FOLIA FORESTALIA 215

ODC

332.2 372

FOLIA FORESTALIA 215

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

^{• INSTITUTUM FORESTALE} FENNIAE • HELSINKI 1974

PERTTIHARSTELA JA SAULI TAKALO

KOKEITA OKSARAAKA-AINEEN KUORMAUK SESTA JA KULJETUKSESTA

EXPERIMENTS ON LOADING AND TRANS PORTATION OF BRANCH RAW MATERIAL

1972 No 140MattiAhonen& Markku Mäkelä: Juurakoiden irroittaminenmaasta pyöräkuormaajilla.

Extraction of _{stump-root systems}

by

^{wheel loaders. 2,50} No141 Yrjö ^{Vuokila: Taimiston}

käsittely puuntuotannolliselta

^kannalta.

Treatmentof seedling stands from the viewpoint^of production. 4,^— No142 PenttiKoivisto: Kainuun jaPohjanmaan talousmänniköiden

kehityksestä.

Onthe development^{of Scots}pine ^stands incentralFinland.2,^— No143 MattiHuovinen, Soini

Silander,

Paavo Tiihonen& JuhoYli-Hukkala:

Hakkuumiehen määrittämään runkolukuun perustuva leimikon pystymittaus.

Stichprobenweise Massenermittlung am stehenden Holz eines ausgezeichneten ^Bestan desauf Grund_von Stammzahlaufnahmedurchden Holzfäller. 2,—

No144 EskoLeinonen: Puutavaranmittaus kuorma- ja otantamenetelmillä.

Measurementof timber by ^{the loadand} sampling ^{methods. 4,—} No145 EskoLeinonen: Tilavuuspaino-otanta sahatukkien mittauksessa.

Greendensity sampling ⁱⁿ sawlogscaling. 1,50 No146 Markku Mäkelä: Kanto- ja juuripuun kuljetus.

Transport^of stump and _root wood. 2,50

No 147 Pentti Hakkila, Jouko Laasasenaho& Kari Oittinen: Korjuuteknisiä oksatietoja.

Branchdata for loggingwork. 2,^—

No 148 PerttiMikkola: Metsähukkapuun ^osuus hakkuupoistumasta ^Suomessa.

Proportion ^of waste wood in the total_cut in Finland.2,^—

No 149 N.A. Osara: Some trends in world forestry with _respect toFinland.

Eräitämetsä- ja puutalouden kehitysilmiöitä maailmassa ja ^{Suomessa. 1,—} No 150 OleOskarsson: Suomalaiset plusmännyt ja pluskuuset.

Finnish plus trees of Scots pine ^and Norway spruce. 14,^—

No 151 Pertti Harstela & Paavo Valonen: Työn _tuotos, työntekijän fyysinen kuormittuminen ja tärinäaltistus pelkässä kaadossa.

Work _output, physical ^{loadof theworker and} exposure to vibration in feeling. 5,^— No 152 Kari Keipi: Lannoituskustannukset ja tuottojen käsittely metsän lannoituksen kan

nattavuuslaskelmissa Norjassa, ^Ruotsissa ja ^Suomessa.

Theconcept of forestfertilization_returns in Norway, ^{Sweden and Finland.} 4,^— No 153Hannu Vehviläinen: Palkkaus ja työolot metsäkonetöissä syksyllä ^1971.

The working conditionsand earnings of forest-machine_operators in autumn 1971 in Finland. 9,—

No 154Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrinkäyttöön perustuvat männyn, ^kuusen ja ^koivun kuitupuutaulukot.

Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit fur Kiefern-, Fichten- und Birken faserholz. 7,—

No 155 Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrin käyttöön perustuvat männyn ja ^{kuusen tukki} puutaulukot.

Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit fiir Kiefern- und Fichtenblochholz.

2,50

No 156 Eljas ^{Pohtila: Tulokset} Perä-Pohjolan valtionmaillavuosina 1930—45 tehdyistä kuusi viljelyistä.

Results of _sprucecultivationfrom1930—45 _onstate-owned landsinPerä-Pohjola. 1,50 No 157 Eino Mälkönen: Hakkuutähteiden talteenoton vaikutus männikön ravinnevaroihin.

Effectof harvestingloggingresidues onthe nutrient _status of Scotch pine stands. 1,50 No 158Kaarlo Kinnunen & Erkki Lähde: Kylvöajankohdan vaikutus kennotaimien kehityk

seenensimmäisen kasvukauden aikana.

Theeffectof sowing ^{time on} development during ^{the first} growing ^seasonof seedlings grown in _paper containers. 2,50

No 159 Pentti Hakkila: Oksaraaka-aineen korjuumahdollisuudet Suomessa.

Possibilities of harvesting ^branch raw material in Finland. 2,—

No 160 Kullervo Etholen: Männyn viljelyn ^tulos Pohjois-Suomessa ja siemenen alkuperä.

Thesucces of artificalregeneration of Scots pine ⁱⁿ Northern Finland and origin of seed.

CocTOHHHe KyjjbTyp ^{cocHbi b} OeßepHoö 4>hhjihhhhh ^hnpoHcxoHcaeHHe ^ceMHH.

3.—

No 161 Olavi Huuri: Eräiden kloorattujen hiilivetyjen vaikutuksesta männyn taimien alku kehitykseen.

The effect of some chlorinatedhydrocarbons on the initialdevelopment ^of

planted

pine seedlings. 2,50

No 162 Veijo Heiskanen, Antero Kuronen & Paavo Tiihonen: Rinnankorkeusläpimittaan ja tukkilukuun _perustuvat sahapuiden kuutioimistaulukot.

Volume tables for saw timber _stems based _on the breast height ^{diameter and the} numberof log per stem. 1,50

No 163 Ilkka Kohmo: Nykymetsiköiden kasvuprosentti Suomen pohjoispuoliskossa ^vuosina 1969—70. 1,50

No164 Jouko Laasasenaho & Yrjö ^Sevola: Havutukkien

latvamuotolukujen

vaihtelu.

Thevariation in top form quotientsof the coniferous logs. 2, ^— No165 Metsätilastollinen vuosikirja 1971.

Yearbook of forest statistics 1971. 10,—

No166 Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase vuosina 1970—72.

Wood consumption, totaldrain and forestbalance in Finland in 1970—72.5,^— Luettelo jatkuu ^3. kansisivulla

FOLIA FORESTALIA 215

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1974

PerttiHarstela

ja

^Sauli

Takalo

KOKEITA OKSARAAKA-AINEEN KUORMAUKSESTA

JA KULJETUKSESTA

Experiments

^on

loading ^and transportation of branch

raw

material

ALKUSANAT

Tämä tutkimus kuuluu osana Metsäntutki muslaitoksen

metsäteknologian

tutkimusosas tolla suoritettaviinhakkuutähdetutkimuksiin

ja

SuomenMetsäteollisuudenKeskusliitonhakkuu

tähdeprojektin metsäryhmän

tutkimuksiin.

Tutkimuksen alustava suunnitteluon

tapah

tunut

projektiryhmässä, johon

^{kuuluvat MH}

YRJÖ

^SCHILDT

(pj),

^{MH AARNE ELOVAI} NIO,

prof.

^{PENTTIHAKKILA,MML PERTTI} HARSTELA, ^MH JUHANI

JÄRVINEN ja

^MH

LEO KARVONEN. KokeetsuoritettiinTehdas puu

Oy:n työmaalla

Ruokolahdessa.

Käytännön järjestelyissä

^{avustivatennenmuita}

piiriteknikko

PAAVO ROININEN, ^{ins. HANNU AIROVAA} RA

ja

metsäteknikko RAIMO AHOLAINEN.

Kokeiltavan kahmaimen no 4 luovutti Suonne

Oy

^{ilmankorvausta}

tutkimuskäyttöön.

Maasto-

ja

laskentatöihinosallistuivat Luk.

EILA HARSTELA, Mr. MICHAEL KANKAI NEN, BF,

kenttäapulainen

^{HEIKKI KORHO}

NEN

ja

yo. ^{URPO PAANANEN.} Fil. maist.

NILS-G. HUBLIN käänsi

englantilaisen

^tekstin,

ja konekirjoitustyön

suorittivat merkonomi KAARINA NISKANEN

ja

^{rouva AUNE RYT} KÖNEN.

Käsikirjoituksen

^{on lukenut}

prof.

PENTTI HAKKILA. Parhaat kiitokset kaikille

työhön

osallistuneille.

Tekijäin

^kesken

työ jakaantuu siten,

^että HARSTELA suunnitteli

ja johti

tutkimuksen sekä

kirjoitti käsikirjoituksen.

^{TAKALOosallis} tui rakennettavien kahmainten suunnitteluun

ja

maastotöihinsekä valvoikahmaintenrakenta

mista.

Suonenjoella

toukokuussa1974

Sauli Takalo Pentti Harstela

2 ISBN 951-40-0129-X

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

SUMMARY 3

TIIVISTELMÄ 4

1. JOHDANTOJA TUTKIMUKSENTARKOITUS 4

2. TUTKIMUSMENETELMÄJA ^TUTKITUTTYÖVÄLINEET 5

3. TUTKIMUSAINEISTO 6

4. TUTKIMUSTULOKSET 7

4.1.

Kahmaintyypin

^vaikutus taakkakohtaiseen

työaikaan ja

^{taakankokoon 7} 4.2.

Kahmaintyypin

^{vaikutus taakan}muotoon 8

4.3. Oksakuormienkoko 9

4.4. Oksien

kuljetustuotoksen ja

-kustannustenennakointi 10

5. TULOSTEN TARKASTELUA 10

KIRJALLISUUSLUETTELO

¹²

EXPERIMENTS ON LOADING AND TRANSPORTATION OF BRANCH RAW MATERIAL

SUMMARY

The aim ofthe

experiments

^{was to investi} gate

grapples

^suitablefor

handling

^branchraw material

(branches

^and

tops)

^{and to}

perform

tests on

transportation

^with forwarders. The

experiments comprised

^the

loading

^ofbranch

heaps

^{left behind}

by

^a processor

operating

ⁱⁿ the

cutting

^{area. The}

objects

^{of the investi}

gation

^{were the} conventional timber

grapple

GranabG 6

(grapple

^{No. 1, Picture}

1),

^a

grapple

from which the

plates

^{between the arms had} beenremoved

(grapple

^No.2,Picture

2),

^amodi

fiedandwidenedtimber

grapple (grapple

^No. 3, Picture

3),

^{and the}

six-armed, grapple

^of Suonne

Oy

^thatpresses fromallsides

(grapple

No. 4, Picture

4).

^Theforwarder

transportation testing

^was

performed

^withthe

heavy forwarder

Kockum 850.

The size and structure of the materialis

presented

^{in Table1. The}

regression equations

for the

working

^{timeandloadsize canbefound}

on page ^0. The differences in the

working

times ofthe different

grapple

types tested

by analysis

^{of covariance were}

statistically signifi

cant.

According

^{to the}

yield

^values

adjusted

^for the

regression

^variables

precented

^{in Table} 2,

grapple

No.3 wasthemostefficient.

The average

length

^{anddeviationoftheload}

was cm and its width 30 cm. No

significant

^{differencebetweenthe}

grapple

types

was observable. Ocular

observation, however, suggested

^that

grapple

^{No. 4 caused}

crossing

^of

tree crownsand

long

^{branches. For infeedinto}

a

chipping machine,

^theloadswere

fairly large

in _area,

longish

ⁱⁿ

shape

^{and often contained} rather

long

^{tree crowns.}

The

conventionally equipped

^{forwarder was}

capable

^of

transporting. Lengthening

^thestakes

or otherwise

enlarging

^{the load} space in the forwarder made it

possible

to increase the size ofload. Table3presents the loadsfor the Kockum 850

forwarder,

in which the stakes

were mouted with normal extensions. The

possibilities

^of

using

^the

grapple

^for

making

^the load denser

by pressing

^{seemed to be rather} limitedbecause ofthe

elasticity

^ofthebranch

raw material.

In

spite

^{of the fact that the material}

origi

nates from onework site

only,

^{the normative}

yield

^and cost values were calculated ^{for the} driver and the forwarder. The

figures

^are

presented

^{in Table4.Theresults conformwith} the

figures anticipated

^{from earlier research} work. The

yield

^from

transportation

^after

stacking

^{in a}

cutting

^area may very well be

higher

^{than that from}

transportation

^{after a} processor, because the size of the

heaps

^can then be

bigger.

Further

investigations

^{are indicated ofthe} effect of the size of the branch

heaps,

^the loadspace oftheforwarderandthe

equipment

for

making

^{theloadsdenser.}

4

TIIVISTELMÄ

Kokeilujen

tarkoituksenaolitutkiaoksaraa ka-aineen

käsittelyyn

^{soveltuviakahmaimiasekä}

kuljettamista

kuormatraktorilla.Kokeilutsuori tettiin

palstalla

^toimivan

prosessorin jälkeen jättämien oksakasojen

kuormaamisesta. Tutkit tavana olivat normaali

puutavarakoura

^Granab

G 6

(kahmain

^n:o 1,^kuva

1),

^kahmain,

josta

oli

poistettu sankojen välilevyt (kahmain

^n:o2, kuva

2), muotoiltuja levennetty puutavarakoura (kahmain

n:o 3, ^kuva

3)

^{sekä Suonne}

Oy:n kuusipiikkinen, joka

^suunnalta

puristava

^koura

(kahmain

^{n:o 4, kuva}

4). Kuljetusta

^kokeiltiin

järeällä

^{Kockum 850}kuormatraktorilla.

Aineiston

laajuus ja

^{laatu on}

esitetty

^taulu kossa 1.

Työajanmenekkiä ja

^{taakan kokoa} kuvaavat

regressioyhtälöt

^on

esitetty

^{sivulla 7.}

Kovarianssianalyysillä

^todettiin

työajan

mene kin

ja taakkojen

^{koonerot eri}

kahmaintyypillä

tilastollisesti merkitseviksi. Taulukossa2 esitet

tyjen regressiomuuttujien

^suhteen

tasoitettujen tuotoslukujen perustella

osoittautui kahmain

3 tehokkaimmaksi.Kahmainten1

ja

^2välisestä

erosta ei saatu kuvaa, koska kahmaintenraken teet

poikkesivat

huomattavastitoisistaan. Kah mainen 4 ei todettu

tarjoavan

rakenteellisia

etuja

^{kahdeltasuunnalta}

puristaviin

^kahmaimiin

verrattuna.

Taakkojen

keskimääräinen

pituus ja hajonta

oli 192*31 cm

ja leveys

^{114* 30cm. Kahmain}

tyyppien

^{välillä ei todettu} merkittävää eroa.

Sen

sijaan

silmävaraisesti voitiin todeta kah maimen 4 aiheuttavan latvusten

ja pitkien

oksien

ristikkäisyyttä.

^Hakkuriin

syöttöä ajatel

len taakat todettiin

pinta-alaltaan

^verratensuu

riksi, pitkänomaisiksi ja

^{usein varsin}

pitkiä

latvuksia sisältäviksi.

Pitkienkuusenoksien

kuljetus

^todettiinmah dolliseksi vakiovarusteisella kuormatraktorilla.

Sivutolppien pidentämisellä

^{tai muulla kuora} tilan suurentamisella voidaan kuorman kokoa kuitenkin _nostaa. Taulukossa 3 on

esitetty

kuormien koot Kockum 850

traktorilla, jossa sivutoppiin

^{oli asennettu normaalit}

jatkeet.

Kuorman tiivistämiseenkuormaimella

painamal

la

näytti

^olevanvarsin

rajoitetut mahdollisuudet,

koskaoksat muodostavat

joustavan

^kuorman.

Huolimattaaineiston

suppeudesta,

^laskettiin

suuntaaantaviatulos-

ja kustannusarvoja, jotka

on

esitetty

^{taulukossa 4. Tulokset vastaavat} esitutkimuksessa

ennakoituja lukuja.

^{On mah} dollista, että tuotos kasvaa

palstakasauksen jälkeisessä kuljetuksessa

^verrattuna

prosessorin jäljiltä tapahtuvaan kuljetukseen,

^koska

kasojen

kokovoiolla

suurempi.

Jatkotutkimuksia

esitetään

oksakasojen

koon, traktorin kuormatilan

ja

^kuorman tiivistämis laitteiden vaikutuksesta

kuljetustuotokseen ja

-kustannuksiin.

1.

JOHDANTO JA

TUTKIMUKSEN TARKOITUS

Vuosittain

jää

^metsään oksaraaka-ainetta n.

8.8

milj.

kuiva-tonnia,

josta puunjalostusteolli

suuden ulottuvilla100km:n säteelläon kolme

neljännestä (HAKKILA 1972).

^{Suoritetunesi} tutkimuksen mukaan

kokopuumenetelmään

perustuva

ylävarastokäsittely ja palstakeräyk

seen perustuvat

ylävarastokäsittelyt

^näyttävät olevan

palstalla

^haketusta

edullisempia

^oksa raaka-aineen

korjuuvaihtoehtoja (ELOVAINIO

ym.

1973).

Ruotsalaisen

systeemianalyysin

^mu kaan

myös

^{haketustehtaallanäyttää}varteenotet tavaltavaihtoehdolta

ylävarastohaketuksen

rin nalla

(GUNNARFELT 1973).

^{Kahdessaviimeksi} mainitussa

korjuuvaihtoehdossa

^{on oksaraaka} aine

kuljetettava palstalta

varastolle,

ja jokai

sessa kolmessa vaihtoehdossa tarvitaan kuorma usläiteoksien

syöttämiseen

^hakkuriin.

Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton hak

kuutähdeprojektin

tavoitteena on kokonaisten

korjuuketjujen analysointi.

Aikaisemmin on

jo

tutkittu oksien kasausta

palstalla (HAKKILA

ym.

1974).

^Tämän

selvityksen

tarkoituksena_on ollut ^tutkia oksien

käsittelyyn

^{soveltuvia kah}

mareita

pitäen

^{silmällä sekä oksien}

kuljetusta

kuormatraktorillaettäoksien

syöttöä

^hakkuriin.

Lisäksi on tuotoslaskelmien

pohjaksi

^suoritettu alustaviakokeitaoksien

kuljettamisesta

^kuorma

tta ktorilla.

2.

TUTKIMUSMENETELMÄ JA

^TUTKITUT

TYÖVÄLINEET

Kahmaintyöskentelystä

suoritettiin aikatut kimus

työvaiheittain. Työvaikeustekijöinä

^mi tattiin kasan

sijainti, pinta-ala ja

syvyys sekä arvioitiinoksien

keskipituus. Taakkojen

^keski koonselvittämiseksi

punnittiin

satunnaismenet

telyllä

suunnilleen

joka kymmenes

^taakka.

Punnituksen

yhteydessä

^{mitattiin taakan}

leveys ja pituus

^hakkurin

syöttölaitteen

suunnittelua silmällä

pitäen.

Kuormatraktorikuljetuksesta

^{tehtiinaikatut} kimus-

ja työvaikeusmittaukset

^{samoin kuin} kourakokeilussakin. Kuorman koon selvittämi seksi

punnittiin purkamisen yhteydessä joka

kolmas taakka. Aineisto käsiteltiin tilastollisesti

regressio-ja kovarianssianalyysia käyttäen.

Kuormaus suoritettiin

palstalla

^{Kockum Pro}

sessor KS-837-78-ATK:n

jäljiltä syntyneistä

^ok sakasoista. Tutkimuksessa vertailtiinseuraavia kahmaimia:

— Kahmain 1. Normaali

puutavarakoura

Granab G6. Kahmainonvarustettu

vaakasylin

Kuva 1. Kahmain_n:o 1. Normaali

vaakasylinte

rinen

puutavarakoura

^GranabG6.

Picture 1.

Grapple

^nr.

1.

^Normaltimber

grapple

withhorizontal

cylinder

^GranabG6.

terillä. Sen

sankojen

^suora

pituus

^{tyvestä kär} keen on50 _cm,

pinta-ala

^{kärkien ollessa kiinni} 0.25

2 ja

n. m ^{suurinaukeama} 155cm.

(Kuva 1).

— Kahmain 2. Muotoiltu

puutavarakoura.

Kahmain

poikkesi

tavanomaisesta puutavara kourasta siten, ^{ettei sen}

sankojen

^{välissä ollut}

välilevyä.

^{Kahmain oli} varustettu

pystysylinte

rillä

ja

^sen

sankojen pituus

^oli53 cm,

pinta-ala

n.0.28cm 2

ja

^{suuriaukeama95 cm.}

(Kuva 2).

— Kahmain 3. Muotoiltu

ja pidennetty puutavarakoura.

^Kahmain

poikkesi

edellisestä

Kuva 2. Kahmain n:o 2.

Pystysylinterinen puutavarakoura, josta sankojen välilevyt

^on postettu.

Picture 2.

Grapple

^{nr. 2. Timber}

grapple

^with vertical

cylinder.

^The

plates

^{betweenthearms} have been removed.

6

Kuva 3.Kahmainn:o3.

Levennettyjä

^muotoil

tu

pystysylinterinen puutavarakoura.

Picture3.

Grapple

^{nr.3.Widenedand}

modified

timber

grapple

^{with vertical}

cylinder.

Kuva 4. Kahmainn:o4. Suonne

Oy:n

^puutava rakoura.

Picture 4.

Grapple

^{nr. 4. Timber}

grapple of

Suonne

Oy.

siten, että molemmille

puolille

^{kahmainta oli}

lisätty

^{2sankaa.Näinkahmaimen}

pituus

^kaksin kertaistui.

(Kuva

3).

— Kahmain 4.Suonne

Oy:n

kuusisankainen

puutavarakoura.

^Kahmainonns.

"pirunkoura", jossa sankojen kiinnityskohdat

muodostavat

ympyrän. Sankojen pituus

^{on 52 cm. Kahden} vastakkaisen

sangan muodostama

pinta-ala

^on

n.0.21

2 ja

m ^{suuriaukeama126cm.}

(Kuva 4).

Kuljetus

suoritettiinKockum 850 kuorma

traktorilla, joka

^oli varustettu Granab 5000 kuormaimella

ja

^G

6

kahmaimella.Kuormatilan

poikittainen pinta-ala

^{oli4 m} 2,

pituus

^{480 cm}

ja sivutolppien

^{korkeus 225}cm.Kahmarikokeet

ja kuormatraktorikuljetuksen

suorittivat eri

kuljettajat.

3. TUTKIMUSAINEISTO

Tutkimusaineisto kerättiin Ruokolahdelta kahdesta

leimikosta, joissa

^{kuusen osuus oli78—}

96 %, männyn ^19—3 %:a, ^{koivun 3—l} %

ja

rungon keskikoko 0.22—0.38 m 3. Kuusen ok saisuusluokka oli 3, männyn

ja

^{koivun 2.}

Taulukko 1.Aineiston

kokoja

^laatu

Table1. Thesize andstructure

of

^thematerial

Leimikoiden^136—137

3 tiheys

^{oli m /ha.}

Työ

suoritettiin

kasoista, jotka

^sisälsivät 100—800

kg

^{tuoreitaoksia}

ja

^latvuksia.

Kasojen

mitat

ja sijainti

^on

esitetty

^{taulukossa 1.}

Kahraain,

n:o

Grapple No.

Taakkoja, kpl Number of ^loads

Kasan _syvyys, cm

Depth of heap,

Kasan pinta-ala,

i 2 ala, m Areaof heap,

sq.m

Kasan etäisyys, ajouran _reun.,m

Distance of heap from^the edge of the driving track, m

Maasto- luokka Classof

terrain

Oksien ja latvusten keskipituus, ^cm Average length of branchesand _crowns, cm

cm

X X X X

1 210 71.2 29.8 6.3 2.5 1.6 0.9 I.

.

.111 180.3 42.1 2

3

180 208

61.7 70.5

23.8 25.6 18.4

4.7 5.5

1.8 2.4

1.7 2.2

0.9 0.8

III. . .IV 200.6 202.7

23.3 32.5 I

4 211 61.3 5.8 2.0 1.9 0.8 I 189.4 26.0

Kuorma-

traktori Forwarder

164 50.0 28.9 4.9 1.9 1.9 0.9 I 214.0 38.2

x⁼ keskiarvo _—mean

s ⁼

keskihajonta—

^{standarddeviation}

4. TUTKIMUSTULOKSET

4.1.

Kahmaintyypin

^vaikutus taakkakohtaiseen

työaikaan ja

^{taakan kokoon}

Taakkakohtaiset

työajat ja taakkojen

^koot käsiteltiin

regressio- ja kovarianssianalyysillä.

Työaikoja

^kuvaavat seuraavat

regressioyhtälöt:

jossa y. _

taakkakohtainen

työaika,

emin, i=

kahmaintyypin

^n:o

working

^timeper load,emin, i⁼nr.of

grapple

type

Xj

^{= kasan}

pinta-ala,

^m

areaofthe

heap,

sq.m X£ ^{= kasan} syvyys, ^cm

depth

^ofthe

heap,

^cm

= kasan

sijainti

^traktorin

pituussuun

taannähdenkuormaimen

kiinnitys

kohdasta, astetta

the location of the

heap

^{in the}

longitudinal

^{direction of the for} warderfromthe

fixing

^oftheloader,

degrees

s =

selitysaste

degree

^of

explanation

Kummassakin

tapauksessa selitysaste

^on

jää

nyt ^verraten alhaiseksi.

Työaikoja

^selittävät

riippumattomat muuttujat

^{vain n. 10 %:n} riskillä. Oksakasan koko

ja

^kasan

sijainti

^trak torin

pituusakselin

^{suhteen selittävätkuitenkin} merkitsevästi _tuotosta.

Taulukossa2 _on

esitetty regressiomuuttujien

suhteen tasoitetuttaakkakohtaisten

työaikojen ja

^taakan

kokojen

^{keskiarvot sekä} kovarianssi

analyysissä

^{saadutF-arvot.}

Kovarianssianalyysissä käytettiin työajan

osalta

regressiomuuttujana

^kasan

sijaintia

^kuor maimeen nähden

ja

^{taakankoon osalta taakan} kasakohtaista

järjestysnumeroa. Keskiarvojen parittainen

^veratilu suoritettiin

Tukeyn

^testillä.

Työajan

merkitseväksi eroksi W saatiin 2.2

ja

taakan koon 4.8. Täten kahmain 4 oli merkitse västi muita

nopeampi ja

^{kahmain2 merkitse} västi muita

hitaampi.

^Sen

sijaan

^{kahmainten 1}

ja

^{3 välilläeiollut}merkitsevääeroa.Vastaavasti taakan koko on kahmaimella 3 ollut merkitse västi muita

suurempi ja

kahmaimella2 muita

pienempi.

^Kahmainten1

ja

^4välilläei

taakkojen

koossaollutmerkitseviä

eroja.

Taakkojen

^{kokoa kuvaavat seuraavat} reg

ressioyhtälöt:

Taulukko2.

Regressiomuuttujien

^suhteentasoi

tetut taakkakohtaisten

työaikojen ja

^taakan

kokojen

^{keskiarvot sekä}suhteellisettuotokset Table 2.

Average working

^time

by

^the

heap

^and load size

adjusted for

^the

regression

variants, and the relative output

s⁼6.4 %

y 2

^{= s=2.2%}

y 3

^=24.0-0.6X1 ^+0.05x2

+0.068x 3

s⁼5.2%

=20.3—0.0x

1

—0.03x2+0.085x2

^s=8.5%

=kasakohtainen taakan

järjestysnu

mero

numberofload

by

^the

heap

s =

selitysaste

degree

^of

explanation

ya

=88.2+2. 8x 1

x+0.4X 2

x-20.5X 3

s⁼23.5%

y₂ ⁼58.6+3.6 Xi

x+o.2x 2

x

-7.3x 3

x

s⁼ 21.0 %

y₃ ⁼7.2+7.2 Xi

x

+l.sx 2

x

-18.8x 3

xx

s⁼ 31.2%

y4

=39,9+3.7x Ixx+o.B1

xx+0.8x 2

x-12.9x 3

xx

s⁼ 42.8 %

"i

^{= taakan}

koko, kg,

i⁼

kahmaintyypin

n:o

the size of the

load, kg;

^{i =nr. of}

grapple

type

Xj

^{= kasan}

pinta-ala,

^m

2

area ofthe

heap,

sq.m

= kasan

syvyys, ^cm

depth

^ofthe

heap,

^cm

Taakka- kohtai-

Taakan keski-

koko, k_g Average

size of the load,

kg Kah-

main,

n:o

Grap- ple No.

nen

työaika, emin, x

Working

timeper

heap, cmin, x

Kov. ana-

lyysin

F-arvo

F-value of ^the

cov.

analysis

Kov. ana-

lyysin

F-arvo

F-value of ^the

cov.

analysis

Suhteel- linen tuotos

Relative output

1 29.2 86.5

76.8

100

2 33.6 26.7^XXX 2.5^X 77

3 29.3 97.9

82.6

113

4 25.1 ₁₁₁

8

Kuva 5. Kuormaustuotos kasankoon funktionakahmaimella1.

Picture5.

Output

ⁱⁿ

loading

^asa

function of

^thesize

of

^the

heap. (Grapple 1).

Suhteellinentuotosonlaskettu

tasoitettujen keskiarvojen perusteella.

^{Paras tuotos saatiin} kahmaimella3.Kuvassa 5on

esitetty

^kahmaimen

1 kuormaustuotos kasan koon funktiona reg

ressioyhtälöistä

laskettuna. Kasan korkeuden kaksinkertaistuminenon

lisännyt

kuormaustuo tostanoin30 %.Luvussa 4.4

esitetyillä

^laskenta

perusteilla

^{tämä merkitsee noin 8 %:n}

lisäystä kuljetustuotokseen.

Tulosten

perusteella

^{voidaan todeta, että} oksaraaka-aineesta muodostuuluonnostaan

pit

känomaisia

taakkoja, jolloin joka

^suunnalta

puristava

^ns.

"pirunkoura"

^ei

näytä tarjoavan

tuotoksensuhteen

etuja

^{vainkahdeltasuunnalta}

puristaviin

^kahmaimiinverrattuna.

Koska kahmain 2 oli

pystysylinterinen,

^sen asettelukasan

päälle

^oli

vaakasylinteriseen

^kou

raan verrattuna

hitaampaa, ja

^{koska kouran} aukeamaolikahmaimeen1 verrattuna

pienempi,

ei_saatu kuvaasiitä, ^auttaako

sankojen välilevyn poistaminen

kuormaamista.

Alunperin

^oletet tiin, että ilman

välilevyjä

sangat uppoavat

paremmin

oksakasaan.

Kuljettajan subjektiivisen näkemyksen

^mukaan sangat ilman

välilevyä

olisivatkin paremmat. ^Sen

sijaan

^kahmaimen leventäminen lisäsi tuotosta. Huolimatta siitä, että kahmaimessa 3 oli kahmaimen 2 huonot

puolet—pystysylinteri ja pieni aukeama,

^sillä

saavutettiin

paras ^{tuotos. Tämä}

selittynee sillä,

että leveä kouraisuala takaa suuremmantarttu

mapinnan ja

^oksien sitoutuminentoisiinsatart

tumapinnan ulkopuolella säilyy

^{silti samana}

kapeaan

^kouraan verrattuna.

Kapeaa

^kouraa

joutuu

^ilmeisesti

myös

^tarkemminasettelemaan kasan

päälle sopivaan

^{kohtaan, koska tarttuma}

pinta-ala

^on

pieni.

4.2.

Kahmaintyypin

^{vaikutus taakanmuotoon}

Maahan laskettuna

taakkojen

keskimääräi

nen

pituus ja keskihajonta

^{oli 192±31 cm.}

Vastaavasti

taakkojen leveys

^{oli 114±30 cm.}

Leveys

^{mitattiin sen}

jälkeen,

^{kun koura oli}

irrotettuja

^taakka

vapaasti levinnyt

^maahan.

Eri

kahmaintyyppien

^{välillä ei ollutselviä}

eroja

^mitatuissakeskimääräisissä

pituuksissa ja leveyksissä.

^Sen

sijaan

silmävaraisenahavaintona voitiin

todeta,

^{ettäkahmaimen4 elins.}

"pirun

kouran"taakanmuoto

poikkesi

^muista

erityises

tisilloin,^{kunkouraisuunsattuikaksi tai}useam

pia

^{latvuksia. Koska kahmain 4}

puristaa joka

suunnaltasaattoivatlatvukset_asettua ristikkäin, kuntaaskahdeltasuunnalta

puristavissa

^kourissa

neasettuivat

yleensä

samansuuntaisesti.Samoin

käyttäytyivät

myös

pitkät

^oksat.

(vrt.

^Kuva

7).

9 Kuva 6.

Tyypillinen

ensimmäiselläkouraisulla

isostakasasta saatavataakka

(Kahmain 3).

Picture 6. A

typical

^loadobtained

from

^a

big heap by

^the

first grapping (Grapple J).

Kuva 7. Useitalatvuksia sisältävä taakka

(Kah

main

4).

Picture 7. A load

containing

^severaltops

(Grap ple 4).

Kuva 8.

Tyypillinen

viimeiselläkouraisullasaa tava

pieni

^taakka

(Kahmain 1).

Picture8. A

typical

^{small loadobtained}

by

^the last

grabbing (Grapple 1).

4.3. Oksakuormien koko

Kuormatraktorillasuoritetuissakokeissa saa

tiinkuormienkooksitaulukossa3

esitetyt

^luvut.

Taulukko 3. Kuorman koko

ja

tiivistämiseen

käytetty

^aika

kuormatraktorikuljetuksessa

Table 3. Load size and time consumed in

making

^{the loaddenser in}

forwarder

^transpor

tation

Kuorma tiivistettiinkourakuormaimella

pai

naen.Kuten taulukossa 2 nähdään ei ainakaan näin

pienestä

aineistostaole havaittavissaselvää

riippuvuutta

^{kuorman koon}

ja

tiivistämiseen

käytetyn ajan

^{välillä. Osittain tämä}

johtunee

siitä, että kuorman koon

hajonta

^onverraten suuri

ja

^osittain siitä, ^että tiivistäminen ei osoittautunut tehokkaaksi. Oksakasa muodostaa oksien

taipuessa joustavan patjan, joka

^suurelta osin

palautuu alkuperäiseen

^{muotoonsa kuor} mituksen

loppuessa.

Kuva 9. Oksaraaka-aineen

kuljetusta

^kuorma traktorilla.

Picture9.

Transportation of

^{branchraw material} witha

forwarder.

Kuorma-

n:o

Load No.

Kuorman tuorepaino, kg

Green weight of load, kg

Tiivistysaika, emin Time for making

denser, emin

1 2

1 325 1542

O 72 3

4

2 660 2 130

11 44 5 2 412 63

Keskiarvo—

Mean

2 014 38

10

Kuorman kokoa voitaneen nostaa tässä esi

tetyistä

^luvuista

jatkamalla pankkojen tolppia

kuormaimenulottuvuudensallimissa

rajoissa

^tai levittämällä kuormatilaa. ^{Huolimattaoksakuor} mien huonosta ulkonäöstä oksat sitoutuvat toisiinsa

ja

pysyvät

hyvin

^{kuormassa. Täten} vakiovarusteisellakin kuormatraktorillavoidaan suorittaaoksaraaka-aineen

kuljetusta.

4.4. Oksien

kuljetustuotoksen ja

-kustannusten ennakointia

Vaikka aikatutkimuksiasuoritettiinvain

yh

destäkuormatraktorista

ja kuljettajasta yhdellä työmaalla,

^katsottiinaiheelliseksi laskeaalusta vat tuotos-

ja

kustannusluvut suuruusluokan selvittämiseksi.

Laskentaperusteet

^{olivat seuraavat: Oksa} kuorman koko 2200

kg,

taakkakohtainenkuor mausaika 0.39

min/taakka, purkamisaika

^0.27

min/taakka,

^{alle 15 min}

keskeytyksiä

^{7 %}

ja

muita

keskeytyksiä

⁹ %

käyttöajasta (vrt.

^KA

HALA

1972), siirtymismatka

^{kasalta kaselle} 5 _m, traktorintuntikustannus79,36 mk. Trak torin

tyhjänäajonopeutena käytettiin

laskelmissa 50 m/min,

joka

^{on8 tuntista}

työpäivää

^sovel lettaessa AHON ym.

(1971)

^mukaan

juuri

ISO:n heilunnan

vaararajan alapuolella ja

^vastaa KAHALAN

(1972)

^saamiakuormatraktorinkes kimääräisiä

nopeuksia. Tuorepaino

^onmuunnet

tu

kuivapainoksi

kertoimella0.540

(vert.

^HAKKI

LAym.

1974).

Hakekuutiometrin

tuorepainona

on

käytetty

²⁶⁰

kg.

^Näillä

perusteilla

^saatiin

seuraavanasetelmanmukainen

työajan prosentti jakaantuma

^300m:n

ajomatkalla.

Taulukko 4. Oksien

kuljetustuotos- ja

^kustan nukset

Table 4. Yield and _costs

of transportation of

tree branches

Muuntokertoimillasaadut

kuljetuskustannuk

sethakekuutiometriäkohtiovatkustannustason

nousunhuomioon_ottaen

jonkin

^verran

pienem

mät kuin esitutkimuksessa lasketut

kuljetus

kustannukset

(ELOVAINIO

ym.

1973).

^Kasauk

sen

jälkeen

^{oksat ovat} suuremmissa kasoissa kuin _suoraan

prosessorin jäljiltä.

^{Luvussa 4.1}

esitettyjen regressioyhtälöiden

^{mukaan kasan}

suureneminen on

lisännyt

tuotosta. Lisäksi

siirtymisaika pienenee

suuremmista kasoista kuormattaessa.

5. TULOSTEN TARKASTELUA

Kokeilu osoitti, ettäoksaraaka-ainettavoidaan

kuljettaa ja

^kuormatavakiovarusteisillakuorma traktoreilla

ja

kuormaimilla.Tuotostavoitaneen kuitenkin merkittävästi _nostaa,

jos

^kuormain

varustetaan oksaraaka-aineen kuormaamista var ten uudelleenmuotoillulla

ja levennetyllä

^kah maimella.

Erityisesti hakkuriyksikköön

^kannat

taneeasentaavakio-malleista

poikkeava

^kahmain

:uormaus 26 %

oading

:uormausajo

^{5 %}

hiving for loading

ijo

kuormattuna 19%

purkaminen

^18%

unloading

ajo tyhjänä

^15%

driving

empty

apuajat

¹ %

auxiliary

^times

alle 15 min

keskeytykset

7 %

interruptions of

^{less than 15min.}

muut

keskeytykset

⁹ % otherinterruptions

työaika working

^time

100 %

Kuljetus- matka,

m

Tuotos,

tuore-

tonnia/

Kustan- nus, mk/

tuore

Kustan- nus, mk/

kuiva tonni Costs mks/

dry ^ton

Kustan-

nus, mk/

hake 3 i-m°

Costs mks/

loose Transport

distance

,

tunti Yield,

fresh tonslh

tonni

Costs mks/

fresh ^ton

m

cu.m

of ^chips 200 3.88 20:47 37:91 5:33 300 3.48 22:78 42:19

46:44 5:93 6:53 400 3.17 25:08

Erikoisvarusteiden hankkimisen kannattavuus kuormatraktoria _varten

riippuu

siitä, ^mikäosa

traktorin

työajasta käytetään

^oksien

kuljetuk

seen.

Kuormatraktorikuljetuksen

^tuotostaparanta

nee

myös

se,ettäkuormatila

järjestetään

^mah dollisimmansuureksi esim.

jatkamalla sivutolp pia

^kuormaimenulottuvuudensallimissa

rajoissa, jatkamalla

kuormatilan

pituutta

^taileventämällä kuormatilaa.

Kokeilutyömaalla

^oksien

pituus

oli verraten suuri,

ja

^on

mahdollista,

^että toisenlaisessaoloissaoksat eivät

pysy

yhtä hyvin

kuormassa. Tällöinoksien

pysymistä

^voitaneen parantaa ^mm. sitomalla

pitkittäissuuntaisia

^riu

kuja sivutolppiin.

Koska oksat sitoutuvat

helposti

^toisiinsa

ja

sisältävät

yli

^{5 metriä}

pitkiä latvuksia,

^ovat oksataakat usein

pinta-alaltaan

^{suuria.Kahdelta} suunnalta

puristavilla

kahmaimillaoksataakan muoto on kuitenkin selvästi

pitkänomainen.

Näin ollenhakkurin

syöttölaitteiden

^tuleepys tyä vastaanottamaan

pitkänomainen,

^vaakasuo

rassaasennossaliikkuva

ja pinta-alaltaan

^verraten suuri taakka.

Koska kokeet suoritettiin

prosessorin jäl

keensä

jättämästä oksaraaka-aineesta, kasojen

koon

hajonta

^{oh verraten}

pieni.

^{Kasan koon} kaksinkertaistumisen

onlaskettulisäävän

kulje

tustuotosta vainn. 8 %. Kun HAKKILAN ym.

(1974)

tutkimuksessa kasauskustannus

hajal

taan oli v. 73

lopun

^{hintatason mukaan} 3.00.

..

.7.00

mk/tuoretonni,

^{ei kasaus enää}

prosessorin jäljiltä suurempiin

^kasoihin

näytä kannattavalta,

^vaikkakasaustuotosolisikinmer

kittävästi

suurempi hajaltaan

^{kasaukseenverrat}

tuna. Jotta ^{voitaisiinennakoidaoksien kasauk}

senkannattavuutta

hajaltaan ja optimoida

^kasan

kokoa, jatkotutkimukset

^olisisuunnattavakasan koon vaikutukseen

kuljetustuotokseen.

^Edel leen tulisi tutkia traktorin kuormatilan _suuren tamismahdollisuuksia

ja

^oksien

tiivistyskeinoja

sekä niiden vaikutusta

kuljetustuotokseen ja

-kustannuksiin.

12

KIRJALLISUUSLUETTELO

AHO, ^K.,

KÄTTÖ,

J. ^{1971.Tutkimusmetsä} traktorin ^heilumisen mittaus-

ja

^arvostelu menetelmän kehittämiseksi.

Symmary:

^Ex

periment

^for

developing

^{a method how to}

measure and evaluate the

rocking

^{of the} forest tractor. Maatalouskoneidentutkimus

laitos,

Tutkimusselostus9. Helsinki.

ELOVAINIO, A., HAKKILA, P., RUOSTE, T., SCHILDT, ^{Y. 1973.}Oksaraaka-aineen

korjuu.

Projektisuunnitelma.

Hakkuutähdetutkimuk

sen

metsäpään projektiryhmä.

^{Moniste. Hel} sinki.

GUNNARFELT, B. 1973.

Analys

^{av tvä av}

verkningssystem

^för

tillvaratagande

^av

hygges

avfall.

Skogshögskolan.

Institutionen för

skogsteknik. Garpenberg.

HAKKILA, ^{P. 1972.}Oksaraaka-aineen

korjuu

mahdollisuudet Suomessa.

Symmary:

^Possi bilities of

harvesting

^{branch raw material}

in Finland. Folia Forestalia 159. Helsinki.

HAKKILA,P., KALAJA, ^{H.1974.Oksaraaka} aineenkasausMelroeBobcatM-600kuormaa

jalla. Summary: Bunching

^{of branch raw} material

by

^{MeloroeBobcat} M-600 loader.

Folia Forestalia 204. Helsinki.

KAHALA, ^M. 1972. Puutavaran

metsäkuljetus

kuormatraktorilla.

Summary:

^{Forest Haul} age of Timber

by

^{Forwarder. Metsätehon} tiedotus 310. Helsinki.

No 167 PaavoTiihonen: Rinnankorkeusläpimittaanjapituuteenperustuvatuudet puutavaralaji taulukot.

Auf Brasthöhendurchmesserund Höhe gestiitzte neue Sortimententafeln. 150 No 168 Lorenzo Runeberg: ^The future for

forest-industry

products ⁱⁿ the United Kingdom.

Ison-Britannian metsäteollisuustuotteiden käytön tulevaisuus. 8,^—

No 169VeijoHeiskanen: Pinonkehysmitan ^mittausja

tyhjän

^{tilanvähennys sekä niiden tark} kuus.

Measurementof the _gross volume of a

pile

^{and deduction for} emptyspace and their accuracy. 5,^—

No 170 Veijo Heiskanen: Pinotiheysluvun ja pinotiheystekijäin ^arviointi ja sen tarkkuus.

Evaluationof thesolid contentand the solid content factors and its _accuracy. 3,^— No 171 Veijo ^Heiskanen: HyLkypölkkyjen ^{osuuden arviointi} pinomittauksessa.

Estimationof the shareof_wastebolts in pile measurements 2,^—

No 172 Metsäntutkimuslaitoksen päätös puutavaran mittauksessa käytettävistä muuntoiuvuista ja kuutioimistaulukoista2 päivänä toukokuuta 1969 annetun päätöksen muuttamisesta.

Skogsforskningsinsitutets ^beslut angäende ändring av beslutet _av den 2 maj ^{1969 om} omvandlingskoefficienter ^och kuberingstabeller ^för virkesmätning. 10,^—

No 173 Matti Palo & Esko Fälä: Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat vuonna 1970 (1964, 1967).

Removal and flow of commercial roundwood in Finland during ¹⁹⁷⁰ (1964, 1967), by districts. s

:

—

No 174 Jorma Riikonen: Kuitupuunkuorenkutistuminenmetsävarastoinnissa.

The volymetric shrinkage ^of pulpwood^bark. 1,50

No 175Lauri Heikinheimo, Matti Heikinheimo& AarneReunala:

Earnings

^{of forest} workers in Scandinavia, especially in Finland.

Metsätyömiesten ^{ansiot Suomessa} ja ^muissa pohjoismaissa. 8,^—

No 176MattiPalo& Mikko Tervo: Hakkuumäärien lyhytjaksoinen ennustaminen.

Short-term forecasting of cut in Finland.5,—

No 177 Olavi Huuri: Taimitarhanostonsuoritustavanvaikutus kuusen ja männyn ^taimienalku kehitykseen.

The effect of _nursery lifting methods on initial development ^of spruce and pine transplants.

No 178 Matti Leikola & Jyrki ^Raulo: Tutkimuksia taimityyppiluokituksen ^laatimista varten 111. Taimien morfologisten tunnusten muuttuminen kasvukauden aikana.

Investigations ^{on the} basis for grading nursery stock 111. Changes ⁱⁿ morphological characteristics of _nursery stock during the vegetation period. 2,^—

No 179 Paavo Valonen & Matti Ahonen: Vajaakarsinta ja silmävarainen _apteeraus kuusisaha puun ^teossa.

The partial limbing andocular marking for crosscutting in the preparationof _spruce sawlogs. ^4,—

No 180 Pentti Rikkonen: Havusahatukkien latvamuotoluvut erilaisia läpimittaluokituksia käy tettäessä. 1,—

No 181 Veijo Heiskanen: Havusahatukkien kapeneminen

ja

latvamuotoluku Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Taper and top form factor of coniferous

sawlogs

ⁱⁿ Kainuuand NorthOstrobothnia regions. 2,—.

No 182 Veijo ^{Heiskanen &} Jorma ^Riikonen: Kuitupuunkehysmitta ja pinotiheys autokulje tuksen eri vaiheissa.

Piled measure and solid volume content of

pulpwood piles

in various phases ^of truck transportation ^2,50.

No 183 Heikki Nikkilä: Kylkitiheysmenetelmä kuitupuupinon kiintomitan määrittämisessä.

Thepile ^face density ^methodin measuring ^{the solid volumeof a} pulpwood pile. ^4,— No 184 Olavi Saikku: Lannoituksen vaikutuksesta männyn kuoren määrään kangasmaalla.

Theeffect of fertilization_onthe amountof thebarkof Scotch pine^{in forest land. 1,50} No 185 Kai Asplund, ^{Erkki Lähde & Erkki Numminen:} Vajaasti ^kypsyneen männyn ^siemenen

kehitys

käpyjen varastoinnin aikana.

On the development ^of incompletely ripened seeds of Scots pine ⁱⁿ cones under storage. 1,50.

No 186 EskoJaatinen: Recreationalutilizationof Helsinki's forests. 4,—.

No 187 Markku Mäkelä: Kanto- ja Uekopuun korjuu polttoturvesoilta.

Harvesting ^of stump and moor wood from fuel _peat bogs. 2,—.

1974 No 188Pirkko Veiling: Männyn ^{(Pinus silvestris} L.) puuaineen tiheyden fenotyyppisestä ja geneettisestä vaihtelusta.

Phenotypic and genetic variation in the wood basic densityof Scots pine (Pinussil vestris L.). 3,^—

No 189Risto Seppälä: Yksityismetsänomistajien hakkuukäyttäytyminen ^{Suomenitäosissa.}

Cutting behaviourof private ^{forestownersin} eastern Finland.4,^— No190 Risto Seppälä: Raakapuun tarjonnasta Suomessa.

On the supply ^{of roundwood in Finland.} 4,^—

Luettelo jatkuu 4.kansisivulla

Myynti ^- Merkintä

No 191Kullervo Kuusela & Alli Salovaara: Ahvenanmaan maakunnan,

Helsingin,

^Lounais- Suomen, Satakunnan,

Uudenmaan-Hämeen, Pirkka-Hämeen,

Itä-Hämeen, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirimetsälautakunnan metsävarat vuosina 1971—72.

Forest _resources in the District of Ahvenanmaa,and the Forestry Board Districts of Helsinki, Lounais-Suomi, Satakunta, Uusimaa-Häme,

Pirkka-Häme, Itä-Häme,

^Etelä- Savo andEtelä-Karjala ^{in 1971—72.} 7,—

No 192Paavo Tiihonen: Puutavaralajirakenteen likimääräisarvioinnissa käytettäviä menetelmiä.

Methoden fiir die annähernde Schätzung des Holzsortenstruktur.

No 193 Terho Huttunen:Suomensahateollisuus vuonna1972.

Thesawmill industry in Finland in 1972. 4,^—

No 194Ukko Rummukainen:Herbisidirakeidenmännyn- jakuusentaimilleaiheuttamistakuori vioituksista.

On bark damages ^caused to Scots pine ^and Norway spruce plantations by granular herbicides. 2,^—

No 195 Metsätilastollinen vuosikirja 1972.

Yearbook of foreststatistics 1972. 12,^—

No 196Erkki Lähde: The effect of seed-spot ^{shelters and cold} stratification _on germination of Pine (Pintis silvestris L.) seed.

Kylvösuojan ja kylmästratifioinnin vaikutus männyn ^{siemenen itämiseen. 2,—}

No 197Erkki Lähde & Kaario Kinnunen: Paperikennon ja turveruukun seinän lujuus ja taimien alkukehitys Pohjois-Suomessa.

The relationship between the wall strength of _paper and _peat pots and the initial development ^of seedlings ^{in Northern Finland. 2,—}

No 198 Esko Jaatinen: Metsäteollisuusyhtiöiden ^{omien metsien} hakkuupolitiikan ^motiivit.

Timber cutting ^motives of forest industry enterprises. 4,^—

No 199Esko Leinonen: Purunäytteeseen perustuvasta kuivapainomittauksesta.

Dry-weight scalingbased onchipsamples. 3,—

No200 PenttiHakkila& Markku Mäkelä:

Jatkotutkimuksia

^Pallarinkantoharvesterista.

Further studies of the Pallari Stumpharvester. 2,—

No201 MattiLeikola & Risto Rikala: Lannoituksenvaikutus männyn ja ^{kuusen taimienalku}

kehitykseen

kangasmailla.

The effect of fertilizationon the initial development of pine and _spruce on mineral soils. 2,^—•

No202 Paavo Tiihonen: Leimikon pystymittauksen tarkistaminen.

Zur kontrolleeiner am stehenden zumEinschlag

ausgezeichneten

^Holz

durchgefiihrten

Messung. 2,—

No203 Seppo Kaunisto: Männyn

kylvöajankohta

^{ojitetulla suolla.}

Date ofdirect seeding ^ondrained peatlands. 3,^—

No204 Pentti Hakkila & Hannu Kalaja: Oksaraaka-aineen kasaus Melroe Bobcat M-600 kuormaajalla.

Bunching ^{of branch raw material}by Melroe Bobcat M-600 loader.

No205 Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma ja ^{metsätase vuosina 1971—73.}

Wood consumption, ^{total drain and forest balance in Finland in 1971—73.5,—} No207 Kullervo Kuusela ja AlliSalovaara: Etelä-Karjalan,

Pohjois-Savon,

Keski-Suomenja ^Itä-

Savon metsävarat vuonna 1973.

Forest resources in the Forestry ^{Board Districts of} Etelä-Karjala,

Pohjois-Savo,

^Keski- Suomiand Itä-Savo in 1973. 4,^—

No208 Tapani Hänninen: Harvennusmetsien puustoisuus ja hakkuumahdollisuudet Suomen eteläpuoliskossa.

The stocking ^and cutting

possibilities

^{in the} thinning ^{and accretion forests in the} southern half of Finland. 4,—

No 209 Heikki Nikkilä: Ratapölkkytukkien kuutiointi.

Measurementof railwaytie-logs. 1,50

No 210 Hakkuutähteiden talteenoton seurannaisvaikutukset.

No 211 Paavo Tiihonen:Mäntypylväidenkuutioimismenetelmä.

Eine Kubierungsmethode fiirKiefernmastholz.2,^—

No 212 Kaarlo Kinnunen, Juha ^Lind ja ^{Erkki Lähde: Eri}

ajankohtina

istutettujen männyn kennotaimien alkukehitys Pohjois-Suomessa.

Initialdevelopment ^{of Scots} pine paper pot seedlings planted ^{on different dates in} northernFinland. 3,^—

By-effects of the harvesting^of logging^residues. 2,50.

No 213 Kullervo Etholen: Kaatoajankohdan^vaikutus koivun ja ^{haavan vesomiseen taimiston} hoitoaloilla Pohiois-Suomessa.

The effectof felling ^time onthe sprouting ^{of Betula} pubescens and Populus tremula in the seedling stands in northernFinland. 2,—.

No215 Pertti Harstela ja ^{Sauli Takalo: Kokeita} oksaraaka-aineenkuormauksesta ja kuljetuk

sesta.

Experiments on loading ^and transportation ^{of branch} raw material. 1,50

-

^{Available for sale} at: Valtion painatuskeskus, ^{Annankatu 44, COlOO Helsinki 10,} p. 645 121 ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää

ISBN 951-40-0129 -X 14026—74/98