254 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA
voima on teos ihmisyydestä, inhi- millisyydestä ja yhteydestä ympä- ristöömme. Se kertoo myötätun- nosta, joka on keskeinen osa ih- misyyttä sekä toiset huomioivasta käyttäytymisestä ja sen vaikutuk- sesta omaan hyvinvointiimme.
Kirjoittajat kuvaavat myötä- tunnon merkitystä työorgani- saatioissa sekä työpaikkojen ul- kopuolella ja esittelevät tuloksia CoPassion-tutkimushankkeesta, jota on johtanut kirkkososiologi- an professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta.
Teemaa peilataan psykologian ja organisaatiopsykologian tutki- muksiin, antiikin filosofioihin ja uskontoihin mutta myös arkisiin tekoihin. Kirjoittajat antavat käy- tännön vinkkejä, kuten miten osoittaa myötätuntoa niille, jotka tuntuvat erilaisilta. Myötätuntoa kuvataan erityisesti työelämän nä- kökulmasta mutta myös tervey- den, luovuuden ja merkitykselli- sen elämän kannalta. Tutkijoiden kehittämä ’myötäinto’ kuvaa työ- yhteisöissä esiintyvää, innostunei- suutta ruokkivaa ilmiötä ja yhdes- sä tekemisen tunnetta.
MYÖTÄTUNNON ELEMENTIT
CoPassion-tutkimusryhmän määritelmät myötätunnosta ja myötäinnosta muodostuvat kolmesta elementistä: kyvystä
Myötätunto vahvistaa yhteisöjä
Pessi, Anne Birgitta, Martela, Frank & Paakkanen, Miia (toim.) (2017). Myötätunnon mullistava voima. PS-Kustannus. 317 sivua.
huomata toisen tunnetila, kyvys- tä eläytyä siihen ja teoista, joilla myötäelämistä ilmaistaan. Kir- joittajien mukaan myötätuntoon kuuluvat empatia ja toisen paras- ta tavoittelevat teot. Sitä voidaan pitää hyvän yhteiskunnan raken- nusaineena, jossa muita ei pidetä uhkana omalle turvallisuudelle tai oikeuksien toteutumiselle.
Myötätuntoon kuuluvat em- patian lisäksi toisen parasta ta- voittelevat teot. Myötätunto ja myötäinto ovat samanlaisia tiloja – toisen tunteissa mukana elämis- tä ja mukana elämisen osoittamis- ta teoin. Keskinäinen hyväntahtoi- suus sekä ilojen ja surujen jakami- nen muiden kanssa ovat tärkeitä niin yksilön kuin yhteisön hyvin- voinnille. Toimiva demokratia edellyttää, että ihmiset välittävät toisistaan ja ovat valmiita puo- lustamaan demokratiaa, vaikka se ei olisi heidän oman välittömän etunsa mukaista. Myötätuntoinen suhtautuminen auttaa huomaa- maan epäoikeudenmukaisuutta yhteisössä ja toimimaan niiden torjumiseksi.
Myötätunnon merkitystä työ- elämässä ja työpaikoilla kuvataan monipuolisesti teoksessa, ja hyvä niin, sillä myötätunnon kokemus vaikuttaa työssä viihtymiseen, työ- hyvinvointiin ja työyhteisön tu- loksellisuuteen. Myötätunto vah- vistaa työyhteisöjen ilmapiiriä ja päätöksentekokykyä. Se motivoi
ideoimaan ja luo työyhteisöön psykologista turvallisuutta, joka mahdollistaa uuden oppimisen.
MERKITYKSELLISYYDEN MERKITYS
Työn merkityksellisyyden koke- musten vaikutukset niin inhimilli- sessä kuin taloudellisessa mielessä tunnetaan aiempaa paremmin.
Työn merkityksellisyydellä tar- koitetaan työntekijän kokemusta oman työnsä arvosta ja siitä, kuin- ka yhteiskunnallisesti arvokkaan työn osa oma työtehtävä on. Yh- dessä tekeminen vaikuttaa työn merkityksellisyyteen. Lisäksi sii- hen vaikuttavat autonomisuus ja mahdollisuus ilmaista itseä työssä.
Myötätuntoinen käyttäytyminen on tutkitusti yksi tehokkaimpia keinoja vahvistaa merkitykselli- syyttä.
Miten sitten etätyöskentely ja pirstaloitunut työelämä vaikutta- vat myötätunnon, myötäinnon ja turvallisen työyhteisön kokemi-
AIKUISKASVATUS 3/2018
255
KIRJA-ARVIOT
seen? Lukukokemus herätti miet- timään, minkälaisia digitaalisia kei- noja liikkuvaa työtä tekevän tulisi harjoitella yhdessä kollegojensa kanssa: lähikollegan tunnetiloja on hankala lukea etäyhteydellä.
Johtamisen kannalta korostuu ymmärrys siitä, milloin työ ei tuota tekijälleen merkityksellisyyttä tai millaiset elementit estävät mer- kityksellisyyden kokemisen. Entä onko merkityksellinen työ elitis- tistä, vain harvojen etuoikeus?
Työnteon motiivit ovat moninai- sia, mutta kirjoittajien mukaan yti- messä on halu edistää toisen hyvää, mikä vahvistaa merkityksellisyy- den kokemusta. Johtajuus taas on parhaimmillaan merkitysten luo- mista, ylläpitämistä ja myötätun- toisen työyhteisön vaalimista.
TUNTEET JA MYÖTÄTUNTO
Synnymme osaksi laumaa, ja ihmi- sen perusluontoon sisältyy hyvän tahtominen ja oikeudenmukai- suuden vaaliminen. Siten on luon- nollista, että haluamme tuntea yh- teenkuulumisen ja turvallisuuden tunteita työelämässä.
Kirjoittajat kuvaavat myötätun- toa kolmiosaisena myötätuntote- kona. Siihen kuuluvat kärsimyksen huomaaminen, empatian heräämi- nen ja kärsimystä lievittävä teko.
Määritelmä auttaa kuvaamaan myötätunnon syntymistä sekä sitä tukevia käytäntöjä ja sääntöjä.
Tunnetaidot, kyky myötäelämi- seen ja myötätuntoon ovat tule- vaisuudessa työelämän avaintai- toja. Työpaikoilla tunteet vaikut- tavat muun muassa oppimiseen ja luovuuteen, päätöksentekoon, yhteistyöhön, terveyteen ja merki- tyksellisyyden kokemukseen.
Lukiessa vaikutuin eniten tut- kimustuloksista, jotka kuvaavat hyvän tekemisen vaikutuksia hy- väntekijään itseensä. Päivittäinen hyvä teko vahvistaa tyytyväisyyt- tä omaan elämään, aktivoi aivo- jen mielihyväalueita ja vähentää alttiutta sairastua masennukseen.
Toivon, että kirja päätyy etenkin johtajien ja kouluttajien lukulis- talle, sillä varsinkin heidän on syy- tä ymmärtää myötätunnon voima.
SANNA JUVONEN KM, lehtori
Laurea-ammattikorkeakoulu
