Vesienhoito ja tilan seuranta Natura-lintuvesissä
Seppo Hellsten
Lintuvesien hoitokalastuksen koulutuspäivä 1.4.2020
www.metsa.fi/freshabit
#freshabit#vesiperintö
● Vesien hoidon ja Luontodirektiivin vertailu
● Natura-alueet vesienhoidossa
● Tila ja tilatavoitteet
• Kunnostuksen haasteet
• Tilan seuranta
Sisältö
● Estää vesiekosysteemien sekä vesiekosysteemeistä suoraan
riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen tilan heikentymisen sekä suojelevat ja parantavat niiden tilaa
● Artikla 6
• kaikista vesipiireihin kuuluvista, yhteisön pintavesiä ja pohjavettä tai vedestä suoraan riippuvaisia elinympäristöjä ja lajeja suojelemaan tarkoitetun lainsäädännön perusteella erityissuojeltavaksi
osoitetuista alueista laaditaan rekisteri tai useampia rekistereitä
● Liite IV
• sisällytettävä sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää niiden suojelun kannalta, mukaan lukien lintudirektiivin (92/43/ETY) ja luontodirektiivin (2009/147/EY) nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 –alueet.
Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY)
● Yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana sekä ylläpitää lintukannat
● Suomessa 83 luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen tarkoittamaa eläinlajia ja 46 kasvilajia. Liitteessä V on mainittu 3 kasvisukua
● Lintudirektiivin liitteen I lajeja Suomessa esiintyy 62
● 2012 kaikkiaan 1857 Natura 2000 verkoston aluetta
• Luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita on 1713
• Lintudirektiivin mukaisesti ilmoitettuja SPA-alueita on 468
Luonto- ja lintudirektiivit
Lähestymistapa ero VPD - LD
● On olemassa vesimuodostuma, joka edustaa tiettyä luontaista tyyppiä
● Tyypit on voitu määrittää melko vapaasti eri maissa
• Syvyys, pinta-ala, korkeus merenpinnasta, vedenlaatu (alkaliniteetti, väri).
● Tyypille on määritettävissä ihmistoimista riippumaton vertailutila
● Vertailutilassa keskeisiä biologiset laatutekijät (kasvipl., vesikasvit, pohjaeläimet, kalat)
● Selkeä keskittyminen merkittäviin vesistöihin
● On olemassa luontotyyppiä
● Luontotyypit on tarkasti määritelty Eurooppa tasolla (tosin kansallisia tulkintoja)
● Luontotyyppien nimet viittaavat vedenlaatuun ja maantieteelliseen sijaintiin, mutta niille on määritetty melko tarkasti tyypillinen kasvillisuus
● Tavoitetila voi olla jopa voimakkaasti ihmistoiminnan muuttama? (rehevät lintuvedet!)
● Myös pienvedet mukana
Tavoite ero VPD - LD
● Tavoite on hyvä tila, jossa poikkeama luonnontilasta on vähäinen
● Edellyttää aktiivisia hoitotoimia ja kunnostusta
● Ravinnekuormitus ja
hydromorfologinen tila saatava kuntoon
● Tavoitteena on luontotyyppien suojelutason säilyminen tai parantaminen
● Riittää kun itse luontotyypin sisällä tilanne on kunnossa
• Ei välttämättä ajatella
kokonaisvaltaisesti koko valuma- aluetta
• Kuormitus voi olla jopa ylläpitävä
Raportointiero VPD - LD
● Työläs ja haastava
interkalibrointiprosessi eri
maantieteellisten alueiden välillä.
● Kaikkien maiden on tarkoitettava samaa asiaa eri muuttujilla.
● Raportointi 6 vuoden välein > raskas raportointi paikkatietopohjaisesti
● WISE järjestelmä
● Enemmän kansallista itsenäisyyttä ja luottamusta ohjeiden
noudattamiseen
● Raportointi enemmän tietokanta pohjaisesti > kartat enemmän tukevat raportointia
● Uusi keskitetty raportointiportaali
● Huolimatta ärsyttävistä eroavaisuuksista Natura- VPD tavoitteet ovat hyvin yhdenmukaisia ja
periaatteessa seurataan ihan samaa asiaa.
● Luontodirektiivi tarkastelee luontoa kokonaisvaltaisemmin
● VPD keskittyy kuitenkin vain pinta-
/pohjavesimuodostumaan, vaikka valuma-alue otetaankin huomioon.
● VPD seurannat, tila-arviot ja hoitosuunnitelmat ovat KESKEISIÄ luontodirektiivin soveltamisessa.
● Laji-raportoinnilla ja VPD:n raportoinnilla on hyvin vähän tekemistä keskenään
• Vesienhoidon seurannalla ei juurikaan saada lajitietoa
8
Ja vielä..
9
10
Alustavia tuloksia Natura-raportoinnista 2019
(tiedot Minna Kuoppala/Syke)
Luontodirektiivin sisävesiluontotyyppien suojelutasot kaudelta 2013-2018 (komissiolle lähteneet tulokset)
Koodi Luontotyyppi Levinneisyys Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio Levinneisyys Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio 3110 Karut kirkasvetiset järvet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV=
3130 Niukka-keskiravinteiset järvet FV= FV= U1= U1 U1=
3140 Kalkkilammet ja -järvet FV= FV= U1- U1 U1- 3150 Luontaisesti runsasravinteiset järvet FV= FV= U2= U2 U2=
3160 Humuspitoiset järvet ja lammet FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV=
3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit FV= FV= U1= U1 U1= FV= FV= FV= FV FV=
3220 Tunturijoet ja -purot FV= FV= FV= FV FV= FV= FV= FV= FV FV=
3260 Pikkujoet ja purot FV= FV= U2= U2 U2= FV= FV= FV= FV FV=
Boreaalinen Alpiininen
● 2006 kansallisen
priorisointimenettelyn avulla valittiin yhteensä 332 keskeistä Natura 2000 –aluetta VHS:n erityisalueeksi luonto- ja lintudirektiivin vesistä riippuvaisten lajien ja
luontotyyppien esiintymisen perusteella, ottaen huomioon myös mm. kansallisesti
uhanalaiset lajit ja suojeluohjelmat.
● Toinen kierros > 469 aluetta
Nykytilanne – Vesienhoidon erityisalueet
(kartta Minna Kuoppala/Syke)
● 1. VHS-kierros
• Tilaseuranta oli puutteellista
• Rehevien lintuvesien kunnostaminen ongelmallista
• Latvavesien tuntemus hyvin puutteellista
• VHS erityisalueita liian vähän
● 2. VHS-kierros
• Tyypittelyn kehittäminen vastaaviksi
• Yhteistyön kehittäminen seurannan ja tavoitteiden suhteen
Kehittämistarpeet aiemmilta vuosilta VHS
kannalta
13
SPA-natura-alueiden järvien tila (530 kpl, 1701 km2)
(tiedot Minna Kuoppala/Syke) SPA järvien tila (%)
Ekologinen luokittelu puuttuu Erinomainen
Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
SPA järvien pinta-ala
Ekologinen luokittelu puuttuu Erinomainen
Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
H G M P B Ecological Status 0
10 20 30 40
Number of lakes (%)
n = 88 (a)
H G M P B
Ecological status 0
10 20 30 40
Number of lakes (%)
n = 71 (b)
H G M P B
Ecological Status 0
10 20 30 40
Number of lakes (%)
n = 14 (c)
Norway 47%
Sweden 78%
Finland 29%
• Monissa maissa on käytössä P-herkät indikaattorit
• Uhanalaiset (red list species) lajit vaativat runsaasti ravinteita
• Suomen indeksi perustuu
“yhteisöihin”
• yhteensopivuus natura ajattelun kanssa paljon parempi!
● VHS ja Luontodirektiivien tavoitteet eivät aina ole samoja
• Lintuvesien hoito voi olla ristiriidassa VHS
tavoitteiden kanssa
• Viitasammakko ja simpukkaongelmia lukuisia
Suojelu- ja hoitotavoitteiden
yhteensovittaminen
Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen
Seurannan kohdentaminen ja kehittäminen
● VHS seurannan tuottama tieto biologisista muuttujista palvelee myös luontodirektiivien tilaseurantaa
• Kohdennetaan seurantaa (esim. vesikasvit)
Esimerkki ilmakuvausseurannoista – Parikkalan Siikalahti
18
1950 2002
Hellsten, S., Visuri, M. & Kiirikki, M. (2003) Vegetation analysis of Siikalahti bay – how to prevent overgrowth and create optimal conditions for nature protection? SYKE report. 16 pp.
Lammi, E. (2003) Parikkalan Siikalahden kasvillisuuden kartoitus ilmakuvien perusteella.
Ympäristösuunnittelu Enviro. 16 s
Parikkalan Siikalahti
● Muutokset Simpeleen järven tasossa
• Vedenpinnan lasku 1830- 33 kahdella metrillä
• Vedenpinnan lasku 1939- 43 0,8 metrillä
● Taajaman ja maatalouden kuormitus
● Tulvasuojelupenkat 1984 ja vedenpinnan nosto 0,6 m 1986
● Kunnostusruoppaukset 19
6 8 .4 0 6 8 .6 0 6 8 .8 0 6 9 .0 0 6 9 .2 0 6 9 .4 0 6 9 .6 0 6 9 .8 0 7 0 .0 0
01/01 01/02
01/03 01/04
01/05 01/06
01/07 01/08
01/09 01/10
01/11 01/12
N43 + m S iik a la hti
S im p e le e njä rvi
20 Research Year of field
research
Aerial photos
Vegetation map
Transects Plots
Aerial photo 1938
Aerial photo 1950
Aerial photo 1969
Venäläinen (1980, 1981)
1977-79 Sept-1977 yes 8 6 x 10*
Granberg &
Hynynen (1989)
1986 Sept-1986 yes (N-S separated)
5 8 x 10
Aerial photo 1987
Hynynen &
Veijola (1993)
1992 Sept-1992 yes (N-S separated)
5 8 x 10
Hynynen &
Veijola (1999)
1996 - no 5 8 x 10
? 2000 - -
Vauhkonen (2002)
2001 2001 no 5 (27) 5(8) x 10
Aerial photo 2002 yes (N-S
separated)
0 100 200 300 400 500 600 700
1938 1950 1969 1987 2001
ha
Avovesi
Muu avovesialueen kasvillisuus Vesialueiden
ilmaversoiset/kelluslehtiset Pensasluhdat
Tarkemmin tunnistamattomat ilmaversoiset
Osmankäämiköt Kortteikot Ruovikot
Saraikot ja rantaniityt
Siikalahden kasvillisuustyyppien
kehittyminen ja ennuste vuodelta 2002
21 0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
1977 1986 1992 2001 2010/Pre 2010/Eco
Total area (%) Elodeids
Salix Equisetum Carex Phragmites Typha
Ohjeistusta ilmakuvauksiin runsaasti saatavilla!
22
