Eräiden hivenlannoitteiden käyttökelpoisuus suometsien lannoituksessa : neulasanalyysiin perustuva tarkastelu.

ODC 114.521.5:

237.4

FOLIA FORESTALIA _m

METSÄNTUTK.I

MUSLAITOS-INSTITUTUMFORESTALEFENNIAE*HELSINKI 1980

HEIKKI VEIJALAINEN

ERÄIDEN HIVENLANNOITTEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS SUOMETSIEN LANNOITUKSESSA

NEULASANALYYSIIN PERUSTUVA TARKASTELU

USABILITY OF SOME MICRONUTRIENT FERTILIZERS IN PEATLAND FORESTS REPORT BASING ON NEEDLE ANALYSIS

1979 No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa.

Output ⁱⁿ harvesting ^{of industrialwood based} on statisticaldata _or time studies.

No 379 Veiling, Pirkko: Erilaisten rauduskoivuprovenienssienalkukehityksestä taimitarhalla

ja

kenttäkokeissa.

Initial development ^{of different Betula} pendula ^Roth provenances in the seedling nursery and in field trials.

No 380 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Suomen metsävarat lääneittäin 1971—1976.

Forest resources in Finland 1971—1976 by counties.

No 381 Hyppönen, ^Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuudenvaikutus puutavaransaantoon ja

arvoonPeräpohjolan ^vanhoissa kuusikoissa.

The effect of decay on timberyield and valueof theold

Norway

spruce stands in northern Finland.

No382 Paavilainen, ^Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmastä turvemaalla.

Effect of spreading methodonforest fertilizationresults on peatlands.

No 383 Siren, Matti, Vuorinen, ^{Heikki &} Sauvala, Kari: Pientraktorien heilunta.

Low-frequency ^{vibration insmall} tractors.

No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti:Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.

On insect damage in _young deciduous stands.

No385 Hytönen-Kemiläinen, ^{Riitta: Suomen} sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa vuosina 1950—1975 ja ^alueen sahatavarankulutuksen ennustaminen.

Finland's West-Europeansawnwood markets 1950—1975,^{with an} econometric model for forecasting the area's sawnwood consumption.

No386 Parviainen, Jari: Istuttamalla _perustetun männikön,kuusikon,

siperialaisen

^lehtikuusi

kon ja rauduskoivikon alkukehitys.

Early development ^of Scots pine,

Norway

spruce, Siberian larch and silver birch plantations.

No 387 Teivainen, ^Terttu: Metsäpuiden ^taimien myyrätuhot metsänuudistusaloillaja ^metsite tyillä pelloilla ^Suomessavuosina 1973—76.

Vole damageto forest tree seedlings inreforested areas and fields in Finland in the years 1973—76.

No 388 Teivainen, Terttu,

Jukola,

Eeva-Liisa, Kaikusalo, ^{Asko &} Korhonen,

Kyllikki:

^Vesi myyrän, ^{Arvicola terrestris} (L.), aiheuttamatmetsäpuiden ^taimien juuristotuhot ^vv.

1973—76 Suomessa.

Root damageof forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris

(L.),

in the _years 1973—76 in Finland.

No 389 Kolari, ^{Kimmo K.:} Hivenravinteiden_puute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.

Micro-nutrient deficiency ^on forest trees and dieback of Scots pine in Finland.

A review.

No 390 Kaunisto,

Seppo

^& Metsänen, ^Rauni: Turpeen muokkauksen ia lannoitteidensijoitta misen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.

Effects of soil preparationand fertilizer placement ^on theroot development^{of Scots} pine ^on deep peat.

No 391 Valtonen, ^Kari: Loppukäyttötiedot ^saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa.

End-use information for marketing in sawmill and wood-based panel industries.

No 392 Isomäki,Antti:Kuusialikasvoksen vaikutus männikön kasvuun, tuotokseen ja tuottoon.

Theeffectof _spruce undergrowthon the increment,yield andreturnsof a pinestand.

No 393 Kurkela, ^Timo: Lophodermium ^{seditiosum Minter etai.-sienen} esiintyminen männyn karisteen yhteydessä.

Association of Lophodermiumseditiosum Minter et al. with a needle _cast epidemic

on Scots pine.

No394 Rikala, ^Risto: Lannoitteiden levitystavan ^vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimien kehittymiseen taimitarhalla.

The effect of fertilizer spreading methods on the development^of pine ^and spruce transplants in the _nursery.

No395 Löyttvniemi, Kari, Austarä, Oystein, Bejer, ^Broder& Ehnström,

Bengt:

^Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.

TuhohyönteistenesiintyminenPohjoismaiden metsissä 1972—1976.

No396

Silfverberg,

^{Klaus:Männyn}kasvuhäiriön ajoittuminenjaalkukehitys turvemaanboorin puutosalueella.

Phenology ^{and initial} development ^{of a} growth ^{disorder in Scots} pine ^{on boron} deficient peatland.

No397 Talkamo,Tero:Markkinapuun alueittaisethankintamäärätja kulkuvirrat vuonna 1976 (1964—1973).

Removal and flow of commercial roundwood in Finland during ¹⁹⁷⁶ (1964—1973) by districts.

No 398 Lehto, Jaakko: Metsäalan koulutus metsäalan

organisaatioiden

arvioimana.

Forest education evaluated by

forestry

organizations.

No 399 Jokinen,^Katriina & Tamminen,^Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät ^sienituhot Keski-Satakunnassa.

Fungal damagein _young Scots pine stands replacing ^butt rot-infected

Norway

spruce stands in SW Finland.

Luettelo jatkuu ^3. kansisivulla

FOLIA

FOREST

ALIA443

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980

Heikki Veijalainen

ERÄIDEN HIVENLANNOITTEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

SUOMETSIEN LANNOITUKSESSA

NEULASANALYYSIIN PERUSTUVA TARKASTELU

Usability ^of

^some

micronutrient fertilizers in peatland ^forests

Report basing

on needle

analysis

VEIJALAINEN, H. 1980. Eräiden hivenlannoitteiden käyttökelpoisuus suo metsien lannoituksessa. Neulasanalyysiin perustuva tarkastelu. Summary: Us abilityof somemicronutrient fertilizers in peatland forests. Report basing on needle analysis. FoliaFor.443:1—15.

Tutkimuksessaselvitetään booripitoisen PK-lannoksen, kuparipitoisen hienofos faatin, kuparipasutteen, eräiden hivenseosten sekä puun tuhkanravinnefysiolo gisia seurausvaikutuksia. Aineisto kerättiin Metsäntutkimuslaitoksen suontut kimusosaston Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle vuosina 1947—1976 perustamilta kokeilta.

Kaikilla booriasisältäneillä lannoitteilla saatiin neulasten booripitoisuus kohoa maan selvästi; kuparilannoitteilla ei vaikutus ollut yhtä selvä. Jo 1 kg booria hehtaarille riitti kohottamaan neulasten booripitoisuudet nykykäsityksen mukai selle optimitasolle.Neulasten kokoon annetuilla hivenravinteilla ei ollut merkit sevää vaikutusta.

Effectsof someboron and copper fertilizers onthe mineral nutrition ofPinus sylvestris L.were studied. The materialwas collected from experimental fields established in Ostrobothnia by the Department ^{of Peatland} Forestry, ^Finnish Forest Research Institute, in 1947—1976.

Boron concentrations of needles were increased by all fertilizers containing boron. Theeffectofcopper^wasweaker. Application ofboronatalevelof1 kg/ha gave optimal ^{needle boron} concentrations. No statistical effects onthe needle biomass were observed.

Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus ODC 114.521.5:237.4

ISBN 951-40-0462-0 ISSN 0015-5543

ALKUSANAT

Metsäntutkimuslaitoksen suotutkimus osastolla vuonna 1976 aloitetun kasvuhäi

riöprojektin

^eräänä tavoitteenaoli kehittää menetelmiäkasvuhäiriön

torjumiseksi.

^Pui den kasvuhäiriön syy

näytti

^{olevan eräiden} hivenravinteidenpuute.

Koska

puiden

hivenravinteidenotosta hi venlannoituksen

jälkeen

^{olivarsinvähän so}

veltamiskelpoista tietoa, päätettiin

^suorittaa alustava tutkimus eri-ikäisillä hivenlannoi tuksen saaneilla koekentillä.

Tutkimusta

ohjanneessa työryhmässä

^ovat toimineet

prof.

Olavi ^Huik ar i

ja

FL Antti

Reinikainen, jotka

^ovattarkas

taneet

käsikirjoituksen.

Koekenttien valinta suoritettiin

yhdessä

FL Reinikaisen

kanssa, joka

^tulee

myöhem

min

julkaisemaan

aineistosta

neulasanalyy

sin ottoa

ja esikäsittelyä

^koskevan

raportin.

Käsikirjoituksen

^lukivat myös

prof.

^Eero Paavilainen

ja prof.

^EinoMälkö nen tehden merkittäviä

parannusehdo

tuksia.

Työn

^eri vaiheissaovatavustaneet mtJor ma Issakainen

apulaisineen (aineis

ton

keräys),

yo. Raimo ^Mäkelä

(aineis

ton

käsittely), taideopiskelija

Päivi Lem

pinen (piirrokset),

^nti

Maija

^Tuuri

(puhtaaksikirjoitus)

^sekä MMK John De r om e

(englannin

kielen

tarkastus).

Analyysikuluista

^{vastasivat Kemira}

Oy ja Viljavuuspalvelu Oy. Näille,

^{kuten muille} kin työssä avustaneille lausun

lämpimät

^kii tokseni.

Helsingissä

^2.9.1980 Heikki

Veijalainen

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 5

2. AINEISTO ₅

21. Kokeet 5

22. Näytteenotto ja ^neulastenkäsittely ₅

23. Aineiston käsittely 6

3. HIVENLANNOITTEIDENVAIKUTUSNEULASTENRAVINNEPITOISUUKSIINJAKOKOON 6

31. Booripitoinen suometsien PK-lannos 6

32. Kuparipitoinen hienofosfaattijakuparipasute ₇

33. Hiven PK-lannos 8

34. Hivenseos 8

35. Puuntuhka 9

36. Lannoitteiden vertailua 9

4. TULOSTENTARKASTELU 11

KIRJALLISUUS 12

SUMMARY 13

1. JOHDANTO

Suomessa on turvemaiden lannoitustutki muksissa

käytetty neulasanalyysiä

^kuvaa

maan lannoitusreaktiota

ja puiden

ravintei den ottoa

jo pian

²⁰vuotta

(ks.

^Puust

järvi ja

^K ar s i _s t o

1968).

^{On kokeil}

tu myös

juuriston ravinneanalyysiä

^rinnak kaisena menetelmänä

(Paavilainen

1968). Laaja neulasanalyysin ja maa-analyy

sin

käyttökelpoisuutta selvittänyt

^tutkimus

(P

^aarlah ti

ym.

1971)

antoi

lupaavia

tuloksia

neulasanalyysin osalta,

^minkä

jäl

keenon

neulasanalyyttisesti

^{voituhavainnol} listaa

puiden

typen, fosforin

ja

^{kalin otto}

(Paavilainen 1973,

^{1974, 1977,}

1979,

Paavilainen

ja

^Virtanen

1977)

erilaisilla

suotyypeillä ja

^{erilaisia lan} noitteiden

levitysmenetelmiä käytettäessä.

Useimmatnäistätutkimuksista_on suoritettu

mäntypuustoissa, joskin

eräätcm. tutkimuk

sistakoskettelevat myös^kuusta

ja

^koivua.

Vanhoilla,

1950-luvulla

perustetuilla

^hi venlannoituskokeilla ei olesaatu aikaan sel vää puuston ^kasvun

lisääntymistä,

mutta merkkinä hivenlannoituksen tehokkuudesta on todettu kohonneita neulasten hivenravin

nepitoisuuksia (Veijalainen 1977).

Tutkitullaalueellaoli

käytetty

^{varsin suuria} hivenlannoitemääriä

(50 kg/ha).

Toisaalta_on saatu viitteitä

siitä,

ettähi dasliukoiset hivenlannoitteet olisivat eräissä

tapauksissa tehokkaampia

^kuin

nopealiukoi

set

(Pietiläinen

^&

Veijalai

nen 1979).

Tässätutkimuksessa

pyritäänkin

^määrittä mään, ^miteneri aikoina annetut

kupari- ja

boorilannoitteetvaikuttavatmännynneulas ten

ravinnepitoisuuksiin ja

^kokoon

ojitetuil

la turvemailla.

2. AINEISTO

21. Kokeet

Aineisto kerättiin Pohjanmaalta eri-ikäsiltä lannoitus kokeilta, joiden valinta suoritettiin lannoituksen, puus tonkoon ja suotyypin perusteella. Hivenlannoituskoe aloille etsittiinvertailukoealat,jotka pääravinnelannoi tukseltaan (pohjalannoitukseltaan)olivat mahdollisim man samanlaisia hivenravinteita saaneiden koealojen kanssa.Tavoitteena oli saada vähintään kolmevertai luparia,joillalannoituksen iän vaihtelu onvähäistä.

Lannoituskäsittelyt esitetään liitteessä 1.

Kokeetsijaitsevat 1930-luvullaojitetullaHaapaveden Piipsannevalla,Kruunupyyn Stormossella sekä eräillä Muhoksen ojitetuilla soilla. Ojituksen ikä vaihtelee huomattavasti eri alueilla, _mutta sarkaleveysvaihtelu

on vähäistä (taulukko 1). Tuhkalannoitus oli suori tettujo 1940-luvulla,muttaosa koealoista oli lannoi tettu vain 3 —4 kasvukautta ennen näytteiden ottoa.

Mäntypuusto ^{koealoilla oli} pituudeltaan 5—13-met ristä.

22.

Näytteenotto ja

neulasten

käsittely

Tutkittavalta koealalta otettiin 6 —lo puusta neulas näytteeksi ylimmän oksankiehkuran etelänpuoleinen oksa. Näytepuut edustivat vallitsevaa latvuskerrosta.

Ojamailla kasvavia puita ei hyväksytty näytteenotto puiksi. Neulaset irrotettiin vuosikasvaimista ja niitä kuivattiin yksi vuorokausi +104 °C. Kunkin koealan materiaalistaerotettiinsadan yksittäisen neulasensatun

naisnäyte, joka punnittiin. Loput neulaset lähetettiin analysoitaviksi. Näytteet kerättiin maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 1979 käyttäen oksaleikkuria tai haulikkoa.

Ravinneanalyysit suoritti ViljavuuspalveluOy stan dardimenetelmin. Neulasista analysoitiin typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, kupari ja boori. Tulok setonlaskettuneulasten kuiva-aineesta.

23. Aineiston

käsittely

Ravinnepitoisuuksillejasadan neulasen kuivapainoille laskettiin keskiarvojen 95 °7o:n luotettavuusvälit, mil loin se oli mahdollista. Varsinainen lannoitusvaiku tustenvertailu suoritettiinkäyttäensuhteellista graafis ta esitystapaa. Toisin sanoenneulasanalyysiarvojen muuttuminen laskettiin prosentteina vertailukoealan vastaavistaarvoista. Aineiston vähäisyyden vuoksi on

omaksuttu tapa merkitä O-yläviitalla ne arvot, jotka on huomioitava neulasanalyysin tulkinnassa selvästi oireellisina muutoksina.

Periaatteessa jo yhden oikealla tavalla suoritetun neulasanalyysin perusteella voidaanvastaavanlaistatul kintaa suorittaa, vaikka tällöin tilastollista riskiä ei jokaisessa erikoistapauksessa selvitetäkään (ks. Paar

lahti _ym. 1971).

3. HIVENLANNOITTEIDEN VAIKUTUS NEULASTEN RAVINNEPITOISUUKSIIN JA KOKOON

31.

Booripitoinen

^{suometsien PK-lannos}

Suometsien PK-lannoksensisältämäboo rimäärä — tässä

0,8 kg

^{B/ha — lisäsi voi} makkaasti neulasten

booripitoisuutta.

Kaik kienmuidenkinravinteiden

pitoisuudet

^oli

vat boorilannoitusalueilla

vertailuarvoja

korkeammat.

Myös

^{neulastenkoko oli huo} mattavasti

suurempi

^{booria saaneilla koe}

aloilla, joskin

todennäköisinsyy neulasten koon

lisääntymiseen

^oli

hyvä pääravinneti

lannenäilläkoealoilla

(kuva

1, ^taulukko

2).

Kontrollina

käytetyt

NPK-lannoitetut alueetkaaneivät näyttäneet^{kärsivän boorin} puutteesta

(ks. Veijalainen

^1979).

Alhaiset

typpi- ja kuparipitoisuudet

^lienevät neulasten

pienen

^koon syy

(taulukko 2).

Booria saaneilla koealoilla oli annettu suo

Taulukko 1.Kokeet ja näytemäärät

Table 1. Experiments andnumber of samples.

metsienPK-lannoksenlisäksi _ureaa 100

kg/

ha

ja

vertailukoealoilla156

kg/ha.

Neulas ten

typpiarvot

^osoittivat vertailukoealoilla selvästi typen puutosta

(ks.

^{P a ar 1 a h t i} ym.

1971) (taulukko 2),

^{mikä saattaa vai} kuttaa muihinkin

analyysiarvoihin.

^Asiaan saattoivaikuttaa_se,että vertailukoealatoli vat

alunperin jonkin

verran

karumpia

^kuin booria saaneet. Boorilannoitus oli tässä ko keessa vuodelta 1976.

Molemmillaalueilla

magnesium-pitoisuu

det olivat normaalia

alhaisempia (ks.

P_{a ar} 1 _a h_ti

ym.

1971),

^{vaikka suomet} sien PK-lannos sisältää melko runsaasti

magnesiumia.

Ks. liite ¹—See Appendix ¹ Kuparipasutetta — Roasted Cu-ore

loe

Experiment

No Nr

Suotyyppi ojitettaessa Type of peatland before ditching

Ojitusvuosi Year of ditching

Sarkaleveys Drain spacing

Lannoitus- vuosi

Year of fertilization

N

Lannoitus*|

Fertilization*' kg/ha

P ^K B Cu

Näytteet, kpl Number of

samples

Haapavesi Piipsanneva 9 1.

Piipsanneva 13 2.

Piipsanneva 10 3.

Kruunupyy Stormosse 8 4.

Stormosse 8 5.

Muhos

Oisava 167 6.

Iuppuraneva 3 7.

ruppuraneva 3 8.

Pällinsuo 3 9.

Neljäntienris-

teys 168 10.

Leppiniemi ^{21b/2 11.}

Oisavansuo

55b/26 12.

RiRhSN RiRhSN RiRhSN

PsR-SsR PsR-SsR

PsR

TR TR

PsR-SsR

PsR-SsR TN

RiSN

1933 1932 1933

1970 1970

1967

1973 1973 1975

1952 1932

1934

40 40 40

25 25

40

35 35 40

36 60

25

1961 1961 1961

1975 1975

1975

1974 1974, 1976

1976

1976 1947

1957

— 43 83 ^{— —}

— 42 83 ^— 3,0 100 43 83 — —

92 38 50 0,55 6,4 92 38 50 — —

72 49 58 — —

93 42 149 1,1 12,8 93 42 149 2,5 15,2 46 34 64 0,8 ^—

77 31 60 0,8 6,0 Tuhkaa 8000 kg/ha

50 72 125 — 24,0²>

3 6 3

3 3

3 3 3 3

3

1

2

yhteensä ^{—total 36}

32.

Kuparipitoinen

hienofosfaatti

ja kupari

pasute

Haapaveden Piipsannevalta kerätty

^aineis

to

(myös vertailukoealat)

^{ei osoittanut} nyt 18 vuotta

kuparipitoisen

hienofosfaattilan noituksen

jälkeen juuri

minkäänlaisia

eroja kuparipitoisuuksissa (kuva 2).

^Muidenkaan

ravinnepitoisuuksien

^{vertailuei tuonut esiin} huomattavia

eroja (taulukko 2).

^Kaikenkaik kiaan

neulasanalyysi

^{osoitti tutkitun}

Piip

sannevan mäntypuuston ^olevan ravinteisuu deltaan melko

tasapainoinen pelkän

^PK lannoituksen seurauksena. Vain

booripitoi

suudetolivat

hälyttävän

^alhaisia.

On

huomattava,

^{että tällä kokeella kali} lannoitteena oli

käytetty

kaliumsulfaattia 200

kg/ha ja

fosforilannoitteena

jauhettua pohjoisafrikkalaista

raakafosfaattia. Näiden kaikki luontaiset

hivenravinnepitoisuudet

^ei vät ole tiedossa.

MuhoksenOisavansuollaoli _vuonna 1957 hienofosfaattiin sekoitettuna

levitetty kupa ripasutetta.

Lannoitteen

kuparipitoisuus

^oli

Kuva 1.Booripitoisen suometsien PK-lannoitteen vai kutusneulasten ravinnepitoisuuteenjakokoon Fig.l. Effect of boronated PK-fertilizer on nutrient

contentand size of needles

0,7

^{%. Tämän}

käsittelyn

vertaaminen Haa

paveden Piipsannevalta

valittuihin vertailu koealoihin

osoitti,

^{että huolimattaOisavan}

suon lähes kaksinkertaisista P-

ja

^K-annok

sista,

^{neulasten vastaavat}

pitoisuudet

^olivat

Taulukko 2. Hivenlisäysten vaikutus männyn ^neulasten ravinnepitoisuuksiin ja neulasten kokoon Table 2. Effect of micronutrient additionsonthemineralcontentsand dry weights of pine needles

* =ero vertailuun tilastollisesti merkitsevä — difference statistically significant

°=erovertailuun neulasanalyyttisesti huomattava^—aremarkable difference inthediagnostical^sense 1) Hivenseos = micronutrient ^mixture

Lannoitus Fertilization

Koe, No Exper- ^N% iment Nr

P K mg/g

Ca Mg

mg/kg

Cu B

100 neulasen kuivapaino, g Dry weight of

100needles,g

NPK NPK + B

6 9

1,17 1,65 1,42° 1,90

4,38 4,93

1,96 1,99

1,16 1,24

2,6 3,6°

13,7 1,40 34,0* 2,32°

PK PK + Cu

1 2

1,52 1,60

2,14 2,06

5,18 4,48

1,39 1,62

0,96 1,12

3,0 3,2

6,9 5,6

2,26 2,22

NPK

NPK + Cu-pasute ^— NPK + roasted Cu-ore

3 1,54 2,04 4,94 1,70 1,16 2,3 6,1 2,47

12 1,60 1,40° 2,59* 1,32 1,49 3,8° 7,6 1,64°

NPK

Hiven PK + N — PK CuB + N 6 10

1,17 1,65 1,85° 1,73

4,38 4,15

1,96 1,16 1,43* 1,42

2,6 3,6°

13,7 1,40 20,5° 2,44°

Kuva 2. Kuparipitoisen hienofosfaatin vaikutus neu lasten ravinnepitoisuuteen ja kokoon

Fig. 2. Effect ofground raw phosphate containing copper^onnutrient contentandsize of needles

Piipsannevalla

huomattavasti

suurempia.

Oisavansuollavallitsi selvä

kalinpuutos (ks.

Paar lah ti ym.

1971), jonka

seurauk sena neulasten koko oli

pienentynyt.

^Täl laisessa tilanteessa

hivenravinnepitoisuuk

sien tulkintaei ole enää varmalla

pohjalla, joten

^havaittua

kuparipitoisuuden

^{nousua ei} voida

yksiselitteisesti

^laskea

kuparipasutteel

la

aikaansaaduksi, joskin syy-yhteys

^{on to} dennäköinen

(kuva 3).

^{Tuloksen arvoa vä} hentää

suotyyppien

erilaisuus vertailtavilla kokeilla

ja

^niidensuhteellisen suuri välimat ka.

Mielenkiintoista on verrata edellä käsi

teltyjä Piipsannevan PK-lannoitettuja

^koe

aloja (No 1)

^läheisiin NPK-lannoitettuihin koealoihin

(No 3). Todetaan,

^ettätypen ^li sääminen on

vähentänyt kuparipitoisuutta

huomattavasti

(taulukko 2).

33. Hiven PK-lannos

Hiven PK-lannos sisältää lisäravinteina ^ku

paria (1,5 %),

^booria

(0,2 %)

^{sekä2 %} typ peä. Vertailukoealat^{olivat läheiseltä}suolta.

Peruslannoituksissa ^oli

jonkin

verran

eroja (ks.

^liite

1).

Kuva 3. Kuparipasutteen vaikutus neulasten ravinnepi toisuuteen jakokoon

Fig. 3. Effect of roasted_copperoreonnutrient content andsize of needles

Kuva 4. Hiven PK-lannoitteen vaikutus neulasten ra

vinnepitoisuuteen ja kokoon

Fig. 4. Effect of PKCuB-fertilizer onnutrient content andsize of needles

Suurin

piirtein

^samoista

typpiannoksista

huolimattaneulasten

typpipitoisuudet

^olivat hiven PK-lannostasaaneilla koealoilla huo mattavasti

korkeampia

^kuin vertailukoe

aloilla, joilla analyysien

^mukaanoli puutet ta typestä. ^{Tämä vaikutti} myös neulasten kokoon.

Syy

^oli

kasvualustojen perusravin

teisuuden tai

ojitusajankohdan eroissa,

muttatulokseenvaikuttivatehkämyös

hyvät kupari- ja booripitoisuudet

^{hivenPK-lannoi} tuksensaaneillakoealoilla

(ks.

^{kuva 4}

ja

^tau lukko

2).

Hivenravinteidenosalta tulos

näytti

^varsin selvältä. Hiven PK-lannoite oli kohottanut sekä boorin että

kuparin pitoisuuksia

kol men kasvukauden kuluessa lannoituksesta

tasolle, joka

on riittävä(ks.

Veijalai

nen

1979).

34. Hivenseos

Kokeissa

käytetty

^hivenseos on

pääasiassa kuparilannoite,

mutta sen sisältämien mui denkin hivenravinteiden voisi olettaa _nosta van

pitoisuuksia

^neulasissa

käytettäessä

^hi

venseosta 50 —100

kg/ha.

NPK-pohjalla yhden

^{kokeen sisälläsuori} tetussa vertailussa

todettiin,

^{että hivenseos} ei vaikuttanut olennaisesti

pääravinnepitoi

suuksiin

(kuva 5,

^taulukko

2).

^Vaikutusneu lasten

kuparipitoisuuteen

^oli

yllättävän

^vä häinen.

Sensijaan booripitoisuutta

^lisäävä vaikutusolihuomattavan

suuri,

^kunotetaan

huomioon,

^{että booriannos oli ainoastaan} 0,55

kg/ha.

^{Neulasten kokoon hivenseok} sella

näytti

^{olevan lievä}

positiivinen

^vaiku

tus. Koe oli perustettu ^keväällä

1975, joten

vaikutusaika oli 4kasvukautta.

Kuva 5. Hivenseoksen vaikutus neulasten ravinnepi toisuuteen ja kokoon

Fig. 5. Effect of micronutrient mixture on nutrient contentandsize of needles

Kalisuolan

(200 kg/ha)

kanssa hivenseos aiheutti vieläkin _suuremman

lisäyksen

neu lasten

booripitoisuuksiin

^kuin ilman ^kali suolaa

(kuva 6). Myös kuparipitoisuus ja

neulasten massa

lisääntyi

melkoisesti

(tau

lukko

2).

Ylimääräinenkalilannoitus ^eiko hottanut merkittävästi neulasten

kaliumpi

toisuuttaenää5vuottalannoituksen

jälkeen.

Kaksi vuotta hivenseos-kalisuolalannoi tuksen

jälkeen (v. 1976) koealojen

^toinen

puolikas

^sai hivenravinteitaseuraavasti:

Tämän käsittelun seurauksena neulasten

kärjet

^olivatruskettuneita

jonkin

verran tal vella ^1979.

Kyseessä

^lieneeollut

nopealiu

koisen boorin

yliannostus,

^{sillä neulasten}

booripitoisuus

^oli

35,4

ppm.

Lähes _samaan

booripitoisuuteen päästiin

myös

pelkällä

^{boorilla suometsien PK:hon}

lisättynä (taulukko 2). Kuparisulfaatin lisäys

ei kohottanut neulasten

kuparipitoisuutta.

Kuva 6. Hivenseoksen ja ^{kalisuolan vaikutus neulas} ten ravinnepitoisuuteen ^jakokoon

Fig. 6. Effectofmicronutrient mixture andpotassium chlorideonnutrient contentandsizeofneedles

Kuva 7. Hivenseoksen, ^kalisuolan jatäydentävänhi venlannoituksen vaikutus neulasten ravinnepitoisuu teen ja kokoon

Fig. ^7. Effect of micronutrient mixture, potassium chloride and additional micronutrients on nutrient contentand size of needles

Neulastenkoossakaan ei

tapahtunut

^mainit tavaa muutosta

lisättyjen

hivenravinteiden ansiosta

(ks.

^{kuvat 6}

ja 7).

35. Puun tuhka

Tarkasteltava tuhkalannoituskoe oli pe rustettu vuonna

1947, joten

sen puusto ^oli

näytteenottohetkellä jo

10—13-metristä

ja

riukumetsävaiheen ohittanutta. Vaikka ^tuh kakoe oli perustettu

tupasvillanevalle,

^eikä tuhka sisällä

juuri

ollenkaan typpeä, oli männynneulasten

typpitilanne täysin tyydyt

tävä

(ks.

^Paarl ahti ym.

1971).

^Ra vinteisuustilanne

näytti

muutenkinvarsinta

sapainoiselta, joskin kaliumpitoisuus

^oli

yl

lättävänalhainen

(taulukko 2).

Verrattaessa näitätuloksia

Piipsannevan

v. 1961PK-lan noitetuilta koealoilta saatuihin tuloksiinto

detaan,

^{että vain fosfori-}

ja kaliumpitoi

suudet olivat

Piipsannevalla korkeampia.

Booria

ja magnesiumia

^oli tuhkakokeen

mäntyjen

^neulasissahuomattavasti

ja kupa

riakin

jonkin

verran runsaammin kuin

Piip

sannevan vertailukoealoilla

(kuva 8).

^Vertai lua haittasi

koealojen

^suuri

etäisyys

^toisis

taan.

36. Lannoitteidenvertailua

Männyn

^neulasten

booripitoisuuksia

^lisäsi eniten

hivenseoslannoitus, jota

^{kaksi vuotta} kuparisulfaatti

lannoiteboraatti mangaanosulfaatti

10 kg/ha 10 kg/ha 40 kg/ha

Kuva 8. Puun tuhkan vaikutus neulasten ravinnepi toisuuteen ja kokoon

Fig. 8. Effect of woodash onnutrient contentandsize of needles

myöhemmin täydennettiin

^{mm. lannoitebo} raatilla 1,4

kg

^B/ha. Kokonaisbooriannok seksi tulitäten

2,5 kg

^B/ha.

Myös booripi

toinenPK-lannos aiheutti tilastollisesti mer

kitsevän

booripitoisuuden kohoamisen,

^kun booria oli

käytetty 0,8 kg/ha.

^Hivenseok sella

ja

^hiven PK-lannoitteella saatu neu lasten

booripitoisuuden

^{kohoaminen oli} myös huomattavan suuri

(taulukko 2,

kuva

9). Booripitoisuuden

^selvä

lisäys

^oli nähtävissä myöstuhkalannoituksen ^saaneel la koealalla.

Kaikkien booria ^saaneiden

koealojen

ver

tailu boorilannoitusta saamattomiin ^antoi

seuraavan tuloksen:

Täten 3 —4 vuotta boorilannoituksen

jäl

keen todettiin neulasten

booripitoisuuden

kohoaminen lähes 20

ppm:llä.

^{Vastaava li} säys ^{neulasten massassa ei ollut tilastolli} sesti merkitsevä.

Neulasten

kuparipitoisuuksia

^{voitiin ko} hottaavainosalla

käytetyistä kuparilannoit

teista. ^{Vuonna 1961} annetun

kuparipitoi

sen hienofosfaatinvaikutus ilmeniheikosti.

Lähelle 4 ppm:n

kuparipitoisuuksia

pääs tiin

kuparipasutteella (vuodelta 1957) ja

^hi

Kuva 9. Boorin annostuksen vaikutus neulasten boo ripitoisuuteen

Fig. ^9. Effect of amount of applied boron on boron content of needles

venseoksella

(vuodelta 1975).

^{Kaikilla muil} lakin

kuparilannoitetuilla

^{koealoilla neulas}

ten

kuparipitoisuudet ylittivät

3 ppm

(tau

lukko

2),

^kutenseuraavasta asetelmastavoi daan havaita:

Kuparilannoitus

^lisäsi tilastollisesti _mer kitsevästi kokoaineistossaneulasten

kupari pitoisuuksia,

mutta ei niidenkokoa.

Lähempi

tarkastelu

osoitti,

että

kuparilan

noitusolikohottanutneulasten

kuparipitoi

suuttasitäenemmän,^{mitäenemmän}

kuparia

oli annettu. Paras tulos saatiin

jo

vuonna

1957annetullahidasliukoisella

kuparipasut

teella(4,3

kg Cu/ha) (kuva 10). Myös

⁶

kg

Cu/ha

(hivenseoksessa)

^{antoiriittävänkor}

jauksen kuparipitoisuudessa

^{osallakoealois}

ta. Suuri

hajonta

^{tuloksissa aiheuttaa kui} tenkinniin

paljon

epävarmuutta,^että

kupa

riannostusta tulisi selvittää

laajempaa

^ai neistoakäyttäen.

Puun tuhka

(8000 kg/ha) näytti

^luovutta

van

männyille

^{riittävän määrän}

kuparia ja

booria vielä

yli

30 vuotta lannoituksen

jäl

keen. Valitettavasti

käytetyn

^tuhkan

analyy

situloksiaei ollut

käytettävissä.

n B, ppm g/100 neulasta

B

B 26

16

7,3 ^± 1,4 26,7 ^± 4,2

1,99 _± 0,19 2,29 ± 0,28

n B, ppm g/100 ^neulasta

Cu Cu

12 30

2,9 ^±0,4 3,7 ±0,2

2,01 ^± 0,35 2,14 ± 0,18

5. TULOSTEN TARKASTELU

SuometsienPK-lannokseen

lisätty

^lannoi teboraatti

(15 kg/tonni) näyttäisi

^riittävän ainakin ensimmäisinälannoituksen

jälkeisi

nä vuosina takaamaan nuoren männikön boorin

saannin,

^kun lannoitetta

käytetään

400

kg/ha.

^Merkille pantavaa on se, ettei ohessa annettu lievä urealannoituskaanole estänyt ns. ohentumisilmiönkautta neulas ten

booripitoisuuden

^kohoamista

(vrt.

^Vei

jalainen 1977).

Vastaavanlainentulos

on voitutodeta myös^{LeivonmäenKivisuon}

hivenlannoituskokeessa, joskin

^siellä

käytet

ty lannoiteboraatinmääräoli

8,3-kertainen

eli50

kg/ha.

^{Tälläannoksellaoli voitu}

pitää

neulasten booritalous kunnossa 13 ^vuotta

(Veijalainen 1977).

^{Nähtäväksi}

jää,

miten

pitkä

^{vaikutus on}

pienemmillä

^lannoi teboraattimäärillä. On

todennäköistä,

^että varovaisella annostuksella

vältytään

haitta

vaikutuksilta, joita nopealiukoisten

^boori lannoitteiden

käyttöön

on todettu

liittyvän

Kuva 10. Kuparin annostuksen vaikutus neulasten ku paripitoisuuteen

Fig. 10. Effectofamountofapplied_copper oncopper content of needles

(Pietiläinen ja Veijalainen 1979).

^Boorin

yliannostus johtaa

^nimittäin

helposti myrkytysoireisiin

myös

metsäpuilla (Ludbrook

^1942,Stone

ja

^Baird 1956, ^N ear y ym.

1975).

Kuparin

kulkeutuminen

puiden

^neulasiin maahan

tehdyn

lannoituksenkauttanäyttää olevan hidasta.Kohtalaiseentulokseenpääs tiin

käyttämällä hivenseosta, joskin

^{on to}

dettava,

^että

kuparipasute

^oli antanut

yhtä hyvän

^{tuloksen22 vuotta} lannoituksen

jäl

keen.

Kuparisulfaatilla

^{ei saatu neulasten}

kuparipitoisuutta

^{kohoamaan edes kolme}

vuotta lannoituksen

jälkeen,

^mikä

yhä

^lisää niitä

epäilyksiä, joita

^on

esitetty kuparisul

faatin soveltuvuudesta turvemaiden lannoit teeksi

(Pietiläinen ja Veijalai

nen

1979). Kuparisulfaattia

^saaneetkoe alat oli aiemminlannoitettu

hivenseoksella, joten

^{saatu tulos ei kuvaa}

pelkän kuparisul

faatin vaikutusta.

Tutkimuksessa tarkastellut monihiveniset

lannoitteet,

^hiven

PK-lannos,

^{hivenseossekä} puun tuhka osoittautuivat kaikki

hyviksi

boorilannoitteiksi. Neulasten

kuparipitoi

suudet olivat kohonneet

kyllä yli

^oletetun

puutosrajan (2

^—3

ppm) (ks.

^Will

1972,

Kolari

1979),

^mutta

epäselväksi jäi,

^on ko

kuparin

mukanaolosta siltikään ollut

hyötyä.

^Koska

kuparilannoitteet

^{ovat kallii} ta, ^{tulisikin edelleen}

pidättyä kuparin laaja

mittaisesta

käytöstä

^{muuallakuin aivan sel} villä

kuparinpuutosalueilla.

Toisaalta tulisi

pyrkiä löytämään metsäpuille

sovelias

ja

^tar vittaessa tehokas

kuparilannoite. Hienoja

koinen

kuparioksidi ja

silikaattisekoitteinen

kuparifritti

^{ovat antaneet} tässä mielessä lu

paavia

^tuloksia

(ks.

Pietiläinen

ja Veijalainen 1979).

Käsillä oleva aineisto ^oli

kerätty

varsin

suppealta

^alueelta

Pohjanlahden

^rannikon

läheisyydestä, joten

^{tulokseteivätole}

laajas

ti

yleistettävissä.

KIRJALLISUUS

KOLARI, K.K. 1979. Hivenravinteiden puute metsä puilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kir jallisuuskatsaus.Summary:Micro-nutrient deficiency in foresttreesand diebackofscotspine inFinland.

A Review. Folia For. 389. 37 s.

LUDBROOK, W.V. 1942. The effectofvarious con centrations ofboron onthe growthofpine ^seed lingsin water culture.Journ. Austr. Inst.Agr.^Sci.

8(4): 112—114.

NEARY, D.G., SCHNEIDER, G. & WHITE, ^D.P.

1975.BoronToxicityin RedPineFollowingMunici palWaste WaterIrrigation.Soi. Sci.Amer. Proc.

Vol 39:981—982.

PAARLAHTI, K.&KARSISTO,K. 1968.Koetulok sia kaliummetafosfaatin,raakafosfaatin, ^hienofos faatin jasuperfosfaatin käyttökelpoisuudestasuo metsienlannoituksessa. Summary: Onthe usability and peat analysis. Seloste: Maa-janeulasanalyysi phosphateand superphosphateⁱⁿfertilizingpeatland forests.FoliaFor. 55,17 s.

— REINIKAINEN, A. & VEIJALAINEN, H. 1971.

Nutritional diagnosisofScotspinestandsby^needle and peat analysis. ^{Seloste: Maa-} janeulasanalyysi turvemaiden männiköiden ravitsemustilan määri tyksessä. Commun. Inst.For.Fenn. 74.5:1—58.

PAAVILAINEN, E. 1968. Juuristotutkimuksia Kivi suon metsänlannoituskentällä. Summary: Root Studies at the Kivisuo forest fertilization area.

Commun. Inst. For.Fenn. 66.1, 31s.

— 1973.Studies onthe uptake offertilizer nitrogen by scotspineusing¹⁵Nlabelledurea.Influenceofpeat thicknessandapplicationtime.Seloste:Tutkimuksia turpeen paksuuden ja levitysajankohdan ^vaikutuk

sesta männyn lannoitetypen ^{ottoon. Commun.}

Inst.For. Fenn. 79.2, 47s.

— 1974. Koetuloksia lannoituksen vaikutuksesta kor pikuusikossa. Summary: On theresponse to fertil izer application of Norway spruce growing onpeat.

Folia For. 239. 10 s.

— 1977. Jatkolannoitus vähäravinteisilla rämeillä. En nakkotuloksia. Summary: Refertilization on oli gotrophy pine swamps. Preliminary results. Folia For. 327, 32s.

— 1979.Jatkolannoitus runsastyyppisillä rämeillä. En nakkotuloksia. Summary: Refertilization onnitro gen-rich pine swamps. Preliminary results. Folia For. 414, 23 s.

—& VIRTANEN, J. 1977. Metsänlannoituksen vai kutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä. Summary:

Effect of spreading method onforest fertilization results.Folia For. 297, ^{15 s.}

PIETILÄINEN, P.& VEIJALAINEN, H. 1979. Koe hivenlannoitteiden vaikutuksesta rimpisuon metsi tyksessä. Summary: Effectof some micronutrient fertilizersonthe height growth of pine seedlings in aflark. Suo 30 (4— 5):73—80.

PUUSTJÄRVI, V. 1962. Turpeen typen ^mobilisoi- tumisesta ja sen käyttökelpoisuudesta suometsissä neulasanalyysin valossa. Suo 13(1):2^—11.

REINIKAINEN, A. 1967.The Appearance ofNutrient Deficiency in Plants Growing in the Experimental

AreaforForestFetilization _atKivisuo. Proc. Collo quim onForestFertilization. Jyväskylä/Finland.

STONE, E.L.& BAIRD, G. 1956. Boron level and boron toxity inred andwhite pine. J. For.54:11 —12.

VEIJALAINEN, H. 1977. Use of needle analysis for diagnosingmicronutrient deficiencies ofScotspine

ondrained peatlands.Seloste:Neulasanalyysimän nynmikroravinnetilanteen määrityksessä turvemail la. Commun. Inst. For. Fenn. 92:4. 30 s.

— 1979. Neulasanalyysi ja ^sentulkinta mäntypuusto jen lannoitustarpeen määrityksessä. Metsäntutki muslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja

10/1979. 6 s.

WILL, G.M. 1972. Copper deficiency in radiata pine planted onsands at Mangawhai forestN.Z.J.For.

Sci. 2(2):217—221.

SUMMARY

Needle analysis has been used in a number of macronutrient studies on coniferous trees in Finland.

This study deals with micronutrient fertilization and aims at determining, ^{how boron and} copper applied together with macronutrients, behave in some pine

standsonditched peatlands.

The sample plots wereselected according to peatland site quality, macro-fertilization (see^Table1,Appendix1) and tree size.Atleastthree samplepairs wereanalysed foreach comparison in 1979. Theeffectsofmicronut rient fertilization on the nutrient concentrations in the needles and needle dry weight ^are presentedin Table 2 and Figs. I—B.

Boron fertilization increased needle boron in all cases. The most remarkable result was the observation that only about 1 kg B/hectare is sufficient forPinus

sylvestris (Fig. 9). Optimumneedle B concentrations are achieved, andthedilution effect, whichiscommon after intensive macronutrient fertilization and refertili zation, isavoided.

Application of_copper was not aseffective. Itwas concluded that4 —6 kg Cu/ha must be given in order toraise the _copperconcentration abovethe somewhat unclear deficiency limit (2—3 ppm). ^{Themost succesful} application ofcopper, 4,3 kg slowly ^{soluble Cu/hawas} given already in 1957 (Fig. 10).

Fertilization with CuS0₄onpeatlands,very seldom hasproducedsatisfactoryresults.A similar conclusion was drawn in this study. After3 _years, application of CuS0₄had not increased needle Cv at all in sample trees with_anearlier micronutrient mixture application.

Liite 1.Kokeissa käytetyt lannoitteet.

Appendix 1. Fertilizers usedin experiments.

Koe Experiment

Lann. vuosi Lannoitteet Year of Fertilizers fertilization

1. Piipsanneva 9 1961

1961

Hienofosfaatti — (14,4 ^% P) Groundraw phosphate

Kalisuola —KCI (41,5 % K)

300

200

2. Piipsanneva 13 1961

1961

Kuparipitoinen (14,0 % P, hienofosfaatti — 1,0 % Cu) Groundraw phosphate

Kalisuola —KCI (41,5 ^%K)

300

200

3. Piipsanneva 10 1961

1961

1961

Oulunsalpietari — (25 ^% N) Oulu saltpetre

Hienofosfaatti — (14,4 ^% P) Ground raw phosphate + Cu Kalisuola —KCI (41,5 %K)

400

300

200

4. Stormosse 8 1975 1975

1975

Urea (46 % N)

Suometsien PK— (9,6 % P, PK for ^peatland

forests 12,4 %K) Hivenseos — (K 7,0, ^B 1,1, Micronutrient Cu 12,8, Mn 5,5, mixture Fe 9,8, Zn 5,5,

Mo 1,4 %)

200

400

50

5. Stormosse 8 1975 1975

Urea (46 % N)

Suometsien PK ^— (9,6 ^°/o P, PK for peatland 12,4 °7o K) forests

200

400

6. Oisava 167 1975 1975

Urea (46 % N)

Suometsien PK — (10,5%P, PK for peatland 12,4 % K) forests

156

468

7. Tuppuraneva 3 1974 1974

1974 1974

Urea (46,3 % N)

Suometsien PK— (10,5 % P, PK for peatland 12,4 ^% K) forests

Kalisuola —KCI (49,8 % K) Hivenseos —Micro- (ks. koe 4, nutrient mixture seeexp. 4)

200

400

200 100

8. Tuppuraneva 3 1974

1976

1976

1976

(kuten koe 7—

asexp. 7)

Lannoiteboraatti ^— (14 % B) Na-borate

Kuparisulfaatti ^— (25 % Cu) CuS0

4

Mangaanosulfaatti ^— (25 % Mn) MnS0

4

10

10

40

9. Pällinsuo 3 1976

1976

Urea (46 °7o N) Booripitoinen

Suometsien PK —PK (8,5 % P, 16,1 % for peatland forests K+ 0,7% Mg +

0,2 % B)

100

400

10. Neljäntienristeys 168 1976 1976

Urea (46 ^% N)

Hiven PK-lannos — (2 ^% N, 7,8 ^% P, PKwith CuandB 14,9 % K, 1,5 %

Cu, 0,2 % B)

150

400

?riment

Lann. vuosi Year of fertilization

Lannoitteet Fertilizers

11.Leppiniemi 21b/2 1947 Puun tuhkaa —

Wood ash

8000

12. Oisavansuo 55b/26 1957

1957

1957

Oulun salpietari — (25 % N) Oulu saltpetre

Hienofosfaatti, jossa

kuparipasutetta— (12 % P, Groundraw phosphate 4°7o Cu) with roasted Cu-ore

Kalisuola ^—KCI (41,5% K)

200

600

300

ODC

114.521.5:237.4

ODC

114.521.5:237.4

ISBN

951-40-0462-0

ISBN

951-40-0462-0

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

VEIJALAINEN,

H.

1980.

Eräiden

hivenlannoitteiden

käyttökelpoisuus

suo-

VEIJALAINEN,

H.

1980.

Eräiden

hivenlannoitteiden

käyttökelpoisuus

suo

metsien

lannoituksessa.

Neulasanalyysiin

perustuva tarkastelu.

Summary:

Us-

metsien

lannoituksessa.

Neulasanalyysiin

perustuva tarkastelu.

Summary:

Us

ability

of

some

micronutrient

fertilizers

in

peatland

forests.

Report basing

on

ability

of

some

micronutrient

fertilizers

in

peatland

forests.

Report basing

on

needle

analysis.

Folia

For.

443:1—15.

needle

analysis.

Folia

For.

443:1

— 15.

Effects

of

some

B

and Cv

fertilizers

on the

mineral

nutrition

of

Pinus

sylvestris

Effects

of

some

B

and Cv

fertilizers

on

the

mineral

nutrition

of

Pinus

sylvestris

studied

in

some

Ostrobothnian

peatland

stands.

Needle

B

was

increased

by

were

studied

in

some

Ostrobothnian

peatland

stands.

Needle

B

was

increased

by

B

fertilizers,

also

by

wood

ash.

About

1

kg

B/hectare

raised needle

B to

opti-

all

B

fertilizers,

also

by

wood

ash.

About

1

kg

B/hectare

raised needle

B to

opti

level.

Cv

effect

was

weaker.

Especially

CuS0

4

was

ineffective.

mum level.

Cv

effect

was

weaker.

Especially

CuS0

4

was

ineffective.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

Author's address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

ODC

114.521.5:237.4

ODC

114.521.5:237.4

ISBN

951-40-0462-0

ISBN

951-40-0462-0

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

VEIJALAINEN,

H.

1980.

Eräiden

hivenlannoitteiden

käyttökelpoisuus

suo-

VEIJALAINEN,

H.

1980.

Eräiden

hivenlannoitteiden

käyttökelpoisuus

suo

metsien

lannoituksessa.

Neulasanalyysiin

perustuva tarkastelu.

Summary:

Us-

metsien

lannoituksessa.

Neulasanalyysiin

perustuva tarkastelu.

Summary:

Us

ability

of

some

micronutrient

fertilizers

in

peatland

forests.

Report basing

on

ability

of

some

micronutrient

fertilizers

in

peatland

forests.

Report basing

on

needle

analysis.

Folia

For. 443:1—15.

needle

analysis.

Folia

For.

443:1— 15.

Effects

of

some

B

and Cv

fertilizers

on the

mineral

nutrition

of

Pinus

sylvestris

Effects

of

some

B

and Cv

fertilizers

on the

mineral

nutrition

of

Pinus

sylvestris

studied

in

some

Ostrobothnian

peatland

stands.

Needle

B

was

increased

by

were

studied

in

some

Ostrobothnian

peatland

stands.

Needle

B

was

increased

by

B

fertilizers,

also

by

wood

ash.

About

1

kg

B/hectare

raised needle

B to

opti-

all

B

fertilizers,

also

by

wood

ash.

About

1

kg

B/hectare

raised needle

B to

opti

level.

Cv

effect

was

weaker.

Especially

CuS0

4

was

ineffective.

mum level.

Cv

effect

was

weaker.

Especially

CuS0

4

was

ineffective.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

Author's address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

SF-00170 Helsinki

17,

Finland.

1980

No400 Metsänlannoitustutkimuksentuloksia ja tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari 15.2.1979.

Results and tasks in forest fertilizationresearch. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium _on forest fertilization research 15.2.1979.

No401 Mielikäinen, ^Kari: Alaharvennustenvaikutus männikön tuotokseen ja arvoon.

Theinfluenceof low thinningson the wood production and value of a pine stand.

No402 Sepponen,Pentti, Lähde, Erkki & Roiko-Jokela, Pentti:Metsäkasvillisuuden ja maan

fysikaalisten

ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.

On the relationship ^{of the forest} vegetation and the soil physical properties in Finnish Lapland.

No403 Kanninen,Kaija, Uusvaara, Olli & Valonen, Paavo: Kokopuuraaka-aineenmittaus ja ominaisuudet.

Measuring^and properties ^{of whole} tree raw-material.

No 404 Kaunisto,

Seppo:

^{Alustavia tuloksia} palaturpeen kuivatuskentän ja

suonpohjan

^met sityksestä.

Preliminary ^{results on}afforestationof sodpeat drying ^{fields and} peat cut-over areas.

No405 Sepponen, Pentti &

Haapala,

Heikki:

Ojituksen

vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.

On theeffectof drainage^{onthe chemical} properties ^of peat.

No406 Elovirta, ^Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys 1969—1977.

Permanence of forest labour in Finland 1969—1977.

No407 Tiihonen, Paavo: Kasvun vaihtelu valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston

perusteella.

Variation in tree growth ⁱⁿ Finland based on the 6th National Forest Inventory.

No408 Lilja, Arja: Koivun siemenen sienet ja niidenpatogeenisuus.

Fungi ^{on birch seeds and their} pathogenicity.

No409 Kallio, ^Tauno& Häkkinen, ^Risto: Juurikäävän (Heterobasidion annosum (Fr.) Bref.) ja Phlebia gigantean (Fr.) Donk vaikutus pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva

lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.

Effect of Heterobasidion _annosum and Phlebia gigantea ^infection on the height growth ^{and survival} rate of Picea abies, ^Pinus sylvestris, ^Alnus glutinosa ^{and Betula} pendula seedlings planted ^{on old} fields.

No410 Kärkkäinen, ^Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.

Measurementof solid volumeof pulpwood grapple heaps.

No411 Huttunen, ^{Terho: Suomen} puunkäyttö, poistuma ja ^{metsätase 1977—79.}

Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, ^1977—79.

No412 Raitio, Hannu: Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö

metsitetyllä suopel

lolla. Oireiden kuvaus ja ^tulkinta.

Growth disturbances of Scots pine ^caused

by

^boron deficiency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of _symptoms.

No413 Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä.

Bark quantity ^{of birch} logs.

No414 Paavilainen, ^Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä ^rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilizationon nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results.

No415 Teivainen, Terttu: Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus

peltomyyrälle

^(Microtus agrestis L.) ruokintakokeiden mukaan.

Palatibility ^of somecultivatedwillows _to fieldvoles (Microtus agrestis L.) ⁱⁿ feeding trials.

No416 Veiling, ^{Pirkko: Puuaineen} tiheys ^kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa.

Wood density ⁱⁿ two Betula pendula ^Roth progeny trials.

No417 Mattila, Eero: Kangasmaidenluppometsien ominaisuuksia Suomen

poronhoitoalueella

1976—1978.

Characteristics of the mineralsoil forests with arboreallichens ( Alectoria

, Bryoria ^and Usnea spp.) ⁱⁿ the Finnishreindeer management area, 1976—1978.

No418 Hakkila, Pentti & Kalaja, ^Hannu: Harvesting fuel chips with the Pallari swath harvester.

Polttopuun korjuu ^Pallarin leikkuuhakkurilla.

No 419 Kinnunen,Kaarlo & Lemmetyinen, ^{Markku: Paakkukoon vaikutus} männyn ^taimien alkukehitykseen

Initialdevelopment^of containerizedpine seedlings ^asaffected by ^{the sizeof earth ball.}

No420 Keipi, Kari & Laakkonen, ^Olavi: Päätehakkuuikäisten metsiköiden urealannoituksen kannattavuusvertailuja.

Prof tability comparisons ^{of urea} fertilizationinold stands.

No 421 Lipas, ^{Erkki &} Levula, ^Teuvo: Urealannoituseri vuodenaikoina.

Urea fertilization at different times of the year.

No422 Weissenberg, Kirn, yon & Kurkela, Timo (Eds.): Proceedings of the meeting of the lUFRO Working Party ^{52.05—05, Resistance in} pines to Melampsora pinitorqua, June 1979, Suonenjoki, ^Finland.

lUFRO:n työryhmän 52.05—05, Versoruosteenkestävyys männyssä, kesäkuussa 1979 Suonenjoella pidetyn ^{kokouksen esitelmät.}

No423 Kylmänen, ^Pekka: Ennakkotuloksia nuorissa männyn siemenviljelyksissä syntyvän Pohjois-Suomi x Etelä-Suomi -kaukoristeytyssiemenen käyttömahdollisuuksista.