24.9.2012 1

(1)

Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena

Kaupunkien pienvedet – Miniseminaari ja retki

22.9.2012 Pinja Kasvio

●

Purot vesien hoidossa

●

Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin

●

Taajamapurojen merkitys ekologian ja ihmisten kannalta

●

Luonnonmukainen vesirakentamistapa

●

Kalatiet

●

Esimerkkejä kunnostushankkeista

●

Yhteensovittaminen Sisältö

24.9Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

2

● Vesien hoidon tavoite: hyvä kemiallinen ja ekologinen tila vuoteen 2015

● Nyt huomio purovesistöissä, aiemmin suuret vesistöt

○Luonnontilaisia puroja vain muutama prosentti, suurinta osaa purokilometreistä perattu

○Purot tuovat suuren osan ravinteista alapuoliseen vesistöön

○Puroilla pinta-alaansa suurempi merkitys vesistöjen ekologiaan ja mm.

kalojen lisääntymiseen - Rantojen suojaava reunavaikutus (puskurivyöhyke)

● Purot keskeisinä uudessa vesistökunnostusstrategiassa

Purot vesien hoidossa

24.9.2012Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

3

● Virtavesien fysikaaliset, kemialliset ja biologiset piirteet tiukasti sidoksissa ympäröivän valuma-alueen ominaisuuksiin, maankäyttöön ja muuhun ihmistoimintaan

● Puroja oiottu, putkitettu, kanavoitu, levennetty valuman säätelemiseksi ja infrastruktuuriin mukautetuiksi

● Merkittävä osa kaupunkien hulevesiverkkoa

● Myös osa ”unohdettuja”, kaatopaikkoja, ojia

● Purot alttiita sekä piste että hajakuormitukselle

○Vaikutukset voimakkaita

● Eliöstön läpikulku estetty (tierummut, padot)

Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin

4

(2)

● Taajamapurojen hydrologiset erityispiirteet:

○Rakentamisen myötä vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa

pintavalunta kasvaa ja veden imeytyminen pv. vähenee tulvahuiput voimistuvat, toisaalta sateettomina aikoina veden määrä uomissa vähäinen

veden vähäisyys ja uoman osittainen kuivuminen vähän veden aikaan hydrologia äärevöityy vrt. luonnontilaiseen

Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin

5

Ilmaston muutos

Turun Halistenkoski Vantaanjoen tulva

● Purojen eroosio lisääntyy

● Uomien rakentaminen ja virtaamien kasvu,

● uomat levenevät, syvenevät

● suoristaminen jyrkentää uomaa

● uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille

Perinteisen kaivun seurauksia

6

● Vaikutus biologiseen ympäristöön:

○ levät voivat lisääntyä,

○ pohjan sammalpeite puuttuu, tärkeä pohjaeläimille ja kalojen ravinnonsaannille

○ kiintoainekuormitus heikentää elinoloja

○ kaloilla ja selkärangattomilla yksilömäärät laskevat ja eliöyhteisöt muuttuvat yksipuolisemmiksi

Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin

Gammarus pulex 7

Kevään sulamisvedet likaisimpia

● Suuret vuorokaudenaikaiset laadun vaihtelut

● Liukoinen tiesuola nostaa äkisti suolapitoisuutta iltapäivällä, yli 1000 mg/l

● Kiintoaines, asfalttipöly, mukana raskasmetalleja

Myös

● Lämpötila korkeampi

● Ravinteita, öljyjä, ja muita epäpuhtauksia

Hulevedet

8 Heikentävät

purovesien laatua Tärkeää

vettä pohjavedelle

(3)

Roskaantumista ja kiintoaineen kasautumista talven jälkeen Kartanonkoskella Vantaalla.

9

● Longinojassa pyrstöttömiä taimenen poikasia

● Jätefirma syyllisenä

● Talvi- ja kevätaika kriittisiä syyskutuisille kaloille

Huonon veden laadun vaikutukset kalastoon

Kuva. Ari Saura 10 Kuva: Juha Salonen

● Em. tekijät yhdessä yleensä heikentäneet purojen ekologista tilaa – myös mainetta

● Menossa murrosvaihe, taajamapuroilla uudenlainen arvostus

● Kaupunkipuroilla suurempi merkitys kaupunki- ja vihersuunnittelua

● Purot sidoksissa kaupunkien ekologiseen verkostoon

○ Taajamapurokunnostusta kaupungeissa (esim. Jaaninoja, Espoonjoki, Rekolanoja…)

○ Kaupunkipurohankkeita mm. Mikkeliin

• Imatran tekninen toimi aikoo esittää kaupunkipuroa kaupungin seuraavaan investointiohjelmaan.

Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin

11

Monikonpuroa hyödynnetty Espoon Leppäviidan asuinalueen vesiaiheena

12

(4)

● Monimuotoisia elinympäristöjä monenlaisille eliöille

○kasvillisuus vedessä ja rannoilla, pohjaeläimet, kalat, ravut, matelijat ja sammakkoeläimet, nisäkkäät, linnut, hyönteiset

● Purokäytävät ekologisia käytäviä osana viher-sinirakennetta

○samalla purokäytävät usein virkistysreitteinä

● Purojen rooli taajamien tulvasuojelussa

● Purokäytävät kuitenkin usein rikkonaisia

○putkitetut osuudet, liikenneväylät, asuin- ja teollisen toiminnan alueet

Taajamapurojen merkitys:

ekologian ja ihmisten kannalta

13

● Kaupunkipienvedet ja purokäytävät tarjoavat mahdollisuuksia virkistykseen

○positiiviset terveysvaikutukset, luonnon tarkkailu ja oppiminen

● Pienvedet ja purokäytävät voivat olla asukkaiden mielipaikkoja,

○Silmänilo, paikallinen identiteetti

● Pienvesien tuottamat ekosysteemipalvelut

○ Elävän luonnon tarjoamat palvelut ihmisille

○ Veden kierron ja laadun säätely, tulvien vähentäminen, mikroilmaston ylläpito

○ Virkistys, ulkoilu, maisema, taide, kulttuuriperintö, melun hillintä

○ Luonnon monimuotoisuus: puut (hiilen sidonta), kalat (ravinto), kasvit (typen sidonta)

● Saattaa nostaa alueen myyntiarvoa

Taajamapurojen merkitys:

ekologian ja ihmisten kannalta

14

Purokäytävän kasvillisuus tärkeä

eläinlajiston kannalta

Roskaiset ja huonokuntoiset vesistöt

voivat antaa päinvastaisia kokemuksia

● Purokäytävien parhaat osuudet voivat tarjota upeita elämyksiä

● Erilaiset ihanteet ja näkemykset puronvarsista

luonnonmukaiset vs. puistomaisesti hoidetut purokäytävät

● Purojen kalastolliset arvot,

○purokunnostukset/talkootoiminta/virkistys käyttö/

Taajamapurojen merkitys:

ekologian ja ihmisten kannalta

15

16

(5)

● Vaelluskalakantojen tila on heikko

● Taimen on purojen indikaattorilaji ns. sateenvarjolaji

● Virtavesikutuiset taimenet kaipaavat sopivat alustan kutupaikaksi, sorapeti ja viileän hapekkaan virtauksen

○ Pienikin puro soveltuu taimenille

○ Kutunousu alkaa keväällä,

mäti haudataan syys-lokakuun vaihteessa, kuoriutuminen toukokuussa, naaras kaivaa kuopan,

kun mäti on hedelmöitetty naaras peittää kuopan soralla

○ Ongelmina edelleen:

heikko vedenlaatu, kiintoaines, liian vähän kutualueita, vaellusesteet liika kalastus

Taimen kaipaa ihmistä

17 Mädin

selviämi- nen talvella!

● Veden virtaama on pidettävä riittävänä myös kuivana aikana

● Vesistöt pidettävä puhtaina

● Vaellusesteet poistettava, kalatiet

● Perustettava kalastuksesta rauhoitettuja alueita

● Kunnostuksilla ja aktiivisella talkooväellä suuri merkitys

● Esim. purokummit, purojen arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen, yhteisöllisyys, välittäminen.

Taimen kaipaa ihmistä

18 Vapaaehtois-

työntekijät!

● Hulevesien käsittely

○Suodattaminen, imeyttäminen, viivyttäminen Hulevesien puhdistus niiden syntypaikalla

● Vesistöjen kunnostaminen

○Luonnonmukainen vesirakentaminen

○Luonnonmukaiset ohitusuomat

Miten parantaa taajamapurojen vesiensuojelua?

19 Kartanonkoski, Vantaa

● Katuvesien johtaminen biosuodatusalueille

● Orgaaninen pintamaa ja saveen sekoitettu hiekka puhdistavat haitta- aineita

● Salaojakuivatus takaa toimivuuden talvella

● Suomesta ensimmäiset tutkimustulokset biosuodatuksesta: yli 90% raskasmetalleista pidättyy

● Hulevesistrategiat, hulevesiohjelmat kunnissa

● Hulevesiopas (Kuntaliitto)

● Tieliikennevesien kuivatusopas (Liikennevirasto)

Hulevesien käsittely

20

(6)

Hulevesien käsittely

21 Huleveden käsittelyalueita on

helpostikin saatavilla!

Purojen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa yhä

tärkeämpää. Pienvesien arvostus kohoamassa?

Kunnostus käytännössä

Hankkeet purojen luonnonmukaistamiseksi ja tilan parantamiseksi (esim. Puro–hanke)

22 Tavoitteet Rahoitus Yhteistyö-

tahot Suunnittelu Toteutus ja seuranta

23 Tavoitteet

• Eliöstön ja uomalinjauksen monipuolistaminen, kalakunnostus, vesiensuojelu, putkitettujen osuuksien avaus, eroosion ehkäisy, VPD, umpeenkasvu

• Tulvien hallinta, virtaamaolosuhteiden parantaminen, virkistyskäyttö,

• Luontaisen vesi- ja rantaluonnon palauttaminen, kompensaatiotoimenpiteet

Rahoitus

• Kunta, alueen toimijat, tutkimuslaitokset, luonnons.liitot

• Hankerahoitus (EU), kosteikkotuki, peruskuivatustuki tmv

Yhteis työ

• Asukkaat, vesiensuojeluyhdistys, luonnons. liitot,

• Kunnat, tutkimuslaitokset, alueen toimijat

Suunnit- telu

• Huolellinen suunnittelu, yhdistetään tavoitteet monipuolisesti

• Koko valuma-alueen maankäyttö ja tulvavaarat huomioidaan, virtaama, mitoitus, eroosiosuojaus

Toteutus

•Talvella / kesällä / eri työvaiheissa osissa

•Eroosiosuojaus, suisteet, tulva-alueet, kosteikot, padot, kalatiet, puuaines, sora, kivet

•Asiantuntevat työmiehet, aktiivinen talkooväki,

Seuranta

• Luonto: sähkökalastus, ravustus, kasvillisuus, veden laatu, Hidas prosessi, pitkä seurantajakso

• Sosioekonominen: asukaskysely, virkistyskäyttöaste

Kunnostus käytännössä

● Lähtökohtana uomien monimuotoisuuden säilyttäminen tai lisääminen, vesistöjen maisema- arvojen säilyttäminen huomioiden vesistöjen käyttötoiminta

● Vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen

● Valuma-alueen maankäyttö huomioitava

● Tukee vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen tavoitteita (VPD)

Luonnonmukainen vesirakentaminen

24

(7)

● Uomien mutkaisuus säilytetään, mutkaisuutta lisätään, hyödynnetään luontaista elpymistä

● Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita

● Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen

● Palautetaan ja säilytetään tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja -> vedenlaatuhaittojen vähentäminen

-> suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen

● Haittoja kompensoivat toimenpiteet

○ Kutusoraikot, suojapaikat,

● Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena

● Kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen

Luonnonmukainen vesirakentaminen:

toimintatavat

25

● Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä

● Lietteen kasautumista sisäkaarteissa

● Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa

● Syvänne - soraikko- rakenne

● Monimuotoinen eliöille

Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa

26

Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan tulvatasanteen avulla

C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu

voi jatkua tulvatasanteella A luonnontilainen

B perinteisesti kaivettu

Uomien mutkaisuus tulisi säilyttää, rakentaa tulvatasanteita ja hyödyntää luontaista elpymistä

27

3 tasoinen poikkileikkaus Uoman poikkileikkauksen monipuolistaminen

28

• Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden pienillä virtaamilla

• Sortumisen väheneminen

• Kasvillisuuden vaikutus

(8)

Tulvatasanteen kaivu

● Kaivu vain koneen puolelta

● Pyritään säästämään rantakasvillisuutta ja puusto

● Toisaalta tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti

● Jätetään uoma alkuperäiseen leveyteen

○ Alivesiuoma muodostuu

○ Samennushaittoja ei aiheudu mm. Juottimenoja Perniö 2007

○ Hyödyt näkyvät heti

○ On hyvä käyttää eroosiosuojauksia

29 Juottimenoja, Perniö

Tulvatasanteet Ritobäcken Sipoo

● 2-tasoinen kaivuosuus, leveä tulvaterassi toiselle laidalle, 2010

● Havaintoja taimenista alapuolella kaivun jälkeen

30

Pysäyttää

pohjakulkeuman, leikkaa huippuvirtaamat Pohjakynnykset

Pohjapato rakennetaan moreenista sorasta ja kivistä.

31 Juottimenoja, Perniö

PURO hanke I Kalataloudellinen kunnostus Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen, Longinoja Helsinki

● Kunnostettiin 150 m matkalta vuonna 2006, 100 m3 kiviä ja 50 m3 soraa

● Kustannukset 11 500 €

● Alkuperäinen taimenkanta oli hävinnyt

● Tavoitteina parantaa:

- taimenen elinolosuhteita ja lisääntymismahdollisuuksia - puronvarren maisemaa

● Nyt yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen kutualueista

32

(9)

PURO II Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen, Longinoja Helsinki

● TAVOITTEET:

● 1) Purotietoisuuden lisääminen ja kansalaisten aktivointi purokunnostuksiin

○ Maksuhalukkuuskysely

● 2) Longinojan ja Näsinoja-Tuomarinkylänojan kunnostusten suunnittelu ja toteutus 2011 syksyllä

○ Tavoitteet: vesiensuojelulliset, maisemalliset, kalataloudelliset ja sosiaaliset

○ Taustalla uoman historia, luonnontilaiset tai elpyneet vertailukohteet, olemassa olevan infrastruktuurin ja maankäytön asettamat rajoitteet

● 3) Valuma-aluelähtöisen purojen tilan kartoituksen ja suunnittelun kehittäminen ja ohjeistaminen

● Lopputuloksena kansainvälisestikin kiinnostava, useita tavoitteita yhdistävä kunnostus

33

34

35

● Kunnostetun alueen taimentiheys kasvoi

● 10-21 yksilöstä /100 m2 25-114 yks. /100 m2

● Kutukalojen joukosta on havaittu myös Suomenlahdella merkitty taimen

● Longinojaan on syntynyt luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta

Longinojan tulokset

36 Ari Saura/RKTL

(10)

37

Luonnonmukainen kalatie voidaan rakentaa kompensaatiohabitaateiksi

Kalatiet

Haitta

Läpikulun estäminen

Lisääntymisalueiden vähentäminen

Virtaamamuutokset

Lievennys/kunnostus

Kalatiet

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Rakennetut ja kunnostetut lisääntymisalueet

38

Oulun Merikosken kalatie

Kalatiet ja luonnonmukaiset ohitusuomat

● 2003 rakennettu kalatie mahdollistaa kalojen nousun voimalaitoksen ohi Oulunjoelle, sivuhaaroihin Muhos- ja Sanginjokeen.

● Myös taimen istutuksia Oulun Energian toimesta

● Kalatie on avoinna toukokuusta lokakuun loppuun (nettikamera)

● Kalatiessä on kolme osaa. Nippu-uittokanava, koskiuomaan ruopattu nousu- ura loppunousuna Hupisaarten puiston osin puromaiseksi maisemoitu osuus.

Paljon kynnyksiä ja portaita. 11 m korkeusero.

39

40 Sääjärven padon kalatie (Janakkala, Hämeenlinna) Rahoittajat: UPM kymmene, Hämeen ELY

Keravanjoen Kaukasten kalatie (J. Jormola)

(11)

Kalateiden ja poikastuotannon yhdistelmät

Luonnonmukainen ohitusuoma kiertää patorakenteen tai muun kulkuesteen hieman kauempaa luonnonmukaiseksi muotoiltuna uomana.

Toisin kuin kalaportaalla, ohitusuomalla voidaan turvata kaikkien eläinten vaellus nousuesteen ohi.

Luonnonmukainen ohitusuoma

41

Siuntionjoki

Kalateiden ja poikastuotannon yhdistelmät Luonnonmukainen ohitusuoma

● Ohitusuomilla on suuri merkitys vaellusreitteinä ja uusina lisääntymisalueina pyrittäessä alkuperäisten lisääntymisalueiden kompensoimiseen ja luontaisesti lisääntyvien kalakantojen aikaansaamiseen.

● Ohitusuomat ovat kiinnostavia maiseman, asuinympäristön ja matkailun kannalta.

● Kaltevuuden oltava 1:100- 1:20.

● Ongelmana: tarvitsevat paljon tilaa

42

● Rekolanojan siirto vuonna 2001

● Uudelleen rakennettu uomaosuus 2010

● Rekolanoja on nyt arvokas luonnonpuro keskellä tiheää asuinseutua

● Tuusula-Kerava-Vantaa

● Havaittu paikallisen ja merestä Vantaanjokea pitkin nousevien taimenten kutemista

Luonnonmukainen vesirakentamistapa voi olla ehtoina ympäristöluvissa

43 Rekolanojan maankäyttöhistoriaa 1800-2003. Metsät ja suot harmaalla.

(Kuva: Laura Muukka, Vantaan kaupunkisuunnittelu)

Rekolanoja

44

(12)

● Ihmiset ovat kiinnostuneita pienvesistä, kunhan vain ovat niistä tietoisia

● Suuret kunnostustarpeet koko maassa

● Monia toteutusvaihtoehtoja

● Vaelluskalojen luontainen lisääntyminen mahdollista myös pienissä purouomissa vedenlaatua parannettava!

● Tukee EU:n vihreän infrastruktuurin tavoitetta, uomastot yhdistävät suojelualueita, toimivat ekologisina käytävinä

● Luonnonmukaisella vesirakentamisella sekä hulevesien hallintamenetelmillä edistetään asukkaiden turvallisuutta vähentämällä tulvimisongelmia

● Yhteensovittaminen on mahdollista!

● Taajamapurojen merkitystä tulee vahvistaa vesiensuojelun, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja sosioekonomisten näkökulmien suhteen

● Haasteita purokunnostuksissa:

○ määrä ei korvaa laatua, tehtävä harkiten ja huolella

○ koko valuma-alueen toimijat saatava mukaan

Taajamapurojen vesiensuojelun mahdollisuudet ja yhteensovittaminen

45

Taajamapuro parhaimmillaan

46 Omaleimaisuus

”Keidas keskellä kaupunkia”

Korkeatasoinen kestävä kaupunkikuva

Toimivuus Elävyys Viihtyisyys

Virkistyskäyttö

Kutualueet Linnut

Monipuolinen virtaus

Tulva-alueet

Kasvillisuus

Pohjaeläimet

Tehdään puroista kiinnostavia!

● Tiedon tarjoaminen (lehtijutut, asukasillat, tapahtumat, mp-kysely tms.) Purojen valuma-aluekohtaisia hoito- ja kehittämissuunnitelmia

● tulisi tehdä kaikille tärkeimmille pienvesiohjelman kohteille (Helsingin kaupungin Rakennusvirasto 2011)

Tuotetaan ja lisätietoa kaupunkipurojen kunnostuksesta

● Julkaisut, tuki kuntatasolle

Konkreettisia toimia kaupunkiympäristön tilan kehittämiseksi

Miten vahvistaa purojen merkitystä ja parantaa vesiensuojelua taajamissa?

47 Taajamapurot ovat mahdollisuuksia ja ne tulisi hyödyntää

kaupunkien keskeisinä elementteinä

Nautitaan upeista puroista ja jatketaan hyvää työtä!

Kiitos

Elämyksellisiä purohetkiä!

48