• Ei tuloksia

Petroskoilainen Misha kesätöissä Terkossa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Petroskoilainen Misha kesätöissä Terkossa"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Petroskoilainen Misha kesätöissä Terkossa

Venäläinen, Itä-Karjalasta kotoisin oleva Mikhail (Misha) Kostriko ahkeroi kesän työharjoittelijana Terkossa.

Eksoottistako? Eikö mitä, naapurin poikia ja sukujuuriltaan osin suomalainen.

Mishan äidinisä lähti nuorena miehenä Helsingin Kalliosta työnhakuun Venäjälle ja tutustui siellä tulevaan vaimoonsa, joka puolestaan oli

amerikansuomalaista syntyperää. Mishan äidin kotikieli oli suomi ja sen hän opetti myös omille lapsilleen; toisena kotikielenä venäjä, koska Mishan isä on venäläinen. Kotona opittu suomenkieli alkoi ruostua Mishan mennessä kouluun ja jatko-

opintoihin, joissa opetuskieli on venäjä.

Misha on suorittanut loppututkinnon Petroskoin yliopistossa pääaineinaan venäjänkieli ja kirjallisuus, joita hän myös opetti vähän aikaa petroskoilaisessa peruskoulussa. Lasten opetus ei häntä kuitenkaan enempää houkuta,

aikuisopetus kiinnostaisi. – Siis Suomessako? ”Kyllä, Suomessa, täällä haluaisin asua ja työskennellä, mutta siinä on monta mutkaa matkassa.”

Misha on toimittanut täällä opetushallitukseen yliopiston tutkintodiplominsa, jotta se kelpuutettaisiin pätevyystodistukseksi Suomessa. Hän tietää kuitenkin, ettei voi päästä opetustehtäviin ennen kuin on suorittanut täällä vuoden

mittaisen pedagogiikan kurssin. Asioiden viranomaiskäsittely on ollut niin hidasta, että Mishan maassaoleskeluoikeus uhkaa päättyä. Hän voi jäädä Suomeen vain sillä ehdolla, että saa työtä ja ansaitsee itse elantonsa.

Työnsaanti on hänen kokemustensa mukaan vaikeaa; vastaavia työnhakijoita on Suomessa paljon ja työpaikoista taistellaan vimmatusti. Mishan etuna työnhaussa lienee se, että hän ymmärtää ja osaa puhua suomea kohtalaisesti.

Petroskoista Misha kyllä saisi työtä, tosin mitättömällä palkalla. Suomessa häntä viehättää elämisen vapaus ilman tiukkoja sukusidonnaisuuksia ja - velvoitteita. Vastoin vanhempiensa toiveita hän haluaisi jäädä Suomeen, opetella paremmin kieltä, ja työskennellä vaikkapa jossain kirjastossa tai arkistossa – mieluummin tietysti sellaisessa, jossa hänen venäjänkielentaitoaan voitaisiin hyödyntää.

Tämän kesän Misha joka tapauksessa työskentelee Terkossa kokoelmien siirtotehtävissä. Terkossa urakoidaan parhaillaan aineistojen uudelleen järjestelyjä. Avokokoelmatiloista poistetaan neljä pitkää hyllystöä, jotta voimme lisätä opiskelijoiden lukupaikkoja. Näihin töihin nuoren miehen apu

(2)

sopii erinomaisesti. Hän on suorittanut atk-ajokorttitutkinnon ja osaa tehdä myös tarvittavat muutokset aineistojen luettelointitietoihin.

Toivotamme iloiselle työharjoittelijalle mukavaa kesää, onnea työnhakuun ja asioiden järjestymistä hänen toivomallaan tavalla.

Petroskoi

Mishan kotikaupunki Petroskoi on Karjalan pääkaupunki ja tasavallan teollisuuden, kulttuurin ja tieteen keskus. Kaupungissa on noin 280.000

asukasta ja se sijaitsee Äänisjärven rannalla, Suomen rajalta 268 km itään noin Tampereen leveyspiirillä.

Haastattelu Ulla Salomaa tiedottaja Terkko ulla.salomaa at helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

»Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidin- kielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Toisen kielen ja vieraan kielen pe- dagogiikka ovat siis lähempänä toisiaan kuin toisen kielen ja äidinkielen pedago- giikka, mutta silti suomi toisena kielenä -opetuksen suhde

VIITTOMAKIELI JA SUOMI Behaviorismiin perustuva pelko siitä, että viittomakielen käyttö hidastaisi tai estäisi puheen ja samalla ajattelun (l) kehittymis- tä on ollut myös

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -tuntien sijoittaminen työjärjestykseen edellyttää yhteistyötä ainakin S2-opettajan ja rehtorin sekä luokan- opettajan tai suomen kielen

(Hietamäki ym. 2018), mutta myös kaksivuotiaiden lasten äideistä moni näkee, että juuri äidin on hoidettava lastaan kotona (Terävä ym., 2018).. Näin ajattelee myös moni

Artikkelissa tarkastelen suomalaisten suurten ikäluokkien omille iäkkäille vanhemmilleen ja aikui- sille lapsilleen antamaa hoiva- ja käytännön apua. Aikuisille lapsille

Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja

Se auttaa ymmärtämään, että mieltä kannattaa tutkia proses- sina eikä oliona, ja se auttaa myös ymmärtämään, miten saman järjestelmän toimintaa voidaan samaan aikaan