Eri ajankohtina istutettujen männyn ja lehtikuusen kennotaimien alkukehitys.

FOLIA FORESTALLS. ₆₄₉

METSÄNTUTKIMUSLAITOS •

INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE • HELSINKI 1986

JUKKA VALTANEN, JUHA KUUSELA, ARTO MARJAKANGAS & SEPPO HUURINAINEN

ERI AJANKOHTINA ISTUTETTUJEN MÄNNYN JALEHTIKUUSEN

KENNOTAIMIEN ALKUKEHITYS

INITIALDEVELOPMENTOFSCOTS PINEAND SIBERIANLARCH PAPER-POTSEEDLINGSPLANTED AT VARIOUSTIMES

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

THE FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE

Osoite: Unioninkatu 40 A Address: SF-00170

Helsinki,

^Finland

(90)

^{661 401}

Ylijohtaja Professor

.

, Aarne Nyyssönen

Director: Professor

Julkaisujen jakelu: Kirjastonhoitaja

Distribution of Librarian Liisa Ikävalko-Ahvonen publications:

Julkaisujen toimitus: Toimittaja t ^~ .

■ , rr- r ,., lommiSalonen

Editorial office: Editor

Metsäntutkimuslaitos onmaa- ja metsätalousministeriön alainen _vuonna 1917perustettu valtion tutkimuslaitos. Sen päätehtävänä on Suomen metsätaloutta sekä metsävarojen ja metsien tarkoituksenmukaista käyttöä ^{edistävä tutkimus.} Metsäntutkimustyötä teh dään lähes 800 hengen voimin yhdeksällätutkimusosastolla ja ^kymmenellä tutkimus-ja koeasemalla. Tutkimus- ja koetoimintaa varten laitoksella on hallinnassaan valtion metsiä yhteensä n. 150000 hehtaaria, jotka ^on jaettu 17tutkimusalueeseen ja joihin sisäl tyy kaksikansallis- ja viisi luonnonpuistoa. Kenttäkokeita on käynnissä maankaikissa osissa.

TheFinnish ForestResearchInstitute, establishedin 1917, ^isastateresearch institution subordinated tothe Ministry of Agriculture and Forestry. Itsmaintask istocarry out research worktosupport the development of forestry andthe expedient ^use of forest

resourcesand forests. The work iscarriedout by means of 800_persons innineresearch departments and ten research stations. Theinstituteadministersstate-owned forests of

over 150000 hectares for research _purposes, including two national parks andfive strictnaturereserves.Field experiments ^areinprogress in allparts of ^thecountry.

FOLIAFORESTALIA

649

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1986

Jukka

Valtanen, Juha Kuusela,

Arto

Marjakangas ^& Seppo Huurinainen

ERI

AJANKOHTINA ISTUTETTUJEN MÄNNYN

JA LEHTIKUUSEN KENNOTAIMIEN

ALKUKEHITYS

Initial development ^of

^Scots

pine

^and

^{Siberian larch} paper-pot seedlings ^planted

^at

^{various times}

Approved ^on31.1.1986

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 3

2. AINEISTOJA MENETELMÄT 4

21. Taimitarhakasvatus ja kenttäkokeet 4

22. Mitatuttunnukset 4

3. KASVUOLOT 5

31. Koevuosiensääolot 5

32. Koekentän maaperä 6

4. TULOKSET 7

41. Taimien kehitys taimitarhalla 7

42. Taimien kehitys istutuksen jälkeen 8

421. Elossaolo 8

422. Verson pituus ja tanakkuus 8

423. Versonjajuuriston kuivapaino ¹⁰

5. TULOSTENTARKASTELU 10

KIRJALLISUUS — REFERENCES 12

SUMMARY 13

LIITTEET ^— APPENDICES 15

2

VALTANEN, J., KUUSELA, J„ MARJAKANGAS, A., &HUURINAINEN,S. 1986.Eri ajankohtina istutettujen männynjalehtikuusen kennotaimien alkukehitys.Summary:^Initial developmentofScotspineand Siberianlarch paper-pot seedlings planted atvarioustimes.FoliaFor.649: I—l7.

Vuosina 1978—82 tutkittiin Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusaseman,metsähallinnon Nuojuan keskustaimitarhan ja Oulunyliopistonkasvitieteen lai toksen yhteistyönä männyn (Fh 408) ja lehtikuusen (Fh 508) paperikennotaimien istutusajankohtaa. Taimiais tutettiin koekentälle kahden viikon välein vuonna 1978 heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun ja vuonna 1979 toukokuun puolivälistäheinäkuulle. Männyntai mitarhakasvatus oliporrastettu^kolmeenkylvöajankoh taan. Lehtikuusellla kylvöajankohtia oli vain yksi. Tai mien kehitystä seurattiinsekätaimitarhalla ennenistu tustaettäistutuksen jälkeen maastossavuoteen 1982as ti.

Puulajienväliset _erottulivat pian näkyviin. Lehti kuusella verson ja juuriston kehitys ^oli taimitarhalla voimakkaampaa kuin männyllä. Talvella useiden lehti kuusentaimienverso kuitenkin paleltui, jonka vuoksi pituuskasvu taantui. Istutusajankohdalla ei ollutsuurta vaikutusta lehtikuusen elossaoloon ja pituuskasvuun.

Mäntyistutukset onnistuivat hyvin ensimmäisenä kas vukautena lukuunottamatta varhaisinta (18.5.) kylvö erää,jonkataimitarhalla saamalämpösummamuodos tui liian suureksi. Yhdenkasvukauden ikäisillä män nyntaimilla istutuksetonnistuivat parhaiten kasvukau den alussa.

Tämä tutkimuspuoltaavajaavuotistentaimienkäyt töä metsänviljelyssä alueilla, missä pintakasvillisuus ei vaikeuta taimien menestymistä.Vajaavuotistentaimien puolesta puhuu mm. taimitarhakustannusten säästö kasvatusajanlyhetessäsekä mahdollisuusjuurienluon nonmukaiseen kehitykseen _maastossa istutuksen jäl keen. Kylvöajankohtia porrastamalla voidaan istutuk siin tuottaa läpi kasvukauden taimiainesta, minkäsaa ma lämpösumma ^onvälillä 700—1 000d.d. Mikälitai met istutetaan heinä—elokuussa, epäedulliset ^sääolot voidaan usein välttää,jamyösesim. kuivuminen kulje tuksen ja ^{istutuksen aikana voidaan minimoida.} Istu tustaonmahdollista jatkaa syyskuulla, mikäli maaperä

on tarpeeksi karkeajakoista.

From 1978—82, ⁱⁿ a joint project ofthe Finnish Forest Research Institute'sMuhos Experimental ^Station,

the Forestry Board's Nuojua Central Nursery ^{and Oulu} University'sBotanyDepartment,astudywasconducted oftheplanting timeforScots pine (Fh 408) ^andSiberian larch (Fh 508) paper-pot seedlings. The seedlings were

planted ^{in the} experimental field at intervals oftwo weeks,fromthemiddle ofJuly totheendofSeptember 1978 and from the middle of May to July 1979. The growingofthe Scots pine seedlings ^{in the} nursery^was staggered ⁱⁿthree sowing times.The development ofthe seedlings was followed both in the nursery before planting andinthefield after planting until 1982.

The differences between the tree types became quickly ^obvious. The larch's stem and root-system developmentin thenursery^{was more} pronounced ^than that of the Scots pine. During ^the winter, however, many ofthe larch stems were damagedby frostand therewas a decline in the height-growth. The time of planting didnothavemucheffectonthe survivaloron the height-growth ^ofthelarch. TheScots pine plantings

were very successful in the firstgrowing season, not counting the earliest sowing, ofwhich the numberof degree days in the nursery ^was too great. ^{Over the} growing season the old _paper pots ^{used in this} experiment gave bestresultsatthe beginning.

The study recommends the useof under oneyear seedlings ⁱⁿ forestry areaswheresurface growth will not cause difficulties _to the seedlings' ^well being. ^Some factors which speak for the useof under oneyear seedlings are, savings ⁱⁿnursery costs in theshortness ofthe growing time, and the possibility fortheroots to develop naturally in the field after planting. ^By staggering the sowing times it is possible to produce

new seedlings throughoutthegrowingseason,ofwhich thereceived numberof degree days isfrom700—1 000.

Ifthe seedlings are planted ^fromtheend ofthesummer on, there is a betterchance of the seedling avoiding detrimental weather conditions and, ^for example, dehydrationduringtransportationandplantingcanbe kept to ^a minimum. It is possible to continue the planting in September insofaras thesoil is sufficiently coarse-grained.

Helsinki1986.Valtionpainatuskeskus ODC 232.44+161.4+236.4

ISBN 951-40-0732-8 ISSN 0015-5543

Folia Forestalia 649 3

1. JOHDANTO

Oikean

istutusajankohdan

^valinta on

jo

kauanollutkeskeinen

tutkimusongelma käy

tännön metsähoidon kannalta. Heikinheimo

(1941)

^esitti

männyn ja

lehtikuusen edulli simmaksi

istutusajankohdaksi

^kevättä.

Syys

istutusta

pidettiin

^vielä

mahdollisena,

mutta

yhdellekään puulajille

^{ei suositeltu istutusta} varsinaisena kasvukautena. Huurin

(1974)

mukaan metsän

viljely

^määrien nopea lisään

tyminen ja istutustyövoiman

puute

johtivat siihen,

^{että 1950-luvun}

lopulla ryhdyttiin

^tut kimaan

havupuiden

^keväisen istutuskauden

pidentämismahdollisuuksia.

^{Pääasiassa näitä} kokeita tehtiin

paljasjuuritaimilla,

^mutta 1960-luvun

alkupuolella

mukaantulivatmyös

paakkutaimet;

^ensin turveruukku-

(Laitinen

1964,

^{Laitinen&Huuri}

1965,

^Huuri

1965) ja

rullataimet

(Nisula 1967,

^Nisula

1978) ja myöhemmin

^uudet

taimityypit paperikenno

taimet

(Takagi ja

^Masuda

1967)

^{sekä enso} taimet

(Turunen ja

Hallikainen

1973).

^Met

sänviljelyn

^{todettiin onnistuvan}

paakkutai

milla

läpi

kasvukauden

(Huuri 1968, 1974,

Kinnunen

ym.

1974,

^Leikola

ja

^Huuri

1974,

Pohtila

1974, 1977).

^Valtanen

(1972, 1974)

sai

erityisesti vajaavuotisten paakkutaimien

istutuksesta

hyviä

^tuloksia.

Kevään

istutushuippua

^voitiin

tasoittaa, ja viljelyajankohtatutkimusten pääpaino siirtyi

taimitarhakasvatuksen

ja metsänviljelyn yh

teensovittamiseen.Vaihtelemalla

kylvö- ja

^is

tutusajankohtaa pyrittiin löytymään parhaim

mankasvun takaava

ajoitus istutuksenjälkei

selle

kehitykselle (Kinnunen ja

^Lähde

1972,

Kinnunenym.

1974,

^Kinnunen

1977).

Taimen ikä havaittiin kuitenkin huonoksi taimien

kehitystasoa

^{kuvaavaksi tunnuksek} si. Tämän vuoksi taimitarhakasvatuksen

pi

tuutta

ryhdyttiin jo

^{varhain mittaamaan}

lämpösummayksiköissä (Leikola

^{& Raulo}

1973).

^Lisäksi

havaittiin,

että

fotoperiodismi

vaikuttaataimien

pituuskasvun päättymiseen

yhdessä lämpösumman kanssa, ja

^alhainen

yölämpötila

^{vielä modifioi kasvun}

ajoittu

mistaedellistenlisäksi

(esim.

^Raulo&Leiko la 1974, ^{Koski & Selkäinaho}

1982).

^Vanhas

taan on myös

tiedetty,

^että

puulajien

^välillä

on

eroja pituuskasvun vuosirytmissä. Mänty

kuuluu ns.

Quercus-tyyppiin, jolle

^{on luon} teenomaista

lyhyt ja

^voimakas

pituuskasvu

kausi

keväällä, ja

lehtikuusi

puolestaan

on

Populus-tyyppinen pituuskasvun

^kestäessä

pitkälle loppukesään (Lyr

^{& Hoffmann}

1965).

^Taimilla

vuosirytmi

^{eikuitenkaan ole}

yhtä

^selvästi

määräytynyt

^{kuinaikuisilla}

puil

la.

Tässä tutkimuksessatarkastellaan

männyn

(Pinus

sylvestris L.) ja

lehtikuusen

(Larix

^sibi rica

Ledeb.)

kennotaimien

kehitystä

^taimi tarhassa

ja yhdentoista

^{eri aikana istutetun} taimierän

kehitystä

^maastossa.

Männyn

^tai mitarhakasvatus_on

porrastettu ^kolmeen

kyl vöajankohtaan.

Lehtikuusella

kylvöajankoh

tia_onvain

yksi.

Tutkimus ontoteutettu Muhoksen tutkimusaseman, metsähallinnon Nuojuankeskustaimitarhan ja Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen yhteistyönä vuosina 1978—82. Tutkimussuunnitelman on laatinut MML Jukka Valtanen. Tutkimuksen taimitarhaosa perustuu FLArtoMarjakankaan_pro gradu-työhönkasvitieteen sivulaudaturia varten. Käytännön järjestelyistä taimi tarhalla ja maastossa onvastannut FM SeppoHuuri nainen. Hän on myös suorittanuttutkimuksen maasto vaiheen tulosten käsittelyn. Tutkimusselostuksen on

kirjoittanut ^{FM Juha} Kuusela. Tekijät ovat yhdessä suorittaneet käsikirjoituksen viimeistelyn. Käsikirjoi tuksen ovat lukeneet professori Erkki Lähde ja MMT Jari Parviainen. Tekstinkäänsi englanniksivalantehnyt kielenkääntäjä MA William Kinnaird. Puhtaaksikirjoi tuksesta huolehti konekirjoittaja Merja Mustonen.Kar tanpiirtäjät ^{Irene Murtovaara} ja TuulaVäärä piirsivät puhtaaksi julkaisun kuvat. Parhaimmatkiitokset kaikil letutkimuksentoteuttamiseen myötävaikuttaneille.

Tämä työ ^onosametsänhoidon tutkimusosaston työ ohjelmaa Muhoksella. Koesarjan tuloksia on tähän mennessä julkaistu juuristojen leikkauskokeesta sekä kasvatustapa- ja paakun koko -kokeesta (Huurinainen

&Kuusela 1984, Kuusela &Huurinainen 1984).

2. AINEISTOJA

MENETELMÄT

21.Taimitarhakasvatusjakenttäkokeet

Koetaimet kasvatettiin metsähallinnon Nuojuan kes kustaimitarhalla Vaalassa. Männyn siemenen alkuperä oli pyhäntäläinen(M24-61-8). Lehtikuusen siemen oli saatu Hausjärveltä (SV 16). Männyntaimet kasvatettiin Fh 408 -paperikennoissa ja lehtikuusentaimet Fh 508 -paperikennoissa. Taimet harvennettiin yhden ^taimen asentoonnuoressavaiheessa eikä kennoja täydennetty.

Muovihuonekasvatusta jatkettiin ensimmäisenä kasvu kautena 11.8. asti. Peruslannoituksena taimille annettiin 3kgdolomiittikalkkia/m3ja 1 1/2kgturpeen y-lannos ta/m³. Kasvatuslannoitus onesitettytaulukossa 1.

Taimet istutettiin koekentälle kasvukausina 1978—79 n.kahden viikon välein (taulukko 2). Istutustiheys oli 20tainta/m².

22. Mitatut tunnukset

Koetta vartenkasvatettiin yhteensä 5 040 kpl ^män nyntaimia (5 toistoax3 kylvöajankohtaa x336 tainta) ja 1000 kpl lehtikuusentaimia (5 toistoa x200 tainta).

Maastoon istutettiin kustakin istutuserästä 20 tainta neljänä toistona (= 80 tainta).

Näytetaimista tehtiin seuraavat morfologiset mit taukset:

—versonpituus 1mm:n tarkkuudella silmun kärjestä 10mm:npäähän ylimmästä juurenhaarasta

—silmun kehitysaste arvioitiin asteikolla 1 ⁼kehit tymätön, ^{2 =} vajaasti kehittynyt, 3 ⁼ hyvin kehitty nyt

—ranganpaksuus 0,1 ^mm:ntarkkuudellarangan tyvel tä kahdesta suunnasta

—päärangan kuivapaino 1 mg:n tarkkuudella (ennen punnitustanäytteitä^kuivattiinlämpökaapissavähin täänkaksituntia130 °C:ssa)

—oksien kuivapaino samoinkuinedellä

—neulasten kuivapaino samoinkuin edellä

— juuriston pituus kaikkien yli 5 mm pitkien juurten ja juurenhaarojen yhteispituutena 1 cm:n tarkkuudella (vain tarhataimilta)

— juuriston kuivapaino erikseen kennopaakun sivujen läpikasvaneiltajuurilta(=kennopaakunulkopuoli

nen juuristo), kennopaakun pohjan läpi kasvaneilta juurilta (= kennopaakun alapuolinen juuristo) ja kennopaakun sisäpuolisesta juuristosta ¹ _mg:n tark kuudella.

Tiedot taimien elossaolosta maastossa perustuvat syksyn 1982 kenttäkokeiden inventointiin.Koska vuo sina 1979 ja 1981 nostettiin näytetaimiksi vain eläviä taimia, ei kokeen kuolleisuusprosentteja voida esittää aivan tarkasti (vrt. ^Kinnunen ym. 1974).

Taulukko 1.Koetaimienlannoitus Nuojuantaimitarhalla 1982.Lannoituksen ker ta-annos

13,4g/m

2 (Ke^=Kekkilä Superex).

Table 1.Fertilization ofthetestseedlingsin the Nuojuanursery 1978. Fertilization

dosage

13.4 g/m

2 (Ke ⁼Kekkilä Superex).

4 Valtanen,J.,Kuusela,J.,Marjakangas,^A.&Huurinainen,S.

kylvetty 18.5.1978 sown 18.5.1978 mänty,Scots pine lehtikuusi, Siberian larch

kylvetty ^1.6.1978 sown 1.6.1978 mänty, ^Scots pine

kylvetty 15.6.1978 sown 15.6.1978 mänty,Scotspine

2.6.—13.6. 4X Ke 9 16.6.—27.6. 4 X Ke 5

4.7.— 7.7. 2XK₂S0₄

20.6.—18.7. 9X Ke 5

21.7.—28.7. 3 XK₂S0₄

7.7.— 4.8. 9 X Ke 5

8.8.—15.8. 3XK

2 S0

4

Lannoitteiden ravinnesisältö:

Fertilizer ^{nutrientcontents:}

Kekkilä-5-Superex:

Kekkilä-5-Superex:

Kekkilä-9-Superex:

Kekkilä-9-Superex:

N—P₂0₅—K₂0 : 9-25-20% Mg0,08;^S3,7;^B0,02;^Fe0,08;

Mn 0,08; Zn 0,02; Cu 0,02;

Mo 0,001; ^Co 0,001; ^Na 0,02 %

N—P₂0₅—K₂0 : 16-16-24% Mg 0,4; ^S0,5; ^B 0,02; ^Fe 0,08;

Mn 0,08; Zn 0,02; Cu 0,02;

Mo 0,001; ^Co 0,001; ^Na 0,02 %

Kaliumsulfaatti—PotassiumSulphate:^K2O ^:50%

Taulukko2.Kokeenvaiheet 1978 —1979. (M⁼Mänty,L⁼lehtikuusi).

Table2. Stages of the experiment (M ^=Scots pine, ^L=Siberian larch).

3. KASVUOLOT

31. Koevuosien sääolot

Säähavainnotperustuvat ^VaalanPelson

ja

Muhoksen Koivikon säähavaintoasemien se kä

Nuojuan

taimitarhanmittauksiin.

Kasvukausi 1978oli

tutkimusjaksoon

^kuu luvistakasvukausista

kylmin ja

vähäsateisin.

Heinä-,

^elo-

ja syyskuun keskilämpötilat jäi

vät normaalia

pienemmiksi.

^{Vuonna 1979}

lämpösumman kehitys

^oli

tasaista, ja

^keski

lämpötilat

^eivät

juuri poikenneet

^normaali kauden arvoista. Vuoden 1980 toukokuun

lopusta

^kesäkuun

puoliväliin

^ulottuikuiva

ja

lämmin kausi. Kesäkuun

keskilämpötila

^oli

3,5

^°C normaalikaudenkeskiarvoakorkeam

pi.

^{Toukokuu1981oli} myös

poikkeuksellisen

lämmin

(kuva 1).

^Eri kasvukausina

kertyneet lämpösummat (d.d.) käyttäen kynnysarvona

+5 °C olivat seuraavat:

Sadetta tutkimusaikana saatiin seuraavasti:

Istutuserienvälille muodostui huomattavia

lämpösummaeroja. Kehityksen

alkuvaiheessa

lämpösumma

^{oli sitä}

suurempi,

^mitä

myö

hemmin taimet oli

kylvetty.

^{Viisi viikkoa}

kylvöstä

^toisen

kylvöerän (1.6.) lämpösumma

oli 50 d.d.

korkeampi

^kuin ensimmäisen

(18.5.).

^Kolmannen

kylvöerän (15.6.)

^saama

lämpösumma

^{oli 50 d.d.} ensimmäistä kor

keampi jo

^kolmenviikon iällä. Taulukossa3 esitettäviin

lämpösummiin

^{on otettu huo} mioon

muovihuonelämpötilat Nuojuan

^tai mitarhalla

(11.8.1978 asti)

^{sekä Vaalan Pel}

son säähavaintoaseman

lämpötilat

^vuosilta 1978—79.

Taulukko 3. Taimitarhakasvatuksen aikana kertyneet lämpösummat(d.d.)eri istutus-jakylvöerissä.

Table 3. Numberofdegreedaysaccumulated duringthe nurserystageforthevarious planting ^andsowing^lots.

Folia Forestalia 649 5

8.5. 1.6. 15.6. 17.7. 31.7. 14.8. 28.8. 11.9. 25.9. 16.5. 30.5. 13.6. 27.6. 11.7.

[L M

M

ML ML ML ML ML ML ML ML ML ML ML MMMMMMMMMMM MMMMMMMMMMM 10 11

Kylvöerät Sowing dates

Istutuserät Planting dates

[asvul causi

-ämpösumma

Vaala Muhos

1978 1979 1980 1981

926 1044

1034 1147 1197 1182

1978 1979 1980 1981

1 46 33 5

40 35 65 110

32 49 33 112

64 47 103 84

46 55 45 30

183 232 279 341

Istutuserät Planting dates

Kylvöerät Sowingdates

18.5.1978 1.6.1978 15.6.1978

17.7.1978 31.7.1978 14.8.1978 28.8.1978 11.9.1978 25.9.1978

787 971 1 086 1 171 1 253 1 266

615 799 914 999 1 081 1 094

448 632 747 832 914 927

16.5.1979 30.5.1979 13.6.1979 27.6.1979 11.7.1979

7 122 225 366 493

7 122 225 366 493

7 122 225 366 493

6 Valtanen, J., Kuusela, J., Marjakangas, ^A.& Huurinainen, ^S.

32.Koekentän

maaperä

Taimet istutettiin Muhoksen tutkimus aseman

Pyhänsivun

koekentälle

(64°48'N, 26°05'E,

^{korkeus 65}

m). Jatkokasvatuspai

kaksi oli valmistettu koealueen halki menevä

40 m leveä

voimajohtoaukea.

^Seoli

ojitettu ja

humuskerros

poistettu

mineraalimaata

myöten.

Pintakasvillisuuden

varjostus

^olivä häistä.

Maalaji

^{olihiekkaa. Hiedanosuus oli}

14,6

%

ja hienojen lajitteiden (alle 0,06 mm)

osuus7,7 %.

Kuva 1.Vuorokautiset sademäärätjakeskilämpötilatMuhoksen säähavaintoasemalla touko-syyskuussa ^1978—81.

Figure1. MeandailyrainfallandtemperatureatMuhos meteorological station May-September ^1978-81.

Folia Forestalia 649 7

4. TULOKSET

41.Taimien

kehitys

taimitarhalla

Verson

pituuden kehitys päättyi männyn

varhaisimman

kylvöerän

^sekä lehtikuusen taimilla ensimmäisen kasvukauden

(1978)

elokuussa.

Lämpösumma

^{ko. vaiheessaolin.}

1 200 d.d. Viimeisen

kylvöerän männyt

^kas voivat vielä

syyskuussakin.

Viimeisessäeräs sä saavutettiin927 d.d:n

lämpösumma.

^Toi

sena kasvukautena

(1979)

lehtikuusen

pi

tuuskasvuoli aluksi

hidasta,

^mutta

nopeutui myöhemmin.

Lehtikuusen _verson

pituuden

taantuma toisen kasvukauden alussa

johtui siitä,

^{että useista taimistaolilatva}

paleltunut

talven aikana

ja

^{uusi latva}

kehittyi

^hitaasti.

Männyn kylvöerien pituuskasvu

^hidastui huomattavasti toisena kasvukautena heinä

kuussa,

^kun n. 500 d.d. oli saavutettu

(kuva 2).

^Pituuden

"pieneneminen"

kesken kasvu kautta

selittyy

^liian

pienellä

näytteen^koolla.

Latvasilmu oli

syyskuun

¹⁹⁷⁸

lopussa

^ke

hittynein

ensimmäisen

kylvöerän männyillä ja lehtikuusilla,

^kun taas toisen

ja

^kolmannen

kylvöerän männyillä

^{useimmat silmutolivat}

kehittymättömiä (kuva 3).

^{Yleisesti latvasil}

mut olivatniinheikosti

kehittyneitä,

ettänii den

perusteella

^{oli vaikeaarvioidaeri istutus} erienkeskinäistä'metsän

viljelykelpoisuutta.

Juuriston

pituuden kehitys päättyi

^män nynensimmäisen

kylvöerän

^{taimilla elokuun}

lopussa 1978, myöhempien kylvöerien

^taimil la

kehitys jatkui

^vielä

syyskuussa.

^Lehtikuu

sen

juuriston kehitys

^saavutti myös ^ensim mäisenä kasvukautena

huippunsa

^elokuun aikana.Vuonna 1979_erot olivat

jo

^huomat tavasti

vähäisempiä,

^eikä männyn^ensimmäi

sen

ja

toisen

kylvöerän

^taimien

juuriston

^ke

hitys poikennut paljonkaan

^toisistaan

(ku

va

4). Epäloogisuudet

tuloksissa

selittynevät

liian

pienellä

näytteen^koolla.

Kuva2. Versojen pituuden kehitys taimitarhallavuosina 1978 ja 1979.

Figure 2. Development of shoot length innursery 1978and1979.

8 Valtanen, J., Kuusela, J., Marjakangas, ^A.& Huurinainen, ^S.

Kuva3. Latvasilmujen kehitysaste vuoden 1978istutus erissä (ympyränkokokuvaa taimenpituutta).

Figure3.Developmentofterminalbudin the1978 plan ting ^lots (size of circleshows height of seedlings).

42. Taimien

kehitys

^istutuksen

jälkeen

421. Elossaolo

Taimien elossaolo 3—4 _vuotta istutuksen

jälkeen

^olikeskimäärin74 %.

Koejärjestelyi

denpuutteet ^olivat vaikuttaneet

jonkin

^ver

rankuolleisuuteen.

Männyn

^toisen

kylvöerän

17.7.

ja

^{31.7.1978 istutetuttaimet sekä kol}

mannen

kylvöerän

^{17.7.1978istutetuttaimet} olivat

pintaveden

vaivaamilla

lohkoilla, ja

liikavesi

tappoi

^taimia.

Männyn

ensimmäisen

ja

^toisen

kylvöerän

paraselossaolotulossaatiin 10viikonikäisillä

taimilla.

Lämpösummaa

taimitarhalla oli

kertynyt

^tällöinn. 900d.d.

Männyn

^kolman

nen

kylvöerän

^elossaolo

parani syksyä

^kohti ollensuurimmillaan

syyskuun lopun

^istutuk

sissa, jolloin

^{taimien ikä oli 14 viikkoa}

ja lämpösummaa

^oli

kertynyt

^{927 d.d. On} otet tava

huomioon,

^että muovihuonekasvatusta

jatkettiin

ensimmäisenä kasvukautena 11.8.

asti, joten männyn

ensimmäinen

ja

^toinen

kylvöerä

^{saivat suuremman}

lämpösumman

Kuva4.Juuriston pituuden kehitys taimitarhalla vuosi na 1978 ja 1979.

Figure 4. Root-system length development in the_nursery 1978 and 1979.

lyhyemmässä ajassa

^{kuin kolmas erä. Lehti} kuusella elossaolo oli melko tasaista kaikissa istutuserissä. Kuitenkin elokuu erottautui heinä-

ja syyskuuta

edullisemmaksiistutus

ajankohdaksi (kuva 5).

Toisena kasvukautena

parhaat

^tulokset saatiin kevääseen

ja

^alkukesään

ajoittuvilla

istutuksilla

(kuva 5).

422. Versonpituusja ^tanakkuus

Taimien väliset

pituuserot

tasoittuivat maastossa huomattavasti

ja kääntyivät jopa päinvastaisiksi istutuspituuteen

verrattuna.

Kookkaimpina

istutetuilla

männyntaimilla

oli heikoin

pituuskasvu

^istutuksen

jälkeisinä

2—3 vuotena. Lehtikuusella samaa ei havait tu

(liite 1).

Lehtikuusen_verso olikasvanut

pisimmäk

si kevään 1979 istutuksissa

(30.5.1979:

⁴⁴

cm). Hyvä

^{tulos saatiin}

myös vajaavuotisilla

taimilla

(28.8.1978:

42

cm).

^{Elossaolonäissä} istutuserissä oli myös ^kokeenparas

(kuva 5).

Yleisesti lehtikuuset kasvoivat _maastossa ta saisen

hyvin,

^{eikävoidaosoittaaehdottoman} varmastimitään

istutusajankohtaa,

^mikäoli si _tuottanut muitaparemmantuloksen

(kuva 6ja

^liite

1).

Mäntyistutuksissa parhaiten

^kasvoivat 28.8.1978 istutetut toisen

kylvöerän

^taimet

(33 cm).

^{Taimien istutusikäoli} n. 12viikkoa

Folia Forestalia 649 9

Kuva5.Elossaolo (%) ^{syyskuussa 1982.(Istutus}koekentälle v. 1978ja 1979).

Figure 5.Survival rate (%) Sept. 1982. (Transplanted to experimental field ⁱⁿ1978and 1979).

Kuva6. Taimienpituus(mm)syyskuussa 1981. (Sulkujensisään onmerkittypituuksienkeskiarvotjalaati koiden sisäänkeskiarvojen erotukset.^*=eroontilastollisestimelkein merkitsevä).

Figure6.Seedling height (mm)Sept. 1981. (Heightaveragesinbracketsanddifferencesofaveragesin boxes.

*=

difference is statistically almost significant).

10 Valtanen, J., Kuusela, J., Marjakangas, A.& Huurinainen, ^S.

(1

⁰⁰⁰

d.d.).

^Kolmannen

kylvöerän männyn

taimet

jotka

^{oli istutettu 25.9.1978}

jäivät

vain

yhden

senttimetrin

lyhyemmiksi (32 cm).

^{Ko. taimienikä oli n. 14viikkoa}

(927 d.d.).

^Lähes

yhtä hyvin

^{kasvoivat ensimmäi}

sen

kylvöerän

^{16.5.1979 istutetut}

männyn

taimet

(32 cm).

Elossaolo-% tässä erässä oli kuitenkinkokeen

huonoimpia (kuvat

⁵

ja

⁶

ja

^liite1).

Tanakkuus

(1000

x

läpimitta/pituus)

^oli

pääsääntöisesti

^suurin varhaisimmin istute tuillataimilla

(liite 2).

Tanakkuusarvovaihte li kahden ensimmäisen istutuserän taimilla

22 —27

ja

^{kahden viimeisen erän taimilla} 17—21.

423. Verson

ja juuriston kuivapaino

Tuloksetverson

ja juuriston kuivapainojen kehityksestä

^{maastossaovat}samansuuntaisia

pituus- ja

tanakkuustulostenkanssa. Kuiva aineentuotos oli parasta ^{nuorillaistutustai} milla. Viimeisen istutuserän taimet olivat

kuivapainoltaan pienimpiä

^{kahden maasto} kasvukauden

jälkeen (liite 3).

5. TULOSTEN

TARKASTELU

Taimien

keskipituus

istutuserien välillä vaihteli suuresti. Ensimmäisen erän taimet olivat huomattavasti viimeisen istutuserän taimia

lyhyempiä.

^Kokkosen

ja

Räsäsen

(1980)

^mukaan männyn ^Fh 408-kennotai mien

vähimmäiskeskipituus

on

5,8

cm, tavoi

tepituus

^{8,1 cm}

ja enimmäispituus

^{15 cm.}

Männyn

ensimmäisen

kylvöerän

^{taimet saa} vuttivat

minimipituuden

^14.8.1978mennessä

ja

^toisen

kylvöerän

^{taimet11.9.1978mennes}

sä, ^{mutta kolmannen erän taimet vasta} 13.6.1979mennessä. Tämänmukaan

männyn

kolmannen

kylvöerän

^{taimeteivätolisiolleet}

istutuskelpoisia

^vielä ensimmäisenä kasvu kautena. Metsämuuronen ym.

(1978)

ovat toisaalta todenneet, että latvakasvaintuhot ovat

yli

^kahdeksan senttimetrin

pituisilla

taimilla lähes kolme kertaa

yleisempiä

^kuin tätä

pienemmillä.

^Tulokset

yli

^{kolme kas} vukautta kestäneestä maastokasvatuksesta osoittavat, että

lyhimpinä

^{istutetut kolman}

nen

kylvöerän männyntaimet menestyivät hyvin erityisesti syyskuun

istutuserissä. Tai mienverson

pituuden jääminen

^{alle tavoite}

pituuden

^ei vaikuttanut

epäedullisesti

^elossa oloon

ja

verson

pituuden kehitykseen

^kent täkoealoilla.Kinnunen

(1977)

^onkin

kytke

nyt ^taimien

sopivan istutusajankohdan

^läm

pösummaan ja

^päätynyt suosittelemaanvä

himmäislämpösummaksi

^{700d.d. Tämänta}

sonkolmannen

kylvöerän

^taimetsaavuttivat elokuussa 1978.

Hyvä pienten paakkutaimien viljelytulos

saatiinalueella,

jossa pintakasvillisuuden

var

jostus

^{oli vähäistä. Mm.Kinnunen}

ja

^Lem

metyinen (1980)

ovat todenneet, että 5 —15 viikon ikäisten koulimattomien kennotai mien

käyttöalue

Etelä-Suomessa _on suppea

pintakasvillisuuden rehevyyden

^{takia. Poh}

jois-Suomessa pintakasvillisuuden

^vaikutus

on kuitenkin

vähäisempi, ja

^näinollen

pienil lä, vajaavuotisilla

^{taimillavoidaansaavuttaa}

hyvä

^tulosainakinmuokatuillauudistusaloil la

(Valtanen

1972,

1974).

Kokeen maastokasvatusvaihe oli istutus

ajankohdasta riippuen

^{2—3vuotta. Tämä}on

lyhyt aika,

^{sillä esim. Lähde}

ja

^Kinnunen

(1974)

^{ovattodenneet,että taimenensimmäi}

sen vuoden

pituuskasvu

on vaikeaselkoinen

viljelyn

onnistumisen

kuvaaja.

Todennäköis tä kuitenkin _on, että

vajaavuotisten

^taimien

kehitys

^maastossaon myös

jatkossa hyvä,

^sil lätaimienistutus_ennen

juurten

tunkeutumis ta

paakun ulkopuolelle

antaa

juuristolle

mahdollisuuden luonnonmukaiseen kasvuun (Valtanen

1972).

Juuriversosuhdetta

pidetään

^{taimien met}

sänviljelyarvoa

^kuvaavana suureena. On esi tetty

teoria, jonka

^{mukaan suuri}

juuriverso

suhde tai vastaavasti

pieni versojuurisuhde

ennustaa

hyvää viljelyn

onnistumista (mm.

Kinnunen & Lähde 1972, Kinnunen ym.

1974, ^Kinnunen1977, ^{Räsänen&Kokkonen} 1980).Juuriversosuhteen _on todettumuuttu van kasvukauden kuluessa. Tämä on seu rausta verson

ja juuriston kasvurytmin

^erois

ta

(esim.

^Kinnunen _ym.

1974).

^Parviaisen

(1982)

^kokoaminen

tietojen

^{mukaan kaksi} vuotisten

ja

^sitä

vanhempien

^taimien

juuristo

kasvaa voimakkaasti alku-

ja syyskesällä,

11

Folia Forestalia 649

kun taas verson voimakkaimman

kehityksen

aikana

juuriston

^{kasvussa on taantuma. Val}

tanen

(1971),

^Kinnunen

ja

^Lähde

(1972)

^sekä Kinnunen ym.

(1974)

^{ovat toisaalta toden} neet, ^että

juuriston pituus

^tai

kuivapaino

kasvaa tasaisesti ^koko kasvukauden. Leiko lan

ja

^Raulon

(1973)

^{mukaan taas}

juuristo

kasvaa

nopeimmin

^heinäkuun

puolivälistä loppukesään.

^Tässä tutkimuksessa havaittu

juurten kehittyminen

taimitarhalla vastasi eniten tätä viimeistä esimerkkiä.

Kinnusen

ja

^Lähteen

(1972)

tutkimuksessa

sopivimmat istutusajankohdat

^korkean

juu

riversosuhteen_arvon mukaisestiolisivat5 —7 viikkoa

kylvöstä ja

^{11. viikosta}

eteenpäin.

Valtasen

(1971)

^mukaantaimion

sopivin

^is

tuttaa

silloin,

^kun

juuriversosuhde

on suu

rimmillaan,

^mutta kasvukautta on vielärun saasti

jäljellä.

^{Tällainen tilanne Valtasen}

(1971)

tutkimuksessa oli ^kesäkuun

lopulla

avomaalle

siirretyillä

lannoitustaimillakaksi viikkoa

myöhemmin

^{kahdeksan viikon iällä.}

Toiseksi paras

istutusajankohta

^on

silloin,

kun

juuriversosuhde

^on

syksyllä

^{tai seuraa}

vana keväänä suurimmillaan. Edelleen tai men istutusta

pidetään mahdollisena,

^kun

juuriversosuhde

on

parhaassa

kasvuvaiheessa

(5

^{—6 viikon}

iällä),

^tai

juuriversosuhteen

^ke

hityksessä jonkinlainen lepovaihe

^on

päätty

mässä

ja

^uusinousualkamassa

(esim.

^lannoi tetuillataimilla14 viikon

iällä).

Tämän tut kimuksen tuloksettukivat

käsitystä siitä,

^että istutusoli edullisinta

juuriversosuhteen

^olles

sa suurimmillaan.Parviainen

(1976)

^{on suo} sitellut istutustaimien

juuriversosuhteen

^ar voksi 1/3—1/5. Tässä

työssä

^suhdekummal lakin

puulajilla

^{oliläheskaikissa} istutuserissä mainituissa

rajoissa (liite

3).

Elossaolotulokseteivät kaikiltaosin olleet

yhteneviä pituus- ja painotulosten

^kanssa.

Merkillepantavaa

^oli ensimmäisen kasvu kaudenheinäkuun

puolivälin

^{istutustenheik} ko elossaolo. Juuriversosuhteen _{arvon mu} kaan taimien

metsänviljelykelpoisuus

^olisi tällöin

pitänyt

^olla

hyvä. Epäedulliset

^sääolot

ovat kuitenkinvoineetvaikuttaa

viljelyn

on nistumiseen.Tuloksia

epäedullisten sääolojen merkityksestä paakkutaimien metsänviljelylle

on mm. Kinnusen

(1977) ja

^Räsäsen

(1981)

tutkimuksissa. Solantien

(1974)

^{mukaan ke} säkuu _on

pitkällä

aikavälillä mitattunakui vin kuukausiSuomessa.Vettähaihtuutällöin enemmänkuinsataa. Ilmaston

epäedullisuus

alkukesälläaiheuttaariskin _nuorten taimien

viljelylle. Arvailujen

^{varaan kuitenkin}

jää,

aiheuttiko kuivuus tässä kokeessa ^nuorten

taimien

tuhoutumista,

^{vai oliko} syy

siinä,

^et täkoekentälle

jäi syksyisin

^vettäseisomaan,

ja jää

^{tuhositaimiatalvenaikana.}

Paakkutaimien

myöhään syyskuulle jatku

vien istutusten on todettu

epäonnistuneen maaperän

^{rousteen vuoksi. Huuri}

(1965)

^on

tehnyt havaintoja turvepaakkujen puristumi

sesta rousteen vaikutuksesta maan

pinnalle.

Metsämuuronen ym.

(1978)

^ovatkin

pääty

neet suosittelemaanroustevaaran

vuoksi,

että

paakkutaimia

^ei istutettaisielokuun

loppu puolen jälkeen hienojakoisille

^maille.Huono

ja

^tuloksia

syysistutuksista

^on

myös Pöyhtä

rin

(1970) aurausalojen

istutustutkimuksissa.

Myös

^Räsänen

(1981)

on todennut,että syys kuun

puoliväliin

^mennessä

istutettuja

^taimia oli elossarunsaammin kuin _sen

jälkeen

^istu

tettuja.

^Kinnunen

(1977)

on

perustellut

^tai mienistutusta _ennen

syksyä

^{sillä, että mikäli} taimi istutetaan aikaisemmin _se ennättää

juurtua paremmin ja selviytyy

^{sitenroustees}

ta.

Myös

^Valtanen

(1971)

on suositelluttai men istutusta

heti,

^kun

juuriversosuhde

on ensimmäisenkerran noussut

korkeaksi, jotta

taimella _on vielä aikaa

kehittyä

^maastossa

ennen

syksyä.

^{Maanraekoollaon suurimer}

kitys metsänviljelyn

onnistumiselle

syksyllä.

Tämän kokeen

maaperä

^{oli hiekkaa, mikä} kuuluu routimattomiin

maalajeihin.

^Tällä

maaperällä

^istutukset onnistuivat

hyvin

syys kuun

loppuun

^saakka.

Tämä tutkimus

puoltaa vajaavuotisten

taimien

käyttöä metsänviljelyssä alueilla,

missä

pintakasvillisuus

^{ei vaikeuta taimien}

menestymistä. Vajaavuotisten

^taimien puo lesta

puhuu

mm. taimitarhakustannusten säästö

kasvatusajan lyhetessä

^{sekä mahdolli}

suus

juurien

luonnonmukaiseen

kehitykseen

maastossa istutuksen

jälkeen. Kylvöajankoh

tia

porrastamalla

^voidaanistutuksiin tuottaa

läpi

kasvukauden

taimiainesta,

^minkäsaama

lämpösumma

on välillä700—1000 d.d. Mi käli taimet istutetaan

loppukesästä,

^kasvaa

todennäköisyys,

^{että taimi välttää}

epäedulli

set sääolot

ja

^{esim. kuivuminen}

kuljetuksen ja

^{istutuksen aikana voidaan minimoida.Is}

tutusta _on mahdollista

jatkaa syyskuulla,

mikälimaaperäon riittävän

karkeajakoista.

Yli kasvukauden vanhoilla taimilla saatiin

myös hyviä

^{tuloksia kevään}

ja

alkukesän is tutuksissa. Elossaolo

ja pituuskehitys

^heik kenivät

ratkaisevasti,

^mitä

myöhemmin yli

yhden

kasvukauden

ikäisiä,

tässä kokeessa

käytettyjä paakkutyyppejä,

istutettiin toisen kasvukauden kuluessa.

12 Valtanen, J., Kuusela, J., Marjakangas, ^A.& Huurinainen, ^S.

KIRJALLISUUS—REFERENCES

Heikinheimo, ^{O. 1941.} Metsänistutusmenetelmistä.

Referat: Versuche mit waldbaulichen Pflanzmetho den. Commun. Inst.For.Fenn. 29(4): I—sB.

Huuri, O. 1965. Eräitä männyn turveruukkuistutusta koskevia suomalaisia havaintoja. ^Suo5—6: I—9.

— 1968. Turveruukkuistutuskokeilujen välituloksia.

Metsätaloudellinen Aikakauslehti 84(4): 129—132.

— 1974. Istutusajankohdan ^{vaikutus kuusen} ja ^män nyn viljelytulokseen. Metsäntutkimuslaitos. Metsän viljelyn koeaseman tiedonantoja12:9—lB.

Huurinainen, ^S.& Kuusela, J. 1984. Juuriston eheyden merkitys männyn paljasjuuri- ja kennotaimille istutuksen jälkeen. Metsähallitus, kehittämisjaosto.

Tutkimusselostus 138: I—lB.1—18.

Kinnunen,^K. 1977.Kylvö-jaistutusajankohdanvaiku tus kennotaimien alkukehitykseen. Parkanon tut kimusaseman tiedonantoja 5: I—2o.

— & Lähde, E. 1972. Kylvöajankohdan vaikutus kennotaimien kehitykseen ensimmäisen kasvukau den aikana. Summary: The effectof sowing time on

development during the first growing ^seasonof seedlings _grown inpapercontainers.Folia For.158:

1—23.

— Lind, J.& Lähde, E. 1974.Eri ajankohtina istutet tujen männyn kennotaimien alkukehitys Pohjois- Suomessa. Summary: Initial development ofScots pine _paperpot seedlings planted ondifferent dates in Northern Finland. Folia For. 212: 1 —26.

— & Lemmetyinen, M. 1980. Paakkukoon vaikutus männyn ^taimien alkukehitykseen.Summary:Initial development of containerized pine seedlings ^as affected by the size ofearth ball. Folia For. 419:

I—l 9.

Kokkonen, ^M.& Räsänen, ^{P.K. 1980.} Paakkutaimien ominaisuudetjaehdotus laatuluokitukseksi. Metsän jalostussäätiö. Tiedote4/1980:I—s.

Koski, V. & Selkäinaho, J. 1982. Experiments on the joint effect of heat sum and photoperiod ^on seedlings ^of Betula pendula. Seloste: Lämpösum

manja päivänpituuden yhteisvaikutuksesta yksi-ja kaksivuotiaisiin rauduskoivun taimiin. Commun.

Inst. For. Fenn. 105: 1—34.

Kuusela, J.& Huurinainen, S. 1984. Kasvatustavan ja paakun koon vaikutus paakkutaimienkehitykseen taimitarhalla sekä istutuksen jälkeen maastossa.

Metsähallitus, kehittämisjaosto. Tutkimusselostus 142: I—4o.

Laitinen, J. 1964. Männyn ^istutus turveruukuissa.

Metsätaloudellinen Aikakauslehti 81(4): 139—144.

— & Huuri, ^{O. 1965.} Välituloksia männyn ^turveruuk kuistutusta koskevista jatkokokeiluista. Metsäta loudellinen Aikakauslehti 82(4): 134—136.

Leikola, ^M.& Raulo, J. 1973. Tutkimuksia taimityyp piluokituksenlaatimista varten 111. Taimen morfo logistentunnustenmuuttuminenkasvukauden aika na.Summary:Investigationsonthebasis for grading nursery ^{stock 111.} Changes in morphological characteristics ofnurserystock during ^{thevegetation} period. Folia For. 178: I—l 9.1—19.

— & Huuri, ^{O. 1974.} Ennakkotuloksia Etelä-Suomen runkotutkimuksesta vv. 1970—1973. Metsäntutki muslaitos. Metsänviljelyn koeaseman tiedonantoja 11: I—3l.

Lyr, ^H.& Hoffman, G.1965. Untersuchungen iiber das Wurzel und Sprosswachstum einiger ^{Gehölze. Silva} Fenn. 117(4): I—l9.

Lähde, E. &Kinnunen, K. 1974. Paperikennon ja tur veruukun seinän lujuus ja taimien alkukehitys Pohjois-Suomessa. Summary: The relationship be tweenthewall strength ofpaper andpeat pots and the initial development of seedlings in Northern Finland. Folia For.197: I—l9.

Metsämuuronen, M., Kaila, S.& Räsänen, P.K. 1978.

Männyn paakkutaimien alkukehitys vuoden 1973 istutuksissa. Summary: First-year planting results with containerized Scots pine seedling in 1973. Folia For. 349: 1—36.

Nisula, P. 1967. Havaintoja koulittujen rullataimien menestymisestä. Summary: Observations on the thriving of seedlings transplanted in rolls. Metsäta loudellinen Aikakauslehti 84(4): 131—132, ^138.

— 1978. Rullataimimenetelmä taimitarhalla ja metsän viljelyn toimenpideketjussa.Koulitut männyn ^tai met. Summary: Theroll transplantmethod in the nursery and inthe forestationworkchain. The pine transplants. Commun. Inst. For. Fenn. 93(5): 1—

112.

Parviainen, J. 1976. Taimien juurten leikkaaminen kasvatuksen ja istutuksen yhteydessä. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu. Summary: Root pruning in the _nursery and at planting. ^A study based on literature. Folia For. 267: 1—26.

— 1982. Metsäpuiden taimien kasvatus ja istutus.

Luentosarjamenetelmien biologisista perusteista ja vaikutuksista taimiin. Metsäntutkimuslaitoksen tie donantoja 43: I—ll4.1 —114.

Pohtila, E. 1974. Tuloksia metsänviljelyn runkotutki muksesta. Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusaseman tiedonantoja 6:28—41.

— 1977. Reforestation of ploughed sites in Finnish Lapland.Seloste: Aurattujenalueiden metsänviljely Lapissa. Commun. Inst.For.Fenn. 91(4): I—9B.1 —98.

Pöyhtäri, O. 1970. Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttorinmännynjakuusen istutustutki

mukset aurausalueilla. Metsähallitus, kehittämis jaosto. Tutkimusselostus 102: 1 —65.

Raulo, J. & Leikola, M. 1974. Tutkimuksia puiden vuotuisen pituuskasvun ajoittumisesta. Summary:

Studiens on the annual height growth of trees.

Commun. Inst. For. Fenn. 81(2): I—l9.

Räsänen, ^{P.K. &} Kokkonen, M. 1980. Männyn paakkutaimet ja ^niiden kokoluokitus. Helsingin yliopisto, metsänhoitotieteen laitos. Tiedonantoja 27: I—lo2.

— 1981. Metsäpuidentaimikasvatus ja metsänviljely.

Kehitysmalli ja sen käyttö. Helsingin yliopisto, metsänhoitotieteen laitos. Tiedonantoja 29: I—9B.1 —98.

Solantie, R.1974. Kesän vesitaseen vaikutus metsä- ja

Folia Forestalia ⁶⁴⁹ 13

suokasvillisuuteen ja linnustoon sekä lämpöolojen välityksellä maatalouden toimintaedellytyksiin Suo messa. Summary: Theinfluence ofwaterbalance on forestand peatland vegetation and birdfaunaand through ^the temperature^on agricultural ^conditions inFinland. SilvaFenn. 8(3): 160 —184.

Takagi, ^{A. & Masuda, T. 1967.} Paperiastiaryhmä taimien kasvatusta tai vastaavaa varten. Suomalai nen patentti 48401: I—lB.

Turunen, T.& Hallikainen, T. 1973. Menetelmä taimi paakkujen valmistamiseksi koneellisesti. Suomalai nenpatentti 49469: I—s.

Valtanen, J. 1971. Kennotaimien kehitys taimitarhassa ensimmäisen kesänaikana. Esitietojatutkimuksesta Imarin taimitarhalla. 1970. Metsäntutkimuslaitos, Pyhäkosken tutkimusasema. Konekirjoite. I—9.

— 1972. Paakkutaimien käyttökelpoisuudesta metsän viljelyssä. Metsäntutkimuslaitos. Pyhäkosken ^tutki-

musaseman tiedonantoja 2: I—s.

— 1974. Metsätehon metsänviljelypäivienalustus23.—

24.4.1974.

Total of 35 references

SUMMARY

Initial development ^of

^Scots

pine ^{and Siberian larch} paper-pot seedlings planted

^at

^{various times}

The choosing ofthe right planting timehasfor long been an object ^of study ^{in Finnish forestry} literature.

Heikinheimo (1941) proposed spring asthe best time forScots pine andSiberian larch.Autumn planting ^was considered still a possibility but was not specifically recommended asa growing ^seasonfor any species.

According to Huuri (1974) ^the rapid growth ^{in forest} cultivation andthe planting _manpower shortage led, at the endofthe 19505, tostudies ofthe possibilities of prolonging ^the spring planting ^{time forconifers.These} experiments were carried out mainly with open-root seedlings, ^{but theearly 1960'ssaw the} adventofcon tainerized seedlings: at first peat-pot (Laitinen 1964, Laitinen and Huuri 1963, Huuri 1969)and peat-roll seedlings (Nisula 1967, Nisula 1968) and laterthenew

seedlingpatents:papercontainer (Tagaki ^{and Masuda} 1967) and also Enso seedlings (Turunen ^{and Hallikai}

nen1973). Itwas shown that, using paper containers, cultivation could besuccessful throughout the growing

season (Huuri 1968, 1974, Kinnunen etai. 1974, Leiko laand Huuri 1974, Pohtila 1974, 1977). Valtanen (1972,

1974) got good results especially ^from seedlings ^of under oneyear.

It was possible to level out the spring's ^busiest planting ^time, and the main study ^{stress was} then shifted to the harmonizing ^of nursery growing ^and forestcultivation. Anattempt^wasmadebyvaryingthe

sowing ^and planting ^timestofind thebest planting ^time which would guarantee subsequentgrowth(Kinnunen and Lähde 1972, Kinnunen _etai. 1974, Kinnunen 1977).

The seedling's _{age was,} however, observed to be a poor indicator of its level of development. ^{For this}

reason the seedling development ^{in the} nursery ^was from anearlystage measured in degreedays (Leikola and Raulo 1973). Furthermore, it was observed that photoperiodism ^affectsthe termination ofthe height growth along with the number of degree days, and a low night temperature^{still further modifies} growth timing in addition tothe previous factors. Ithas also been known from far back that there are differences between tree types ^{in the} yearly rhythm of height growth. ^Scots pine belongs tothesocalledQuercustype which is characterized by ^ashortand energetic period ofgrowthin spring, ^{andlarch,forits} part,isaPopulus type with height-growth lasting well intolate summer

(Lyr and Hoffman 1965). Among the seedlings, however,theyearlyrhythm wasnot^so clearly ^defined

aswiththe full-grown trees.

Data and method

This study investigatesthe _nursery developmentof Scotspine(Pinus sylvestris L.)and Siberian larch(Larix Sibirica Ledeb.)container seedlings, and the develop ment of 11 lotsof seedlings planted ^{atvarious timesin} the field. The _nursery cultivation of Scots pine was

staggeredin three sowing times. There was only one

sowing oflarch.

Theseedlingsforthetestweregrown in theForestry Board's Nuojua Central Nursery at Vaala (64°35'N, 26°46'E 110 m above sea-level). The Scots pine ^seed

sourcewas Pyhäntä (M 24-61-8). The larch seed was obtained from Hausjärvi (SV 16). The Scots pine seedlings^were _grown in Fh408 paper containers and thelarchinFh508paper containers.The seedlings ^were thinned outtooneatanearly stage^{and thecontainers}

were not replenished. Cultivation in the plastic greenhouse was continued up ^to 11.8. in the first growing season.

For the experiment altogether 5,040 Scots pine seedlings ^weregrown(5 repetitionsx 3 sowings ^{x 366} seedlings)and 1,000^larchseedlings (5repetitionsx200 seedlings). ^Inthefield20seedlingsin4repetitions^were planted ateach sowing.

The following morphological measurements were done onthe sample seedlings:

—stem length^toanaccuracy of1mm,fromthetipof thebudto 10mm fromtheuppermostrootfork

—the degree ofthe bud's developmentwas givena value onthe scale: 1 undeveloped,2 poorlydevel oped, 3well developed

—stem thickness, to^anaccuracy of0,1 mm fromthe base in two directions

—main stalkdry weight, toanaccuracyof1mg(before weighingsamples^weredried in a drying chamber for atleasttwohoursat130 °C)

— dry-weight of brances, ^asabove