ekologinen vaikuttavuus Virtavesikunnostuksien

(1)

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Pauliina Louhi

Erikoistutkija

pauliina.louhi@luke.fi

Kalatalouden ympäristöohjelma

(2)

Koskikunnostuksia jo 1970-luvun lopulta lähtien

• Tukinuitto ja muut perkaukset, veden laatu

• Tavoitteena lohikalojen poikasten elinympäristön parantaminen

• Toteutukset usein ”näppituntumalla” (Yrjänä 1995)

• Vaikuttavuuden seuranta lähinnä elinympäristön mallintamista, kalasto

• Eri elinkierron vaiheita ei ole osattu huomioida riittävästi (Koljonen et al. 2012)

• Habitaatin monimuotoisuuden ajatellaan yleisesti vaikuttavan positiivisesti myös lajirikkauteen

• Virtavesissä tulokset olleet vaihtelevia

(Miller et al. 2009; Stewart et al. 2009; Palmer et al. 2010; Nilsson et al. 2014)

• Jatkossa: kalaston luonnollisen vaellusyhteyden palauttaminen, kalastuksen riittävä säätely

2 3.6.2019

(3)

3 3.6.2019

Pääpaino siirtynyt purokunnostuksiin 2000-luvulla

• Tukinuitto, metsä- ja maatalous, patoaminen ja säännöstely, turvetuotanto (Syrjänen et al. 2017)

• Tavoitteena tulisi olla ekologisen tilan parantaminen, mutta käytännössä keskitytään edelleen lohikalojen elinolosuhteiden parantamiseen, muu lajisto ja

ekosysteemin toiminta siinä sivussa

• Toteuttajina uomakunnostuksissa usein järjestöt, yhdistykset, vapaaehtoiset

• Vaikuttavuuden seurantaa toteutettu enemmän

• Habitaatti, lohikalat, selkärangattomat, ekosysteemin toiminta, rantavyöhyke

(4)

Puu + kivet

Kivet

4 3.6.2019

Purouoman rakenne ja habitaatti

• Habitaatin monimuotoisuus kasvaa

• Enemmän hajontaa puukunnostuksissa (Vehanen et al. 2010)

• Vesisammalet palautuvat häiriöstä erityisesti

kivikunnostetuissa (Marttila et al. 205, Louhi et al. 2016, Turunen et al. 2017)

• Rakenteet ovat suhteellisen pysyviä (Louhi et al. 2016; Marttila et al. 2015)

• > 15v. jälkeen puurakenteet säilyneet lähes täysin, n.

17% kivikynnyksistä hajonneet, lisätty kutusora kadonnut täysin

• ~ 200m³/ha puulisäys pidättää ainoana lehtikariketta myös korkeilla virtaamilla (120L/s) (Koljonen et al. 2012)

→Puumateriaali toimii kunnostuksissa ja sen käyttöä tulisi lisätä

(5)

6 3.6.2019

Projektien väliset tulokset vaihtelevat

• Meta-analyysi 28 projektista vuosilta1978- 2014 (Marttila et al. 2019)

• Vaihteleva, mutta keskimäärin positiivinen vaste taimenen nollikkailla

• Lohilla samansuuntainen tulos, mutta heikompi

• Eniten hyötyneet mineraalialueiden ja

pienemmät joet E-Suomessa (100-1000km²)

• Turvealueiden ja pohjoiset joet ovat hyötyneet vähemmän (>1000km²)

• Istutuksista ei ole ollut merkitsevää hyötyä

• Myös kivisimppu on hyötynyt kunnostuksista

Taimen 0+

TIHEYDET EDELLEEN ALHAISIA

(6)

8 3.6.2019

Ovatko kunnostukset olleet onnistuneita kalaston kannalta?

• Sähköpostikysely 25 vesienhoidon

asiantuntijalle: ”Miten määrittelet kunnostuksen onnistumisen kalaston kannalta?”

• Minimivaatimus: mikä tahansa lisäys tiheyksissä vastaa onnistumista

• 8 projektia onnistui, 5 projektia ei onnistunut

• Selkeä onnistuminen vaatii tiheyksien 2-kertaistumisen

• 4 projektia onnistui, 9 ei onnistunut

→ Kriteeristön puute?

MITEN MÄÄRITELLÄÄN ONNISTUMINEN?

(7)

10 3.6.2019

Muussa eliöstössä vaikutukset vähäisempiä

• Pohjaeläinlajistossa tai –tiheyksissä ei ollenkaan tai vain vähäisiä vaikutuksia (Louhi et al. 2011, Turunen et al. 2017)

• Puukunnostetuissa kohteissa rantavyöhykkeen sanikkaisten peittävyys kasvoi ja pidätyskyky parani

• Luonnollinen tulvadynamiikka parantui?

• Ei vaikutuksia muiden kasviryhmien peittävyyksissä, mikrobiyhteisöissä tai ekosysteemin toiminnassa

• Habitaatin yksipuolisuus ei ole avaintekijä?

• Lajiston tai avainhabitaattina toimivien sammalien

dispersaalirajoittuneisuus (´Species credit hypothesis` Hanski 2000)

• Valuma-alueilta tuleva kuormitus tai muutokset hydrologiassa ovat merkitsevämpiä?

• Muuttuuko ekologinen tila?

TAVOITE?

(8)

Valuma-alueen merkitys korostuu Suomessa

Kunnostusojituksien määrä (WAMBAF)

Suomi 50 000 ha/vuosi Ruotsi 4 000 ha/vuosi

11 13.6.2018

Metsäpinta-ala:

Suomi 76 % Ruotsi 68%

(9)

13 3.6.2019

Kestävät kunnostustavoitteet

 Miten varautua ilmastonmuutokseen?

 Miten hidastaa monimuotoisuuden katoamista?

 Tulevien kunnostuksien tarve ja toteutus?

Kunnostuksilla tulisi tavoitella

luonnollisten prosessien eheyttämistä

• Virtaaman ja sedimentin kulkeutumisen vaihtelu

• Morfologiset piirteet, sedimenttikoot, joen muoto

• Jokisysteemin habitaatit ml. rantavyövykkeet, tulvatasanteet

• Hoidetaan todellisia syitä oireiden sijaan

• Menetetyn korvaamisesta ydinresurssien suojelemiseen

BIOLOGIA

MORFOLOGIA

VEDEN LAATU HYDROLOGIA

(10)

15 3.6.2019

Ehdotuksia käytäntöjen tehostamiseksi

• Suunnittelun tulee tapahtua valuma-aluetasolla kaikkien toimijoiden yhteistyönä ja synenergioita hyödyntäen

• Tavoitteiden, mahdollisuuksien ja esteiden tunnistaminen ENNEN toimenpiteiden suunnittelua

• Valuma-alueella tarvitaan TEHOKKAITA vesiensuojelutoimenpiteitä

• Jokiuomassa ja rantavyöhykkeellä tulisi käyttää nykyistä enemmän PUUTA kunnostuksissa

• Vaellusyhteyden avaaminen/säilyttäminen tuo eliöstölle vaihtoehdon hakeutua optimaaliseen ympäristöön

• Pohjavesiyhteyksien hyödyntäminen

• Vaikuttavuuden arvioinnilla on entistä suurempi merkitys

(11)

16 3.6.2019

pauliina.louhi@luke.fi

Kiitos!

Timo, Jarno, Jukka, Maare, Saija, Ari, Aki, Teppo, Jukka, Timo ja monet muut mukana olleet

Mitä tiedämme virtavesikunnostuksista? Yhteenveto tulossa syksyllä 2019