FOLIA FORESTALIA462

FOLIA FORESTALIA462

METSÄNTUTKIMUSLAITOS ■

INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE

•

HELSINKI 1981

JYRKI RAULO JA RISTO RIKALA

ISTUTETTUJEN MÄNNYN, KUUSEN JA RAUDUSKOIVUN TAIMIEN ALKUKEHITYS ERITAVOIN KÄSITELLYLLÄ VILJELYALALLA

INITIAL DEVELOPMENT OF SCOTS PINE, NORWAY SPRUCE AND SILVER BIRCH SEEDLINGS PLANTED ON AFORESTATION SITE PREPARED IN DIFFERENT WAYS

Osoite: Unioninkatu 40 A

Address: SF-00170Helsinki 17, ^Finland

S""' ^<")

⁶⁶¹⁴⁰¹

Ylijohtaja:

Director:

Professori Professor

Olavi Hui kari

Yleisinformaatio: Tiedotuspäällikkö „ . General information: InformationChief

Tuomas Heiramo

Julkaisujenjakelu: Kirjastonhoitaja

Distribution of Librarian Liisa Ikävalko-Ahvonen publications:

Julkaisujentoimitus: Toimittaja

Editorial office: Editor Seppo Oja

Editor

Metsäntutkimuslaitosonmaa- ja metsätalousministeriön alainen _vuonna 1917perustettu valtion tutkimuslaitos. Sen päätehtävänä onSuomen metsätaloutta sekä metsävarojen jametsien tarkoituksenmukaista käyttöä edistävä tutkimus. Metsäntutkimustyötäteh dään lähes 800 hengen voimin yhdeksällä tutkimusosastolla ja yhdeksällä tutkimus- ja koeasemalla. Tutkimus- ja koetoimintaa varten laitoksella on hallinnassaan valtion metsiäyhteensän. 150000hehtaaria, jotka on jaettu 17kokeilualueeseen ja joihin ^sisäl tyykaksi kansallis- ja neljä luonnonpuistoa. Kenttäkokeita on käynnissä maankaikissa osissa.

TheFinnishForestResearch Institute, establishedin 1917, isastateresearch institution subordinated to the Ministry of Agriculture ^and Forestry. Itsmain taskis tocarry out research work to support ^the development of forestry and the expedient ^use of forest

resourcesand forests. Theworkiscarriedout by means of 800persons ⁱⁿnineresearch departments andnine research stations. Theinstituteadministersstate-owned forests of

over 150000 hectares for ^research purposes, including two national parks andfour strictnaturereserves.Fieldexperiments arein_progress inallparts of thecountry.

FOLIA FOREST ALIA 462

Metsäntutkimuslaitos.InstitutumForestaleFenniae.Helsinki 1981

Jyrki ^Raulo ja ^{Risto Rikala}

ISTUTETTUJEN MÄNNYN, ^{KUUSEN JA} RAUDUSKOIVUN TAIMIEN

ALKUKEHITYS

^ERI

TAVOIN KÄSITELLYLLÄ VILJELYALALLA

The development ^{of Scots} pine, Norway

spruce

and silver birch seedlings planted

^{on a}

forestation site prepared ⁱⁿ

different

ways

RAULO, J.& RIKALA, R. 1981. Istutettujen männyn, ^kuusen ja rauduskoivun taimien alkukehitys eritavoin käsitellyllä viljelyalalla. Summary: Initial develop mentofScots pine, Norway spruceand silverbirch seedlings planted ^onafore stationsite prepared in different_ways.FoliaFor. 462: I—l3.

Kokeessa seurattiin maan lämpötilan ja pintakasvillisuuden kehitystä sekä männyn, kuusen ja rauduskoivun taimien menestymistä laikutus-, lautasauraus-, piennarauraus- ja mätästysjäljessä sekä muokkaamattomassa maassa.Taimet menestyivät parhaiten mättäillä ja aurauksen pientareella, muttamyös lautas

auraus ja ^laikutus paransivat yleensä ^taimien kehitystä muokkaamattomaan maahan verrattuna. Taimien parempi menestyminen muokkausjäljessä aiheu tuneepintakasvillisuuden kilpailun vähentymisestä sekä maaperän lämpö- ja kos teusolosuhteiden paranemisesta taimien kannalta.

Thesoil temperature,developmentof ground vegetation,andtheinitial develop

mentofScotspine,Norway_spruceand silverbirchseedlingsplantedonuntreated sites and sites preparedby scalping, disc-ploughing,shoulder ploughing ^and hummocking were followed in the study. The best results were obtained with seedlings planted ^onhummocks and ploughedshoulders. The results for disc ploughing and scalping were better than thoseobtained onthe untreated sites.

The improvedgrowthoftheseedlings^onthepreparedareasis presumably ^dueto thereductionin competitionfromthegroundvegetationand totheimprovement in the temperature andmoisture conditions in thesoil.

Helsinki 1981.Valtion painatuskeskus ODC 232.216:236

ISBN 951-40-0507-4 ISSN 0015-5543

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. TUTKIMUSAINEISTOJA MENETELMÄ 4

21. Koealue 4

22. Kokeenperustaminen 5

23. Mittaukset 6

24. Tutkimusjakson ^{sääolot 6}

3. TULOKSET 6

31. Maan lämpöolot 6

32. Pintakasvillisuuden kehitys 6

33. Taimien menestyminen 7

4. TULOSTENTARKASTELU 10

KIRJALLISUUS 11

SUMMARY 12

1. JOHDANTO

Maanmuokkauksen vaikutusta metsä maan ominaisuuksiin

ja metsänviljelyn

on nistumiseen on tutkittu

erityisesti Pohjois

suomessa

(esim.

^Leikola

1974, Kauppila ja

^Lähde

1975,

^Läh de

ja Pohjola 1975,

^Mutka

ja

Lähde

1977,

^P oh _ti 1 _a

1977,

^{L a h -} d_e

1978). Muokkausjäljen

muuttumista

ja

sen

pintakasvillisuuden kehitystä

selvittäviä tutkimuksia_on myös

tehty pääosin Pohjois

suomenolosuhteissa

(esim.

Kellomäki

1972,

^Ferm

ja

^Pohtila

1977).

^Met sämaan muokkausta Etelä-Suomessa ^selvit tävättutkimukset_onmyös

jo

aloitettu

(esim.

Mälkönen

1972, 1976,

^Laiho

1976,

Kinnunen

1976).

^Erilaisiin

mätästys

menetelmiin_onaivanviimeaikoina

herännyt

kiinnostus sekä Ruotsissa

(Söder

ström ym.

1978)

ettäSuomessa

(Kaup pila ja

^Lähde

1975,

^Kinnunen

1979,

^Laiho

1979).

Tutkimuksiineikui tenkaanole

liittynyt pintakasvillisuuden

^ke

hityksen

seurantaa. Pintakasvillisuuden ke

hitystä

selvittäviä tutkimuksia

viljelyaloilla

onSuomessa

yleensäkin tehty hyvin vähän, joskin kilpailevan

kasvillisuuden haittavai kutukset sekä luontaisesti

syntyneille

^että

viljellyille

^{taimille tunnetaan}

hyvin (esim.

Hertz

1932,-

^{Sarvas 1944, Lehto}

1969,

^{Rau1 o}

1976,

^Leikola

1976,

Leikola

ja

Raulo

1976).

Ruotsissa

on mm. B ar r i _n

g

(1967)

^tutkinut

pinta

kasvillisuuden vaikutustataimien

kehittymi

seen

peltomailla ja Hag

^{n er}

(1978)

^eri

kasvilajien

^sekä

maanpinnan muotojen

^vai kutusta taimien

menestymiseen

metsämaalla.

Tässä tutkimuksessa selvitetään erilaisten

muokkaustapojen

^vaikutusta maan

lämpö

oloihin

ja muokkausjälkeen kehittyvään pin

takasvillisuuteen sekä tarkastellaan eri ta voin muokatuille aloille

istutettujen

^män nyn, kuusen

ja

rauduskoivun taimien _me

nestymistä.

^{Kokeenseurantaa}

jatketaan, ja myöhemmin

selvitellääntoisessa

yhteydessä

myös

pintakasvillisuuden lajiston kehitystä

tarkemmin.

Rau1 o on suunnitellut ja perustanut kokeet sekä vastannut taimiin kohdistuvista mittauksista. Rika -1a on huolehtinut pintakasvillisuuden seurannasta, koealueen maaperän ominaisuuksien selvittämisestä ja aineiston käsittelyn pääosasta. Käsikirjoitus ontutki joiden yhteistyötä.

Tutkimuksen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa olemmesaaneetarvokasta _apua professori Matti Lei kolalta ja fil.lis. Eeva-Liisa Jukolalta.

Kenttätöissä ovat avustaneet metsäteknikko Jaakko Rokkonen sekä tutkimusapulaiset Raija Kuis mi_n, Maija Piitulainen ja Ritva Pitkä nen.Tutkimuksenon puhtaaksikirjoittanut ^toimisto sihteeri Liisa Salmi. Käsikirjoituksen ovat tarkas taneet professorit Matti Leikola ja Erkki Läh -

de sekävt.professori Eino Mälkönen. Kaikille edellämainituille esitämme parhaat kiitoksemme.

2. TUTKIMUSAINEISTO ^JA MENETELMÄ

21. Koealue

Koealue sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen Suonen joenkokeilualueen Rajamäen ^{tilalla n. 9 km Suonen} joen kaupungin keskustasta luoteeseen (62°39'N, ^21°

03'E) korkealla (180m mpy) mäenlaella japääosin pohjoiseen viettävällä rinteellä. Ennenhakkuuta koe alueella kasvoi metsikkö, joka jakautui ^kolmeen pää kuvioon, joissapuidenikäjapuulajisuhteetvaihteli vat seuraavasti:

cuvio n:o

kuviolla

olevien toistojen ^n:o

metsikön ikä, ^v

metsä- puulajisuhteet tyyppi ^ennen hakkuuta,

%

1

2 3

I, II

III IV

30—40

10—15 60—80

OMT

MT MT

kuusi koivu leppä mänty mänty kuusi

80 10 10 100 80 15

Taulukko 1.Koealueen maalajitejakautuma.

Table 1. Particle-size distribution of mineralsoilin the experimental area.

taimien menestymistä tarkasteltaessa. Muissa käsitte lyissä taimetistutettiin muokkausjälkeen kuvan 1osoit tamalla tavalla.

Jokaisella muokkauslaitteella käsiteltiin neljä erillistä 30 m x 60m:nsuuruista lohkoittain arvottuakoealaa.

ToistossaII jäi laikutusalue tilan puutteen ^vuoksimuita koealoja pienemmäksi ja mäntykoealaaei saatu ko konaan mahtumaan ko. laikutusruudulle. Tästä syystä tulokset perustuvatmännyn ^{osalta vain kolmeen tois} toon.Vuonna 1973toukokuun 3. ja ^15. päivän välisenä aikana istutettiin kuhunkin muokkausruutuun 150man-

Koealue, jonkapinta-alaon n.6 ha,hakattiin pal jaaksikesällä 1972.

Alueen maaperänkivisyys määritettiin painamisme netelmällä (Viro ^{1952) ja}syvyysindeksiksi saatiin arvo 19,7 ^± 2,3. Tämä arvo onkoealueelta tasaisin välimatkoin määritetyn 500 mittauspisteenkeskiarvo.

Humuskerroksen sekäA- jaB-horisonttien paksuudet mitattiin koealueelta 30 kohdasta. Humuskerroksen paksuus oli7,7 ^±0,8cm,A-horisontin 9,0^± 1,2^cm ja B-horisontin 20,7 ^± 3,2 ^cm.

Maanlajitekoostumuksenselvittämistävarten kerät tiin maanäytteettoistojen IIja 111 alueelta jokaiselta koealaltakolmelta eri syvyydeltä (0—10 _cm, 10—30cm

ja ^{30 —50cm).Kunkin koealan näytekoostui viidestä} eri osanäytteestä. Lajitekoostumus määriteltiin Suo nenjoenmetsänviljelynkoeasemalla seulonta- jasedi mentaatiomenetelmää (Elonen 1971)käyttäen.So ran ^osuus näytemaasta ^oli keskimäärin 19,7 ^± 1,0 paino-%. Alle 2 mm:n fraktiojakaantumaesitetään taulukossa 1.

22. Kokeen

perustaminen

Koealue muokattiin syyskuussa 1972 Suonenjoen met

sänviljelyn koeasemalla järjestetyn ensimmäisen suo

malais-neuvostoliittolaisen metsänviljelysymposiumin maanmuokkausnäytöksen yhteydessä. Muokkaajina olivatkoneiden valmistajat,jotenmuokkausjäljetedus tivat olosuhteisiin nähden ilmeisesti kunkin koneen korkeatasoista jälkeä. Muokkaustavat ja-laitteetolivat seuraavat:

Kaavakuvateri muokkausjäljistä esitetään kuvassa 1.

Jyrsintäkoealoilla ^taimet istutettiin muokkaamatto miin kohtiin ja ^tätä menettelyäkäytettiin vertailuna

Kuva 1. Kaaviokuva kokeen muokkauskäsittelyistä.

1 = Jyrsintä Enso-kunttajyrsimellä, 2 = Laikutus Sinkkilä-laikkurilla, 3 =LautasaurausTTS-35-metsä äkeellä, 4 = Piennarauraus m/KLM 170-metsänvil jelyauralla ja ^{5 =}Mätästys Ukko-Mestari-kaivinko neella.

Fig. 1. Schematic diagramme of soil preparation methods used in the study. 1 ⁼ Rototilling, rotary tillerENSO-KUNTTA-JYRSIN, 2 ⁼ Scalping, scari fier SINKKILÄ, 3 = Discploughing, reforestation plowTTS-35,4 = Shoulderploughing, reforestation plow KLM- 170, 5 ⁼ Hummocking, ^tractor digger

UKKO-MESTARI.

Maalajite Soil type

Näytesyvyys, cm— Sample depth, cm 0—10 10—30 30—50

Paino,%^— Weight, %

Karkea hiekka Coarse sand Hieno hiekka Medium sand Karkea hieta Fine sand

Hieno hieta Very fine ^sand Karkea hiesu Coarse silt Hieno hiesu Finesilt

Savi Clay

14,2 ±0,4 14,1 ±0,2 14,1 ±0,4

23,9± 0,4 23,7± 0,3 22,9±0,4

27,7± 0,3 28,2±0,3 27,8±0,3

18,2 ±0,4 18,8 ±0,3 18,8±0,5

9,2 ±0,2 _9,2 ±0,4 _10,1 ±0,4

2,7± 0,3 2,6±0,2 3,5±0,2

4,1± 0,2 3,4±0,2 2,8±0,2

M:o I Muokkausmenetelmä Työväline

1 2 3 4

5

jyrsintä laikutus lautasauraus piennarauraus

mätästys

Enso-Kunttajyrsin laikkuri m/Sinkkilä TTS-35 metsä-äes metsänviljelyaura m/KLM-170 kaivuri Ukko-Mestari

nyn (Pinus sylvestris L.), kuusen (Picea abies (L.) Karst.) jarauduskoivun (BetulapendulaRoth) tainta.

Koko kokeen taimimäärä oli näin ollen 9000 tainta.

MännyntaimetolivatSuonenjoenalkuperääjaneedus tivat taimilajia ^IA + lAr. Kuuset olivat Jokioisten alkuperääjaneedustivat taimilajia^2A + 2A.Koivun taimet olivat Enon alkuperää ja ^{needustivat metsän} viljelyssä hyvin harvoin käytettyä yksivuotista taimi lajia IA. Eri puulajiensijoitusmaanmuokkausruutu jenkolmanneksiin arvottiin.

23. Mittaukset

Kesinä 1973 ja 1974 mitattiin maatermografeilla (Lambrecht 252) ^maan lämpötilaa ^{koealueen muok} kaamattomissa kohdissa, aurauksen palteessa ja pien tareessa sekä mätästyksen kohoumassa. Mittaukset tehtiin 5 cm:nsyvyydestä. Mainituissa käsittelyissäoli kussakin kaksi termografia. Termografeissaesiintynei den toimintahäiriöiden vuoksi ei lämpösummien kehit tymistä eri tavoin muokatuissa kohdissa voitu mää rittää luotettavasti.

Pintakasvillisuuden kehittymistä seurattiin kokeen kahdessa toistossa viitenä muokkauksen jälkeisenä

vuonnans. korjuumenetelmällä.Arvotuista kohdista leikattiin kaikki maanpäällinen pintakasvillisuus. ^Näy tealan koko oli aina

0,25m

2jasenmuotomääräytyi

muokkausjäljenmuodon mukaan. Näytekohtia,joissa kasvillisuuden kehittymistäseurattiin,oli 112kplja ne

jakautuivattasaisesti eri koejäsenissä muokattuihin ja muokkaamattomiin kohtiin. Korjuumenetelmällä ker tyneet näytteet lajiteltiin,kuivattiin 1 vrk 105 asteen lämpötilassaja punnittiin näyteruuduittain. Näytteet kerättiin vuosittain elokuun alun ja syyskuun puolen välin välisenä aikana.

Elokuun alussa 1977 mitattiin kaikkien elävien tai mien kokonaispituus ja kesän 1977 pituuskasvu. Sa malla määritettiin taimien elossaolosadannes kaikissa koeruuduissa.

24.

Tutkimusjakson

^sääolot

Tutkimusjaksonsääolojatarkastellaan vertailemalla Suonenjoenmetsänviljelynkoeaseman sääasemalla teh tyjä havaintojavuosien 1931—60 Kuopionsäähavain toaseman keskimääräisiin arvoihin

(K ^o

1k k i 1969).

Koeaseman sääasema sijaitsee varsinaiselta koealueel ta noin 6,5 km etelään. Kokeen perustamiskesän 1973 touko-,kesä-jaheinäkuun keskilämpötilatolivatn.2°

keskimääräistä kylmempiä. Koko kasvukauden tehoi sanlämpötilansumma olin.60 lämpösummayksikköä (d.d.; +5°Ckynnysarvo) keskimääräistä korkeampi.

Kasvukauden 1973erikuukausien keskilämpötilat ^Suo nenjoen metsänviljelyn koeasemalla olivatseuraavat:

Sademäärät olivat kesällä 1973 kuukausittain vaih televia. Vain toukokuun sademäärä oli lähes normaali.

Kesä-ja elokuussa satoi yhteensälähes 100mm keski määräistä enemmän. Heinäkuun sademääräoli puoles taan vain puolet keskimääräisestä. Koevuosien 1973—

77 tehoisan lämpötilan^summa sekä touko—syyskuun kokonaissademäärä ja Bellani-pyranometrillämitattu kokonaissäteily esitetään seuraavassa.Sulkeissa mai nitut lukemat esittävät tilannetta kasvillisuusnäytteiden keruuajankohtana.

3. TULOKSET

31. Maan

lämpöolot

Erot maan

lämpöoloissa

^{eri tavoin} muo katuillaaloilla olivat selvät

(kuva 2).

^Läm

piminä

^keskikesän

päivinä

muokkaamatto manmaan

ja

^aurauksen

palteen

tai mättään

lämpöerot

^{5 cm:n}

syvyydellä

^{saattoivatolla} lähes 20 °C. Piennar oli 2 —4 °C

palletta viileämpi

^ilman

lämpötilan

^{ollessa +10 —}

+20°C. Ilman

lämpötilan

^noustessa

yli

25°:een mitattiin

palteessa ja

^mättäissä

yli

35°:een

lämpötiloja.

^Muokattu maa oli kesä—elokuussa

yleensä yölläkin lämpi

mämpää^kuin muokkaamaton_maa. Sen si

jaan

^touko-

ja syyskuun

^{öinämuokkaamat}

toman maan

lämpötilat

^{olivat muokatun}

maan

lämpötiloja

^vähänkorkeammat.

32. Pintakasvillisuuden kehitys

Piennaraurauksen, mätästyksen,

^laikutuk

sen

ja

lautasaurauksen

muokkausjäljessä

^oli kasvillisuuden biomassa ensimmäisten muokkausta seuranneiden vuosien aikana vain 20 —50 % muokkaamattoman maan biomassasta. Kasvillisuuden biomassa li

sääntyi

voimakkaastikaikillakoealoillakah den ensimmäisen seurantavuoden aikana

(kuva 3).

^{Vuoden 1975}

jälkeinen

^biomassan väheneminen

selittyy

kesien

epäedullisista

säistä. Tulokseen on vaikuttanut myös _se, että_vuonna 1975

kasvinäytteiden keruuajan

kohta oli kaksi viikkoa

myöhäisempi

^kuin muinavuosina.

Myös jyrsinnän jäljessä

py

syi

^{biomassan määrä selvästi}

pienempänä

(uukausi: ^{toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu} syysku ^cuu

keski- lämpö-

tila 9,2 °C 15,9 °C 19,5 °C 13,9 °C 5,6 ^°'

974 1 189 (700) 975 1 287 (1 085) 976 984 (783) 977 1 036 (784)

231 (162) 268 (246) 260 (202) 251 (192)

490 (211) 304 (213) 286 (211) 386 (240)

Kuva2. Ilman lämpötila2 m:nkorkeudella ja maan

lämpötila 5 cm:n syvyydellä eri tavoin muokatuilla viljelyaloilla aurinkoisena ja lämpimänä päivänä

19.—20.6.1974 (A)^{sekäviileänä} japilvisenäpäivänä 25. —26.6.1974 (B). 1. Ilma, 2. Käsittelemätön, 3.

Auraus,piennar,4.Auraus, palle, 5. Mätäs.

Fig. 2. Air temperature ^{2 m above} ground andsoil temperature ata depth of 5cmin plots prepared in different ways. A ⁼on ^awarm, sunny day (19.^— 20.6.1974), B = on a cool, cloudy day (25.^—26.6.

1974). 1. Air, 2. Untreated, 3. Ploughing shoulder, 4.

Ploughing, tilt, 5. Hummocking.

kuin käsittelemättömällävertailualalla.

Jyr

sinnän

jäljessä ja

^auran muodostamassa

palteessa kasvipeite lisääntyi

selvästi nope ammin kuin mättäässä sekä auratun alan

pientareessa.

Lautasauran

jäljessä ja

^laikus

sa kasvillisuudenbiomassa

lisääntyi jokseen

kin hitaasti.

Päälajeina

biomassassa esiin

tyivät

^rollit

(Agrostis spp.),

^kastikat

(Cala magrostis spp.) ja

^lauhat

(Deschampsia spp.)

sekä viidentenä muokkauksen

jälkeisenä

vuonna voimakkaasti

yleistynyt

^kanerva

(Calluna vulgaris).

Muokkaamattomilla kohdilla biomassasta muodostivat

lauhat, rollit,

^kastikat

ja

^mustikka

(Vaccinium

myr

tillus)

^{noin80 °70.}

33. Taimien

menestyminen

Viidenkasvukaudenkuluttua kokeen pe rustamisesta oli istutetuista kuusen taimista elossa 73 %.

Männyistä

^{oli tällöin elossa} 64 %

ja

^{koivuistavain43 %.Kuusen taimet}

menestyivät parhaiten mätästetyillä

^aloilla

ja

^huonoimmin lautasauralla muokatuilla aloilla.

Muokkauskäsittelyjen

^väliset erot taimien

eloonjäämisessä

^olivat25

prosentti yksikköä (kuva 4).

Muokkaamattomassakin maassa kuusen taimien

eloonjääminen

^oli 7 °7o

parempi

^kuinlautasaurallamuokatuilla aloilla

ja

laikutetuilla aloilla. Kuusen tai

Kuva 3. Pintakasvillisuuden kokonaisbiomassan kuiva ainemäärän kehitys eri tavoin muokatuilla alueilla vuosina 1973—1977. A = Käsittelemätön, B =Au raus, palle, C = Jyrsintä, D =Lautasauraus, E =

Laikutus,F =Auraus, piennar, ^{G = Mätästys.}

Fig. 3. Development of total biomass (as dry-matter) of ground vegetation on plots prepared in different ways, 1973—1977. A = Untreated, B = Ploughing, tilt, C ⁼ Rototilling, ^{D =} Disc-ploughing, ^{E =} Scalping, ^{F =} Ploughing, shoulder, G ⁼ Hum mocking.

Kuva4.Taimienelossaolo,pituusjavuoden 1977pituuskasvueritavoinmuokatussamaassaviidenkasvukaudenku luttuaistutuksesta. Janaelossaoloa ilmaisevienpylväidenpäässäosoittaabinominaalisen jakaumanmukaistaelos saolosadanneksen luotettavuusrajaa(p.0,05).Taimienkokonaispituusonmerkittypylväälläjasenvarjostettuosa kuvaa viimeisen vuoden kasvua. Jana pylvään päässä kuvaa taimien koko pituuden keskiarvon keskivirhettä.

Muokkauskäsittelyjen merkinnätkuten kuvassa 1.

Fig.4.Survivalrate,heightandheightgrowthduring_summer 1977ofseedlingsgrowingonplotspreparedindifferent ways during thefive-yearperiodfollowingplanting-out.Thebar ontopofthe column indicatingsurvival rate showstheconfidencelimits(p0,05)forsurvivalrateaccordingtothebinominal distribution. The totalheightof theseedlingsismarkedonthecolumns,theshadedportionindicatingthepreviousyear'sgrowth.Thebaron top of thiscolumn showsthemeanerror of mean seedling height. SeeFig. 1 for explanation of treatments.

mien

pituuskehitys

^oli huomattavasti hi taampaa kuin ^koivun

ja

männyn ^taimien.

Viidenkasvukauden

jälkeen

^{kuusen taimien} keskimääräinen

kokonaispituus

^{oli 65} cm,

mäntyjen

^{83 cm}

ja koivujen

145 cm. Muok kaamattoman maan

ja parhaan

^tuloksen

antaneen

mätästyksen

^{välinen ero kuusen} taimien

kokonaispituudessa

^{oli 17} cm

ja

^vii meisen vuoden kasvussa 9 cm. Vaikka erot olivat

vähäiset,

^osoitti

varianssianalyysi

^ha

jonnan vähäisyyden

^{ansiostaeri muokkaus}

käsittelyjen

^{väliset erot} merkitseviksi

(tau

lukko

2).

Eri

muokkauskäsittelyt

vaikuttivatselvim min koivun taimien

menestymiseen.

^Tämä

johtui

todennäköisesti

siitä,

^että

viljelyssä

käytetty

taimimateriaalioli erittäin

pientä,

vain

yhden

^vuoden

ajan

^{avomaallakasva} neita taimia. Muokkaamattomassa _maassa vain 26 % tällaisista koivun taimista oli elossa viidenkasvukauden

jälkeen.

Parhai ten koivut

menestyivät mättäissä, joihin

^is tutetuista taimista ^{olielossa67 %.Laikutus}

ja

lautasauraus eivät sanottavasti ^lisänneet

pienten

rauduskoivun taimien

eloonjäämistä

muokkaamattomaan maahan istutettuihin

Taulukko 2. Muokkauskäsittelyjen vaikutusta taimien eloonjäämiseen, pituuteen ja pituuskasvuun koske vien varianssianalyysienF-arvot javapausasteet.

Table2.F-valuesand degrees of freedom of ^analysisof variance carried out on survival rate, height and height growthofseedlings^onaforestationsitetreated in different _ways.

eriin verrattuna. Muokkauksen vaikutus koi vun taimien

pituuskasvuun

^oli

hyvin

^saman suuntainen kuin

eloonjäämiseenkin.

Mitä

voimakkaampaa muokkaustapaa käytettiin

sitä

paremmin

^{koivun taimet kasvoivat}

pi

tuutta. Muokkauksenvaikutus

koivujen pi

tuuskasvuun

näkyi

^{vielä viidentenä kasvu} kautenakin.

Koivujen pituuskasvu

^{oli mät} täissä ^läheskaksinkertainenmuokkaamatto maan maahan istutettuihin koivuihin ver rattuna. Muokkausmenetelmän vaikutus

koivujen eloonjäämiseen ja kokonaispituu

teen sekä

pituuskasvuun

^oli varianssiana

lyysillä

testattaessa merkitsevä.

Muokkaus

paransi

myös männyn ^taimien

menestymistä.

^Mättäisiin

istutettujen

^tai mien elossaolosadannes oli 24

prosentti yksikköä suurempi

^{kuin muokkaamat}

tomaan maahan

istutettujen

^{taimien. Tai} mien

keskipituuden

ero oli 25 cm. Varians

sianalyysi

^{ei osoittanut eri} muokkauskäsit

telyjen

^välistä eroa taimien

eloonjäämisessä

merkitseväksi. Sen

sijaan

^{erot taimienkoko}

naispituudessa ja

^{kesän 1977 kasvussa oli} vat merkitsevät.

Koska kokeen

neljästä

^{toistostakaksi oli}

käenkaali-mustikka-tyypin (OMT) ja

kaksi

mustikkatyypin

^(MT)

metsämaalla,

^voidaan

200

Kuva5.Taimien elossaolo ja pituus erilaisissa muokkauskäsittelyissä viidenkasvukauden kuluttuaistutuksestaMet sätyypeittään. 0 = käenkaali-mustikkatyyppi, X = mustikkatyyppi. Muokkauskäsittelyjenmerkintäkuten ku vassa 1.

Fig.5. Survivalrateandseedling height ^during five-year ^period following planting-outonplots of different sitetype treatedin different ways.0 = Oxalis-Myrtillus type,X= Myrtillus type.See fig. ¹ for explanation of treatments.

Puulaji Tree species

Vapaus- Pituus Pituuskasvu asteet Height Height Degreesof growth

freedom -77

d.f.

Elossaolo Survival

F-arvo— _F-value

4änty

>cots pine Cuusi

4,11 3,52* 6,18** 0,48

Norway spruce Coivu iilver birch

4,12

4,12

8,07**

3,44*

15,88*** 4,71*

5,85** 4,54*

eri muokkausmenetelmien välistä _eroa tar kastella

saatujen

^{tulostenvalossa}alustavasti myös kasvualustan

viljavuuden

^suhteen.

Muokkausmenetelmilläoli

mustikkatyypillä

männyn taimien

eloonjäämiseen päinvastai

nen vaikutus kuin

käenkaali-mustikkatyypil

lä

(OMT) (kuva 5).

Voimakkaat menetel mät, kuten mätästys

ja

auraus, heikensivät

mustikkatyypillä

^taimien

eloonjäämistä

ver tailualanaolleisiinmuokkaamattomiinaluei

siin verrattuna 10—15 %:lla. Käenkaali

mustikkatyypillä

sen

sijaan

^voimakkaat muokkausmenetelmätedistivät selvästi tai mien

eloonjäämistä.

^{Kuusen taimieneloon}

jääminen

^oli

käenkaali-mustikkatyypillä

^hei

kompaa

^kuin

mustikkatyypillä.

^Muokkaa

mattomillaaloilla sekä laikutetuilla

ja

^lau tasauralla

käsitellyillä

^{aloilla ero oli noin} 30 %

ja

voimakkaasti muokatuilla aloilla s—lo5—10 %. Tehokkaat muokkausmenetelmät

paransivat erityisesti

^{koivun taimieneloon}

jäämistä

^kaikilla

kasvupaikoilla.

^Käenkaali

mustikkatyypin

^{koealoillatuli}voimakkaiden menetelmien etu tässä suhteessa selvimmin esiin. Taimien

pituuskehitykseen

^{oli muok} kausmenetelmillä

metsätyypistä riippumatta yhdensuuntainen

^{vaikutus. Mitä voimak} kaammin _maa oli muokattu sitä

paremmin

taimet ^{kasvoivat. Eniten} voimakas muok kausedisti koivun taimienkasvua

ja

^vähiten kuusen taimien kasvua.

4. TULOSTEN TARKASTELUA

Metsämaan muokkauksella

pyritään

pa rantamaan maan

vesi-, lämpö- ja

^ravinne suhteita sekä maan rakennetta

ja

^heiken tämään

pintakasvillisuuden kilpailukykyä (mm.

^Mälkönen

1972).

^Muokkauk

sen onkin

yleisesti

^{todettu nostavan} maan

lämpötilaa

muokkaamattomaan maahan verrattuna

(esim.

^Mälkönen

1972,

Leikola

1974,

^Kinnunen

1976,

Lähde

1978). Myös

tässä tutkimukses sa muokatun maan

lämpötilat

^{olivat sel} västi muokkaamattoman _maan

lämpöti loja

korkeammat. Helteisinä

kesäpäivinä

nousimaan

lämpötila

^auranmuodostamassa

palteessa ja

^{mättäässä 5 cm:n}

syvyydessä ajoittain jopa

^{+37°:seen.Näinkorkea}maan

lämpötila

on etenkin

kuusen,

mutta myös männyntaimillehaitallista

(mm.

^Söder ström

1975).

^Yleensä muokkausten ai heuttama_maan

lämpötilan

nousuolikuiten kin

vähäisempää ja

^{taimienkasvun kannalta} edullista.

Muokkauksen, erityisesti

^mätäs

tyksen ja palleaurauksen,

on myös ^todettu kuivattavan maan

pintakerrosta (esim.

Kinnunen 1976, ^Lähde 1978, Ritari

ja

^Lähde

1978).

^Kuivumisen

on

jopa pelätty

heikentävän maan tuotto

kykyä (Troedsson ja

^Utbult

1972).

^{Tämänkokeen}

tutkimusjakson

^kesien sademäärätolivat

normaaleja ja

^osin

jopa

runsaita. Tästä huolimatta voimakkaat

muokkauskäsittelyt

^ilmeisesti kuivattivat

mäen laella tuulille alttiilla

mustikkatyypin

koealoilla_maata

liiaksi,

^{mikäilmeninimen}

omaanmännyn ^taimien

eloonjäämisen

^hei

kentymisenä.

Muokkaamattomalla maalla avohakkuun aiheuttamat

ekologiset

^{muutoksetvaikutta}

vat vallitsevien

kasvilajien

välisiin runsaus suhteisiin

ja

^{näin alkaa} ns. sekundaari sukkessio. Toisaalta muokattuihin tai

pal jastettuihin

^kohtiin levitessään kasvillisuus aloittaa

primaarisukkession.

On

esitetty,

että kasvillisuus

peittää

muokatuilla alueilla maaperänEtelä-Suomessakeskimäärin noin viidessä vuodessa

(Kellomäki 1972).

Tässä tutkimuksessa

muokattujen alojen

kasvillisuuden biomassa oli 50 —70 % muokkaamattomien kohtien biomassasta viidenkasvukauden

jälkeen

muokkauksesta.

Pintakasvillisuuden biomassan

kehityksen perusteella

^voidaan

todeta,

että muokkaus menetelmillä

kyettiin

^selvästi vähentämään

pintakasvillisuuden

^taimille aiheuttamaa haittaa useita vuosia. Näin ei kuitenkaan ainavälttämättäole.

Muokkausjäljen

^muoto

ja

asema muuhun

maanpintaan

^nähden

ovat erittäin olennaisia

tekijöitä. Kapeas

sa,

maanpinnan

^tason

alapuolella

^olevassa

muokkausjäljessä,

^kutenesim.

laikussa,

^kas villisuuden kallistuessa muokatun ^kohdan

päälle

^taimisaattaa

joutua

voimakkaamman

varjostuksen ja

^{talvella mekaanisen}

paineen

alle kuin muokkaamattomassa_maassa

(vrt.

myös Söderström _ym.

1978).

^Mitä

suurempi

kasvillisuuden biomassa oli sitä heikommintaimet

yleensä menestyivät.

Käytännön

metsätaloudenkannaltamer kittävä havainto

oli,

^{että miltei kaikilla} muokkausmenetelmillä

pystyttiin

tässä ko keessa parantamaan^taimien

menestymistä.

Poikkeuksen tekivät kahdessa mustikka

tyyppiä

edustaneessa toistossa

mätästys

ja

auraus,

jotka

^alensivat männyn taimien

eloonjäämistä.

Laikutus

ja

lautasauraus heikensivätkuusen

eloonjäämistä.

Vaikka nyt ^{selostetun kokeen avulla ei} voidakaan osoittaa selviä

syy-

ja

^seuraus suhteita taimien

menestymisen ja ympäris tötekijöiden välillä,

on kuitenkin

ilmeistä,

että useissa tutkimuksissa todetut maan

muokkauksella saavutettavatedutmaaperän

lämpö- ja

kosteusolosuhteissasekä

pintakas

villisuuden

kilpailun

väheneminen

johtavat

taimien parempaan

menestymiseen (mm.

Mälkönen

1972, Kauppila ja

Lähde

1975,

^Leikola

1976,

^Mut ka

ja

^Lähde

1977,

^{P o h}ti 1 _a

1977).

Istutuspaikan

^{korkeus muuhun}

viljelyalaan

nähden

näyttäisi

parantavan^taimienmenes

tymistä.

^Tätä

käsitystä

^tukevat myös muut kokeet

(esim.

^Kinnunen

1976,

^{Po h-} tila

1977, Hag

^{ne r}

1978,

^Lähde

1978).

^Toisaaltaon

muistettava,

^ettämuok kauksen

hyöty

^kuivilla

kasvupaikoilla pie

nenee

ja

saattaa

joissakin tapauksissa

^olla taimien

kehitystä

haittaavakin

toimenpide.

Nykyisessä käytännössä

^on

pidettävä epä

kohtana

sitä,

^että

muokkaustapaa

^{ei lähes} kään aina valita

viljelyalan maalajin,

maan

kosteuden

ja biologisten seikkojen perusteel la,

vaan useinvalitaanseudulla

helpoimmin

saatavissa oleva muokkauskone tai -väline.

Muokkausmenetelmienvalinnassa tulisi en tistä enemmänkiinnittäähuomiota

biologi

siin näkökohtiin.

Tulosten tarkastelussa _on

muistettava,

että ne perustuvat vain viidenensimmäisen kasvukauden mittauksiin. Taimienalkukehi tys ^{saattaa antaa} virheellisenennusteen tai mien

myöhemmästä menestymisestä (vrt.

Parviainen 1976, ^Lähde

1978).

Etenkin taimien

juuriston epämuodostumi

set voivataiheuttaatiiviillä

maalajeilla

^myö hemmin

puiden

kallistumista

ja

^kaatumista

(H

^{vv r i}

1976).

^{Tässä kokeessa paras al}

kukehitys

^{oli mättäisiin}istutetuilla

taimilla, joilla

^Laihon

(1979)

^mukaan myös

juuriston

^{kasvu onalussanopeaa.Toisaalta} mättäissä taimetvoivat olla

alttiimpia

^tuu

len,

^lumen

ja

^{roudansekä maan}

liettymisen

aiheuttamille kallistumisille.

KIRJALLISUUS

BÄRRING, ^{U. 1967.Studier avmetoder förplantering}

avgran ochtali pä ^{äkermark isödraochmellersta} Sverige.Summary:Studies ofmethods employedin the planting ofPiceaabies (L.) H.Karst. andPinus silvestris L. _on farm in southern and central Sweden.

Stud. For. Suec. 50: 1—332.

ELONEN, P. 1971.Particle-size analysis ofsoil.Selos te: Maan raekoostumuksen määrittäminen. Acta Agr. Fenn. 122: 1—122.

FERM, A. & POHTILA, E. 1977. Pintakasvillisuu den kehittyminen ja muokkausjäljen tasoittuminen auratuilla metsänuudistusaloilla Lapissa. Abstract:

Succession of ground vegetation and levelling of ploughed tracks onreforestation areas in Finnish Lapland. Folia For.319: 1 —34.

HAGNER, M. 1978. Hur päverkas plantor av sin närmaste miljö pä hygget. 8 s. Moniste. Inst. f.

skoglig produktionlära. Umeä universitet.

HERTZ, M. 1932.Tutkimuksiaaluskasvillisuuden mer

kityksestä kuusenuudistumiselle Etelä-Suomenkan gasmailla. Referat: Über die Bedeutung der Unter vegetation fiir die Verjiingung der Fichte auf den Siidfinnischen Heideböden. Commun. Inst. For.

Fenn. 17(4): 1—206.

HUURI, O.1976.Kallistumisilmiö istutusmänniköissä;

tiedustelun tuloksia. Summary: Tilting of planted pines; surveyresults.Folia For. 265: 1—22.

KAUPPILA, A. & LÄHDE, E. 1975. Koetuloksia maankäsittelyn vaikutuksesta metsämaan ominai suuksiin Pohjois-Suomessa. Summary: Ontheeffect ofsoiltreatments onforestsoil properties inNorth- Finland. Folia For. 230: 1—29.

KELLOMÄKI, A. 1972. Maanpinnanreliefin jakas villisuuden kehityksestä aurauksen jälkeisinä ^vuo sina Perä-Pohjolan metsänuudistusaloilla. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitos. Tiedonantoja 8: 1—56.

KINNUNEN, K. 1976. Maanmuokkauksen vaikutus erilaisten paljasjuuri- ja paakkutaimien ^alkukehi tykseen. Metsäntutkimuslaitos. Parkanon tutkimus aseman tiedonantoja 3:I—l9.

— 1979. Eri taimilajien menestyminen mätästetyllä kivennäismaalla. Metsäntutkimuslaitos. Parkanon tutkimusaseman tiedonantoja 8: I—6.1 —6.

KOLKKI, O.1969. Katsaus Suomen ilmastoon. Ilmat, lait. tiedonant. 18: 1—64.

LAIHO, O. 1976. Tehomuokkauksen vaikutus tai miston alkukehitykseen kanervatyypillä. Parkanon

tutkimusaseman tiedonantoja3:I—s.1 —5.

— 1979. Taimikehitys metsänhoitoyhdistysten mätäs tysaloilla. Metsäntutkimuslaitos. Parkanon tutki musaseman tiedonantoja 8: I—B.1 —8.

LEHTO, J. (toim.) 1969. Metsänviljely. Helsinki. 376s.

LEIKOLA, M. 1974. Muokkauksen vaikutus _metsä maanlämpösuhteisiinPohjois-Suomessa.Summary:

Effect of soil preparation ^on soil temperature conditions offorest regeneration areasinnorthern Finland. Commun. Inst.For.Fenn. 84(2): 1 —64.

— 1976. Maanmuokkaus ja pintakasvillisuuden tor junta peltojen metsittämisessä. Summary: Soil tilling and weed control in afforestation of abandoned fields. Commun. Inst.For. Fenn. 88(3): I—lol.1 —101.

—& RAULO, J. 1976. Heinimisajankohdan vaikutus pellolle istutettujen männyn ja ^{kuusen taimien al} kukehitykseen. Metsäntutkimuslaitos. Metsänvilje lyn koeaseman tiedonantoja18: I—lo.

LÄHDE, E. 1978. Maan käsittelyn vaikutus maan

fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä männyn ja ^kuusen taimien kehitykseen. Summary: Effectofsoiltreat menton physical properties ofthesoilandondevel- opment^ofScotspineand Norwayspruce seedlings.

Commun. Inst.For. Fenn. 94(5): 1—59.

—& POHJOLA, T. 1975. Maan käsittelyn vaikutus männyn ja kuusen taimien alkukehitykseen. Met säntutkimuslaitos. Rovaniemen tutkimusaseman tie donantoja 8: 1 —29.

MUTKA,K.& LÄHDE, E. 1977. Effectofsoil treat- ment, liming, ^andphosphatefertilization oninitial development ofbare-rooted Scots pine transplants.

Seloste: Maan käsittelyn, kalkituksen ja fosfori lannoituksen vaikutus paljasjuuristen taimien alku- kehitykseen. Commun. Inst. For. Fenn. 91(3):

1—57.

MÄLKÖNEN, E. 1972.Näkökohtia metsämaanmuok kauksesta. Summary:Someaspects concerning ^culti vation of forest soil. Folia For. 137: I—ll.

— 1976. Markberedningens ekologioch inverkan pä planteringsresultatet. Forskningsstiftelsen Skogs-

arbeten. Redogörelse 6: 11 —15.

PARVIAINEN, j. 1976. Männyn taimilajien juuris ton alkukehitys. Summary: Initial development of root systems ofvarious types of nursery stockfor Scots pine. FoliaFor. 268: I—2l.1 —21.

POHTILÄ, E. 1977. Reforestation of ploughed ^sitesin Finnish Lapland. Seloste:Aurattujenalueiden met sänviljelyLapissa.Commun. Inst.For.Fenn.91(4):

I—loo.

RAULO, J. 1976. Heinät haittaa metsänviljelyssä.

Teollisuuden Metsäviesti n:o 3: 16.

RITARI,A.&LÄHDE,E. 1978.Effectofsiteprepara tion on physical properties ^{ofsoil in}athick-humus spruce stand. Seloste:Muokkauksen vaikutus pak susammalkuusikon maanfysikaalisiin ominaisuuk siin. Commun. Inst.For. Fenn.92(7): 1 —37.

SARVAS, R. 1944. Tukkipuun harsintojen vaikutus Etelä-Suomen yksityismetsiin. Referat: Einwirkung der Sägestammplenterungenauf die Privatvvälder Sudfinnlands. Commun. Inst. For. Fenn. 33(1):

1—268.

SÖDERSTRÖM, V. 1975. Ekologiska verkningaray

hyggesplogning. Summary: Ecological effects of ploughing ^{mineral soil before} plantingclearfelled areas. Sveriges SkogsvFörb. Tidskr. 5:443—472.

— , BÄCKE, J.,BYFALK,R.&JONSSON,C. 1978.

Jämförelse mellan plantering i jordrabatter och efter andra markberedningsmetoder. Summary:

Comparisonbetweenplantingin mineral soilheaps andafter_someothersoiltreatmentmethods.Rapp.

Uppsats. Instn. Skogsskötsel. Skoghögsk. 11:

1—177.

TROEDSSON, T.& UTBULT, ^K. 1972. Huggesplöj ning frän hydrologisk synpunkt. Summary: Soil ploughing from the hydrologisk point ^{of view.}

Sveriges SkogsvFörb. Tidskr. 5: 477 —486.

VIRO, P.J. 1952. Kivisyyden määrittämisestä.

Summary: On the determination of stoniness.

Commun. Inst.For. Fenn. 40(3): ^1—23.

SUMMARY

The effect of different types of soil preparation

on soil temperature and the developmentof ground vegetation onthe prepared ^{soil was}determined and the initial developmentofScotspine(Pinussylvestris L.), Norway spruce (^Piceaabies (L.) Karsten) ^{and Silver} birch (BetulapendulaRoth)seedlingsplantedonsites preparedindifferent ways examined in thestudy.

Thispublicationisapreliminaryreport of_anexperi mentwhich is being ^continued. More detailed results, especiallyaboutthe futuredevelopmentoftheground vegetation, will be presented ^later.

The study areais situatedintheSuonenjokiexperi mental area (62°39'N, 27°03'E: 180 m a.5.1.) ^ofthe Finnish Forest Research Institute. Half of the area was of the Oxalis-Myrtillusforest site type ^{and the} otherhalfoftheMyrtillustype. Theparticle-sizedistri bution ofthemineralsoilisshowninTable 1.Thearea was clear-cut in 1972. The areawas tilled in autumn

1973.The tilling methods usedwereasfollows:

N:o Soil ^treatment

1 Rototilling 2 Scalping 3 Disc-ploughing

4 Shoulder-ploughing 5 Hummocking

Each tilling ^machinewasusedtopreparefoursepara te30m x60m-sized plots chosenfromeachblock.The plots were divided into three parts and plantedwith seedlingsinMay1973. 150pine(2-year-old), 150spruce (4-year-old) ^or 150 birch (1-year-old) seedlings ^were planted ineach subplot. Thetotalnumber of seedlings

was 9 000.

Thesoiltemperature at depths ^{of5 cmwasmeasured} using soil thermographs throughout the experimental

areain summers 1973 and 1974. The developmentof the ground vegetation during the five successive summers following soil preparation was followed using

the harvesting method, with two replications. ^{A total} of 112 sample plots, each

0,25m 2in size, weredistri buted evenly _over the treated and untreated areas.

The ground vegetation samples harvested from each plotwere dried for 24h _at 105 °Cand weighed.The number of living seedlings was counted and the total heightandheightgrowthofsummer 1977 ofthe living seedlings weremeasuredin August ^1977.

The main results can be summarised as follows:

— Thesoiltemperature was higherin theprepared

areasfrom June-Augustthan in the untreated ones.

The higherthe day temperature, the greater^{was the} differencebetween theareas (Fig.2).Thetemperature inthe hummocksand shoulder-ploughsoil bankseven roseabove35 °C.Thesoiltemperature^{intheuntreated}

areaswasusuallyhigherduringnight-timeinMay and September thaninthe treatedsoil.

The total biomass ofthe ground vegetation ^onthe areastilledin differentways^was only 20—50 %ofthat onthe unprepared sitesattheendofthe firstyearafter soil preparation was carried out (Fig. 3). The ground vegetation developed fastest on the rotavated areas

and onthetilts leftbyshoulder ploughing, ^{and slowest}

onthehummocksand ontheshoulderformedby ploug hing.

— The seedlings developed the best on the hummocked and ploughed plots, although, ⁱⁿ general, they improved also on the discploughed and scalped plots (Fig. 4). The birch seedlings gainedthe most benefitfrom soilpreparation. The differences for the pine and spruce seedlings werealso generally statisti cally significant (Table 2).

— The benefits ofsoil preparation weremost clear onthe more fertile parts of the experimental area, whileontheless-fertileparts hummockingandplough ing_even decreased the survival ofthe pineseedlings (Fig. 5).

Itcanbeconcluded fromthese results, and also from the relevant literature, that the beneficial effects of soil preparation in reducing competition from the ground vegetation and improving the temperature ^and moisture conditions in the soil, results in better deve lopment ofthe seedlings. ^{Moreattentionshouldbe} paid to the choice of soil tilling method in the preparation

of forestation sites.

ODC

232.216:236

ISBN

951-40-0507-4

ISSN

0015-5543

RAULO,

J.

&

RIKALA,

R.

1981.

Istutettujen

männyn,

kuusen

ja

rauduskoivun

taimien

alkukehitys

eri

tavoin

käsitellyllä

viljelyalalla.

Summary:

Initial

develop

ment

of

Scots pine,

Norway

spruce

and

silver birch

seedlings

planted

on

a

fore

station

site

prepared

in

different

ways.

Folia

For.

462:

I—

l 3.

The soil

temperature, development

of

the

ground

vegetation,

and

the

initial

development

of

Scots pine,

Norway

spruce

and

silver birch

seedlings

planted

on

untreated

sites and sites

prepared

by

scalping,

disc-ploughing,

shoulder

ploughing

and

hummocking

were

followed

in

the

study.

Soil

preparation

decreased

compe

tition from

the

ground

vegetation

and

increased

the soil

temperature.

The

more

intensively

the soil was

prepared,

the

better

the

development

of

the

seedlings.

Authors' address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

ODC

232.216:236

ISBN

951-40-0507-4

ISSN

0015-5543 RAULO,

J.

&

RIKALA,

R.

1981.

Istutettujen

männyn,

kuusen

ja

rauduskoivun

taimien

alkukehitys

eri

tavoin

käsitellyllä

viljelyalalla.

Summary:

Initial

develop

ment

of

Scots pine,

Norway

spruce

and

silver birch

seedlings

planted

on

a

fore

station

site

prepared

in

different

ways.

Folia

For.

462:

I—

l 3.

The soil

temperature, development

of

the

ground

vegetation,

and the

initial

development

of

Scots pine,

Norway

spruce

and

silver birch

seedlings

planted

on

untreated

sites and sites

prepared

by

scalping,

disc-ploughing,

shoulder

ploughing

and

hummocking

were

followed

in

the

study.

Soil

preparation

decreased

compe

tition from

the

ground

vegetation

and

increased

the soil

temperature.

The

more

intensively

the soil was

prepared,

the

better

the

development

of

the

seedlings.

Authors' address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17,

Finland.

Folia

Forestalia

Communicationes

Instituti

Forestalis

Fenniae

Huomautuksia

&

tiedusteluja

Remarks

&

calls

for

information

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

THEFINNISH

FOREST RESEARCH INSTITUTE

Tutkimusosastot— ResearchDepartments

Maantutkimusosasto Department of SoilScience

Suontutkimusosasto

Department of Peatland Forestry

Metsänhoidon tutkimusosasto Department of Silviculture

Metsänjalostuksen tutkimusosasto Department of ^{ForestGenetics}

Metsänsuojelun tutkimusosasto Department of ^{ForestProtection}

Metsäteknologian tutkimusosasto Department of Forest Technology

Metsänarvioimisen tutkimusosasto Department of Forest Inventory ^andYield

Metsäekonomian tutkimusosasto Department of ^{ForestEconomics}

Matemaattinen osasto Department of Mathematics

Metsäntutkimusasemat — Research Stations

Parkanon tutkimusasema Parkano Research Station

Os.^—Address: 39700 Parkano, Finland Puh.—Phone: (933) 2912

Muhoksen tutkimusasema Muhos Research Station

Os.— Address:91500 Muhos, 1 kp, Finland Puh.^—Phone: (981) 431 404

Suonenjoen tutkimusasema Suonenjoki Research Station

Os.—Address: 77600 Suonenjoki, Finland Puh.—Phone: (979) 11 741

Punkaharjun jalostuskoeasema Punkaharju Tree Breeding Station

Os.—Address: 58450 Punkaharju, Finland Puh.—Phone: (957) 314 142

Ojajoen koeasema

Ojajoki Experimental Station

Os.—Address: 12700 Loppi, Finland Puh.—Phone: (914) 40 356

Kolarin tutkimusasema Kolari Research Station

Os. ^—Address:95900 Kolari, Finland Puh.—Phone: (995) 61401

Rovaniemen tutkimusasema Rovaniemi Research Station

Os. —Address: Eteläranta 55

96300 Rovaniemi 30, Finland Puh.^—Phone: (991) 15721

Joensuun tutkimusasema Joensuu Research Station

Os.—Address: c/o Joensuun korkeakoulu c/oJoensuu University PL 111

80101 Joensuu 10, Finland Puh.^—Phone: (973) 28 311

Ruotsinkylän jalostuskoeasema Ruotsinkylä Tree Breeding Station

Os.^—Address:01590 Maisala, Finland Puh.—Phone: (90) 824420

1980

No 447 Uusvaara, Olli: Pelkkahakkureilla tehdyn hakkeenjasahatavaran pinnanlaatu.

Quality ^of chips ^{and surface ofsawntimbermadeby} chipper headrigs.

Vuokila,Yrjö:Kasvatustiheydenvaikutus istutuskuusikon kasvuunjatuotokseen.

The dependence of growth and yield onthe density of_spruce plantations in Finland.

No 448

No 449 Kinnunen,Kaarlo &Mäki-Kojola,Sakari: Männynluontaisesta uudistumisesta Pohjois-Satakunnassa.

Natural regeneration ofScots pine in _western Finland.

No 450 Isomäki, Antti & Väisänen, Jarmo: Harvennustavan vaikutus kasvatettavaan puustoon ja harvennuskerty mään.

Thinning methodand itsinfluence onthe remaining growing stock andonthe thinning yield.

Varmola,Martti:Männyn istutustaimistojen ^{ulkoinen laatu.Theexternal} qualityofpine plantations.

Roiko-Jokela, Pentti: Maaston korkeus puuntuotantoonvaikuttavana tekijänä Pohjois-Suomessa.

Theeffectofaltitudeontheforest yield in northern Finland.

No 451 No 452

No 453 Pohtila, Eljas & Timonen, Mauri: Suojametsäalueen viljelytaimikot ja niiden varhaiskehitys.

Scots pine plantations and their early development in the protection forestsofFinnish Lapland.

Gustavsen, Hans Gustav:Talousmetsien kasvupaikkaluokittelu valtapituuden avulla.

Site index curves for conifer stands in Finland.

No 454

1981

Salminen, Marja-Liisa:Kuormatraktorin kuljettajankuormittumisen arviointi psykofysiologisilla ^menetel millä.

No 455

Evaluationofthestrainontheforwarder driverwith the helpofsome psychophysiological ^methods.

Raitio, Hannu: Pääravinnelannoituksen vaikutus männyn ^neulasten rakenteeseen ja ravinnepitoisuuksiin ojitetulla lyhytkorsinevalla.

No 456

Effectofmacronutrient fertilization onthestructure and nutrient contentof pine needlesonadrained short sedge bog.

No 457 Huttunen, Terho: Suomen piensahat 1980.

Smallsawmills in Finland, 1980.

No 458 Kärkkäinen, ^Matti& Salmi, Juhani: Länsi-Uudenmaan rannikon mäntytukkien ominaisuudet eräälläsahalai toksella.

Properties of pine logs in acoastalsawmillin southern Finland.

No 459 Kärkkäinen, Matti: Polttopuun rasiinkaadon ja muiden kuivausmenetelmien perusteet.

Foundationsof leaf-seasoning andother drying methods offuelwood.

No 460 Metsätilastollinen vuosikirja 1980.

Yearbook ofForest Statistics, 1980.

No 461 Raulo, Jyrki &Lähde, Erkki: Rauduskoivun kylvökokeita Lapissa.

Sowing experiments with Betulapendula inFinnish Lapland.

Raulo, Jyrki&Rikala, Risto: Istutettujenmännyn, ^kuusen jarauduskoivun taimien alkukehityseri tavoin käsitellyllä viljelyalalla.

No 462

InitialdevelopmentofScotspine,Norwayspruce andsilver birchseedlingsplantedonaforestationsite_pre pared in differentways.

No 463 Hyppönen, Mikko: Eräiden metsikönkasvatusvaihtoehtojenedullisuus metsähallituksen Pohjois-Suomen metsissä.

Profitabilityofsomestandgrowingalternatives intheStateforests ofnorthernFinland.

Harstela,Pertti & Piirainen,Kimmo: EsitutkimusPIKA75 harvesterin automaatioasteen vaikutuksista tuo tokseen, mittaustarkkuuteen ja kuljettajan kuormittumiseen.

No 464

Output,accuracy ofmeasuringand strain ofthedriver atthreeautomation levels ofPIKA75 harvester. A pilot study.

No 465 Huttunen, ^Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase1978 —80.

Wood consumption, total drainand forestbalance in Finland, 1978 —80.

Harstela,Pertti&Tervo,Leo:Pitkän puutavaran esijuontovinttureilla jahevosella.

Bunching oftimber by winches andhorse.

No 466

Hakkila, Pentti& Kalaja, Hannu: KOPO palahakejärjestelmä.

KOPOblock chip _system.

No 467

No 468 Vuokila, Yrjö: ^{Nuorenmännikön} kasvureaktio ensiharvennuksen jälkeen.

Thegrowthreaction ofyoung pine standstothefirstcommercial thinning.

Rummukainen, Ukko & Voipio, Pekka: Ahavan tuhot kuusentaimissa Suonenjoen taimitarhalla keväällä 1978.

No 469

Winterwind damageonNorway_spruceseedlingsat Suonenjokiseedlingnursery inspring 1978.

Hallaksela,Anna-Maija&Nevalainen,Seppo: Juurikäävän torjunta^urealla kuusenkannoissa.

Controlofrootrot fungus (Heterobasidion annosum) by treating Norway spruce stumpswith urea.

No 470

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusarjoja, Communicationes Instituti Forestalls FenniaejaFoliaForestalia,koskevat yksittäiskappaletilauksetjavaihtotarjouksetosoitetaan laitoksen kirjastolle.Tiedonantomonisteita koskevat pyynnöt osoitetaan ao. tutkimusosastolle tai -asemalle.

Subscriptionsconcerning single copiesofthepublications,aswellasexchange offers, ^{canbeaddressed} totheLibrary of theInstitute.

Myynti: Valtionpainatuskeskus,^Annankatu 44,^{00100 Helsinki} 10,puh.(90) 17341

ISBN 951-40-0507-4