). Vaikka louhinta Hannukaisessa ja Rautuvaarassa päättyi, jatkui toimin- ta rikastamolla. Outokumpu Oy:n Saattoporan kultakaivos toimi Kittilässä vuosina 1988–1995, mistä malmi tuotiin Rautuvaaran rikastamolle (Korkalo 2006). Täten myös vanha rikastushiekka- allas oli käytössä pitkälle 1990-luvulle asti.
Kuva 1-5. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset Hannukaisessa ovat sulkemisen jälkeen täyttyneet vedellä (iso kuva). Laurinojan louhoksen reunalla varoituskyltti (pieni kuva).
1.5 Valtaukset ja kaivosoikeudet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ratkaisee uuden kai- voslain (621/2011) mukaisia oikeuksia ja lupia koskevat hake- mukset. Ennen 1.7.2011 vanhan kaivoslain (503/1965) nojalla Työ- ja elinkeinoministeriössä vireille tulleissa asioissa noudate- taan vanhan kaivoslain säännöksiä, ellei uuden kaivoslain siirty- mäsäännöksistä muuta aiheudu.
Northland on jättänyt joulukuussa 2010 Työ- ja elinkeinomi- nisteriölle (TEM) kaivospiirihakemuksen (K8126), joka muodos- tuu Hannukaisen, Rautuvaaran ja Niesan alueen kaivospiireistä sekä niiden välisistä apualueista. Kaivospiirihakemusalueiden yhteispinta-ala on noin 67 km2. Päätös kaivospiirihakemukseen on odotettavissa vuoden 2013 aikana. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1-6) on esitetty Northlandin kaivospiirihakemusalueiden sijainnit. Kaivospiirin rajojen tilanne tulee vielä muuttumaan, kun niitä muokataan alkuvuodesta 2013 vastaamaan lopullisia suunnitelmia.
1.6 Yhteiskunnalliset hyödyt
Hankkeella on arvioitu olevan monia yhteiskunnallisia hyötyjä sekä paikallisella että alueellisella tasolla.
Sekä EU:n mineraalipolitiikan että Suomen mineraalistrategi- an (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) avulla pyritään mineraali- huollon varmistamiseen ja kansallisen mineraalihuollon varmis- tamiseen. Hannukaisen kaivoksen on tarkoitus tuottaa täydellä kapasiteetilla 6–7 Mt vuodessa rauta-, kupari- ja kultarikasteita, joilla voidaan kattaa kyseisten metallien tarvetta Euroopassa. EU tuo mm. suurimman osan (80 %) tarvitsemastaan rautamalmis- ta muualta. Ruotsi on suurin rautamalmin tuottaja Euroopassa ja tuotti vuonna 2008 rautamalmia noin 23,8 Mt ja vuonna 2009 noin 17,7 Mt (IndexMundi 2012).
Hankkeen yhteiskunnalliset hyödyt on tunnistettu ja ne koh- dentuvat pääasiassa Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien talou- teen ja palveluihin (Taulukko 1-2). Kaivosten toiminta-aika on noin 15–20 vuotta, jolloin voidaan puhua kohtalaisen pitkäai- kaisista vaikutuksista.
Kuva 1-6. Northland Mines Oy:n kaivospiirihakemusalueiden sijainti (vasen) (TUKES, Tilanne 22.2.2012). Northland Mines Oy:n valtaus- ja valtaushakemusalueiden sijainti Hannukaisessa ja Rautuvaarassa (TUKES, Tilanne 22.2.2012).
Talous Julkiset palvelut Yhteisöt/kunnat Yksityinen sektori saa suoraa taloudellis-
ta hyötyä paikallisten tuotteiden ja palvelu- jen tuottamisesta sekä työvoiman lisääntymi- sen myötä.
Kerrannaisvaikutukset paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä.
Julkisten palvelujen tarpeen kasvu väestönkas- vun ja ikärakenteen muutoksen myötä.
Työllisyys kasvaa Kolarin, Kittilän ja Muoni- on alueilla väliaikaisesti rakentamisvaihees- sa ja pysyvämmin toimintavaiheessa. Toimin- tavaiheessa hanke työllistää arviolta noin 360 henkilöä. Suorien työllistämisvaikutusten li- säksi hanke tuottaa epäsuoria työllistämisvai- kutuksia.
Kunnan tulot kasvavat lisääntyvien kunnal- lisverojen myötä. Esimerkiksi kunnassa vaki- tuisesti asuvat hankkeen työllistämät henkilöt nostavat kunnallisverojen määrää.
Taloudellinen merkitys on alueellisestikin mer- kittävää, koska hankkeen myötä yhä useam- malla työntekijällä on suhteellisen korkeat tu- lot.
Hanke edesauttaa uusien, kaivosteollisuut- ta palvelevien yritysten perustamista. Yritykset hyötyvät kaivosteollisuuden verkostoista.
Hanke parantaa (mahdollisesti) alueen liiken- neinfrastruktuuria.
Hankkeen myötä alue on alueellisesti ja kan- sainvälisesti yhä kiinnostavampi muille sijoit- tajille, kuten kaivosalan- ja matkailualan yri- tyksille.
Hanke edesauttaa Suomen mainetta kaivos- maana, mikä houkuttelee sijoittajia. Tämä taas toisi alueelle lisää työllisyyttä ja tuloja.
Hankkeessa hyödynnetään luonnonvaroja, mikä taas palvelee raudan kysynnän tarpeita.
Hankkeen myötä Suomen kauppatase nou- see.
Julkisten palvelujen kysyntä, kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Myös työntekijöiden perheet tarvitsevat julkisia palveluja.
Erityisesti hankkeen toimintavaiheessa vakituises- ti työllistettyjen myötä julkisten palvelujen kysyn- tä on jatkuvaa ympärivuotisesti.
Hanke parantaa (mahdollisesti) alueen liiken- neinfrastruktuuria.
Rautatieverkosto paranee hankkeen rakentamis- vaiheessa. Toisaalta yhteiskunnalla on alhaiset resurssit valtakunnallisen rautatieverkoston pa- rantamiseen.
Vakituisesti työllistetyt asettuvat alueelle pysy- västi ja perustavat perheitä.
Alueen väestö kasvaa. Väestön ikärakenne ta- sapainottuu alueelle muuttavien työntekijöi- den ja heidän perheidensä myötä.
Taulukko 1-2. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnille sekä laajemmalle aluetasolle (Pöyry Finland Oy 2013).
Hannukaisen hankkeen keskeiset hyödyt on kursiivilla.
Tarkempi kuvaus hankkeen yhteiskunnallis-taloudellisista hyödyistä on esitetty sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhte- ydessä (ks. Liite 39).
2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KOORDINOINTI JA HALLINTA
Northlandin puolesta ympäristövaikutusten arvioinnin kokonaisuudesta ja hallinnoinnista ovat vastanneet Jukka Jokela, varapääjoh- taja ja toimitusjohtaja, sekä Joanna Kuntonen-van’t Riet, ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö.
Jukka Jokela
Varapääjohtaja – Suomen operaatiot – NRSA ja toimitusjohtaja - Northland Mines Oy
Joanna Kuntonen-van’t Riet
Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö, Suomi, Northland Mines Oy
Gecko Environment koordinoi ja hallinnoi ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäistä vaihetta Northlandin toimeksiannosta.
Max Smith Ympäristökonsultti
YVA-menettelyssä pääkonsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy, joka on vastannut YVA-selostuksen laadinnasta.
Ramboll Finland Oy:ssä arviointiin on osallistunut laaja asiantuntijajoukko.
Jaana Hakola, DI (Vesi- ja ympäristötekniik- ka)
Projektipäällikkö
Joonas Hokkanen, FT (Ympäristötieteet) YVA-asiantuntija
Nathan Gaasenbeek, Ins. AMK (Yhdyskuntatekniikka)
Tekninen asiantuntija, YVA suunnittelu
Tomi Rinne, OTM (Ympäristölakimies) Ympäristölainsäädäntö
Marja-Leena Heikkinen, FM (Luonnonmaantiede)
YVA suunnittelu, projektisihteeri
Jari Heiskari, FM (Maaperägeologia) Maa- ja kallioperä
Tero Marttila, DI (Ympäristötekniikka) Pintavedet, Infrastruktuuri
Johanna Korkiakoski, FM (Luonnonmaantiede) Projektisihteeri, yhteiskunnallis-taloudellinen ny- kytila
Hannu Eerikäinen, maisema-arkkitehti Maisema, maankäytön suunnittelu, kulttuuri- perintö
Sakari Ruokolainen Ins. AMK (Ympäristötekniikka)
Melu, tärinä
Anne Vehmas, PsM (Psykologia) Vuoropuhelu, sosiaaliset vaikutukset
Pekka Onnila, FM (Maaperägeologia) Pohjavedet
Sanna Sorvoja, DI (Liikennetekniikka) Ilmasto, ilmanlaatu
Jani Karjalainen, DI (Tie- ja liikennetekniikka) Infrastruktuuri
Niko Karjalainen, Ins. AMK (Ympäristötekniikka) Tärinä
Sampo Ahonen, Muotoilija AMK (Graafinen suun- nittelija)
Grafiikka, kuvat, 3D-mallinnus
Otso Lintinen, M.Sc. (Kalataloustiede) Pintavedet, kalatalous
Dennis Söderholm, FM (Suunnittelumaantiede) Paikkatieto, kartat
Tarja Ojala, FM (Biologia), MTI (Metsätalous) Luonto, Natura- ja suojelualueet, Natura 2000 -arviointi
Merja Janhila, FM (Geologia) Paikkatieto, kartat
Tuuli Tolonen, Ins. AMK
(Ympäristöteknologia ja miljöösuunnittelu) Maankäyttö
Sonja Semeri, Maisema-arkkitehti Maisema
Pöyry Finland Oy vastasi sosiaalisten vaikutusten arvioinnista.
Kalle Reinikainen, Lisensiaatti (Yhdyskuntatieteet), FM (Taloustieteet) Sosiaalisten vaikutusten arviointi, SVA tii- minvetäjä
Jari Laitakari, BBA (Matkailu), eMBA Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Ville Koskimäki, FM (Suunnittelumaantiede) Sosiaalisten vaikutusten arviointi
Porotalousasiantuntijana hankkeessa on ollut mukana Panu Itkonen. Terveysvaikutusten arvioinnista on vastannut Esko Rossi/Esko Rossi Oy. Hankkeessa on lisäksi ollut mukana kään- täjä Hilkka Laukka-Sinisalo/Sesam Talent sekä Mari Siirtola/Cool Marketing Finland Ky.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeisiin on tehty lukuisia eri asiantuntijatahojen tekemiä selvityksiä, jotka on esi- tetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-1). Osa selvityksistä on YVA-selostuksen liitteenä.
Selvitykset eri osa-alueittain Tekijä Vuosi Maisema
Kaukokartoituksen perustilatutkimus – Maantieteellinen raportti Pöyry 2008
Maiseman perustilaselvitys, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat Ramboll 2011
Ilmasto
Ilman ja ilmaston perustilatutkimus Pöyry 2008
Hannukaisen kaivoshankkeen kasvihuonekaasupäästöt Northland Mines Oy 2012
Ilmanlaatu
Ilmalaskeuman perustilaselvitys, humus- ja sammalnäytteet Pöyry 2008
Hengitettävien hiukkasten sekä arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kolarin kaivosalueiden ympä-
ristössä jaksolla toukokuu-heinäkuu 2010 Ilmatieteen laitos 2010
Hannukaisen jäkäläkartoitus ja kangasrouskujen alkuainepitoisuudet 2011 LVT 2011
Pöly, melu ja tärinä
Taustamelun arviointi Pajala-Kolari projektille Pöyry 2008
Tärinän perustilatutkimus Pöyry 2008
Pölyn leviämismallinnus Ramboll 2013
Melun leviämismallinnus Ramboll 2013
Tärinäselvitys Ramboll 2013
Geologia ja pohjavedet
Maaperän ja pohjaveden perustilatutkimus Pöyry 2008
Sedimentologiset ja hydrogeologiset olosuhteet Hannukaisen alueella Helsingin yliopisto 2012
Hydrologisten vaikutusten arviointi Hannukaisen hankkeessa SRK consulting 2013
Pintavedet
Pintavesien perustilatutkimus Sahavaaran, Tapulin, Hannukaisen, Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun han-
kealueilla* LVT 2008
Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset LVT 2008
Rautuojan ja Rautujärven vedenlaatu sekä biologiset kartoitukset LVT 2009
Hannukaisen, Tapulin ja Sahavaaran hankealueiden kasviplanktontutkimus Suomessa ja Ruotsissa elo-
kuussa 2009* Jyväskylän yliopisto 2009
Kolarin ja Pajalan piilevätutkimus* WSP 2010
Pintavesien perustilatutkimus Sahavaaran, Tapulin, Hannukaisen, Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun han-
kealueilla* Northland 2011
Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011 LVT 2012
Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus Ramboll 2012
Kalasto ja kalastus
Laurinojan purokartoitus ja Laurinojan ja Äkäsjoen kalastoselvitykset LVT 2007
Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset LVT 2007
Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset LVT 2008
Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011 LVT 2012
Taulukko 2-1. Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyvät selvitykset. " Tähdellä * merkityt vain englanninkielisinä
Luonto
Nisäkässelvitys 2008 LVT 2008
Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus: Lepidoptera, Coleoptera, Araneae: Ly-
cosidae, Rana arvalis & Pteromys volans Oulun yliopisto 2008
Kolarin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys LVT 2009
Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden linnustoselvitykset LVT 2009
Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden saukkokartoitus 2011 LVT 2011
Äkäsjoen vesistön raakkuselvitys 2011 LVT 2011
Kolarin-Pajalan hankealueiden viitasammakkoselvitys 2011 LVT 2011
Lepakkoselvitys Ramboll 2011
Niesan alueen kasvillisuus, esiselvitys LVT 2011
Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden muuttolintuselvitys 2011 LVT 2011
Kolarin hankealueiden pöllöselvitys 2011 LVT 2011
Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2011 LVT 2012
Ristimellanjänkän kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys LVT 2012
Kolarin Ristimellanjänkän linnusto LVT 2012
Natura-arvio Ramboll 2013
Kulttuuri
Äkäsjokisuun, Äkäsjokivarren ja Hannukaisen alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Mikroliitti Oy 2007
Rautuvaaran alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy 2008
Hannukaisen rautakaivosalueen arkeologinen inventointi Museovirasto 2011
Hannukainen, putkilinjan arkeologinen inventointi Museovirasto 2012
Liikenne
Perustilaraportti liikenteen ja kuljetuksien nykytilasta kaivosten alueella Pöyry 2008
Sosioekonomiset (yhteiskunnallis-taloudelliset) selvitykset
Asuntotutkimus Pöyry 2008
Infrastructure in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Demography and social conditions in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Indigenous peoples and rights* Luleå University 2007-2008
How people regard the mine establishment in Kaunisvaara, Tapuli and Hannukainen areas* Luleå University 2007-2008
Labor supply in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Local trade and industry in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Organizational gender aspects* Luleå University 2007-2008
Governance in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Preferences about present situation and future expectations in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008
Transnational history and language barriers* Luleå University 2007-2008
Work environment and work organization in the Swedish and Finnish mining industry* Luleå University 2007-2008
Socio-economic baseline study of Kolari* Raw Materials Group 2008
Regional Economic Impacts of the Hannukainen Iron Ore Project* Raw Materials Group 2011
Regional Economic Impacts of the Hannukainen and Kaunisvaara Iron Ore Projects: Summary and
Cross-Border Perspective* Raw Materials Group 2011
Hannukaisen kaivoshanke, porotalousselvitys Pöyry 2012
Sosiaalisten vaikutusten arviointi Pöyry 2013
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUKSET
3.1.1 Ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutukset, kuten melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ovat selvimmin havaittavissa hankealueen välittömässä lähei- syydessä. Kun siirrytään hankealueelta kauemmas, ympäristö- vaikutukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole ha- vaittavissa olevia.
Ympäristövaikutukset jakautuvat erilaisille aluetasoille suh- teessa etäisyyteen hankealueesta. Tässä aluejakona on käytetty:
suora vaikutus hankealueella, suorat vaikutukset hankealueen lähiympäristössä, paikalliset vaikutukset ja alueelliset vaikutuk- set. Vaikutusalueiden tarkemmat määritelmät ja rajaukset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3-1) ja kuvassa (Kuva 3-1).
3.1 Vaikutusalueiden rajaukset
Tässä luvussa on määritelty vaikutusalueet ympäristövaikutuk- sille ja sosiaalisille vaikutuksille. Ympäristövaikutusten alue on usein suppeampi ja tarkempirajainen verrattuna sosiaalisiin vai- kutuksiin. Yleensä ottaen sosiaaliset vaikutukset, kuten työllisyys ja taloudelliset vaikutukset, ulottuvat laajemmalle alueelle kuin ympäristövaikutukset.
Hankkeen vaikutusalueet on määritelty tarkemmin luvussa 11, jossa on myös tarkasteltu tarkemmin itse vaikutuksia ja nii- den lieventämiskeinoja.
Taulukko 3-1. Ympäristövaikutusten arvioinnissa määriteltyjen vaikutusalueiden rajaukset.
Suora vaikutus hankealueella Suorat vaikutukset hankealueen lä-
hiympäristössä Paikalliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset
Ympäristövaikutukset Hankkeen toimintojen vaatima maa-alue, johon kohdistuu suo- ra vaikutus.
Alue, johon selvimmin kohdistuu häiriöitä (melu, tärinä, pöly).
Alue, jossa ekosysteemeihin, ha- bitaatteihin ja lajeihin kohdis- tuu merkittäviä vaikutuksia sisäl- täen myös palautumattomat vai- kutukset.
Vaikutusalue kattaa alueen, joka on noin 2 km:n säteellä hankealu- eesta.
Suunnitellut toiminnot itse han- kealueella voivat aiheuttaa suoria, ihmisiin tai ympäristöön kohdistu- via vaikutuksia sen lähiympäristös- sä, näistä esimerkkeinä melu-, pöly- ja tärinävaikutukset, maisemavai- kutukset, liikennevaikutukset jne.
Paikallisten vaikutusten alue käsit- tää alueen, joka on noin 2-25 km säteellä itse hankealueesta.
Vaikutusten arviointia varten tehty- jen nykytilaselvitysten alueet katta- vat suurelta osin tämän alueen. Ve- sistövaikutusten on katsottu ulottu- van tälle aluetasolle.
Vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria.
Suuri alue, joka saattaa käsittää jopa Pohjois-Suomen ja Pohjois- Ruotsin alueen.
Alueelle kohdistuu hankkeen toi- mintojen aiheuttamia epäsuoria vaikutuksia, jotka liittyvät pääosin liikenteeseen ja talousvaikutuksiin.
Sisältää tuotteen kuljetukset junal- la satamaan.
Myös muut vaikutukset, kuten il- mastovaikutukset voidaan sisällyt- tää tälle aluetasolle.
